KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU KUNNANHALLITUS No 11/2014 KOKOUSAIKA 21.08.2014 klo 19.00-. KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 116 117 118 119 53 120 54 121 122 55 123 56 124 125 126 127 57, 58 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen. Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen. Ilmoitusasiat. Vuoden 2014 talousarvion toteutuminen. Lausunto Eskoon sosiaalipalvelujen toimintojen kehittämisestä vuosina 2015-2017. Suupohjan Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä/Vuoden 2015 talousarvion raami. Kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen hakeminen vuonna 2014. Lausuntopyyntö kuntalain hallituksen esitysluonnoksesta. Oikeusministeriön lausuntopyyntö; Vaalien ajankohdat ja kansalaisten osallistumisoikeus. Oikeusministeriön lausuntopyyntö: Nettiäänestystyöryhmän väliraportti. Pykälä nähtävänä kunnanvirastossa. Kokouksen päättäminen. PÖYTÄKIRJAN NÄHTÄVÄNÄPITO PUHEENJOHTAJA Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty valitusosoitus, pidetään 04.09.2014 yleisesti nähtävänä Karijoen kunnanvirastossa Merk. Timo Hautaviita Jenni Rankaviita Kunnanhallituksen puheenjohtaja Hallintosihteeri JULKIPANOTODISTUS Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.08.2014 Todistaa: Ilmoitustaulun hoitaja Viljo Kurvinen, kunnanjohtaja
27 116 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖS- VALTAISUUDEN TOTEAMINEN. Kunnanhallituksen kokoonpano v.2013-2014: varsinainen jäsen henkilökohtainen varajäsen Timo Hautaviita, pj Helena Parkkamäki Soile Luoma Salla-Maaria Yliviitala Erkki Viitikko, II-vpj Laura Rinne Terhi Röksä Petri Ahola Mirja Peräsaari Mikko Savolainen Seppo Tienhaara Jarmo Ohriluoma Marjo Ylikärppä Markku Leppinen Veli-Matti Niemelä, I-vpj Anne Niemelä. Kunnanvaltuuston puheenjohtajat: - puheenjohtaja Arja Harjunpää, - I-varapuheenjohtaja Jukka Kohtala, - II-varapuheenjohtaja Jaakko Järvenpää. Kunnanhallitus: Merkitään, että poissa oli Seppo Tienhaara. Poissa oli myös kunnanvaltuuston puheenjohtaja Arja Harjunpää sekä kunnanvaltuuston II-varapuheenjohtaja Jaakko Järvenpää. Kokous yksimielisesti todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
28 117 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN. Ehdotus: Kunnanhallitus päättää valita keskuudestaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa (vuorossa Erkki Viitikko ja Terhi Röksä). Kunnanhallitus: Tämän pöytäkirjan tarkastajiksi yksimielisesti valittiin Erkki Viitikko ja Terhi Röksä.
29 118 ILMOITUSASIAT. Ehdotus: Kunnanhallitus päättää merkitä tiedoksi seuraavaa: - Suupohjan koulutuskuntayhtymä, yhtymähallituksen 25.06.2014 kokouksen pöytäkirjan jäljennös. - Suupohjan koulutuskuntayhtymä, yhtymähallituksen 11.06.2014 kokouksen pöytäkirjan jäljennös. - Suupohjan koulutuskuntayhtymä, yhtymähallituksen 5.8.2014 kokouksen esityslista. - Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, yhtymävaltuuston esityslista 11.8.2014. - Eläketurvakeskus, Tilasto Suomen eläkkeensaajista kunnittain. - Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, valtuuston 16.6. 2014 hyväksymä vuosikertomus ja sen tilasto-osa, henkilöstökertomus. Osavuosikatsaus tammi-huhtikuu 2014. - ELY 8.7.2014. Yhteysviranomaisen lausunto Rajamäen tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. - Suupohjan koulutuskuntayhtymä, yhtymähallituksen 5.8.2014 kokouksen pöytäkirjan jäljennös. - Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä, yhtymähallituksen 19.8.2014 kokouksen pöytäkirjan jäljennös. Kunnanhallitus: Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin.
