HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO. IV. HELSINGIN KAUPUNGIN TEKNILLISET LAITOKSET. 4,. 1919. VUOSIKERTOMUS JULKAISSUT HELSINGIN KAUPUNGIN TEKNILLISTEN LAITOSTEN HALLITUS. HELS.lNGISSÄ SANOMALEHTI- JA KIRJAPAINO-OSAKEYHTIÖN KIRJAPAINO 1920.
STATISTIQUE DE LA VILLE DE HELSINGfORS. IV. SERVICES TECHNIQUES MUNICIPAUX. 4. 1919. RAPPORTS ANNUELS PUBLlES PAR L'ADMINISTRATION DES SERVICES TECHNIQUES MUNICIPAUX. HELSINGfORS, 1920.
SISÄLLYSLUETTELO. TABLE DES MATIEI{ES. Sivu. Page. Helsingin, kaupungin teknilllsten laitosten hal- Administration des services techniques munilitus... V cipaux ',..................... '1 Vesijohtolaitos.... Service des eaux...,.. :.... Kaasulaitos... 39 Usine å gaz.............................. 39 Sähkölaitos... 61 Usine d'electricite... 61
Helsingin kaupungi,n teknillisten laitosten Hallituksen Kertomus vuodelta 1919. Vuoden 1918 lopulla erosivat Hallituksesta varapuheenjohtaja, vuorineuvos A. E. Alfthan sekä varajäsenet insinööri f. Rosberg, vuorineuvos C. A. Engström sekä pankinjohtaja Georg Estlander, joista herrat Alfthan ja Rosberg olivat mainitunlaisina jäseninä kuuluneet Hallitukseen aina vuodesta 1911 alkaen, jolloin Hallitus alotti toimintansa. Vuodeksi 1919 valitsi Kaupunginvaltuusto Hallituksen jäseniksi professori K. Axel Ahlforsin puheenjohtajaksi, konsuli Karl Stockmannin vakinaiseksi, sekä 'senaattori Väinö Tannerin ja insinööri Ilmari Killisen varajäseniksi, jonka lisäksi Rahatoimikamari valitsi Hallitukseen professori A. L. Hjelmmanin vakinaiseksi sekä filosofian maisteri J. Laherman varajäseneksi.. Kyseessä olevana toimintavuotena on Hallitus kokoontunut yleensä kerran viikossa ja on se käsitellyt kaikkiaan noin 300 asiaa, Useat näistä asioista ovat antaneet Hallitukselle aihetta tehdä KaupunginvaltuustolIe esityksiä, joista tässä mainittakoon seuraavat: tammikuun 29:nä, esitys lisämäärärahasta Lautatarhan- ja Työpajankatuun asetettavaa vesijohtoa varten;' helmikuun 12:na, esitys määrärahasta kaasu laitokselle tarvittavaa uutta jäähdyttäjää varten; maaliskuun 5:nä, esitys lisämäärärahoista erinäisten lisääntyneitten menojen peittämiseksi teknillisillä laitoksilla; huhtikuun 9:nä, esitys kaasunhinnan koroittamisesta; toukokuun 14:nä, ehdotus hallituksen uudeksi ohjesäännöksi; elokuun 18:na, esitys määrärahoista kaasu laitoksella tarvittavia korjauksia ja uutistöitä varten;' syyskuun 3:na, esitys sähkövit:ran antoa ja ottoa koskevasta sopimuksesta Eteläsuomen voimaosakeyhtiön kanssa; samana päivänä, esitys määrärahasta uutta turbogeneraattoria varten sähkölaitokselle; syyskuun 17:nä, esitys määrärahasta Kangasalantien sähköjohtoja varten; samana päivänä, esitys määrärahasta Elimäen- ja Kuortaneenkatuihin asetettavaa vesijohtoa varten;
VI lokakuun 13:na, ehdotus v. 1920 rahasäännöiksi teknillisille laitoksille sekä ehdotukset kaasun- ja sähkönhintojen koroituksiksi; lokakuun 29:nä, esitykset määrärahasta sähkölaitoksen akkumulaattorien korjauksia varten sekä ylimääräisistä poistoista. Kuten lähinnä edellisessä kertomuksessa on mainittu, erosi kaasulaitoksen toimitusjohtaja, insinööri vapaaherra Ed. Cedercreutz mainitusta toimestaan vuoden 1918 lopussa. Kaasulaitoksen johtajaksi hänen jälkeensä valitsi Kaupunginvaltuusto insinööri Kurt Lappen. Myöskin sähkölaitoksen johdossa on vuoden 1919 kuluessa tapahtunut se muutos, että insinööri Hj. Pehrmanin jälkeen, joka v. 1918 syyskuun 10 p:nä valittiin toimitusjohtajaksi, mutta jo v. 1919 kesäkuun 1 p:stä siirtyi yksityiselle toimialalie, tuli laitoksen ensimäinen käytlöinsinööri A. Marsio. Mitä muuten tulee teknillisten laitosten hallintoon ja käyttöön, viitataan jälempänä oleviin erikoisselostuksiin. Helsingissä, huhtikuussa 1920. Helsingin kaupungin teknillisten laitosten Hallitus: Werner Hult. 1. Savonius.
Kertomus Helsingin kaupungin Vesijohtolaitoksen toiminnasta vuonna 1919. Viime vuonna laitoksen käyttö ja hoito ovat jatkuneet ilman häiriöitä ja joukko johtoverkon laajennuksiakin uusilla kaduilla on suoritettu huolimatta suurista kustannuksista. Vuonna 1917 aljettujen kahden saostusaltaan rakentamistyöhön Vanhassakaupungissa sitävastoin ei ole uudelleen ryhdytty sen lopettamisen jälkeen huhtikuussa 1918. Sillä osaksi vedenkulutus vuonna 1919:kin, samoin kuin vuonna 1918, on vähentynyt, jos kohtakin vähemmässä määrässä, ja osaksi sementin, putkien ja muitten aineitten kustannukset ovat niin suuret, että työtä tuskin voidaan jatkaa ennenkuin on aivan välttämätöntä. A. B. Brändö Villastad nimiselle yhtiölle ön joulukuun 1 p:stä annettu vettä Työpajankadun johdosta sittenkuin Kaupunginvaltuusto syysktiun 23 p:nä hyväksyi yhtiön anomuksen ja vahvisti vedentarjoilua varten tarvittavan välikirjan. Täten tehtiin vedentarjoilu kaupungin rajojen ulkopuolelle ensimmäisen kerran mahdolliseksi. Vanhankaupungin mylly, jonka laitos otti haltuunsa vuonna 1915 ja joka sen jälkeen, paitsi lyhyempänä aikana syksyllä 1915, on pidetty suljettuna, on viime vuonna kadottanut merkityksensä myllylaitoksena. Hallituksen esityksestä Kaupunginvaltuusto nimittäin päätti joulukuun 10 p:nä 1918, että myllynkoneisto saataisiin myydä ja helmikuussa toimitetussa huutokaupassa saatiin siitä Smk. 14,954: -. Tästä summasta on Smk. 10,928: - käytetty koneiston kirjanpitoarvon poistoksi ja loput, Smk. 4,026:-, myllyrakennuk~en. ylimääräiseksi poistoksi. Tarvittaessa mylly sopivimmin sisustetaan Vanhankaupungin laitoksen henkilökunnan huoneistoiksi. Komitea jonka Kaupunginvaltuusto asetti helmikuun 27 p:nä 1917 kaupungin vastaista veden hankintaa koskevan kysymyksen selvittämiseksi, on viime vuonna antanut mietintönsä (Kvston. Paino asiakirj. 1919 n:o 38). Pbhjavesikysymyksen täydellisemmäksi valaisemiseksi oli komitea, jonka puheenjohtajana toimi professori Arthur af Forselles, kääntynyt Tukholmassa toimivan Aktiebolaget Vattenbyggnadsbyrän nimisen yhtiön presidentin, professori]. Oast. Richertin, puoleen, ja on toimiston lausunto myös mietinnössä. Komitea tuli seuraavaan käsitykseen: että hyvää puhdistettua pintavettä riittävin määrin on helposti aikaansaalavissa:
