Vätskäri news nro 6/ 2005 Hallitseeko aika sinua? Vätskäri News Tämä uutistiedote on VSTKY:n virallinen jäsenjulkaisu ja se tavoittaa noin 1300 Lounais-Suomen alueen IT-alalla työskentelevää ammattilaista 6 kertaa vuodessa. Taitto: Tommi Ranta Yhdistys Varsinais-Suomen tietojenkäsittely-yhdistys ry pj Erkki Innola Aginit Oy, Tykistökatu 6 B, 20520 TURKU puh. 040 5064 540 erkki.innola@it.utu.fi VSTKY pankkitili Nordea 205721-3213 Internet www.vstky.fi MUITA AIHEITA LEHDESSÄ: - Jäsenkyselyn tulokset - Langaton verkko yritykseen - Tulevaisuuden tietopalvelut

Vstky:n jäsenkyselyn tuloksia Teksti: Jussi Nissilä VSTKY toteutti lokakuussa jäsenkyselyn, josta kerromme nyt alustavia tuloksia. Vastauksia tuli kyselyyn kaikkiaan 181 kappaletta, mikä on oikein ilahduttava määrä - suurkiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin myös palkintoja. 75 euron arvoisen lahjakortin Stockmannille voitti Petri Mäkelä (Parainen), ja pääsyliput VS TKY:n maksullisiin tapahtumiin voittivat Ari Matikainen ja Jouni Saaristo. Onnittelut voittajille! Jäsenkunnan koostumus Kyselyssä pyrimme kartoittamaan jäsenkuntamme koostumusta. Jäsenistömme on kyselyyn vastanneiden perusteella ilahduttavan heterogeeninen! Jäsenten ikäjakauma painottuu tasaisesti 30-50 vuoden välille, mutta nuorempia ja vanhempiakin on mukana. Jäsenyys näyttää olevan myös huomattavan pitkäikäistä, sillä lähes puolet vastanneista oli ollut jäsen jo kymmenen vuotta - jotkut jopa yli 30 vuotta! Vaikka tietojenkäsittelyalan voisi kuvitella olevan kovin miesvaltainen, on jäsenistä vastausten mukaan naisia joka kolmas. Suurimmat koulutustausta muodostavat akateeminen ja opistotasoinen koulutus. Koulutusaloissa jäsenkuntamme on jakautunut hyvin tasaisesti teknisen, kaupallisen ja matemaattis-luonnontieteellisen kesken. Yli 60 % vastaajista ilmoitti työskentelevänsä asiantuntijatehtävissä ja yrittäjinäkin yli 20 %. Kokemuksia VSTKY:n toiminnasta Jäsenyyden syistä tärkeimmiksi koettiin koulutus- ja jäsentilaisuudet sekä TTL:n jäsenedut, eli lehdet ja alennukset. Verkottuminen ja yhteisöllisyys olivat kuitenkin tärkeitä melkein joka kolmannelle vastanneelle. Vaikka sanallisten kommenttien perusteella viimeaikaisien tilaisuuksien laadusta ja aiheista oltiinkin pidetty, vain hiukan alle puolet vastanneista oli käynyt kerran tai useammin VSTKY:n tilaisuuksissa viimeisen vuoden aikana. Syyksi passiivisuuteen useat kertoivat aikatauluongelmat. Suosituimmiksi tilaisuuksiksi osoittautuivat luentotyyppiset koulutustilaisuudet, teatteri- ja konsertti-illat, sekä verkottumismahdollisuudet. Kaikentyyppisille tilaisuuksille tuntui kuitenkin löytyvän tasaisesti kysyntää. Suurin osa oli myös halukas maksamaan tilaisuuksiin osallistumisesta tarvittaessa. Kysyttäessä jäsenten mieltymyksiä tiedotuksessa käytettyjen medioiden suhteen, saatiin tulokseksi odotettu mielipiteiden kahtiajako. Puolet vastaajista lukisi mieluummin juttuja painetusta ja kotiin kannetusta Vätskäristä, kun taas puolet lukisi kaiken mielellään kaiken