30 119 VUODEN 2014 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN. Valmistelija/lisätiedot: kunnanjohtaja Viljo Kurvinen, puh. 06 2413 5900 sähköposti: etunimi.sukunimi@karijoki.fi Merkitään, että jäljennös vuoden 2014 talousarvion toteutumisesta ajalta 1.1.-31.07.2014 liitteenä no 53. Talousarvion arvioiduista toimintatuloista 1,2 milj. eurosta on kertynyt 0,712 milj. euroa eli 59,3 %. Toimintakulut em. aikana 5,4 milj. euroa arvioidusta 9,6 milj. eurosta, eli käyttö 56,5 % arvioidusta. Vuosikate 0,429 milj. euroa. Toteutumassa llky:n menot on kirjattu talousarvion mukaisena. Toteutumasta puuttuu tammi-heinäkuun menoja, arviolta noin 60.000 euroa. Ehdotus: Kunnanhallitus päättää merkitä tiedoksi vuoden 2014 talousarvion toteutumisen 1.1.-31.07.2014 liitteen no 53 mukaisesti. Kunnanhallitus: Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin.
31 120 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2015-2017. Valmistelija / lisätiedot: peruspalvelujohtaja Erja Heikinniemi, puh. 050 485 0050 sähköposti; etunimi.sukunimi@kauhajoki.fi Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on pyytänyt perussopimuksen 13 :n mukaan esityksiä kunnilta kuntayhtymän taloussuunnitelmaan toiminnan kehittämiseksi vuosina 2015-2017. Vastaukset lausuntopyyntöön pyydetään sähköisesti 12.9.2014 mennessä. LLKY:n sosiaalipalvelujen kanssa yhteistyössä laadittu lausunto ja kuntakohtaiset ennusteet palvelujen käytöstä vuodelle 2015 on liitteenä no 54. Ehdotus: Kunnanhallitus antaa liitteenä no 54 esitetyn mukaisen lausunnon Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymälle. Kunnanhallitus: Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin.
32 121 SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄ/VUODEN 2015 TALOUSARVION RAAMI. Kauhajoen kaupungin yhteistoimintalautakunta on kokouksessaan 3.6.2014 päättänyt pyytää kaupungin- ja kunnanhallituksia antamaan kuntakohtaisen raamin llky:n talousarvion laadinnan pohjaksi vuodelle 2015. Raami pyydetään antamaan 15.8.2014 mennessä. Raami määritellään tilinpäätökseen 2013 nähden. Karijoen kunnan maksuosuuksien kehitys llky:lle on ollut: -v. 2009 tp..4.076.249 euroa -v. 2010 tp..4.327.715 euroa -v. 2011 tp. 4.797.103 euroa -v. 2012 tp. 5.287.012 euroa -v. 2013 tp. 5.509.214 euroa -v. 2014 ta..5.498.000 euroa Maksuosuuden jakaantuminen erikoissairaanhoito ja llky:n muu toiminta Vuosi Maksuosuus/ 1000 euroa Maksuosuus jakaantuu Erikois.sairaanhoidon osuus/ 1000 euroa 2009 TP 4076 1467 2609 2010 TP 4328 1560 2768 2011 TP 4797 1574 3223 2012 TP 5287 1703 3584 2013 TP 5509 2107 3402 2014TA 5498 Muu kuin erikoissair.hoito/ 1000 euroa
33 Maksuosuuden kehitys v. 2009-2013 (v. 2009=100) Vuosi Maksuosuus/ 1000 euroa Maksuosuus jakaantuu Erikois.sairaanhoidon osuus/ 1000 euroa 2009 TP 100 100 100 2010 TP 106 106 106 2011 TP 118 107 124 2012 TP 130 116 137 2013 TP 135 144 130 2014TA 135 Muu kuin erikoissair.hoito/ 1000 euroa Kunnan maksuosuus on vuodesta 2009 vuoteen 2013 nousut 1,433 M eli 35 %. Vastaavana ajanjaksona verotulot ja valtionosuudet ovat kasvaneet yhteensä n. 0,7 M eli n. 9 %. Verotuloihin sisältyy veroprosentin korotukset. Kun otetaan huomioon nykyinen taloustilanne, valtionosuuksiin ensi vuodelle tulevat lisäleikkaukset,suunniteltu valtionosuusuudistus, varaa menojen kasvattamiselle ei ole. Talousarvion laatimisohjeissa kunnanhallitus on asettanut tavoitteeksi menojen vähentämisen yhdellä prosentilla kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna. Ehdotus: Kunnanhallitus päättää esittää yhteistoimintalautakunnalle vuodelle 2015 Karijoen kunnan maksuosuudeksi 5.450.000 euroa sisältäen perustoimeentulon valtionosuuden. Kunnanhallitus: Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin.
