PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURIN HYÖDYNTÄMINEN- RYHMÄN ALOITUSKOKOUS Aika: 3.9.2009 klo 13-16 Paikka: Maanmittauslaitos, kokoushuone Legenda Pöytäkirja 1. Kokouksen avaus Kokous avattiin 13:07. Puheenjohtaja Jaana Mäkelä toivotti osallistujat tervetulleiksi ja piti alustuksen n toimialaa sivuavista käsitteistä ja tutkimuksista. Todettiin, että n tavoitteena on tehdä yhdessä töitä. Työskentelymallia haetaan ensimmäisen vuoden aikana, ja työskentelyn tuloksena jokainen saa itselleen ja organisaatiolleen työkaluja, oppia ja informaatiota. 2. Kokouksen järjestäytyminen Todettiin läsnäolijat. Osallistujat esittäytyivät ja kertoivat lyhyesti taustastaan ja odotuksistaan n toiminnalle. Kokouksen osallistujat: Jaana Mäkelä, puheenjohtaja Elina Haapala, Katariina Hilke, Esko Hätälä Juha Järvinen, Antti Kahra, Minna Kallio, Marko Kauppi, Olli Lopmeri Hanna Majurinen, Ari Markkula Jere Metsävuo, Antti Rainio Juha Saarentaus, Pirkko Ukkonen, Jenni Väliniemi, Petri Takala, siht. Esa Tiainen, siht. TKK CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Turun kaupunki Tiehallinto Naantalin kaupunki GTK SYKE Tampereen kaupunki Sisäasiainministeriö Hyvinkään kaupunki Espoon kaupunki SITO yhtiöt Luonnontieteellinen keskusmuseo Kuluttajatutkimuskeskus
3. Kokouksen työjärjestys Hyväksyttiin esityslista kokouksen työjärjestykseksi 4. Toimintasuunnitelman läpikäynti, keskustelu ja päätökset Todettiin, että työn kausi päättyy elokuussa 2010 ja että suurin työ on tehtävä ennen kesää 2010. Työryhmien tehtävät on kirjattuna lyhyesti verkoston toimintasuunnitelmassa. 4.1 Työn tehtävät 4.1.1 Seurannan ja raportoinnin indikaattorit, raportointi. Puheenjohtaja alusti seurannan indikaattoreista. Todettiin, että kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin rakentamisen ja hyödyntämisen mittaaminen on tärkeää - hyvillä tuloksilla saadaan rahaa investointeihin. Tavoitteet ja konkreettiset mittarit on löydettävä. Pitää saada niin konkreettista ja luotettavaa tietoa, että se vetoaa päättäjiin. Raportointi komissiolle tapahtuu komission antaman raportointipohjan mukaan, joka sisältää monia, erityisesti aineistoihin ja niiden metatietoihin liittyviä asioita. työskentelyä varten on laadittu taulukko, johon kootaan aineistoja ja tietoja niihin liittyvien palvelujen toteuttamisesta. Kyselyt: Ohjausssä on todettu, että nykytilanteen analyysi on edellytys mittaamiselle. Käytännössä voidaan toteuttaa esim. web-kysely laajalla jakelulla. Päätettiin tehdä kaksi kyselyä: yksi paikkatietojen käytöstä yleensä ja toinen paikkatietokypsyydestä. Päätettiin tehdä ensin n sisällä haastattelukysely, jonka pohjalta muotoillaan laajempi kysely. Todettiin, että itsearviointitaulukko paikkatietokypsyydestä on hyvä ja riittävän ymmärrettävä väline mahdollisuuksien viestittämiseen. Sen avulla voi oman organisaation tilaa seurata ja viedä tiedoksi johdolle. hoitaa kyselyn teknisen puolen Webropol-välineellä. Kysymykset ja jakelu tulevat työltä. Kukin työn jäsen vie asiaa eteenpäin omassa organisaatiossaan. Aluksi tehdään prototyyppikysely, jota viilataan yhteistyössä. Kysymyksien tulee olla ymmärrettäviä ja niiden tulee kattaa aiheet, joista halutaan tietoa. Kyselyn jakelusta todettiin, että virallisesti myös sähköinen kysely lähetetään kirjaamoon. Lisäksi kysely on syytä lähettää organisaation avainhenkilölle tiedoksi.
