Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi Timo Mulari Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry
Syitä monialaisuuteen Resurssien tehokkaampi käyttö Paremmat palvelut Yhteiskunnalliset muutokset 2
Resurssien tehokkaampi käyttö Perinteinen perustelu monialaisuuden hyödyllisyydestä on resurssien säästö Perusteluna loistava kun puhutaan rahoituksesta päättäville Aluksi resursseja voi kulua enemmän Samoilla resursseilla voi tehdä enemmän Vastataan todellisiin tarpeisiin yhteistyössä saadun tiedon perusteella Yhteistyössä kohdennetut palvelut vastaavat tarpeita paremmin 3
Resurssien tehokkaampi käyttö Erilaisten toimijoiden paras osaaminen esiin (kunta, valtio, yritykset, yhdistykset) Erikoisosaamisalueet käytössä Organisaatiot voivat toimia omilla vahvuusalueillaan 4
Parempi palvelu Nuori ei joudu palveluissa pompottelun kohteeksi (tai joutuu vähemmän) Ohjaus on asiantuntevampaa, koska toisten palvelut tunnetaan Ei tarvetta tehdä useita uusia palveluohjauksia 5
Parempi palvelu Nuoren on mahdollista saada juuri niitä palveluita joita tarvitsee Tunnetaan muiden toimijoiden palvelut paremmin Nuoret ohjataan kaikissa palveluissa sopivimpaan Ohjaus toiseen palveluun tapahtuu tarvittaessa saattaen 6
Yhteiskunnalliset syyt Yhteiskunta on muuttunut neuvotteluyhteiskunnaksi Muutos on tapahtunut 90-luvulta lähtien Useampien tahojen odotetaan ottavan osaa päätöksien tekoon Asiantuntijavirkamiehien valta on vähentynyt Siirtyminen hallinnasta hallinnoimiseen 7
Yhteiskunnalliset syyt Verkostot kuvaavat yhteiskuntaa Ymmärrämme todellisuutta verkostojen kautta Monimutkaiset asiat tarvitsevat verkostoja ratketakseen Verkostojen dualistinen luonne Verkostot ovat samaan aikaan toiminnan lähtökohta ja tavoite 8
Esteitä yhteistyölle toimijoiden vaikeudet löytää aikaa osallistua verkoston toimintaan näkökulmaerot toimijoiden välillä kiinnostuksen puute verkostotyöhön avaintoimijoiden poissaolot 9
Esteitä yhteistyölle vastuutehtävien kasaantuminen verkostossa toimialojen väliset rajat ja salassapitosäännökset erilaisten seutukunta- ja palveluyhtymärajojen limittyminen 10
Yhteistyötä lisääviä tekijöitä toimijoiden sitoutuminen yhteistyöhön toisten toimijoiden tunteminen toisten työtapoihin tutustuminen 11
Yhteistyötä lisääviä tekijöitä yhteistyön säännöllisyys yhteiset tilaisuudet joustavat toimintakulttuurit organisaatioissa lastensuojelu- ja nuorisolain velvoitteet toimijoiden toimivaltaisuus 12
Ohjaus ja palveluverkostojen rakentamista vaikeuttaneet tekijät erilaisten ryhmien ja suunnitelmien päällekkäisyys (lastensuojelun, lapsi-, nuorisoja perhepolitiikan ja päihde- ja mielenterveyspalveluiden ohjelmat) ei ole perinteitä hallintorajoja ylittävälle toiminnalle osassa kuntia on nuorisotoimi nähty liian pieneksi toimijaksi ohjaus- ja palveluverkoston vetämistehtävään 13
Ohjaus ja palveluverkostojen rakentamista vaikeuttaneet tekijät ohjaus- ja palveluverkostoon osallistuvien järjestöjen valinta hankalaa. Palkattujen työntekijöiden puute halu olla aiheuttamatta ristiriitoja eri järjestöjen välille huonot kokemukset yhteistyöstä työntekijöiden vaihtuvuus 14
Ohjaus ja palveluverkostojen rakentamista vaikeuttaneet tekijät toimialajakojen aiheuttamat ennakkoasenteet vähäisemmät kunnissa joissa toimii elämänkaari ja tilaaja-tuottajamalleja valtion hallintoon kuuluvien toimintojen keskittyminen TE-keskuksista ja poliisista on vaikeaa saada edustajia jokaisen kunnan yhteistyöverkostoon tiedonsiirron vaikeudet 15
Ohjaus- ja palveluverkostojen rakentamista edistäneet tekijät nivominen osaksi jo olemassa olevaa verkostoa seutukunnallisuuden huomioon ottaminen verkostoa luodessa työryhmässä mukana sekä johto- että työntekijätason toimijoita työryhmän aloittaminen tiiviisti ja sen laajentaminen jatkossa nuorten osallistuminen tavalla tai toisella ryhmän toimintaan mukaan tulevien toimijoiden kiinnostus ja motivaatio verkostotyötä kohtaan valintaperuste ryhmän toimintaan osallistumiseksi 16