2 että joka tapauksessa vaikeuksia ja tuntuvia lisäkuluja koituu kaupungin vesitarpeen tyydyttämisestä pohjavedellä ja muulla vedellä kuin nykyisellä pintavedellä; sekä että nykyoloissa ei. ole mahdollista arvioida pohjavedenhankinnasta tai siihen liittyvästä muun pintaveden hankinnasta koituvain kustannusten. määrää. Komitea ehdotti sen vuoksi: että Kaupunginvaltuusto antaisi kaupungin Teknillisten laitosten Hallituksen toimeksi tehdä esityksiä asiasta, kun Hallitus sopivaksi katsoo. Tämä tuli myös' Kaupunginvaltuuston päätökseksi. Myöskin viime vuonna on sekä työmiesten että viranpitäjäin palkkoja korotettu. Lokakuun 19 p:stä korotettiin työmieste:n tuntipalkkoja 35. a 70 pennillä ja vaihtelivat vuoden lopussa yleensä 3: - ja 4: - markan välillä. Joulukuun 1 p:stä korotettiin sitäpaitsi jokaisest<l; 15 vuotta nuoremmasta lapsesta maksettu apuraha, joka siihen saakka oli. ollut 40 markkaa kuukaudessa, 60 markkaan. Tuntipalkan korottamisen yhteydessä l~hennettiin tehtaantyömiesten työaikaa,,8 tunnin työpäiväksi, joka siis nyt on yleinen laitoksen kaikille työmiehille:. Virka- ja palvelusmiehille taas myönnettiin marraskuun 1 p:stä suurempia kalliin- ajanlisäyksiä,.ipiden. suuruus määrätään siten, että kuukaudessa maksetun kiinteän erän, 400 markan, lisäksi maksetaan 75 Olo rahallisesta pohjapalkasta, ei kuitenkaan enempää kuin 1,200 markkaa, molemmat erät yhteenlaskettuna. Sen li.säksi maksetaan perheenelatusavustusta 60 markkaa henkilöä kohti kuukaudessa, jos viranpitäjän on elätettävä useampi kuin yksi henkilö ja joka lapsiin nähden päättyy niiden täytettyä 18 vuotta. Ylimääräisenä lahjapalkkiona maksettii.n Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan joulukuussa kuukauden palkka sekä virka- että työmiehille. Syyskuun.1 p:nä erosi laboratorin ja Vanhankaupungin laitoksen johtaja, fil. maisteri O. 1(. Bergman. Jo talvella 1909 oli maisteri Bergman otettu laitoksen palvelukseen vaqtaanveden. kernialli~en puhdistusmenettelyn käytäntöön ottamisen takia. Tätä puhdistusmenettelyä. maisteri Bergman on sittemmin asiantuntemuksella ja määräperäisellä työliä kehittänyt ja täydellisentänyt, niin että hänen työnsä tulosta voidaan pitää aino'ana laatuaan. Insinööri Knut Alfthall, joka on ollut monta vuotta laitoksen toimessa kemistin apulaisena, nimitettiin sen jälkeen Vanhankaupungin laitoksen johtajaksi. Hänen apulaisekseen on otettu fil. maisteri Ragnar Lyden. Myös laitoksen kirjan pitäjä, herra Ossian Fyrqvist, erosi viime vuonna ja hänen jälkeläisekseen nimitettiin neiti Eva Moring, joka vuodesta 1908 saakka on ollut laitoksen palveluksessa. 1. Tulos käytöstä. Vantaari.. joen. vesimäärä laitoksen turbiinien käyttöön on ollut verraten pieni, niin että kaupungin Sähkölaitoksen energiaa on tarvittu vuoden kaikilla kuukausilla.. Joen veden korkeus, padonkynnykseen verrattuna, selviää seuraavasta taulusta, joka sisältää' tietoja' paitsi kaupungin Sähkölaitoksesta saadusta sähköenergiarriäärästä, myös-
3 kin sademäärästä ja keskilämpömäärästä Meteorologisen Keskusaseman. ilmoitusten mukaan. Vetknkorkeus Vantaan joessa y, m. Vuosi ja kuukausi Sähkölaitok- Keskiarvo Suurin arvo Pienin arvo. sen antama Sademäärä Keskilämpöm m m energia mm aste Co kwt.. 1919 Tammikuu... + 0.16 + 0.25 + 0.07 8,120 52.6-3.1 Helmikuu... ± 0.00 + 0.16-0.10 48,020 26.4-7.3 Maaliskuu... - 0.05 + 0.02 ~ 0.10 66,370 60.1 - ;>.1 Huhtikuu... + 0.63 + 1.85-0.11 18,980 49.1 + 1.4 Toukokuu.....L- + 0.15 L 0.55-0.08 7,650 9.2 + 10.1 Kesäkuu... - 0.04 + 0.05-0.14 32,590 72.2 + 14.1, Heinäkuu... - 0.06 ± 0.00-0.14 80,150.. 38.4 + 19.1 Elokuu... - 0.05 + 0.07-0.10 72,120 74.1 + 14.0 Syyskuu..... + 0.03 + 0.13-0.10 97,600 43.6 + 12.0 Lokakuu...... + 0.14 + 0.53-0.11 18,760 67.1 + 5.1 Marraskuu... + 0.02 + 0.11-0.06 76,310 72.9-4.1 Joulukuu... ;... + 0.14 + 0.43-0.08 10,590 61.0-5.6 Koko vuosi I + 0.09 + 1.85-0.14 537,260 626.7 + 4.2 1918........... ' + 0.12 + 0.97-0.10 408,140 704.9 +- 4.9 1917......... + 0.12 + 1.33-0.11 832,750 566.4 +. 4.i 1916........ + 0.21 + 1.55-0.13 147,603 778.5 + 4.5 1915.... + 0.14 + 1.62-0.10 331,527 723.0 + 2.8 1914... '.'... + 0.09 + 0.85-0.08 655,960 555.5 + 5.6 1913... + 0.10 + 1.07-0.20 410,320 527.9 + 5.5 1912........ + 0.22 + 1.00-0.16 255,340 772.6 + 4.4 19i1..... ~... + 0.15 + 1.65 --.0.18 294;310 631.1 -+ 5.2 Jäänlähtö joessa alkoi huhtikuun 19 p:nä + 1.85 m. veden korkeudella padonkynnyksestä mitattuna. Vuodesta 1886 jäänlähdöt ovat tapahtuneet keskimäärin huhtikuun 21 p:nä. Aikaisin jäänlähtö sattui maaliskuun 29 p:nä 1890, myöhäisintoukokuun 1 p:nä. i902..,~~ Vedenpuhdistaminen.,.. '. Veden puhdistaminen ja suodattaminen ovat tapahtuneet tavallisella tavalla., Huhtikuun lo:nnestä toukokuun 20:nnenteen ja lokakuun 15:nnestä vuodell loppuun vettä on myöskin käsitelty klorilla. Yksityiskohtaiset tiedot saadaan jälempänä olevasta liitteestä n:o 3.. Vedenpumppuaminen. Viime vuonna kaupunkiin pumputtu vesimäärä. n~usee 6,.381,513 kuutiometriin. Seuraava taulu näyttää joka kuukaudessa pumputun, vesimäärän ja sen jaon eri. pumppulajeille.
4 I Turbiini- Höyry- Keskipakois- Pumppuaminen pumput pumppu, pumput vuorokåudessa Yhteensä en ~ 31... ;:~!:;... e--~ ;:-s m 3 en :3 :3~ m 3 :3- m 3 ::1- m a 3c- EI S' 3 :i... 0: =:0 _0,3 Kuukausi ' ' ' ' _.'_. ', ' _. _.' _. '3 '3 ;.;- ;.;- ;0:-... ', ' ' '... ~ Tammikuu... 1,467 263,637 - - 630 254,539 518,176 16,715 18,758 11,928 Helmikuu... 1,317 240,594 - - 582 232,252 472,846 16,887 19,14.7 12,400 Maaliskuu... 1,472 265,660 - - 699 279,062 544,722 17,572 20,795 13,608 H4htikuu..... 1,430 257,168 - - 729 286,573 543,741.18,125 20,166 14,881 Toukokuu... 1,475 265,181 - - 887 327,590 592,771 19,122 2i,597 14,499 Kesäkuu... 1,424 255,753 - - 683 253,627 509,380.16,979 24,051 10,850 Heinäkuu... 1,385 243,074 - - 754 281,480 524,554 16,921 19,832 10,740 Elokuu... 1,290 239,309 - - 690 257,225 496,534-16,017 18,446 11,206 Syyskuu... 1,405 246,408 - - 753 279,283 525,691 17,523 19,662 12,914 Lokakuu... 1,377 245,179. - - 882 307,130 552,309 17,816 19,460 12,495 Marraskuu... 713 121,575 1 1 /2 294 1,216 418,384 540,253 18,OO~ 20,370 13,002 Joulukuu... 1,369 235,972 - - 990 324,564 560,536 18,081 20,250 13,673 Koko vuosi/16,124/ 2,879,5101 }l/2 / 294 9,495/3,501,70916,381,513117,484/24,051110,740 Vanhimmilla turbiinipumpuilla on siis pumputtu 2,879,510 m 3, eli 45.1 olo koko vesi määrästä, höyrypumpulla ainoastaan 294 m 3 ja keskipakoispumpuilia 3,501,709 m 3, eli 54.9 0lo koko vesimä~rästä. Vedenmittarit. Käytännössä olevain mittarien luku on vuoden kultiessa vähentynyt 10:lIä ja oli qiitä vuoden lopussa 2,823 kpl. Läpimitat selviävät seuraavasta erittelystä: Aukon läpimitta 13 20 25 30 40 50 75 100 150 mm Lukumäärä 205 867 630 439 432 130 85 27 8 kpl Vaihde.ttujen ja poistettujen mittarien lukumäärä. oli 1,974. Syyt ovat olleet seuraavat: Vaihdettu vuosittaisen säännöllisen vaihdon takia................................ 1,294 kpl., eli 45.9 olo Vaihdettu isompiin tahi 'pienempiin mifiareihin 30'1 1.1 virallisen kokeen takia............ 6. 0.2 ' epävarman käynnin takia... 301. 10.7,, pysähtymisen takia... 77 2.7 Kaikista asete- taaksemenon takia... 4 0.1 tuista mittareista. vian takia osoittimessa tahi taulussa 38 1.3 vuotamisen takia.............. 7,1 0.2' jäätymisen takia... 48 1.7 /1 /1 lakkautuneen käytön takia........ 169 6.0 II Yhteensä 1,974 kpl.,,eli 69.9 0lo koko lukumäärästä.