Paikkatietojen käyttöä koskevan kyselyn osalta todettiin, että Ruotsissa ProGIS-yhdistystä vastaavan ULI:n kysely voinee toimia pohjana kyselylle. Esitetty Benchmark-taulukko myös muotoillaan kyselyksi. Keskustelua: Esille nousi kysymys, miten seuranta hoidetaan? Paikkatietoinfrastruktuurin toteutumisen ja hyödyntämisen seurannan käytännön toteutusmallit ovat vielä avoinna. Komission edellyttämään raportointiin ja seurantaa on ohjeet ja pohjat, joita tullaan käyttämään. Nähtäväksi jää missä laajuudessa seurantatietoa voidaan koota automaattisesti tulevaisuudessa. Työryhmien työnjaossa paikkatiedon hyödyntämisen seuranta on tämän n asia. Kysyttiin, onko paikkatietoinfrastruktuuri määritelty tarkemmin? Todettiin, että laissa on määritelty Inspire-direktiivin tarkoittama ja rajaama infrastruktuuri, jossa aineistojen ohella keskeistä ovat verkkopalvelut. Esitettiin, että laki paikkatietoinfrastruktuurista määrittelee asian liian suppeasti. Tähän todettiin, että strategiaprosessi määrittelee tavoitteet mm. hyödyntämiselle. Verkosto on päättänyt että asiaa halutaan käsitellä laajasti. Onko tieto yhtä kuin infrastruktuuri? Todettiin, että infrastruktuuri on kaikki mitä siihen liittyy, ei pelkkä tieto vaan ihmiset, järjestelmät, palvelut jne. Mukana ovat myös palvelut; tiedon ja palveluiden kokonaisuus. Palvelut tarkoittavat palveluja, joiden avulla tiedot ovat käyttöön otettavissa, ennen kaikkea lataus- ja katselupalvelut. Todettiin, että infrastruktuuri koskee myös organisaatioiden kykyä tuottaa aineistoa (mm. teknologia, resurssit) Infrastruktuuri pitää siis ymmärtää laajana kokonaisuutena. Todettiin, että olisi tärkeää että heti tekee selväksi, mitä tarkoitetaan ja mitä pyritään saamaan aikaan, siis jonkinlaisen huoneentaulun siitä, mistä puhutaan. Lokakuussa pidetään strategiaseminaari, sieltä saadaan tarkemmat eväät lle ja voidaan asettaa konkreettiset tavoitteet. 4.1.2 Paikkatiedon hyödyntämisen esteet ja niiden poistaminen Pohdittiin tarvitaanko erillinen kysely vai tulevatko hyödyntämisen esteet riittävästi esille benchmarking-kyselystä. 4.1.3 Esimerkkejä uusista soveltamismahdollisuuksia ja -alueista Kehittäjäyhteisö / Usein Kysytyt Kysymykset / keskustelupalstat, vertaistuki Todettiin, että tarvetta on keskusteluun eri aihealueilla, vertaistukea olisi hyvä olla tarjolla liittyen mm. lakiin, tekijänoikeuksiin jne. Todettiin, että mm.syke:ssä on sisäisiä foorumeita juuri tällaisessa käytössä. Todettiin että Paikkatietoikkunan Keskustelufoorumi voi toimia kehittäjäyhteisön kohtauspaikkana.
Hyvät käytännöt Tunnistettuja hyviä käytäntöjä voidaan kirjata Paikkatietoikkunan wiki-alustalle. Todettiin, että Paikkatietoikkuna on se paikka, johon tällaiset keskustelut voisi perustaa. Sieltä voisi myös olla linkitystä jo olemassa oleviin vastaaviin keskusteluihin yms. Todettiin, että paikkatietoinfrastruktuurin hyödyntäminen on tehtävä helpoksi. Portaalin kehittäminen ja tunnetuksi tekeminen on tärkeä osa infrastruktuurin toteutusta. Muutenkin markkinointi ja infrastruktuurin tarjoamien mahdollisuuksien tunnetuksi tekeminen on tärkeää. 4.2 Osallistuminen strategiaprosessiin Käytiin läpi osallistuminen strategiaprosessiin. työstää toimintaympäristön analyysia ja tulevaisuuden skenaarioita, joihin liittyen toteutetaan verkostolle kysely. Asiaa käsitellään ohjausssä 21.9.. Materiaali valmistellaan strategiaseminaariin lähtöaineistoksi. Seminaarin tuloksena ovat visio ja strategiset päämäärät. Näiden pohjalta työt kirjaavat seuraavissa kokouksissaan välitavoitteita ja strategisia toimenpiteitä sekä mittareita kehityksen seuraamiseen. Strategiaprosessi on kuvattu sivulla. 4.3 Avaintavoitteet ensimmäiselle kaudelle Ryhmälle asetettujen tehtävien toteuttamiseksi: - Määritetään seurannan ja raportoinnin indikaattorit - Toteutetaan valtakunnallinen kysely paikkatietojen hyödyntämisestä ja hyödyntämiseen liittyvistä esteistä - Luodaan benchmarking-ympäristö organisaation paikkatietokypsyyden mittaamista varten sekä kartoitetaan yleinen organisaatioiden paikkatietokypsyyden taso laajalla kyselyllä - Kehitetään INSPIRE-verkoston sivustoa siten, että se tukee eri paikkatietoinfrastruktuuria hyödyntävien käyttäjäryhmien toimintaa Lisäksi toteutetaan tehtävät jotka lle on annettu. 4.4 Kokousaikataulu 28.10. strategiaseminaari seuraavat kokoukset: marraskuu, tammikuu, huhtikuu, kesäkuu 4.5 Verkkotyöskentely Sihteeristö esitteli verkkotyöskentelyn työvälineitä (wiki, blogi, keskustelu, webropol)
5. Muut mahdolliset asiat Päätettiin, että dokumentit laitetaan yhteisön sivulle, ei lähetetä sähköpostin liitteinä. 6. Seuraavan kokouksen ajankohta Koko verkostolle tarkoitettu strategiaseminaari 28.10. klo 12-16., Työn seuraava kokous 17.11. klo 13-15 GTK:lla, kokoustila Graniitti, Betonimiehenkuja 4, Espoo. 7. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15:59