Ohjaus- ja palveluverkostojen rakentamista edistäneet tekijät verkoston johdossa olevalla henkilöllä on kokemusta verkostotyöstä ja yhteistyön johtamisesta toisten toimijoiden tuntemus verkoston sisällä yhteinen verkoston toiminnan suunnittelu ja tavoitteet pienemmät ryhmät ryhmän sisällä verkostotoiminta osana kirjattua työnkuvaa verkostotoiminta käsitetään tavoitteelliseksi työmuodoksi 17
Ohjaus- ja palveluverkostojen rakentamista edistäneet tekijät koulutus verkostotyön mahdollisuuksista ja eduista koulutus yhteistyöhön liittyvistä laeista tutkimus- ja seurantatietoa enemmän kunnallisella ja seutukunnallisella tasolla nuorista ja kehityksen trendeistä Yhteinen rahoitus osana suunniteltuja yhteistoimintoja 18
Ohjaus- ja palveluverkoston kokoonpano kunnissa on nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, jossa mukana opetustoimi sosiaali- ja terveystoimi nuorisotoimi työhallinto poliisihallinto myös muita viranomaistahoja voi olla mukana, esim. puolustushallinto, pelastustoimi, seurakunta kunnat voivat perustaa verkoston yhdessä verkosto toimii vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa 19
Ohjaus- ja palveluverkostot Suomessa syksyllä 2011 20
Ohjaus- ja palveluverkoston tehtävät 1. Koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida tilannetta paikallisen päätöksenteon tueksi Verkoston tulisi koota paikallisesti tiedot nuorten kasvuja elinoloista ja niiden pohjalta arvioida nuorten tilannetta päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi Verkoston etuna on suora keskusteluyhteys eri sektoreiden asiantuntijoiden ja päätöksentekijöiden välillä Tietoa kerätään nuorten koulu- ja opiskelutilanteesta, toimeentulo- tai muista asiakkuuksista, työllisyystilanteesta, asumisesta ja harrastuksista Mihin nuorten palveluihin kunnassa tulee panostaa? 21
Ohjaus- ja palveluverkoston tehtävät 2. Edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensopivuutta ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus Kartoittaa toiminta-alueensa eri sektoreiden palvelut ja tunnistaa niiden mahdolliset katvealueet Verkoston tulisi arvioida erilaisten palvelujen tarvetta ja saatavuutta kokonaisuutena Arvioida yhteistyöverkostoja ja auttaa niitä ongelmatilanteissa Mitä verkostoja tarvitaan nuorten palveluissa ja miten verkostojen kommunikaatio toisten verkostojen kanssa järjestetään? 22
Ohjaus- ja palveluverkoston tehtävät 3. Tehostaa nuorten palveluihin ohjautumista ja palvelusta toiseen siirtymistä verkoston tulisi suunnitella ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi Vaikka verkoston toiminta koskee kaikkia alueen nuoria, erityishuomiota tulisi kiinnittää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten sujuvaan ohjaantumiseen palvelusta toiseen niin sanotusti saattaen vaihtamalla Miten kunnassa nuoret siirtyvät/siirretään palvelusta toiseen? 23
Ohjaus- ja palveluverkoston tehtävät 4.Edistää nuorten palvelujen järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken Verkoston tulisi edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken Tavoitteena on, että paikallistason toimijat voisivat nykyistä yhtenäisemmin soveltaa henkilötietojen siirtoon liittyviä säännöksiä Miten meidän kunnassamme vaihdetaan tietoa nuorista asiakkaista eri sektoreiden välillä? 24
Monialaisten yhteistyöryhmien toiminta Monissa yhteistyöryhmissä ei ole yhteistä näkemystä Ei tiedetä miksi ryhmä on olemassa Ei olla samaa mieltä ryhmän tarkoituksesta Tavoitteet ovat erilaisia tai niitä ei ole 25
Monialaisten yhteistyöryhmien toiminta Yhteistyöryhmät tarvitsevat Halun tehdä yhteistyötä Yhteisen näkemyksen ryhmän tarkoituksesta Yhteisen näkemyksen ryhmän toiminnasta Jos nämä ovat kunnossa on loppu helppoa Kääntäen: jos ei saada sovittua, voidaan kyseenalaistaa koko ryhmän olemassaolo 26
KIITOS! Timo Mulari Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke 0409004877 timo.mulari@alli.fi etunimi.sukunimi@alli.fi