34 122 KUNTIEN HARKINNANVARAISEN VALTION- OSUUDEN KOROTUKSEN HAKEMINEN VUONNA 2014. Valmistelija/lisätiedot: kunnanjohtaja Viljo Kurvinen, puh. 06 2413 5900 sähköposti: etunimi.sukunimi@karijoki.fi Valtiovarainministeriön kirje 20.5.2014 no VM/ 1042/02.02.06.01/2014. Kunnan valtionosuutta voidaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 30 :n mukaan korottaa hakemuksesta harkinnanvaraisesti valtion talousarvion rajoissa, jos kunta ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Sen arvioinnissa otetaan huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet. Valtionosuuden korotuksen myöntämisen ehtona on, että kunta on hyväksynyt suunnitelman taloutensa tasapainottamiseksi toteutettavista toimenpiteistä. Suunnitelma tulee liittää valtionosuuden korotusta koskevaan hakemukseen. Valtionapuviranomainen voi asettaa korotuksen myöntämiselle ja käytölle myös muita kunnan talouteen liittyviä ehtoja. Valtionosuuden korotus voidaan seuraavina vuosina jättää myöntämättä tai se voidaan myöntää alennettuna, jos suunnitelmaa tai asetettuja ehtoja ei ole noudatettu. Valtiovarainministeriö on päättänyt, että avustuksen myöntämisen ehtona on myös, että kunta toteuttaa peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63a :n mukaisen arviointiryhmän ehdotuksen mukaiset toimenpiteet palvelujen edellytysten turvaamiseksi. Edellä mainittu ehto koskee niitä kuntia,
35 joihin on asetettu em. lain 63a :n mukainen arviointiryhmä. Harkinnanvaraisen valtionosuuden korotukseen on käytettävissä 20.000.000 euroa. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 48 :n 2 momentin mukaan rahoitusavustusta on haettava valtiovarainministeriön päättämään ajankohtaan mennessä. Valtiovarainministeriö on päättänyt, että hakemukset tulee toimittaa 1.9.2014 mennessä vm:lle. Hakemuksessa tulee yksilöidä ne perusteet ja erityisolosuhteet, joita kunta pitää syynä kuluvan vuoden talouden tasapainottamiseen liittyviin ongelmiin. Perusteluissa on syytä painottaa sellaisia tietoja, joita ei voida saada yleisistä tilastoista. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 30 :n 2 momentin mukaan valtionapuviranomainen voi asettaa avustuksen myöntämiselle ja käytölle myös muita kunnan talouteen liittyviä ehtoja. Edellä mainitun lainkohdan perusteella ministeriö asettaa valtionosuuden korotuksen käytölle seuraavat ehdot hyväksytyn talouden tasapainotussuunnitelman lisäksi: 1. Korotus ei saa aiheuttaa vastaavan suuruista kunnan omassa päätäntävallassa olevien menojen lisäystä. Tämä koskee sekä käyttö- että investointimenoja. Korotus on tarkoitettu osaksi kunnan omia talouden tervehdyttämistoimenpiteitä, joihin kunnan on syytä varautua avustuksesta riippumatta. 2. Korotus on tarkoitettu varautumiseen niihin talouden tervehdyttämistarpeisiin, jotka ovat syntyneet kunnan talouden aikaisemman kehityksen johdosta.