sähköisessä muodossa. Sähköpostia pidettiin kuitenkin viestinnässä lähes poikkeuksetta tärkeänä! VSTKY:n webbisivujen uudistus koettiin myös positiivisena. Toiminnan parantaminen jatkuu Jäsenkyselyn tarkoituksena oli muodostaa tarkempi kuva jäsenistöstä ja jäsenten preferensseistä, sekä vastaanottaa suoraa palautetta - pyrkimyksenä parantaa yhdistyksen toimintaa. Kysely toimiikin hyvänä materiaalina jatkuvassa toiminnan uudistamisen ja parantamisen prosessissa, jota johtokunta ja toimikunnat edistävät. Saatu palaute pyritään ottamaan huomioon niin hyvin kuin vain mahdollista. Haluamme tietysti, että jokainen jäsenemme tuntisi VSTKY:n jäsenyyden tärkeäksi ja haluaisi näin myös olla aktiivisesti mukana yhdistyksen toiminnassa. Kiitokset vielä kaikille kyselyyn vastanneille! Johtokunta ottaa jatkossakin mielellään vastaan kaikenlaista palautetta, joko webbisivun kautta tai myös henkilökohtaisesti tilaisuuksien yhteydessä. Odotettavissa on vielä yksityiskohtaisempaa tietoa kyselyssä ilmenneistä asioista VSTKY:n webbisivuilla lähiaikoina. Nähdään siellä!

Langaton verkko yritykseen - miksi? Teksti: Jaakko Kuosmanen Vieraille tarvitaan vierasverkko - SparkNet yritykseen Kun yritykseen tulee vieraita, asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja alihankkijoita tarvitsevat hekin tietoliikenneyhteyksiä. Näitä käyttäjiä ei yritys voi omaan tietoliikenneverkkoonsa päästää tietoturvasyistä. Vieraita varten tarvitaan vierasverkko. Vierasverkko kannattaa toteuttaa langattomana, jolloin sitä voivat kaikki käyttää omilta kannettavilta tietokoneiltaan. SparkNet-vierasverkon avulla yritys pystyy helposti hallitsemaan langatonta verkkoaan siten, että luvattomat käyttäjät eivät pääse verkkoon, ja luvalliset käyttäjät pääsevät siihen helposti. Käytännössä SparkNet-ratkaisussa voidaan hyödyntää yrityksen olemassaolevaa internetyhteyttä, joten tästä ei aiheudu lisäkuluja. Kuluja syntyy vain tarvittavasta autentikointipalvelimesta sekä tukiasemista. Tyypillinen pk-yrityksen ja vähän isommankin yrityksen ratkaisu maksaa vähemmän kuin yksi kannettava tietokone, siis alle 2.000 euroa eikä ratkaisusta synny jatkuvia kustannuksia. Langaton verkko kotona - OpenSpark Haluatko laajakaistayhteyden kotiin vai kaikkialle? OpenSpark on laajakaistakäyttäjien yhteisö, jonka jäsenet antavat toistensa käyttää yhteyksiään vastavuoroisesti. Lisäksi Lounet on lahjoittanut yhteyksiä ympäri Turkua ja lähikuntiinkin, ja näin OpenSparkyhteyksiä on käytettävissä sadoissa eri pisteissä jo nyt. OpenSpark-tukiasemia voi ostaa internetistä alle 100 euron hintaan, joskin jotkut kunnat ovat lahjoittaneet OpenSpark-tukiasemia kuntalaisilleen. Tietoturva SparkNet ja OpenSpark pidetään erillään yrityksen ja kodin muista verkoista. Näin ne eivät aiheuta uhkaa näille. Molemmissa on lisäksi käytössä henkilökohtainen käyttäjätunnus ja salasana sekä käytön seuranta. Tämä estää väärinkäytöksiä sekä helpottaa niiden selvitystä, jos sellaisia kuitenkin tapahtuu. Tukiasemien mukana tulevat WEP- ja WPA-ratkaisut