Yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen hulevesisuunnittelu POSELY 26.11.2015 Pia Kinnunen, Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät
Maankäyttö aiheuttaa huleveden muodostumisen Hulevesien hallinnan suunnittelu on siksi hyvin vahvasti maankäytön suunnitteluun kytkeytyvä Kuva: Porin kaupunkitulva v. 2007, lähde http://www.sammalkorpi.fi/tulvat/
Taustaa: maankäytön hydrologiset vaikutukset Luonnontilaisia alueita rakennettaessa veden normaali kiertokulku häiriintyy. Veden haihdunta- ja imeytymismahdollisuuksien heikentyessä veden pintavalunta nopeutuu, lisääntyy ja äärevöityy. Suuremmat virtaamat ja virtausnopeudet aiheuttavat tulvimista ja eroosiota Lisääntynyt ja nopeutunut pintavalunta myös huuhtoo valumapinnoilta mukaansa enemmän erilaisia epäpuhtauksia, kuten kiintoainesta, ravinteita sekä bakteereita. Imeytymisen estyminen alentaa pohjavettä ja vähentää perusvirtaamaa Kuva perustuen: Livingston & McCarron 1992
Hulevesien haasteet Tiivistyvä maankäyttö -> kapasiteetin puute järjestelmissä, tulvareittien puute Suurimmat ongelmat ovat määrän aiheuttamia; tulviminen, eroosio Laadullakin on vaikutusta; pitkäaikainen kuormitus, paikalliset olosuhteet Määrä vaikuttaa laatuun; ainehuuhtouma kasvaa, jätevesien sekoittuminen pintavesiin ja raakavesilähteisiin Ennusteiden mukaan ilmastonmuutoksen myötä Suomessa rankkasateiden intensiteetti ja toistuvuus kasvavat Kuvat: Ympäristö ja Terveys -lehti 3/2006, Ollila & Silander Porin kaupungin ympäristötoimisto, Matti Lankiniemi
Kaupunkialueilla maankäyttö tuppaa tiivistymään 5 Vihiojan eteläpuolista aluetta Tampereella ja Pirkkalassa 1980 1991 Eräiden kaupunkipurojen valuma-alueiden valumakertoimen muutos sotien taitteesta 2000- luvun alkuun 2013
Hulevesien hallinnan kokonaisuus 6 Selvitysalue kasvaa Tarkkuustaso kasvaa
Hulevesien hallinnan tavoitteet 7 Yleisesti tunnistetut (mm. hulevesiopas) ja hulevesiohjelmissa / - strategioissa asetetut tavoitteet ja periaatteet ovat pitkälti yhteneviä kaikkialla Suomessa Hulevesiohjelmat ovat ketjuuntuneet tai esimerkiksi tekijät osin samoja, mikä selittää samankaltaisuutta Hulevesien hallinnan tavoitteena toimiva kaupunki sekä turvallinen ja viihtyisä ympäristö Luonnonmukainen hallinta eli veden kiertokulun säilyttäminen lähellä luonnontilaa keskeinen lähtökohta Prioriteettijärjestys jo ensimmäisessä strategiassa, pientä evoluutiota tapahtunut Prioriteettijärjestys I II III IV V VI Ehkäistään hulevesien muodostumista ja niihin kohdistuvaa laatuhaittaa Hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikallaan Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan suodattavalla ja viivyttävällä järjestelmällä Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiviemärissä yleisille alueille viivytettäväksi ja puhdistettavaksi ennen vesistöön johtamista. Haitalliset hulevesivaikutukset kompensoidaan toisaalla tehtävillä toimenpiteillä Hulevedet johdetaan viemärissä suoraan vastaanottavaan vesistöön. Selitys Ympäristöä rakennetaan ja ylläpidetään