RCL-vihtovirtapiiri: resonanssi

Samankaltaiset tiedostot
Monisilmukkainen vaihtovirtapiiri

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

Van der Polin yhtälö

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi

Normaaliryhmä. Toisen kertaluvun normaaliryhmä on yleistä muotoa

Matemaattinen Analyysi

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 2

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet

Esimerkki 1 Ratkaise differentiaaliyhtälö

Van der Polin yhtälö. virtap6.nb 1

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C

Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

dt 2. Nämä voimat siis kumoavat toisensa, jolloin saadaan differentiaaliyhtälö

Insinöörimatematiikka D

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Lineaarinen toisen kertaluvun yhtälö

Pakotettu vaimennettu harmoninen värähtelijä Resonanssi

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite

Luento 14: Periodinen liike, osa 2. Vaimennettu värähtely Pakkovärähtely Resonanssi F t F r

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

Monisilmukkainen vaihtovirtapiiri

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

PIIRIANALYYSI. Harjoitustyö nro 7. Kipinänsammutuspiirien mitoitus. Mika Lemström

6. Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaariset

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

4. Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Värähtelevä jousisysteemi

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

y + 4y = 0 (1) λ = 0

5 DIFFERENTIAALIYHTÄLÖRYHMÄT

DEE Sähkötekniikan perusteet

Differentiaaliyhtälöryhmä

SATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 6 Laskuharjoitus 13: Rajapintaehdot ja siirrosvirta

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 10: Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö

Insinöörimatematiikka D

Työ h. SÄHKÖVIRRAN ETENEMINEN

Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla y, voidaan kirjoittaa. y T u.

FYSP1082/3 Vaihtovirtakomponentit

BM30A0240, Fysiikka L osa 4

Dierentiaaliyhtälöistä

VIRTAPIIRILASKUT II Tarkastellaan sinimuotoista vaihtojännitettä ja vaihtovirtaa;

Kompleksiluvun logaritmi: Jos nyt z = re iθ = re iθ e in2π, missä n Z, niin saadaan. ja siihen vaikuttava

2. kl:n DY:t. Lause. Yleisesti yhtälöllä ẍ = f(ẋ, x, t) on (sopivin oletuksin) aina olemassa 1-käs. ratkaisu. (ẋ dx/dt, ẍ d 2 x/dt 2.

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

IMPEDANSSIMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

Luku 13. Vaihtovirrat Sinimuotoinen vaihtojännite

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

13. Ratkaisu. Kirjoitetaan tehtävän DY hieman eri muodossa: = 1 + y x + ( y ) 2 (y )

Epähomogeenisen yhtälön ratkaisu

a 1 y 1 (x) + a 2 y 2 (x) = 0 vain jos a 1 = a 2 = 0

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK)

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

Matemaattinen Analyysi

Differentiaaliyhtälöryhmän numeerinen ratkaiseminen

4 Korkeamman kertaluvun differentiaaliyhtälöt

Matematiikan taito 9, RATKAISUT. , jolloin. . Vast. ]0,2] arvot.

BM20A0900, Matematiikka KoTiB3

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I Asser Lähdemäki, S, 3. vsk. AA 5.2 Vaihtosähköpiiri Antti Vainionpää, S, 3. vsk.

Insinöörimatematiikka D, laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut

Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua.

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 10: Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö

Differentiaalilypsämöt II Harjoitus 1

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

plot(f(x), x=-5..5, y= )

Ratkaisu: Tutkitaan derivoituvuutta Cauchy-Riemannin yhtälöillä: f(x, y) = u(x, y) + iv(x, y) = 2x + ixy 2. 2 = 2xy xy = 1

FYSA220/K2 (FYS222/K2) Vaimeneva värähtely

Tekijä MAA2 Polynomifunktiot ja -yhtälöt = Vastaus a)

= vaimenevan värähdysliikkeen taajuus)

4 Korkeamman kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon

Insinöörimatematiikka D, laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

Maksimit ja minimit 1/5 Sisältö ESITIEDOT: reaalifunktiot, derivaatta

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.

y = 3x2 y 2 + sin(2x). x = ex y + e y2 y = ex y + 2xye y2

Luento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r

Luento 14: Periodinen liike, osa 2

SARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 11: Lineaarinen differentiaaliyhtälö

3 Toisen kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt

12. Differentiaaliyhtälöt

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina

Mat Matematiikan peruskurssi K2

2. Viikko. CDH: luvut (s ). Matematiikka on fysiikan kieli ja differentiaaliyhtälöt sen yleisin murre.

( ) ( ) ( ) ( ) SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 1(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