5 Asetetuista mittareista 'on 350 kp1. ollut levymittareita, ja näistä on 48 vaihdettu sen takia että niitä on pidetty epävarmoina ja 22 kpl. pysähtymisen takia, vastaten 13.7 ja 6.3 olo kaikista asetetuista levymittareista. Uusia mittareita on asetet~u 155 kpl., joista 115 ainoastaan kesäksi. Veden kulutus. Mittarien mukaan kulutetut vesi määrät olivat: Yksityiskulutus. 1-9 kaupunginosassa.......... 3,283,586 m 3, eli 51.46 olo 10-12 sekä muilla rautatien itäpuolella olevilla alueilla................ 1,13~,656 17.84 Rautatien länsipuolella olevilla alueilla..... 505,599 7.92 Satamaposteista on kulutettu ja paloposteista jaettu........ 52,595 0.82 Yksityskulutus 4,980,436 m 3, eli 78.04 olo Yleinen kulutus. Kaupungin maksama kulutus.... 467,639 Laitoksen oma kulutus...... 35,587 Yhteensä mittarien mukaan 5,483,662 m 3, eli 7.33 0.56 85.93 Olo Putkiverkon huuhteluihin, vesisäiliön puhdistukseen, tulipalojen sammutuksiin, Rakennuskonttorin vedentarpeisiin uusia katuja rakentaessa, putki verkon vuotoihin sekä vajauksiin mittarien näytössä................. 897,851 14.07 Yhteensä 6,381,513 m 3, eli 100.00 Olo Vedenmittarien näyttämä vesimäärä oli siis: Vuonna 1919............ :... 5,483,662 m3, eli 85.93 Olo koko pumputusta vesimäärästä. Vuonna 1918 on kulutettu.......... Vuonna 1919 on kulutettu.... Vähennys vuonna 1919... :.... Keskikulutus vuorokaudessa oli... :....... Suurin kulutus vuorokaudessa, 23 /5, oli.... Pienin kulutus vuorokaudessa; 24 /6, oli.... 6,446,931 m 3 6;381,513 65,418 17,484 21,940 10,850 Kun kirkonkirjoihin merkitty väkiluku on lisääntynyt n. 184,000 henkilöstä 31/12 1918 n. 187,OOO:teen 31 112 1919, niin keskiväkiluku vuonna 1919 oli n. 185,500 henkilöä.
6 Keski-, suurin ja pienin kulutus. henkilöä kohti vuorokaudessa olivat sentähden 94.3, 118.3 ja 58.5 litraa. Seuraavassa taulussa esitetään joukko tuloksia viime ja edellisiltä vuosilta: v u 0 s i 3 < '6 9 Keskikulutus henkilöä kohti vuorokaudessa, liiraa Yksityi- Yleisiin siin tar- tarpei- Yhteensä. peisiin. siin :>:,A o 0 :r _ (1)...... :>:' < :;. c :>:' o c a c :>:'... ' c c ' Po:r ' (1) ' ::1 ~ ~.- 0: ~: 1895.............. 1,478,567 1900'...,............ 2,012,904 1905... 2,595,017 1910...... 4,255,940 1911............. 4,501,509 1912... 5,012,198 1913... 5,475,615 1914...... 5,748,820 1915............. 6,382,613 1916...,.,............ 6,827,277 1917.............. 7,540,936 1918.............. 6,446,931 1919... '........... 6,381,513 78.73 78.48 83.66 88.97 86.56 87.91 85.7~ 86.54 85.98 4,051 31.8 5,515 39.2 7,110 42.8 11,660 53.6 12,333 57.1 13,695 61.0 15,002 68.4 15,849 74.4 17,486 79.6 18,654 83.6 20,660 86.7 17,663 75.3 17,484 73.6 23.8 20.9 19.4 27.0 24.8 25.9 23.0 19.4 21.2 20.5 24.7 19.8 20.7 55.6 60.1 62.2 80.6 81.9 86.9 9i.4 93.8 100.8 104.1 111.4 95.1 94.3 96 83 ~7 102 112 113 109 123.7 121.6 130.4 '149.5 125.1 118.3 1,173 1,286 1,452 1,670. 1,743 1,936 2,071 2,120 2,106 2,119 2,133 2,134 2,132 II. Vesijohdon laitokset. Laajennukset Ja arvonlisäykset Paitsi vuonna 1918 tehtyjä maatöitä muutamille.kaduille sijoiteuavia vesijohtoja varten on viime vuonna tehty aija mainitut työt, joista ovat koituneet seuraavat menot, nimittäin: Työkalujen osto.... Smk. 7,692:03 Maatöitä vesijohtoa varten EJimän, Teollisuus ja Kuortaneenkad,uilla sekä johdot molemmalla ensin mainitulla kadulla.... II 135,350: 19 Vesijohto Temppelikadulla..'.... II 8,032: 21 S:n Lutherkadulla.... 9,358: 71.. S:n Työpajakadulla... :.... 17,483: 10 S:n Munksnäsin- ja Topeliuskaduilla sekä Pihlajatiellä Meilansissa.. 140,756: 86 S:n TerassikaduJla.... II 12,012: 57 S:n Sörnäsin satamaan... _.....12,673: 47 Maatöitä vesijohtoja varten I1marisen- ja Sammon- sekä Ahlqvistkaduilla 26,008:- S:n vesijohtoa varten ViipurinkaduJla...:,...:...,;..:...: :...:...;...:...,;..---::_--=.;;:.!.,;:;,;;,,;;;,;~ II 46,456:81 Siirto Smk. 415,823: 95
7 '. - -' -. - Siirto Smk. 415;823: 95 Maatöitä vesijohtoa varten Torkkelikadulla... _... _.... 35,706: 41 S:n s:n Adolfintiellä... _............. 14,184: 30 S:n s:n Agrikolankujalla... _... -:.......... 45,598: 39 S:n s:n. Loviisankadulla _. _.'... _... -. -........ 22,496: 27 S:n s:n Hangonkadulla... _'1 14,555: 23 S:n s:n II Tammisaarenkadulla.' '... : '1.'.......... 19,113: 80 S:n s:n II Heinolankadulla... _. _.. _. 13,855: 97 S:n s:n II Sipoonkadulla.......................... II 19,307: 94 S:n s:n II Saimaankadulla... _........ 16,981: 89 S:n s:n. Mechelin- ja Caloniuska9u.iIIa............ II 20,545: - Smk. 640,169: 15 Kuten mainittu ei' viime vuonna ole ryhdytty jatkama,an saostusaltai.den keskeytettyä rakentamistyötä.. Vuodelta 1918 siirtynyt kustannus, jota ei ole yhdistetty pääoma-arvoon, on... _... _. -'. Smk. 341,475: 51 Vuonna 1919 koitunut korko y. m. lisätään... _..... II 20,099: 81 Smk. 361,575: 32 jota summaa ei.nytkään ole viety pääoma-arvoon, kun laitos ei ole käyttöön valmiissa kunnossa. Poistot. Kaupunginvaltuuston joulukuun 10 p:nä 1912 vahvistaman järjestelmän mukaan on tehty seuraavat poistot, nimittäin: Patorakennukset, tiilirakennttkset ja paremmat asunnot kaupungin maalla, myyntiarvo 10 % alkuperäisestä arvosta, kuoletusaika 50 vuotta.... Kemistinasunto, myllärinrakennus, hiilivaja ja erilaiset ulkohuonerakennukset kaupungin maalla, myyntiarvo 5 0/0, kuoletusaika 20 vuotta.... Tiiliset kone-; höyrykattila-, pesu- ja kylpyhuone- sekä myllyrakennukset kaupungin maalla, myyntiarvo.10 0/0, kuoletusaika 20 vuotta... _.. Kaikenlaiset pumput, turbiinit ja koneet, pikasuodatinrakennus, neliskulmaiset saostusaltaat, sekoitusrakennukset sekä laboratorirakennus, jotka eivät. sijaitse kaupungin maalla, myyntiarvo 10 %, kuoletusaika 10 vuotta.. Pyöreät saostusaltaat, erilaiset ulkohuonerakennukset, vajat, varastorakennukset, kellarit, savupiip'pu, paja sekä pikasuodattimet, jotka eivät sijaitse kaupungin maalla, myyntiarvo 5 0/0, kuoletusaika 10 vuotta.... Vesipostit, kastelupostit,vapaakaivot, hevosten juottoaltaat y. m., kuoletusaika 1,252: - 1,146: - 4-7,047: - 3,564:- 52,970:- 10 vuotta... _.............................. 4,836: 47 Vesisäiliö, myyntiarvo 10 %, 'kuoletusaika 50 vuotta.................... 2,323:- P1;ItIdverkko, myyntiarvo 10 0/0, kuoletusaika 50 vuotta... 35,719: 65 --------~~~~ Siirto 148,858: 12