salaavat tietoliikenteen vain tukiaseman ja käyttäjän koneen välillä. Nämä ratkaisut eivät riitä turvalliseen käyttämiseen vaan tarvitaan joko VPN-ratkaisu (Virtual Private Network) käyttäjän oman organisaation toimesta tai palvelun tarjoajan on hoidettava salaus SSLtekniikalla. Näin esimerkiksi pankit tekevät ja pankkipalvelujen käyttäminen SparkNetissa ja OpenSparkissa on turvallista. Käyttäjien on aina syytä huolehtia myös virustorjunnasta ja palomuurista kytkiessään koneensa internettiin Spark Netin, OpenSparkin, koti-adslyhteyden tai mistä tahansa yhteydestä. Miten toimia? Toimistolle kannattaa hankkia SparkNet ja kotiin OpenSpark. Näin saa itselleen ja vierailleen nopean, langattoman internet-yhteyden sekä mahdollisuuden käyttää SparkNetiä veloituksetta toimistolla sekä OpenSparkia kotona ja eri puolilla Turkua. Lisätietoja: Langattomasta tietoyhteis-kunnasta: Jaakko Kuosmanen jaakko.kuosmanen@ictturku.com SparkNet- ja OpenSpark-ratkaisuista: Matti Kiviö matti.kivio@masterplanet.fi OpenSparkin laajakaista-yhteyksistä: Vesa Suominen vesa.suominen@lounet.fi

Tulevaisuuden tietopalvelut Teksti: Tommi Ranta Sekä Google että Microsoft ovat perustamassa digitaalista kirjastoa, joista voi teoreettisesti etsiä tietoa mistä tahansa kirjasta. Kirjojen digitalisoiminen on teknisesti helppoa, mutta ongelmaksi muodostuvatkin tekijänoikeudet. Ajatus on kuitenkin mielenkiintoinen. Mikä tahansa tietoa mistä tahansa kirjasta olisi nopeasti löydettävissä. Jos muistat vaikkapa pätkän jostakin runosta, niin kirjoittamalla tämän hakukoneeseen saat tiedon kirjailijasta, kirjasta ja mistä kirjan voi saada. Valitettavasti suomenkielisiä teoksia tosin ei vielä lähitulevaisuudessa ole tulossa mukaan. Googlen Print palvelu Google on julkaissut internetissä Print - palvelun, josta voi tällä hetkellä etsiä tietoa noin 10 000:sta kirjasta. Google toimii tässä yhteistyössä suurien yliopistojen kirjastojen kanssa. Yhdysvalloissa yhteistyökirjastoina ovat Harwardin, Oxfordin, Stanfordin ja Michiganin yliopistojen yliopistokirjastot sekä New Yorkin yleinen kirjasto. Yhteistyön tavoitteena on ollut skannata kaikki kirjastojen kirjat sähköiseen tietokantaan. Jo Michiganin yliopiston kirjastossa on 7,5 miljoonaa kirjaa. Tämän jälkeen tietokannasta voidaan etsiä tietoa kirjasta tai vaikkapa mistä kirjan voi ostaa. Itse kirjaa ei kuitenkaan välttämättä voi lukea kokonaisuudessaan vaan ainoastaan pieniä lainauksia siitä. Ongelmana tekijänoikeudet Tämä on saanut vastaansa kirjakauppoja sekä kirjojen tekijänoikeuksien haltijat. Heidän mukaansa Googlen tulee hankkia tekijänoikeuksien haltijoiden lupa jokaiselle kirjalle ennen kuin tämä voidaan skannata ja tallentaa tietokantaan. Googlen Print palvelusta voi tämän takia etsiä tietoa vain kirjoista, joiden tekijänoikeudet ovat vanhentuneet tai joiden tekijänoikeuden haltijaa ei voida enää jäljittää. Näiden lisäksi palvelusta löytyy lisäksi kirjoja, joista ei enää oteta uusia painoksia. Digitaalinen kirjasto myös Microsoftilta Myös