Sinin muotoinen signaali

Transkriptio:

CL-vihtovirtapiiri: resonanssi Olkoon tarkastelun kohteena tavallinen LC-vaihtovirtapiiri. Piirissä on kolme komponenttia, ohmin vastus, L henryn induktanssi ja C faradin kapasitanssi. Piiriin syötettyyn jännitteeseen kohdistuu kolme eri pudotusta, E L = L d I( t ) käämin yli, dt E = I( t ) vastuksen yli, sekä E C = I( t) dt kondensaattorin yli. C Näiden summasta syntyy piirin Kirchhoffin lain mukainen sähkömotorinen voima E(t). Mikäli piiriin syötetty jännite on sinimuotoista vaihtovirtaa E( t) = E 0 sin( ω t ), saadaan piirille yhtälö E( t ) = L + + d I( t) I( t) dt I( t) dt = E C 0 sin( ω t ). Integraalitermistä päästään eroon derivoimalla yhtälö ajan suhteen: L d 2 + + dt I( t) 2 d I( t ) dt I( t) C = E 0 ω cos( ω t ) Tämä on differentiaaliyhtälö pakotetulle värähtelylle, jossa ulkoinen pakottava jännite on sinimuotoinen amplitudina E 0. Jos E(t)=0, kyseessä vapaa värähtelypiiri ja differentiaaliyhtälö on homogeeninen. Jos piirissä ei ole vastusta, ts. = 0, piiri on vaimentamaton. Vastuksen olemassaolo merkitsee, että piirissä on vaimennnus. Tarkastellaan differentialiyhtälön ratkaisuja vakioiden L,, C, E 0 ja ω eri arvoilla. Aluksi hävitetään mahdollisista aiemmista laskuista jääneet muuttujat:

> restart; Virtaa kuvaava toisen kertaluvun yhtälö. > yhtalo:= L*diff(i(t), t$2)+*diff(i(t), t)+/c*i(t)=omega*e[0]*cos(omega*t); yhtalo := L d 2 + + = dt i( t) 2 d dt i( t ) i ( t ) C Vaimentamaton tapaus Vaimentamattomassa tapauksessa piirissä ei ole vastusta ja yhtälö on > yhtalo:= subs(=0, yhtalo); yhtalo := L d 2 + = dt i( t ) i ( t ) 2 C Alkuehtona olkoon, että piirissä ei tapahdu mitään: cos( ω t ) cos( ω t ) > alkuehto:= i(0)=0, D(i)(0)=0; alkuehto := i0 ( ) = 0, D( i )( 0) = 0 Tämän ratkaisu on > dsolve({yhtalo, alkuehto}, i(t)): ratkaisu:= subs(%, i(t)); t cos C L CE 0 ω ratkaisu := + ω 2 CL C + ω 2 CL t atkaisu muodostuu kahdesta kosinitermistä: cos on peräisin homogeeniyhtälön yleisestä LC ratkaisusta ja cos( t ω ) epähomogeeniyhtälön yksittäisratkaisusta. Edellinen kuvaa piirin sisäistä värähtelyä, jälkimmäinen ulkoisen jännitteen taajuudella tapahtuvaa värähtelyä. atkaisu tässä muodossa ei kuitenkaan ole pätevä, jos nimittäjä tulee nollaksi. > assume(c>0,l>0); Olettamalla kapasitanssi ja induktanssi positiivisiksi helpotetaan symbolista ratkaisua. > restaajuus:= solve(-+omega^2*l*c=0, omega); restaajuus :=, C~ L~ C~ L~

Nollaksi tuloa vastaavaa pakotteen taajuutta kutsutaan resonanssitaajuudeksi. Tällöin piirin sisäinen värähtelytaajuus ja pakotteen taajuus ovat samat. Kyseessä on tilanne, missä epähomogeenisen yhtälön yksittäisratkaisu saakin erilaisen muodon: > yhtalo2:= subs(omega=sqrt(c*l)/(c*l), yhtalo); yhtalo2 := L~ d 2 + = dt i( t ) ( ) C~ L~ E C~ L~ t i t 0 cos C~ L~ 2 C~ C~ L~ > dsolve({yhtalo2, alkuehto}, i(t)): ratkaisu2:= subs(%,i(t)): simplify(%); t E 0 sin C~ L~ t 2 L~ Tämä on tulkittavissa värähtelytermiksi, jossa virran amplitudi E 0 t / (2 L) kasvaa rajatta muuttujan t mukana. Käytännössä tämä johtaisi piirin palamiseen. Arvoilla L = 0. H, C = 0.00 µf, E 0 = 230 V saadaan resonanssitaajuudella seuraava kuvio: > subs({l=0., C=0.00, E[0]=230}, ratkaisu2); plot(%, t = 0...5); 50.000000 sin( 99.99999999 t) t