8,- Siirto 148,858: 12 Veden mittarit, myyntiarvo 5 Olo, kuoletusaika 10 vuotta.................. 23,144:- Työkalut ja kalustot, myyntiarvo 10 0/0, kuoletusaika 10 vuotta... 13,866: 03 sekä ylimääräisinä poistoina: Myydyt veden mittarit.... 4,150: - Vanhankaupungin myllyn koneisto...,.... 10,928:- My.Jlyrakennus.... 4,026: - 19,104:- Smk. 204,972: 15 VesiJohto laitoksen pääoma-arvo. Pääoma-arvo joulukuun 31 p:nä 1918... 6,970,508:- Laajennukset ja arvon lisäykset vuonna 1919... 640,169: 15 7,610,677: 15 Poistot samana vuonna............................................ 204,972: 15 Smk. 7,405,705:- jaettuna seuraavasti: Vanhassakaupung~sa: 15/16 Vanhankaupungin putouksesta sekä maa-alue.... Vanhempi patorakennus kivestä sekä vesiränni.... Uusi vesiränni..... Vanhempi pumppuhuone tiilestä.... 2 kpl. pumppuja ynnä turbiinit... '.... 300 hv, säätäjälle varustettu turbiini sekä sähköngeneraattori Kone- ja höyrykattilarakennus tiilestä.... Höyrypumppulaitos ynnä johdot, perustus ja 3 kpl. höyrykattiloita... :... Siihen kuuluva savupiippu... '... '.. Asuinrakennus tiilestä............................. Ulkohuonerakennus ristikkohirsistä ja laudoista.... Erilaiset ulkohuonerakennukset.... Hiilivaja ristikkohirsistä ja laudoista.... H.iilen purkaus paikka ja raide.... Ameriikkalaisten pikasuodattimien rakennus sekä vesisäiliöt ja kaivot.... 11 kpl. ameriikkalaisia pikasuodattimia ynnä johdot (232 m 2 94,100: - 23,006:- 35,159:- 32,673:- 6,000:- 13,673: - 50,883:- 12,500: - 400:- 36,353:- 2,255:- 111:- 1,232: - 350:- 76,504: - suodatuspinta-ala)... 94,878: - Neliskulmaiset saostusaltaat Broholmalla.................. 24,000: - Pyöreät s:n s:n.................. 56,320: - Sekoitusrakennus...................................... 5,775: - Kalkin sekoituskone.................................... 1,037:- Imukaasungeneraattorit, moottorit ja sähkömoottoripumput.. 45,736: - Kaksi sähkönmuuntajaa....;....;..;..;...;...;....;..;. 7;.:.,.;;.;85:;.:;2;.;..: Siirto 620,797:-
Siirto Putkijohdot, järjestelykaivot, vedenottamo ja putkijohtosillat Antrasiittivaja ja laiv:alaituri.... Kaksi kalkin ja kemikaalien varastorakennusta.... Öljykellari.... Paja tiilestä.... Kemistinasunto hirsistä.... Kaksikerroksinen asunto hirsistä...... :.... Laboratorirakennus hirsistä.... Pesu- ja kylpyrakennus tiilestä.... Myllyrakennus tiilestä.... Myllärinrakennus hirsistä.... Vesisäiliö Eläintarhassa.... Vartijanasunto hirsistä.... Vesijohtotyöpaja tiilestä korttelissa n:o 179.... Ulkohuonenlkennus ristikkohirsistä ja laudoista.... 9 620,797: - 4,900:- 948:- 4,738: - 418.- 1,164: - 8,222: - 39,038:- 3,052:- 6,298:- 12,966: - 2,104: - 387,708: - 2,379: - 2~,760: - 3,217:- 704,645: - 390,087: -- 31,977: - Vesiposfit satamissa... 13,355:- Vapaakaivot...................................................... 2,370: - Hevosten juottoaltaat... :.................................... 2,233: - Putkiverkko... 6,169,213:- Vedennzittarit...... 34,357:- /(oneet ja työkalut...,...,...,...,..., 57,468:- ~~----~~~-- Smk. 7,405,705:- Viime vuonna laskettujen vesijohtoputkien pituus ja läpimitta sekä palopostien ja sulkuventtiilien lukumäärät selviävät seuravasta taulusta: CFl... s c.n t-..:l ö r;-ä '1:1 t-..:l c.n ' 0 ' - ~ ' ''-l c.n t-..:l ''-l 0 0 3 3 3 3 ~ 3 3 3 3 3 ~, <: Q>:(T) 3 (T) :;;. m m m m m kpl. )<pl. S: Vesijohto Ellmänkadulla... 36 39 - - 10-1 S:n Teollisuuskadulla,...,.,,, - - - - 321 1 2 S:n Temppelikadulla... - - - 64 - - 1 S:n Lutherkadulla... - - - 35 - - - S:n Työpajankadulla...,....,..., - - - 319 -- 1 1 S:n Munksnäslnkadulla...,.. - 240 - - - 3 3 S:n Topeliuskadulla.,.,,,..,,.,,..., - 64 - - - - 2, S:n Pihlajatiellä... - - 46 - - 1 1 S:n Terassikadulla... - - - - 17 - -, Yhteensäl 36 I 343 I 46 I 418 I 348 I Lisäysl 36 I 343 I 46 I 290 I 348 I 6 I 11 Poiskaivettuja tai hylättyjä (Teciliisuusk.) - - - 128 - - - 6 I 11 2
10 Edellämainittujen laajennusten jälkeen putkiverkoll pituus ja palopostien sekä sullwvellttiiliell luvut ovat seuraavat: - -.1 Vl '0 00 -...:.: Ol w t-j *' *' 0 g 0 <:Tt - - r-;) 0 g: ' ö ;;:: <:Tt - t-j 0 -:t Ol W t-j -1 tv -.: ~.< 3 3 3 3 3 3 3 3... 0 ::l ''Jl... 'Jl 3 3 3 3 3 3 :3 3 3 ~. m 111 m 111 111 m 111 111 111 m l<pl. l<pl. I I Jouluk.31 p:nä 19181 3,122 5,153 4,296 4,901 13,892 17,701 31,139 27,976 17,114 125,294\960 1,034 Lisäys vuonna 1919 - - 36 343 46 290 348 1,063 6 11 Jouluk.31 p:nä 19191 3,1221 5,1531 4,3321 4,901114,235117,747131,429128324117,1141126,3571 9661 1,045 Putkiverkon keskiläpimitta on 268 mm ja tilavuus 7,151 m3. Vesisäiliö Eläintarhassa sisältää 10,000 m3, ja korkeimman vedenpinnan kcirkeus on 48.15 m yli kaupungin nollapisteen. Joulukuun 31 'p:nä laitoksessa oleva varasto mittareita, jotka osaksi on asetettu taloihin, osaksi pidetään varalla, selviää seuraavasta yhdistelmästä, joka paitsi mittarien suuruutta myöskin näyttää valmisteen ja rakenteen: Vlllmistc I 1 Tuloaukon läpimitta mm 7-13j'20 125130 140 150 1751 10 1150 ~ '... ::l 'Jl :>:. ~ Ral<cnne Mcinecke... 235 822 626 464 456 273 135 33 14 3,058 Ilopeusmittari S:n... - 137-59 10 - - - - 206 levymittari Siemens & Halske........ 4 20 83-139 - - - - 246 s:n S:n S:n... - 2 - - - - - - - 2 Ilopeusmiltari Dreyer, Rosenkranlz & Droop - - - 1 19 11-31 s:n, n. s. Einstrahlmesser Sekalaisia valmisteita... 10 3 2 - - - --1- - 15 eri lajeja Yhteensär 2491984171115241624128511351 331 1413,5581 I ' ~ 111. Taloudellinen tulos. Hinta. Kulutetun veden yksikköhinta on vuoden alusta maaliskuun lukemiseen saakka ollut 30 penniä kuutiometriltä ynnä 30 0lo korotus sekä mainitun' kuukauden lukemisen jälkeen vuoden loppuun 100 10 korotus, jolle hinnalle on laskettu alennusta 5, 10 ja 15 /0 niistä määristä jotka n'ousevat yli 100, 300 ja 600 m 3 vuodenneljänneksessä. Kaupungin omille virastoilie ja laitoksille on myönnetty 10-0lo alennus yllämainituista hinnoista. Satamaposteista annetun veden yksikköhinta oli tammmikuun-huhtikuun aikoina Smk. 1: 25 kuutiometriltä ja toukokuusta marraskuuhun Smk. 1: - sekä marraskuusta vuoden loppuun Smk. 4: - kuutiometriltä. Mittarien vuokrat ja muut maksut ovat olleet entisellään.