Microsoft on perustamassa sähköistä kirjastoa yhteistyössä Yahoon kanssa. Kumppanit ovatkin ottaneet oppia Googlen ongelmista ja aikovat digitoida kirjastoon vain teoksia, joiden tekijänoikeudet ovat vanhentuneet tai joiden haltijat antavat uvan. Rahoitus on tällä hetkellä noin 170 000 kirjan digitointiin. Hankkeessa on mukana myös isoja kirjastoa ympäri maailmaa. Kansallisia ja kansainvälisiä tietopalveluja Myös Suomessa ja eri EU-maissa on meneillä omia digitointiprojekteja, joiden tavoitteena on kulttuuriperintöaineistojen digitointi ja niiden siirtäminen internettiin kaikkien saataville. Suomessa tätä tehtävää varten Opetusministeriö asetti vuona 2000 Kulttuuriperinnön digitointityöryhmän (KULDI), jonka tavoitteena on ollut edistää kulttuuriperintöaineistojen digitointia. Tällä hetkellä tavoitteista ollaan valitettavasti vielä jäljessä. Esimerkkinä kansainvälisestä digitointiprojektista voidaan mainita Gutenberg -projekti, jossa on pääosin vapaaehtoisvoimin digitoitu 17 000 kirjaa vapaata käyttöä varten. Suurin osa projektin kirjoista on englanninkielisiä, mutta myös ranskaksi, saksaksi ja suomeksi löytyy paljon teoksia. Kaiken kaikkiaan teoksia on yli 40 kielellä http://www.gutenberg.org/

Sääntömääräinen syyskokous 13.12.2005 VARSINAIS-SUOMEN TIETOJENKÄSITTELY-YHDISTYS RY Sääntömääräinen syyskokous Aika: 13.12.2005 kello 18.00-19.00 Paikka: Svarte Rudolph Kokouksen jälkeen noin klo 19 vapaaehtoinen illallinen, jonka hinta 15 euroa sisältäen ruuan ja juoman. Esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen: - kokouksen puheenjohtajan valinta - kokouksen sihteerin valinta - pöytäkirjantarkastajien valinta - ääntenlaskijoiden valinta 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Kokouksen esityslistan hyväksyminen 5. Johtokunnan esitys vuoden 2006 - toimintasuunnitelmaksi - talousarvioksi 6. Vahvistetaan jäsenmaksujen suuruus vuodelle 2006 7. Valitaan johtokunnan puheenjohtaja ja jäsenet vuodelle 2006 8. Valitaan kaksi varsinaista ja kaksi varatilintarkastajaa vuodelle 2006 9. Valitaan yhdistyksen kolme edustajaa Tietotekniikan liitto ry:n liittokokouksiin ja näille varamiehet 10. Käsitellään jäsenten kokoukselle esittämät asiat 11. Kokouksen päättäminen TERVETULOA!

Kirjoita hyvin Teksti: Tommi Ranta Useimmat meistä joutuvat työssä kirjoittamaan erilaisia tekstejä: raportteja, sähköposteja tai muistioita. Vaikeutena on kirjoittaa selkeitä raportteja tai esityksiä vaikeasti ymmärrettävistä asioista kovassa kiireessä. Meille joka päivä tulviva informaatiotulva tekee viestinnästä kilpailua ja vain korostaa kirjoitustaidon merkitystä. Lukijoiden kiinnostuksesta ja ajasta kilpailevat tuhannet viestit päivittäin. Kirjoita hyvää tekstiä Meillä kaikilla on omat tapamme kirjoittaa, mutta silti kirjoitustyö kannattaa jakaa seuraaviin osiin: suunnittelu, kirjoitus ja viimeistely. Saat parhaan lopputuloksen kun käytät kaikkiin osiin yhtä paljon aikaa - hyvin suunniteltu on melkein puoliksi tehty. Jos kirjoittamasi teksti vaivuttaa puolet lukijoista