esonanssitaajuus on > subs({l=0., C=0.00}, restaajuus[]); 00. Jos pakotteen taajuus on lähellä resonanssitaajuutta, saadaan erikoinen värähtely: > subs({l=0., C=0.00, E[0]=230, omega=90}, ratkaisu); plot(%, t = 0...5); 08.9473684 cos( 99.99999999 t ) + 08.9473684 cos( 90 t )

Tässä pakote aluksi vahvistaa piirissä kulkevaa virtaa kuten resonanssitaajuuden tapauksessakin, mutta koska taajuudet eivät olekaan täsmälleen samat, värähtelyt siirtyvät vähitellen vastakkaisiin vaiheisiin, ja pakote alkaa sammuttaa piirin virtaa. Syntynyt värähtely voidaan myös ymmärtää sinivärähtelyksi, jolla on sinimuotoinen vaihteleva amplitudi: > (cos(00*t)-cos(90*t))-(-2*sin(5*t)*sin(95*t)): simplify(%); Vaimennettu tapaus 0 Yleisen vaimennetun tapauksen ratkaisu on > yhtalo; L~ d 2 + + = dt i( t) 2 d dt i( t ) i ( t ) ω E C~ 0 cos( ω t ) > dsolve(yhtalo, i(t)): subs(%, i(t)): ratkaisu:= collect(combine(%), {_C, _C2, exp}); ratkaisu := e ( C~ C~2 2 4 C~ L~ ) t 2 C~ L~ _C2 + e ( C~ + C~2 2 4 C~ L~ ) t 2 C~ L~ _C

+ C~ C~ 2 ω 3 E 0 L~ + C~ 2 ω 2 E 0 sin( ω t) 2 C~ 2 ω 2 + 2 ω 2 C~ L~ + ω 4 C~ 2 L~ 2 atkaisu koostuu kahdesta termistä: > sisainen:= select(has, ratkaisu, _C)+select(has, ratkaisu, _C2); ( C~ + C~2 2 4 C~ L~ ) t 2 C~ L~ sisainen := e _C + e > ulkoinen:= subs({_c=0, _C2=0}, ratkaisu); ulkoinen := ( C~ C~2 2 4 C~ L~ ) t 2 C~ L~ _C2 C~ C~ 2 ω 3 E 0 L~ + C~ 2 ω 2 E 0 sin( ω t) 2 C~ 2 ω 2 + 2 ω 2 C~ L~ + ω 4 C~ 2 L~ 2 Sisäisen värähtelyn termi esittää vaimenevaa värähtelyä, sillä muuttujan t kerroin kummassakin eksponentissa on joko negatiivinen reaaliluku tai kompleksiluku, jonka reaaliosa on negatiivinen. Nämä termit siis kuolevat vähitellen pois. Ulkoisen värähtelyn termi voidaan muokata seuraavasti. Pyritään saattamaan se muotoon, jossa on vain yksi sinifunktio kertoimena sopiva amplitudi A ja argumentissa sopiva vaihesiirto δ. > uusimuoto:= expand(a*sin(omega*t+delta)); uusimuoto := A sin( ω t ) cos( δ ) + A cos( ω t ) sin( δ) Vaatimalla että sini- ja kosinitermien kertoimet vanhassa ja uudessa esitysmuodossa ovat samat, saadaan ehdot, joista pyritään ratkaisemaan A ja δ. > ehdot:= zip((x, y)->x=y, map2(coeff, ulkoinen, [sin(omega*t), cos(omega*t)]), map2(coeff, uusimuoto, [sin(omega*t), cos(omega*t)])): simplify(%); C~ 2 ω 2 E 0 = A cos( δ ), 2 C~ 2 ω 2 + 2 ω 2 C~ L~ + ω 4 C~ 2 L~ 2 C~ ( + ω 2 C~ L~ ) = A sin( δ) 2 C~ 2 ω 2 + 2 ω 2 C~ L~ + ω 4 C~ 2 L~ 2 > solve({op(ehdot)}, {A, delta}): ratk:= allvalues(%); ratk := A = 2 C~ 2 ω 2 + 2 ω 2 C~ L~ + ω 4 C~ 2 L~ E 2 0 ω C~ δ arctan, =