11 Tulot. Tulot yksityiskulutuksesta.......................................... 2,415,388: 07 satamaposteista jaetusta vedestä... 40,216: 09 kaupungin kulutuksesta... : : :... ~.. 195,495: 43 vapaakaivoista y. m. jaetusta vedestä... 7,560: 92 ------ 2,658,660: 51 42,070: 50 Vedenmittarien vuokrat.... Maksut ilman mittareita toimivista paloposteista ja lisämaksut liian suurista mittareista.... Voitto tehdyis(ä talojohtotöistä... :... :.... Maavuokra suojelusalueesta.... Myydyistä veden mittareista... :... ;.... Myydystä sekalaisesta.... Tulo aikaisemmin poistetusta saatavasta... Korvausta vahingosta, joka sattui vedensäiliöön ja vartijanasllntoon vallan- 770:- 145,886: 93 700:- 4,150: - 90: - 156: 59 kumousaikana... 1,550: - Myydystä Vanhankaupungin myllyn koneistosta...................... 14,954:- --...;;,~..;,.;;.;- Smk. 2,868,988: 53 Tulot vesikuutiometriitä. Yksityiskuluttajille myydystä vedestä.... 49.704 penniä Kaupungin kl1luttamasta vedestä.... 43.421 Tulot jokaiselta myydyltä kuutiometriltä ovat:. vedestä. '.... 48.800 penniä mittarien vuokrista.... 0.786 tehdyistä talojohtotöistä.... 2.678 muut tulot.... 0.397 -------~-~--- Yhteensä 52.661 penniä Tulot jokaiselta pumputulta kuutiometriltä ovat:. vedestä... '.'............... 41.661 penniä mittarien vuokrista... '........ 0.671 tehdyistä talojohtotöistä... '.'...... 2.286 muut tulot... '. 0.339 Yhteensä 44.958 penniä Tulot vedenmittareista, jaettuina kaikille vuoden lopussa käytännössä oleville mittareille, olivat Smk. 14: 90 kustakin mittarista v.uodessa.
12 Menot. A. Hallinto. Osa Hallituksen menosääntöä................................ 5,588: 08 Palkkoja ja palkkioita...,...-........ 62,690: 80 Konttoriapulaiset... 13,870:-. Piirustaja-apulaiset... 3,750: - Konttorinhuoneiston vuokra, lämpö, valo ja siistintä... 12,175: 90 Kulungit: kaavapaperit ja painatuskustannukset............... 8,752: 19 aikakauslehdet.ja uudishankinnat kirjastoon.................. 1,028: 30 muut menot..., 8,794: 02 ----------~---- Srilk. 116,649: 29 B. Käyttö. 1) Laboratori. Kahden kemistin palkat... 19,411: 02 Vahtimestarin palkka, bensiiniä, kemikaaleja ja tarveaineita sekä muut menot 11,499: 67 ------~--~~~ Smk. 30,910: 69 Mitä laboratorin toimintaan tulee viitataan johtajan erityiseen kertomukseen, Iiitteeseen n:o 3. 2) Vedenpumppuaminen.. a) Turbiinipumput. Osa ylikoneenhoitajan palkkaa... 500: - Koneenhoitajat ja apulaiset... 17,520: - Muut käyttö- ja hoitokustannukset... ~... ' 7,045: 69 Pumppulaitoksen korjaus ja kunnossapito... 9,622: 72.;..;...;...;..;..;..;...;...;..;.---=~:..=.;...:...:: Smk. 34,688: 41 Kun turbiinipumpuilla on pumputtu kaupunkiin 2,879,510 m3 pumppuaminen maksanut 1.205 penniä kuutiometriltä. vettä on tämä b) Höyrypumppu. Osa ylikoneenhoitajan palkkaa... 500: - Koneenhoitajat ja apulaiset.... ','.................. 2,880: - Lämmittäjät ja apurien päivät yöt... } I::Iiiliä höyrykattilalaitosta varten... '........ 554: 09 Oljyä, trassia ja sekalaista.... Höyrypumpulla on pumputtu kaupunkiin vain 294 m3' vettä. Smk. 3,934: 09
13 c) Keskipakoispumput. Nämä pumput ovat sähkömoottorien käyttämiä ja saadaan sähkövirta osaksi vesivoimalla käyvästä generaattorista, osaksi imukaasumoottoreista ja osaksi kaupungin sähkölaitoksesta. Menot ovat olleet seuraavat: Osa ylikoneenhoitajan palkkaa... 4,300: - Koneenhoitajat ja apulaiset.......................................... 23,163: - Lämmittäjäin ja apurien päivät yöt... 377: 85 Öljyä, trassia ja muita aineita... 3,584: 64 Koneiden ja pumppujen korjaus ja kunnossapito...................... 9,995: 74 Helsingin kaupungin Sähkölaitoksen lasku 537,260 kw. tunnista _._.._...;.._....;.....;.'_1_8~7'...;.0_79...;.:_ Tästä vähennetään suodatinhiekan pesukustannukset.... S:n menot laitoksen valaistuksesta.... S:n s:n kemiallisesta puhdistuksesta.... I Smk. 228,500: 23 6,337: 24 7,087: 14 4,082: 99 17,507: 37 Smk. 210,992: 86 Kehitetty energia on mitattu ja laskettu seuraavasti: Kaupungin Sähkölaitoksesta saatu virta........................ 537,260 kw. tuntia Vesivoimalla käyvän generaattorin kehittämä virta...;...;......;....;.....;.._._._._:---.;6;..;;5..;.9.:..;.7...;.4..;.0---.;'...;.'_...;._ Yhteensä 1,197,000 kw. tuntia Jokainen kilowattitunti on siis maksanut 19.09 penniä. Sähkövirtaa on käytetty seuraavalla tavalia: ' Selkeytyneen veden pumppuamiseen suodattimiin................ 307,000 kw.tuntia Veden pumppuamiseen kaupunkiin............... 840,000 Suodatinhiekan pesuun... 18,200 Koko laitoksen valaistukseen.................................. 20,074 Kemialliseen, puhdistukseen... 11,726 ~..;...;.--------~~~------- Yhteensä 1,197,000 kw.tuntia Kun energiantarve suodatinhiekan pesuun, laitoksen valaistukseen, veden kemialliseen pul)distukseen on laskettu Sähkölaitoksen keskihinnan mukaan viime vuonna, eli 34.82 pennin mukaan kw.tunnilta, niin menot keskipakoispumppujen eri pumppuamisista nousevat seuraaviin summiin: Pumppuaminen S:n suodattimiin... 56,482: 79 kaupunkiin... 154,510: 07 Smk. 210,992: 86 eli 4.413 penniin kuutiometriltä näillä pumpuilla kaupunkiin pumpuuua 3,501,709 m 3 vettä ja 0.885 penniin kuutiometriltä suodattimiin pumppuamisesta, jos menot jaetaan koko sille määrälie, 6,381,513 m 3, joka viime vuonna ylipäänsä on pumputtu kaupunkiin.