uneen, niin tekstiäsi voidaan kyllä sanoa vaikuttavaksi. Ongelmasi on vain se, että tämä tuskin oli toivomasi kaltainen lopputulos. Luettavuus on tekstin peruskallio Luettavuus voidaan jakaa kolmeen eri tekijään: tekstin tekninen luettavuus, sisällön kiinnostavuus sekä kielen ja tyylin selkeys. Tekninen luettavuus Teknisesti voit parantaa tekstin luettavuutta esimerkiksi sopivilla kappalejaoilla, väliotsikoinnilla sekä sopivan mittaisilla lauseilla. Yhdellä rivillä saisi lukututkimusten mukaan olla maksimissaan 60 merkkiä luettavuuden kannalta. Tätä pidemmät rivit ovat vaikealukuisia. Sanomalehdissä on yleisesti käytössä noin 40 merkin palstaleveys. Kiinnostava sisältö Sinulla on asiaa lukijalle. Haluaisit välittää sanomasi lukijalle mahdollisimman tehokkaasti. Kysymys kuuluukin: Miten saat tekstisi kiinnostamaan lukijaa? Vastaus? Eläydy lukijan ajatusmaailmaan ja yritä ajatella samalla tavoin kuin hän. Mieti mistä asioista hän on kiinnostunut. Kirjoita juttusi lukijaa kiinnostavasta näkökulmasta ja käytä sanoja, joita lukijasi käyttää. Havainnollista tekstisi esimerkein ja konkretisoi asia lukijan kannalta. Selkeä kirjoitustyyli Eri tutkimuksissa on tutkittu, mikä tekee tekstistä helposti luettavaa. Seuraavia asioita on pidetty näissä tärkeinä. Käytä sanoja mahdollisuuksien mukaan niiden perusmuodossa ja vältä pitkiä yhdyssanoja. Käytä toiminnallisia persoonamuodossa olevia verbejä. Käytä yksinkertaisia lauserakenteita - päälause ja mahdollisesti siihen liittyvä sivulause. Muutama nyrkkisääntö - Muista tavoite - Tärkein ensin - Otsikkoon tärkein tai kiinnostavin asia - Tee otsikosta lyhyt ja iskeva sekä käytä verbiä - Käytä väliotsikoita - Kirjoita selkeää yleiskieltä - Käytä lyhyitä lauseita - max 16 sanaa - Poista turhat määreet - esim. erittäin nopea - Lue läpi ja viimeistele

Hallitseeko aika sinua? Teksti: Tommi Ranta Huomaatko usein kysyväsi itseltäsi: "Miten saisin lisää tunteja päivääni? Miten ihmeessä ehdin saamaan kaikki nämä ajoissa valmiiksi?". Olemme useasti saman pulman edessä - tekemistä tuntuu olevan liikaa suhteessa käytettävään aikaan. Ratkaisu ongelmaan on ajanhallinta. Tärkeintä ajanhallinnassa on se, miten ja mihin käytämme aikaa. Me emme voi välttämättä vaikuttaa tehtävien määrään, mutta voimme vaikuttaa omaan ajankäyttöömme. Itse asiassa ainoa hetki, johon voimme vaikuttaa on tämä hetki. Osa meistä pystyy hallitsemaan elämäänsä ja ajankäyttöään, mutta osa meistä tarvitsee siihen hieman apua. Miten kehitän ajanhallintaani? Ajanhallinnan lähtökohtana tulee aina olla yksilöidyt tavoitteet. Päättämällä ensin pitkän tähtäimen tavoitteista on helpompi tämän jälkeen päättää lyhyen tähtäimen tavoitteista. Lyhyen tähtäimen tavoitteiden tulisi tukea pitkän tähtäimen tavoitteita. Mikäli sinun lyhyen tähtäimen tavoitteesi eivät tue pitkän tähtäimen tavoitteitaisi kannattaa sinun miettiä ne uudelleen. Keskity tavoitteisiin Tavoitteiden asettaminen ei sellaisenaan riitä. Sinun täytyy tavoitteiden pohjalta muuttaa myös toimintatapojasi