siten, että runsaasti hulevesiä muodostavia pintoja sekä laatuhaittaa aiheuttavia tekijöitä olisi mahdollisimman vähän. Sade- ja sulamisvedet hyödynnetään kasteluun tai muuhun käyttöön tai imeytetään tonteilla ja yleisillä alueilla, jos maaperän laatu ja muut olosuhteet sallivat. Vedet johdetaan syntypaikaltaan painanteiden ja ojien kautta puhdistaen ja viivyttäen. Ratkaisuilla pyritään edistämään imeytymistä. Vedet johdetaan putkitetusta järjestelmästä viivyttäviin ja puhdistaviin avouomiin, painanteisiin, lammikoihin tai kosteikkoihin ennen johtamista purkuvesistöön. Mikäli kohtien I-IV toimenpiteet eivät kohteena olevalla valuma-alueella ole mahdollista, voidaan haitallisia vaikutuksia kompensoida toteuttamalla toimenpiteitä muualla, esimerkiksi toisella samaan vesistöön laskevalla alueella. Jos muut hulevesien hallintatoimenpiteet eivät ole mahdollisia, johdetaan hulevedet putkitettuna suoraan vesistöön. Menettelyllä ei saa aiheuttaa tulva- ja eroosiohaittoja tai muuta haittaa ympäristölle.
Asteittain tarkentuva hulevesisuunnittelu Nivoutuu maankäytön suunnittelun tasoihin 1) Strateginen taso Kuntakohtainen hulevesistrategia tai -ohjelma Määrittelee hulevesien hallinnan tavoitteet ja periaatteet Voidaan laatia eri tasoisena; periaatepaperi tai suunnittelua ohjaava määritellään tahtotila ja suuret linjaukset 2) Yleiskaavataso / Osayleiskaavataso Vaikutusarvioinnit Käsittelytarpeen määrittely Alueellisten menetelmien ja valumareittien tilantarve ja mitoitus varmistetaan riittävä ohjausvaikutus asemakaavoitusta varten 3) Asemakaavataso Valitaan käytettävät hallintamenetelmät Tarkennetaan mitoitus ja sijoittuminen Yhteensovitus katu- ja puistosuunnittelun kanssa ohjataan hulevesien hallintaa kiinteistöjen alueella 4) Rakennuslupa- ja toteutusvaihe Kiinteistökohtaisten menetelmien suunnittelu (liittyy LVI-suunnitteluun) Yleisille alueille tulevien menetelmien suunnittelu osana muuta infraa suunnittelun ja toteuttamisen valvonta tarpeellista Valumaaluetasolta Tonttitasolle
Yleiskaavoituksen hulevesisuunnittelun erityispiirteitä 9 Yleiskaavojen toteutumisen ajallinen jänne voi olla hyvin pitkä Välivaiheiden määrittely ja niihin varautuminen lopullisen tilanteen lisäksi Esimerkiksi kiintoaineskuormituksen kannalta 20 vuoden rakennusaika voi olla vaikeampi kuin 100 vuoden käyttöaika Hulevesirakenteiden vaiheistus, tilapäiset ratkaisut osa lopullisia rakenteita Kerralla ei tule valmista, laaja-alaisten suunnitelmien päivitys tarpeen mukaan Valuma-alue määrittelevä tekijä, myös suunnittelualueissa
Asemakaavoituksen hulevesisuunnittelun erityispiirteitä 10 Asemakaavan suunnittelualue voi olla pieni, mutta se tulee silti nähdä osana laajempaa valuma-aluetta Asemakaavan tulisi toteuttaa ylemmän suunnittelutason tavoitteita myös hulevesien hallinnan osalta Asemakaavassa tehdään käytännön valinnat tonttikohtaisen ja yleisen alueen hulevesien hallinnan välillä Toteuttamiskelpoiset ratkaisut ja mitoitus Kaavamääräykset suositeltavia mutta selkeys ja yksiselitteisyys erityisen tärkeitä Tonttikohtaisten ratkaisujen painotus lisää tarvetta valvontaan