0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 500: 0 0 0 0 0 6: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6,337: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 500: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 85,967: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0.. 0 550,535: 0 0 0 0 0 o 00 o. 0 0 0 0 1,254: 47,882: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6,111:'69 0 0 0 0 0 0 0... 0 13,616: 0 0 0 0 0 '0 33,963: 0 0 '., 0 5,433: 0 0 0 0... 1,931: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 7,087: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 12,904: 0 0 962: 0 0 0 0 0 0 0 1,658: 14 Keskikustannus koko vedenpumppuamisesta oli 3.912 penniä kuutiometriltä, kun vuosikustannukset, Srnk. 249,615: 36, jaetaan vuoden kuluessa pumputulle vesimäärälie. 3) Suodattarninen. Osa yli koneen hoitajan palkkaa 0 - Koneenhoitaja 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3,840:- Päiväpalkat hiekaon seulornisesta ja suodattimiin kuljettamisesta y. m. 0 70 Suodattimien hiekan pesun käyttökustannukset 0 24 SuodattiJnien ja konehuoneessa olevain putkijohtojen korjaus ja kunnossapito 124: 50.;...;...;...;...!~~--...;..;.. Smk. 10,808: 44 eli, jaettuna kaupunkiin pumputulle vesimäarälle, 0./69 penniä. 4) Kemiallinen puhdistaminen ja selkeyttämineno Tästä ovat vuoden kuluessa 'johtuneet seuraavat menot: Osa ylikoneenhoitajan palkkaa 0 - Apurintöitä, kuljetuksia ja sekalaista 0 78 Alurniinisulfaattia 0 41 Kalsinoitua soodaa, 11.4 tonnia... 0.... 0 - Kalkkia, 3,914 hlo 0 0 28 Klorikalkkia 9.9 tonnia 0 Natriumisulfiittia ja natriurnisulfaattia... 0 3,311: 42 Veden lämmitystä kemikaalien liuentamiseksi...... 24,874: 17 Sähköenergiaa... 0 4,082: 99 Altaiden ja niihin kuuluvain johtojen korjaus ja kunnossapito............ 7,245: 09 Smk. 731,764: 83 Jos tämä kustannus jaetaan kaupunkiin pumputulle vedenpaljoudelle, niin selkeyttämiskustannukset nousevat 11.467 penniin kuutiometriltä. 5) Muut menot Vanhassakaupungissa. Vanhassakaupungissa olevain ja niihin kuuluvain rakennusten kunnosapito ja korjaus... 9,454: 73 J(one- ja muiden rakennusten kunnossapito ja korjaus... ','....... 12,632: 50 Siltain, raitioteiden, aitain ja rantalaiturien kunnossapito ja korjaus........ 7,752: 47 Veden korkeuden osottajain ja erilaisten johtojen kunnossapito ja korjaus.. 5,576: 67 Kustannukset tasoituksista ja istutuksista... 2,025: _. S:n puhtaanapidosta ulkona ja sisällä. 0 15 S:n asuinrakennusten polttoaineista 0 05 S:n kone- ja muitten rakennusten polttoaineista ja lämmityksestä. 0 18 S:n sähkövalaistuksesta ja lampuista... 0 30 S:n sähkövirrasta 0 14 S:n ~ovartljasta 0 60 Sekalai~et kustannukset... 0 02 Kulungit ja painatuskustannukset... 0 50 Smk. 114,997: 31 tehden 1.802 pellnin menon jokaiselta pumputuita vesikuutiometriltä,
15 Menot käytöstä nousevat Smk. 1,138,096: 63 ja jokaisesta vesiklllltiometristä 17.834 penniin. C. Putkiverkko ja vesisäiliö. 1 insinööri, samalla talojohtojen katsastusmies, palkka...,.. Työnjohto,..,..,.,.,...,..,.,..,.... 1 säiliönvartija, palkkio....'...,...,.... SlIlkuventtiilien ja palopostien hoito ja pakkaselta suojeleminen sekä putkiverkon huuhtelu...,..,...,..., Putkiverkon, palopostien ja venttiilien korjaukset ja kunnossapito.... Satamapostien ynnä niihin kuuluvain johtojen ja letkujen korjaukset ja h6ito Säiliön ja vartijanasunnon kunnossapito...,...,...,.... Yksityisten tarjoilujohtojen kunnossapito ja korjaus sulkuventtiilistä katu- 7,500: - 6,600: - 900:- 30,651: 45 15,489: 72 30,223: 12 3,101: 50 johtoon sekä sulkuventtiiiin, arkun ja hananhatun s:n...,...,. 5,862: 07 Vesisäiliön katon uusiminen... :............................ 40,000: - Vesisäiliön ja vartijanasunnon lämmitys.,...,.... 1,000: 62 Menot katsastuksista ja sekalaiset kustannukset... 101: - Kulungit ja painatuskustannukset... :...; ~...;....;.....:...-=-._----:;9..;;.0=2:~4:..::0 Smk. 142,331: 88 Ainoastaan kolme vuotoa on viime vuonna löydetty ja korjattu. Viime vuonna on laitokseen tuotu tarkastettavaksi 27 eri piirustusta yksityisten vesijuhtojen uudistöistä tahi muuttamisesta. D. Jakelu. Konttoriapulaiset.................................................... 11,690: - Vedenmittarien lukeminen sekä laskujen jakelu ja saatavien periminen.... 22,412: 45 Mitlarien vaihto, korjaaminen ja oikaisu... 65,786: 85 Kulungit ja painatuskustannukset....-;...;...;...:...;..;...-=,;;;..;;;.;...;;..;; 2,533: 80 Smk. 102,423: 10 E. Taloiohto-osasto, työpaja ja varasto. 1 insinööri, samalla mittarityöpajan johtaja, palkka...................... 7,500: - Työnjohto..._............. 15,875: - Konttori- ja varastoapulaiset.......................................... 18,958: 80 Rakennusten ja aitain korjaus ja kunnos'sapito.......................... 4,214: 62 Tontin ja rakennusten puhtaanapito... 7,158: 56 Valaistus...,...,....,.,... 1,037: 35 Lämmitys ja polttoaineet...,...,...,.............. 4,506: 39 Päivystys ja yövartija...,.,..,...,...,.... 2,227: 29,Sekalaiset menot....,...,...,...... 169: - Kulungit ja painatuskustannukset...,.,.,...,...,..... 3,880: 64 Smk. 65,527: 65
16 Paitsi muita töitä on vuoden kuluessa tehty ainoastaan 18 liitosta putki verkkoon seuraavan' erittelyn mukaan: Liitoksen läpimitta 25 30 40 50 75 150 mm Luku 4 4 4 3 2 1 kpl. f. Sekalaiset menot. Verot Helsingin pitäjän kunnalle... ;.... 5,000: - Palovakuutusmaksut..... Maanvuokramaksut.................................... Tapaturmavakuutusmaksut sekä lääkärin palkkiot.... Kustannukset työmiesten lomasta.... Puhelinmaksut.... Korkoakonttokuranttitililtä kaupungin rahastossa....... Mittaukset ja tutkimukset.... Vedenkulutusmaksujen y. m. vähentäminen ja takaisinluovuttaminen... _. 4,554: 35 3,550: - 9,034: 18 14,826: 01 3,679: - 51,554: 97 968:33 147:58 Kalliinajanlisäys virka- ja palvelusmiehille.... 279,157: 92 Hautausapu.... Kurssitappiot.... 50:- 3,422: 50 Ylimääräinen lahjapalkkio työmiehille Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan tammikuun 27 p:ltä 1920 :........;....;...;... ~3..;...9,:..;.6..;..85;;..;:_ Smk. 415,629: 84 O. Korko ja kuoletus. Menot korosta ja kuoletuksesta pääoma-arvolle Kaupungivaltuuston joulukuun 10 p:nä 1912 tekemän päätöksen mukaan laskettuna ovat seuraavat: 5 Olo korko pääoma-arvolle tammik. 1 p:nä 1919, Smk:lle 6,970,508: -... 348,525: 40 Kuoletus, siv. 7 ja 8... '............. 204,972: 15 Smk. 553,497: 55 Jos yhdistellään edellä olevat menot sekä myös kustannus jaettuna jokaiselle kaupunkiin pu.mputulle vesikuutiometrille, saadaan seuraava taulu: Vuoden 1919 menot ja kustannus jokaiselta pumputulta vesikuutiometriitä. Penniä vesikuutiometriltä A. Hallinto... 116,649: 29. 1.828 B. Käyttö: 1) laboratori... 30,910: 69 0.484 2) vedenpumppuaminen... 249,615: 36 3.912 3) suodattaminen... 10,808: 44 0.169 4) kemiallinen puhdistaminen ja selkeyttäminen.... 731,764: 8~ 11.467 5) muut menot Vanhassakaupungissa 114,997:31 1,138,096:63 1.802 17.834 Siirto 1,254,745: 92 19.662