36 Tällaisia tarpeita ovat varautuminen velanhoitokustannuksiin, alijäämien kattamiseen ja tiedossa oleviin tuloperusteiden jo tapahtuneisiin muutoksiin. Edellä mainitun tasapainotussuunnitelman lisäksi hakemukseen pyydetään liittämään oheiset liitelomakkeet (3 kpl) täytettyinä. Liitteen 1 huomautuksia sarakkeessa on kerrottava mm. poikkeuksellisten satunnaisten tulojen lähteet ja todennäköisen toteutuman poikkeamat talousarviosta. Liitelomakkeessa 2 tulee arvioida erityisesti vuoden 2014 tilannetta. Perusteluissa tulee erityisesti tuoda esille ne toimenpiteet, joita kunta on tehnyt tai on tekemässä poikkeuksellisten tai tilapäisten talousongelmien parantamiseksi. Liitteessä 3 tulee arvioida talouden tervehdyttämistoimenpiteitä ja niiden euromääräisiä vaikutuksia kunnan talouteen. Kuntien harkinnanvaraisesta valtionosuuksien korotuksesta päättää valtiovarainministeriön esityksestä valtioneuvosto. Kuntien valtionosuuslain 49 :n 6 momentin mukaan korotuksen maksamisen ajankohdasta päättää valtionapuviranomainen. Myönnetyt korotukset maksetaan kuitenkin vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuoden 2013 tilinpäätös oli alijäämäinen -394.824:00 euroa. Ehdotus: Ehdotus kokouksessa. Kunnanhallitus: Kunnanhallitus päätti hakea kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta 300.000 euroa vuodelle 2014 liitteen no 55 mukaisesti.
37 123 LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTALAIN HALLITUK- SEN ESITYSLUONNOKSESTA. Valmistelija/lisätiedot: kunnanjohtaja Viljo Kurvinen, puh. 06 2413 5900 sähköposti: etunimi.sukunimi@karijoki.fi Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö VM065:00/ 2012/8.5.2014. Kuntalain kokonaisuudistuksen tavoitteena on uudistaa kuntalaki siten, että siinä otetaan huomioon kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä ja uusista kuntahallinnon rakenteista aiheutuvat muutostarpeet. Uusi kuntalaki korvaisi vuoden 1995 kuntalain. Kuntalaki olisi edelleen kunnan hallintoa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki. Uudistuksella pyritään vähentämään erityislainsäädännön tarvetta. Valtiovarainministeriö asetti heinäkuussa 2012 kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelua varten parlamentaarisen seurantaryhmän, työvaliokunnan ja neljä valmistelujaostoa: toimielimet ja johtaminen-, demokratia-, talous- sekä kunnat ja markkinat -jaostot. Työvaliokunta on vastannut lainvalmistelusta ja koordinoinut valmistelujaostojen työtä. Jaostot ovat kartoittaneet syksyllä 2013 sähköisellä kyselyllä kuntien näkemyksiä ja kannanottoja valmisteltavasta kuntalaista. Hallituksen esitysluonnos on valmisteltu jaostojen työn pohjalta. Valtiovarainministeriö pyytää jakelussa mainituilta tahoilta lausuntoa kuntalakiluonnoksesta. Erityisesti pyydetään lausumaan seuraavista kysymyksistä: - kunnan toiminnan käsitteestä (6 ) - kunnan tehtäviä, järjestämisvastuuta ja palvelujen tuottamista koskevista ehdotuksista (7-9 )
38 -kuntatalousohjelmasta (12 ) - kuntavaalien ja valtuuston toimikauden alkamisen ajankohdan muuttamisesta (15 ) - valtuuston kokoa koskevasta sääntelystä (16 ) - osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä vaikuttamistoimielimiä kuten nuoriso-valtuustoa koskevista ehdotuksista (5 luku); - kunnan toimielinorganisaation ja johtamisen vaihtoehtoisista organisointitavoista (31, 34 ja 38 ) -alueellisia toimielimiä koskevista ehdotuksista (37 ) -kuntastrategiasta (39 ) -kunnanhallituksen ja kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävistä (40 ja 41 ) -johtajasopimuksesta (43 ) - omistajaohjausta ja kuntakonsernin johtamista koskevista ehdotuksista (6, 47-49 ) - kuntien yhteistoimintaa koskevista ehdotuksista (8 luku) - luottamushenkilöiden vaalikelpoisuuteen ehdotetuista muutoksista, erityisesti kunnan-hallituksen osalta tytäryhteisöjen hallituksen jäseniä ja puheenjohtajistoa koskevista ehdotuksista (74 1 ja 4 mom.) 2 (4) -päätoimisen ja osa-aikaisen luottamushenkilön asemaa ja luottamushenkilön oikeutta saada vapaata työstään koskevista ehdotuksista (81 ja 82 ) - sidonnaisuuksien ilmoittamisesta (85 ) - kunnallisen puoluerahoituksen läpinäkyvyyttä koskevista ehdotuksista (19 2 mom. ja 83 3 mom.) -otto-oikeuden rajaamisesta kunnanhallitukselle (93 )