ja miettiä miten toiminta tukee tavoitteitasi. Jos haluat muuttaa elämääsi, sinun täytyy muuttaa toimintatapojasi jo tänään. Pareton periaate Italialaisen tutkijan Vilfred Pareton 80/20 sääntö syntyi tutkimuksesta, jossa selvitettiin kuka omistaa Italian. Tutkimuksessa selvisi, että 20 prosenttia italialaisista omistaa 80 prosenttia Italian talouselämästä. Sääntö on voitu osoittaa toimivaksi myös myynnissä. Myyjistä 20 prosenttia tekee 80 prosenttia koko myynnistä. Sama periaate toimii myös ajankäytössä. Me käytämme työssämme 20 ajastamme tavoitteidemme mukaisiin asioihin, joista tulee 80 prosenttia tuloksesta. Vastaavasti 80 prosenttia ajastamme menee jonnin joutavaan eli tavoitteidemme kannalta täysin hukkaan. Pääse eroon aikavarkaista Työhösi tulee aina keskeytyksiä, sillä työelämään kuuluu ihmisten kanssakäynti olennaisena osana. Suuren osan keskeytyksistä aiheutamme kuitenkin itse omalla toiminnallamme. Puhelimeen ei aina tarvitse vastata juuri nyt, vaan sen voi antaa mennä vastaajaan. Me keskeytämme myös itse toimintamme - emme osaa pitää kiinni tavoitteistamme ja keskitymme ei-olennaisiin asioihin. Voit tehostaa omaa toimintaasi suunnittelemalla seuraavan päivän tehtävät edellisenä päivänä ja miettimällä kuinka paljon aikaa niihin menee. Luonnollisesti seuraavana päivänä sinun tulee pitää myös kiinni tästä. Sinun on opeteltava myös sanomaan ei. Et voi tehdä kaikkea ja joihinkin asioihin on pakko sanoa ei. Asioiden siirtäminen Tehtäviä kasaantuu helposti mikäli lykkäämme asioiden tekemistä. Mikäli asia koetaan epämiellyttävänä tai vaikeana, niin lykkäämme asiaa helposti. tämä kuitenkin vain kerryttää tehtävä-listaa ja tekee asiasta vielä vaikeamman. Hyvä nyrkkisääntö on: tartu härkää sarvista. Varsinkin jos koet tehtävän epämiellyttäväksi, niin tee se heti pois - muuten tuskailet sen kanssa vielä muutaman päivän. Lopuksi Ajanhallinta on itsensä johtamista. Johtaminen edellyttää tavoitteita, toiminnan muuttamista ja päättäväisyyttä. Mitään hyvää ei saa ilmaiseksi, vaan sen eteen on tehtävä töitä.

TAPAHTUMAKALENTERI JOULUKUU 13.12. VSTKY:n sääntömääräinen syyskokous Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen noin klo 19 vapaaehtoinen illallinen, jonka hinta 15 euroa sisältäen ruuan ja juoman. Ilmoittautumiset www.vstky.fi Lisätietoa www.vstky.fi Maksathan osallistumisesi tilaisuuksiin aina etukäteen yhdistyksen tilille Nordea 205721-3213. Kiitos. puheenjohtaja ERKKI INNOLA erkki.innola@it.utu.fi gsm 0400 660 839 VSTKY JOHTOKUNTA 2005 sihteeri KATI VALKONEN kati.valkonen@kiitolinja.fi gsm 040-5035 171 talousasiat ESA ALHONIEMI esa.alhoniemi@it.utu.fi gsm 041-5177041 jäsenasiat SANNA VIRTANEN virtasab@yahoo.com gsm 040-8677899 jäsentilaisuustoimikunnan pj LIISA RUUHIMÄKI liisa.ruuhimaki@auria.fi gsm 040 842 1123 koulutustoimikunnan pj SATU SIPPOLA satu.sippola@if.fi gsm 050 563 1726 erillisprojektit JUSSI NISSILÄ jussi.nissila@tukkk.fi gsm 041-5446 440 päätoimittaja & tiedotustoiminnan pj TOMMI RANTA tommi.ranta@tuakk.fi gsm 040 584 2226