Siirto 1,254,745: 92 19.662 C. Putkiverkko ja vesisäiliö............................ 142,331: 88 2.230 D. Jakelu... 102,423: 10 1.605 E. Talojohto-osasto, työpaja ja varasto................. 65,527: 65 1.027 f. Sekalaiset menot... :...'... :...... 415,629: 84 6.513 Smk. 1,980,658: 39 31.037 O. Korko ja kuoletus... 553,497: 55 8.674 Yhteensä Smk. 2,534,155: 94 39.711. Kun yleistä ja yksityistä kulutusta on veloitettu ainoastaan 5,448,075 m 3 :stä, niin samojen edellytysten mukaan kustannukset jokaiselta myydyltä vesikuutiometriltä ovlit 46.515 penniä. Tulos talojohto.osastosta. Maksettavaksi kirjoitetut tulot nousevat................................ 585,950: 30 Menot ovat olleet: Työkustannukset.......................................... 204,328: 56 Aineet ja muut kustannukset....'... 235,734: 81 440,063: 37 Vuoden ylijäämä.. ~... Smk. 145,886: 93 Talojohto-osasto, työpai.a ja varasto erittelyn mukaan siv. 15.. 65,527: 65 - Vähentyy arvioitu meno osasta työpajaa ja varastoa.......... 10,000: - 55,527:.65 Talojohto-osaston bruttoylijäämä... :...... 90,359: 28 Smk. 145,886: 93 Menot verrattuina viime vuoden vahvistettuun menosääntöön selviävät jälempänä olevasta liitteestä n:o 2.. Voitto- ja tappiotili. Tulot Vedenkulutuksen maksut ja muut tulot erittelyn mukaan siv. 11... : 2,868,988: 53 Smk. 2,868,988: 53 Menot. Hallinto, käyttö y. m. erittelyn mukaan, siv. 12-16... 1,980,658: 39 Korko ja kuoletuksen aiheuttamat poistot pääoma-arvolle siv. 16 553,497: 55 Vuoden netto voitto... :.............................. 334,832: 59 Bruttoylijäämä: : :.. : :.. : : :... :... :... : 888,330: 14 888,330: 14 Smk. 2,868,988: 53 3
18 Tila joulukuun 31 p:nä 19.19. Varat. Pääoma-arvo siv. 8 ja 9 olevan erittelyn mukan.... 7,405,705: - Keskeneräiset uudislaitokset.... 361,575: 32 7,767,280: 32 Kaupungin rahasto: nostamatta jääneet määrärahat...,... 4,181,088: 68, Smk. 11,948,369:- Ainevarasto....'............................................. 727,533: 92 Kassa... '.... 8,962: 34 Saatavat: vedenkulutusmaksut.... talojohtotöiden laskuista ja myydyistä aineista.... Venäjän valtiolta.... 783,598: 64 214,174:60 316,942:06 eri henkilöiitä.... 28,058: 80 1,342,774: 10 Maksettu haaksirikkoapu, joka saadaan takaisin... :.... Sekalaiset menot ja maksamatta jääneet laskut vallankumousajalta.... Sotavakuutusmaksut vakuutusyhtiöjle O. V. Mars A. B..... Pankkitilillä: vakuusmaksuja.... 11,000: -- 14,521: 90 40,268:40 8,867:- vakuus laitoksen veroista.... 630:- korko tälle erälle.... 29: 93 11,659: 93 Smk. 14,102,956: 59 Velat. Kaupungin rahasto:. pääomavelka........... 7,767,280: 32 kontokuranttitili.................................. 713,814: 40 nostamatta jääneet lainarahat... 4,156,088: 68 12,637,183: 40 Siirretyt määrärahat...,........... 38,783: 54 Rahatoimikamarin tunrtustama vekseli ostettujen aineiden maksuksi, tanskan kruunuja 3 7,989: 60... 228,697: 39 Velkoja eri henkilöille............................................ 102,382: 06 Varattuja kurssiveroja Rahatoimikamarin kautta saaduista ruots. kruunuista 196,580: 06 Vakuusmaksuja... 11,000:- ;...;...;...;..;..;...-...;;...;..:..;;..;;..;;.;...- Siirto 13,214,626: 45
19 Siirto 13,214,626:45 5 olo korko pääoma-arvolle tammikuun 1 p:nä 1919 Smk:lle 6,970,508: -...:... 348,525: 40 Pääoma-arvon järjestelmänmukainen kuoletus.. 185,868: 15 Ylimääräinen kuoletus myydyistä vedenmittareista ja myllynkoneistosta... 19,104: - 204,972: 15 553,497: 55 Nettovoitto... 334,832: 59 Bruttoylijäämä 888,330: 14 888,330: 14 Smk. 14,102,956: 59 Bruttoylijäämä, Smk 888,330: 14, tekee 12.74 olo pääoma-arvosta vuoden alussa ja nettovoitto, Smk. 334,832: 59, 4.80 olo samasta pääomasta. Helsingissä, helmikuun 25 p:nä 1920. AlbJn Skog.
20 LIIte n:o 1. Otteita Vesijohtolaitoksen vuosikertomuksista. I Vuosi Pum- Uudisrapuitu Pääomakennuksia vesiarvo vuoden lli Hallinto, käyttö ja määrä.. kuluessa kunnossapito 1) Me n 0 t Kuoletus ja» olo korko pääoma arvolle Yhteensä menoja m S Smk Smk Smk penniä Smk penniä Smk penniä m S :ltä m 3 :ltä m3:ltä 1911... 4,501,509 5,880,008 04 377,542 15 371,246 71 8.247 402,941 58 8.9~1 174,188 29 17.198 1912... 5,012,198 6,257,550 19 306,215 89 317,849 54 6.342 470,255 59 9.382 788,105 13 15.724 1913... 5,475,615 6,406,388-860,999 39 388,361 79 7.092 476,131 13 8.696 864,492 92 15.788 1914... 5,784,820 7,111,575 66 613,214 05 446,290 76 7.715 535,110 49 9.250 981,401 25 16.965 1915... 6,382,613 7,583,558-109,922 87 443,635 19 '6.951 583,739 17 9.146 1,027,374 96 16.097 1916.. 6,827,271 7,457,619-17,826 44 2) 605,619 90 8.871 584,404 39 8.560 1,190,024 29 17.431 1917... 7,540,936 7,256,572-107,513 41 3) 1,280,899 94 16.986 569,541 01 7.553 1,850,440 95 24.589 1918... 6,446,931 7,157,373-706 15 1,555,040 12 24.121 545,439 80 8.460 2,100,479 92132.581 1919.,.. 6,381,513 6,970,508-640,169 15 1,980,658 39.31.037 553,497 55 8.674 2,534,155 9439.711 T u l 0 t Veden- Muut Yhteensä Vuosi myynti tulot tuloja. NeitovoiUo Smk Olo pääoma- arvosta penniä Smk. penniä Smk penniä m 3 :ltli m3:1lä m 3 :ltä Smk 1911..... ~... 930,011 72 20.660 87;885 45 1.952 1,017,897 17 22.612 243,708 88 4.14 1912...... 1,064,516 77 21.238 103,228 11 2.060 1,167,744 88 23.298 379,639 75 6.07 1913... 1,213,447 30 22.161 93,700 52 1.711 1,307,147 82 23.872 442,654 90 6.91 1914... 1,342,433 59 23.206 90,597 15 1.566 1,433,030 74 24.712 451,629 49 6.35 1915.... 1,525,267 82 23.897 83,317 59 1.806 1,608,585 41 25.208 581,210 45 7.66 1916... 1,616,911 22 23.683 145,650-2.133 1,762,561 22 25.816 572,536 93 7,68 1917...... 1,756,195 20 23.289 171,851 16 2.279 1,928,046 36 25.568 77,605 41 1.07 1918...... 1,815,693 36 28.164 153,547 74 2.881 1,969,241 10 30.545-131,238 82-1.83 1919....... 2,658,660 51 41.662 210,328 02 3.296 2,868,988 53 44.958 334,832 59 4.80 1) Paitsi edelliseltä vuodelta silrretlyjä määrärahoja. 2) kalllirtajanlisäykslä, Smk 11,268: 18.. 3) 65,063: 64. I
21 Liite nto 2. Vertaileva yhdistelmä Helsingin kaupungin Vesijohtolaitoksen menoista ja tuloista kirjanpäätöksen mukaan sekä määrärahoista ja arvioiduista tuloista vuoden 1919 meno- ja tulosi;iinnön mukaan. Menot. A. Hallinto. Laitoksen osuus Hallituksen menosäännössä.... toimeenpaneva johtaja.... apulaisjohtaja.... kamreeri.... kirjanpitäjä.... rahastonhoitajatar.... Konttoriapulaiset.... Piirustaja-apulaiset.... Konttorihuoneiston vuokra sekä siistiminen ja valaistus,.... Kulungit, painatuskustannukset ja ostot kirjastoon.... B. /(äyttö. kemisti, Vanhankaupungin laitoksen ja laboratorin johtaja.. kemistin apulainen.... ylikoneenhoitaja.... Koneenhoitajat.... Laboratorin kustannukset.... Menot vedenpumppuamisesta.... suodattamisesta.... kemiallisesta puhdistamisesta ja selkeyttämisestä.... Vanhan kaupungin laitoksen korjausja kunnnossa- sekä puhtaanapito S:n s:n valaistus.... S:n s:n lämmitys.... Yövartija ja sekalaiset menot.... Kulungit ja painatuskustannukset.. Määräraha menosäännössä. 6,000: - 19,900: - 16,200: - 10,650: 00-5,500: - 4;620: - 15,000: - 5,000: - 13,000: - 15,000: ~ 14,062: 50 7,312: 50. 6,000: - 49,000: - 10,000: - 300,000: - 10,000: - 750,000: - 30,000: - 8,400: - 20,000: - 12,000: - 1,000: - 5,588: 08 19,900: - 16,200: - 10,650: - 5,270: 80 4,620: - i3,870: - 3,750: - 12,175: 90 18,574:51 12,750: - 6,161: 02 6,300: - 47,403: - 10,000: - 181,138: 63 6,343: 94 724,019: 74 78,040: 84 8,400: - 30,000: - 12,000: - 1,000: - Kustannukset kirjojen mukaan. Määrärahaa ylitetty. 3,574: 51 1) Määrärahaa säästetty. 411: 92 229:20 1,130:- 1,250: - 824: 10 - - 1,312: 50 - - 1,151: 48 300:- 1,597: - 118,861i 37 - - 3,656: 06 48,040: 84 1) 25,980: 26 10,000: - 1) - - C. Putkiverkko ja vesisäiliö. insinööri, samalla talojohtojen katsastusmies..._._._._._...._._--_._.-_7...:;,_50 0_: 7..:.,5_0_0_: Siirto 1,336,145: - 1,241,656: 46 61,915: 35 156,403: 89 1) Ylitetty Kaupunginvaltuuston päatöksen mukaan. marraskuun 12 ja 26 p:uä.