Suunnittelun lähtökohdat 11 Toteutuksen pohjaksi kattavat ylätason selvitykset ja suunnitelmat Kuntakohtaiset valuma-alueselvitykset Koko kunnan yleispiirteinen hulevesisuunnitelma, kohdentaa ja konkretisoi hulevesien hallinnan tavoitteet Voidaan tehdä paloina esim. pääuomien valuma-alueet Huomioitava ylikunnalliset valuma-alueet, sovittava toimintatavoista rajavesien kohdalla Mitoitustason määrittely; missä varaudutaan erittäin harvinaisiin toistuvuuksiin, missä huomioitava myös vesistötulvien vaikutus Ohjaa alemman tason suunnittelua
Hyvä esimerkki systemaattisesta suunnittelusta - Vuores 12 Kattavat selvitykset ja koko alueen yleissuunnitelma (2003) Suunnitelman järjestelmällinen toteutus ja päivittäminen maankäytön edetessä Yleissuunnitelmaa tarkistettu säännöllisesti osavaluma-alue kerrallaan ja tarkastelut tehty kuntarajan molemmin puolin Yhtenevät mitoitusperusteet koko alueella, järjestelmän toiminnallisuus määritetty mallintamalla Asemakaavoissa määrätty hulevesien hallinnasta ak-vaiheen suunnitelmien pohjalta Ratkaisuja esitetty ja toteutettu niin yleisillä alueilla kuin kiinteistöillä
Hyvällä suunnittelulla sovitetaan monimutkainen paletti yhteen 13 Lisäksi kiinteistöjen omat järjestelmät, jotka liittyvät osaksi kokonaisuutta Kaikkien osien pitäisi toimia yhdessä
14 Leppävirran hulevesiselvitys Leppävirran keskustaajamaan valumaaluetarkastelu ja yleispiirteinen hulevesien hallintasuunnitelma. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 10 km 2. Tavoitteena selvittää hulevesien reitit syntypaikoilta purkupisteisiin hulevesien hallinnan ongelmat ja ratkaisut tulevaisuuden muutokset maankäytöstä johtuen. Suunnitelmassa esitetään yleispiirteinen ratkaisu hulevesien hallinnalle ja taajamatulvien ehkäisylle ehdotetaan toimenpiteitä jatkosuunnittelua varten. Työ valmistuu vuoden 2015 lopussa.
Leppävirran hulevesiselvitys Työvaiheet 1/2 Kartoitetaan selvitysalueen ominaispiirteet (maankäyttö, topografia, maaperä..) Valuma-alueselvitys Verkosto- ja pohjakarttojen, paikallistuntemuksen, maastokäynnin ja korkeusmallin avulla valuma-aluejako ja päävirtausreittien tunnistaminen ja esittäminen Nykytilanteen pintavalunnan määrän ja laadun arviointi Hulevesiin liittyvien luonto ja virkistysarvojen tunnistaminen ja niiden sijoittuminen valuma-alueilla 15 Läpäisemättömän pinnan osuus (%)
Leppävirran hulevesiselvitys Työvaiheet 2/2 Arvioidaan nykytilanteen hulevesien hallinnan tarpeet ja tuleva tilanne (OYK) Osayleiskaavasta määritettiin tilaajan kanssa tarkempaan tarkasteluun valittavat kohteet (mm. lähitulevaisuudessa toteutuvia) Vaikutusarviointi Tulevan maankäytön aiheuttama muutos hulevesien määrässä ja vaikutukset (määrä+laatu+ merkitys) 16 Koko selvitysalueen yleispiirteinen hulevesien hallintasuunnitelma Valuma-aluekohtaisesti tarkemmat periaatteet ja ohjeet jatkosuunnitteluun alueille, jossa maankäyttö muuttumassa
Kiitos mielenkiinnosta! Kysymyksiä, kommentteja? pia.kinnunen@sito.fi