+ ω 2 C~ L~, 2 C~ 2 ω 2 + 2 ω 2 C~ L~ + ω 4 C~ 2 L~ ( + + ) 2 2 C~ 2 ω 2 2 ω 2 C~ L~ ω 4 C~ 2 L~ 2 C~ ω 2 C~ 2 ω 2 + 2 ω 2 C~ L~ + ω 4 C~ 2 L~ ( + + ) 2 2 C~ 2 ω 2 2 ω 2 C~ L~ ω 4 C~ 2 L~ 2, δ arctan = + ω 2 C~ L~, 2 C~ 2 ω 2 + 2 ω 2 C~ L~ + ω 4 C~ 2 L~ ( + + ) 2 2 C~ 2 ω 2 2 ω 2 C~ L~ ω 4 C~ 2 L~ 2 C~ ω 2 C~ 2 ω 2 + 2 ω 2 C~ L~ + ω 4 C~ 2 L~ ( + + ) 2 2 C~ 2 ω 2 2 ω 2 C~ L~ ω 4 C~ 2 L~ 2, A = 2 C~ 2 ω 2 + 2 ω 2 C~ L~ + ω 4 C~ 2 L~ E 2 0 ω C~ Pakotteen aiheuttama virta on siis sinimuotoinen amplitudina > amplitudi:= subs(ratk[], A); amplitudi := 2 C~ 2 ω 2 + 2 ω 2 C~ L~ + ω 4 C~ 2 L~ E 2 0 ω C~ Amplitudi riippuu pakotteen taajuudesta. Pyritään määrittämään maksimiamplitudi ja vastaava taajuus: > diff(amplitudi, omega): derivaatta:= simplify(%); derivaatta := ( ω 4 C~ 2 L~ 2 ) E 0 C~ 2 C~ 2 ω 2 + 2 ω 2 C~ L~ + ω 4 C~ 2 L~ ( + + ) 2 2 C~ 2 ω 2 2 ω 2 C~ L~ ω 4 C~ 2 L~ 2 2 > maksimikohta:= solve(derivaatta=0, omega); I I maksimikohta :=,,, C~ L~ C~ L~ C~ L~ C~ L~ > subs(omega=sqrt(c*l)/(c*l), amplitudi);

maksimiamplitudi:= simplify(%); L~ 2 C~ E 0 C~ L~ L~ maksimiamplitudi := csgn( ) E 0 Maple on varovainen yhdistellessään neliöjuuria, ja ainakaan ohjelman versio 6 ei suostunut sieventämään lauseketta pidemmälle. Lauseke on kuitenkin yksinkertainen ja käsin sieventämällä päästään tulokseen E 0. Maksimiarvo saadaan siis resonanssitaajuudella. Piirretään pakotteen (ulkoisen jännitteen) ja resonanssitaajuutta vastaavan virran kuvaajat: > numulkoinen:= subs({l=0., C=0.000, =5, E[0]=230}, ulkoinen); 0.0230 ω cos( ω t ) 0.230 0-6 ω 3 cos( ω t ) + 0.000050 ω 2 sin( ω t ) numulkoinen := 0.0000975 ω 2 +. + 0. 0-9 ω 4 > jannite:= subs(e[0]=230, E[0]*sin(omega*t)); jannite := 230 sin( ω t ) > res:= subs({l=0., C=0.000, =5, E[0]=230},/sqrt(L*C)); res := 36.2277660 > plot(subs(omega=res, {jannite, numulkoinen}),t=0..0.); Kuviossa on jännite punaisella ja virta vihreällä.

Vastaava kuvio, kun kyseessä ei ole resonanssitaajuus: > plot(subs(omega=280, {jannite, numulkoinen}), t=0..0.); > Tehtäviä Tutki, miten alkuehtojen muuttaminen vaikuttaa ratkaisuun vaimentamattomassa tapauksessa. Miten ratkaisun luonne muuttuu, kun ollaan resonanssikohdan lähellä? Piirrä kuvaaja, joka esittää vaimennetun tapauksen virtaa pakotteen taajuuden funktiona. Onko vaimennetun piirin tapauksessa sellainen ratkaisu mahdollinen, jossa virran amplitudi rajatta kasvaa, ts. piiri palaa? Linkit vaihtovirtapiirin pakotettu värähtely (virtap3.mws) epähomogeeninen vakiokertoiminen lineaariyhtälö JP & SKK & MS 2.07.200