Siirto Määräraha menosään nössä 1,336,145: - 1,241,656: 46. Kustannukset kirjojen mukaan Määrärahaa ylitetty 61,915: 35 Määrä-. rahaa säästetty 156,403: 89 Työnjohto.... Putkiverkon, palopostien ja sulkuventtiilien korjaus ja kunnossapito sekä pakkaselta suojeleminen, satamapostien ynnä niihin kuuluvain letkujen korjaus. ja hoito sekä. vesisäiliön korjaus ja kunnossapito ynnä vartioiminen.... Vesisäiliön katon uusiminen.... Siirto vuodelle 1920.... Vesisäiliön ja vartijanasunnon lämmitys.... Menot katsastuksista sekä sekalaiset kulut.... Kulungit ja painatuskustannukset.. 14,000: - 110,000: - 40,000: - 1,000: - 6,000: - 3,000: - 6,600: - 86,227: 86 31,277: 46 8,722: 54 1,000: 62 101: - 902:40 -:62 7,400: - 23,772: 14 5,899: - 2,097: 60 D. Jakelu. Konttoriapulaiset sekä satarnaposteista tapahtuvan vedenjakelun tarkastaja.... Vedenmittarien lukeminen sekä laskujen jakelu ja saatavien periminen.... Vedenmittarien vaihto, korjaaminen ja oikaisu.... Kulungit ja painatuskustannukset.. 20,000: - 28,000: - 50,000: -'- 3,000: - 11,690: - 22,412: 45 65,000: - 2,533: 80 15,000: - t) 8,310: - 5,587: 55 466:20 E. Talojohto-osasto, työpaja ja varasto. 1 insinööri samalla mittarityöpajan johtaja............ Työnjohto....... Konttori- ja varastoapulaiset.... Työpajarakennusten korjaus sekä 7,500: - 20,000: - 20,000: - kunnossa- ja puhtaanapito.. 8,000: - --~----------~~---- Siirto 1,666,645:- 7,500: - 15,875: - 18,958: 80 8,000: - 1,528,458: 39 4,125: - 1,041 : 20 76,915: 97 215,102: 58 1) Ylitetty Kaupuilginvaltuuston päätöksen mukaan rilarraskuun 12 ja 26.p~ltä
23 Määräraha menosäännössä Kustannukset kirjojen mukaan Määrärahaa ylitetty Määrärahaa säästetty Siirto 1,666,645: -.1,528,458::39 76,915: 97 215,102: 58 Valaistus.... Lämmitys.... Päivystys, yövartija ja sekalaiset kustannukset.... Kulungit ja painatuskustannukset.. 700:- 1,600: - 7,000: -'- 4,000: -..:. 700:- 1,600: _. 2,396: 29 3,880: 64 4,603: 71 119: 36 F. Sekalaiset menot..,. Verot. Helsingin pitäjän kunnalle.. Siirto vuodelle 1920.... Palovakuutusmaksut.... Vuokrat: Vantaan joen varrella olevasta suojelusalueesta.... Broholmasta sekä korvaus vesialueesta.... maanalueesta kaupungin rahastoon.... s:n Kaasulaitokselle.... Tapaturmavakuutusmaksut.... Kustannukset työmiesten lomasta ~ : Puhelinmaksut.... Korot konttokuranttitililtä kaupunginrahastossa.... Mittaukset ja tutkimukset... ','. Veden kulutus maksujen y. m.lyhennys ja takaisinmaksu.... Hallituksen käytettävänä olevilla varoilla harkinnan mukaan suo- 5,000:.-;- 650: - 5,000: -::- 350:- 1,200:- 1,350: - 8,000: - 15,000: - 4,000:- 40,000:.r- 3,000:- 1,000: - ritetut arvaamattomat menot.. 30,000: - Kalliinajanlisäykset ja tilapäiset palkankorotukset virka- ja palvelusmiehille... 220,000: - 5,000:'- 4,554:.35 350:- 650:- 1,200: - 1,350: - 8,000:- 14,826:01 3,679: - 51,554: 9~ 968:33 147:58 11,554: 97 445:65 173:99 321: - 2,031: 67 852:42 23,027: 41 6,972: 59 279,157: 92 59,157: 92 1). G. Uudisrakennukset. Työkalujen osto... :.... Mittarien osto.... Siirto vuodelle 1920.... Uusia johtoja Hallituksen määräyk- 10,000: - 25,000: - 7,692: 03 2,307: 97 25,000: - sen mukaan.............. 10,000: - 10,000: --:- --------~----------------------------------~~~-- Siirto,.2,059,495: - 1,964,192: 92 147,648: 86 24.2,930: 94 1) Ylitetty Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan marraskuun 12 ja 26 p:ltä.
. ~'l. Määräraha. Kustannukset Määrä- Määramenosllän- kirjojen mu- rahaa rahaa nössä kaan ylitetty säästetty Siirto 2,059,495: - 1;964,192: 92 147,628: 86 242,930: 94 Kallionlouhintaa vesijohtoja varten eri kaduilla Bakkas-alueella.. 200,000: - 76,350: 19 Siirto vuodelle 1920,... 123,649: 81 Vesijohto Teollisuuskadulla... 59,000:- 59,000: - Putkihaudan louhinta vesijohtoa varten eri kaduilla ;röölössä... 277,350: - 34,229:- Siirto vuodelle 1920 -... 243,121: - Vesijohto Ahlqvistkadulla... :... 34,000: - Siirto vuodelle 1920... -- 34,000: -,-- S:n Sammonkadulla Mechelin- ja Runebergkatujen välillä... 17,600: - Siirto vuodelle 1920... 17,600: - S:n llmarisenkadulla Arkadian- ja Runebergkalujen välillä... 27,300: - Siirto vuodelle 1920... 27,300: - S:n Temppelikadulla osoitteesla 11:0 12 Lutherkadulle... 9,200: - 8,032: 21 1,167:79 S:n Lutherkadulla Ilmarisen ja Temppelikatujen välillä.. '..,.,., 42,000: - 1,137: 71 Siirto vuodelle 1920... 40,862: 29 S:n Fredrikinkadulla osoitteeesta n:o 79 Lulherkadu!1e... 3,300: - Siirto vuodelle 1920... 3,300: - S:n Viipurinkadulla Hangon- ja Kar- jalankattijen välillä... 23,900: -, Siirto vuodelle 1920... 23,900: -, S:n korttelia n:o 280 ympäröivillä, Lautalarhil.'n. ja Työpajankaduilla... 6,000:- 6,000: - S:n Loviisankadulla Kotkan- ja Hangon- sekä Tammisaarenja Heinolankatujen välillä.. 25,200: - 10,196: 27 Siirto vuodelle 1920,... 15,003: 73 S:n Hangon kad ulla..., 13,800: - 3,455: 23', Siirto vuodelle 1920... 10,344: 77 S:n Tammisaarenkadulla... 15,200: - 1,113: 80 Siirto vuodelle 1920... 14,086: 20 S:n HeirlOlankadulla... 16,200: ~ Siirto vuodelle 1920... 16,200: - Siirto 2,829,545: - 2,733,075: 13 147,628: 86 244,098: 73