39 -toimielinten sähköisiä päätöksentekotapoja koskevista ehdotuksista (99-101 ) sekä kunnan ilmoitusten, kunnan toimintaa koskevien tietojen ja pöytäkirjojen julkaisemisesta tietoverkossa (109 ja 110, 141 ) - alijäämän kattamisvelvollisuudesta määräajassa ja alijäämän kattamisvelvollisuuden ulottamisesta kuntayhtymiin (111 ) - erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan ja kuntayhtymän arviointi-menettelyistä (119 ja 120 ) -tarkastuslautakuntaa koskevista ehdotuksista (122 ) -tilintarkastuksesta (123 ) - tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajien tietojensaantioikeudesta (125 ) - kunnan toimintaa markkinoilla koskevista ehdotuksista kuten kunnan myöntämien lainojen, takausten sekä vakuuksien rajoittamisesta, kunnan kiinteistön luovutuksesta ja julkisen palvelun velvoitteesta (15 luku) sekä - lakiluonnoksen rakenteesta ja siirtymäsäännöksistä. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään 26.8.2014 mennessä sähköpostitse osoitteeseen valtiovarainministerio@vm.fi. Lausunnoissa toivotaan käytettävän em. otsikointia tai erittelemään esitetyt huomiot luku- tai pykäläkohtaisesti. Lausunnot pyydetään toimittamaan myös word-tiedostona lausuntoyhteenvedon laatimista varten. Lausuntoa antavien kuntien toivotaan sisällyttävän omiin lausuntoihinsa kunnassa toimivien nuorisovaltuustojen tai muiden nuoria edustavien tahojen näkemyksiä.
40 Luonnos hallituksen esitykseksi on saatavilla valtiovarainministeriön www-sivuilla osoitteessa www.kuntauudistus.fi. Ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy lausunnon kuntalakiluonnoksesta liitteen 56 mukaisesti. Kunnanhallitus: Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin.
41 124 OIKEUSMINISTERIÖN LAUSUNTOPYYNTÖ; VAALIEN AJANKOHDAT JA KANSALAISTEN OSALLISTUMISOIKEUS. Valmistelija/lisätiedot: kunnanjohtaja Viljo Kurvinen, puh. 06 2413 5900 sähköposti: etunimi.sukunimi@karijoki.fi Oikeusministeriön vaalien ajankohtia ja kansalaisten osallistumisoikeuksia selvittävä parlamentaarinen työryhmä pyytää lausuntoja mietintöönsä 29.8.2014 mennessä. Vaalien ajankohtia ja kansalaisten osallistumisoikeuksia selvittävän, oikeusministeriön asettaman parlamentaarisen työryhmän työn taustalla on ns.puoluesihteeritoimikunnan lokakuussa 2013 tekemät esitykset. Työryhmän tehtävänä on ollut selvittää näiden ehdotusten toteuttamista ja valmistella mahdolliset lakiehdotukset. Työryhmän mietintö kokonaisuudessaan: http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisu arkisto/1402296340899.html Lausuntopyyntö: Kohta 1. Oikeusministeriön asettama parlamentaarinen työryhmä ehdottaa vaalilain muuttamista siten, että kunnallisvaalit siirretään lokakuun neljännestä sunnuntaista huhtikuun kolmanteen sunnuntaihin. Kunnallisvaalien vaalipäivä olisi sama kuin nykyisin eduskuntavaalien vaalipäivä. Huhtikuun kolmannesta sunnuntaista muodostuisi näin yleinen vaalipäivä.
42 Kunnallisvaalit ja eduskuntavaalit vuorottelisivat kahden vuoden välein eikä kyse siten olisi samanaikaisesti järjestettävistä vaaleista. Kunnallisvaalien aikaistaminen keväälle merkitsisi käytännössä sitä, että uusi valtuusto pääsisi päättämään jo seuraavan vuoden talousarviosta ja kunnallisverosta. Näin vaalien tulos heijastuisi aikaisempaa välittömämmin kunnan toimintaan, ja uuden valtuuston vaikutusmahdollisuudet paranisivat. Pyrkimyksenä myös on, että kunnallisvaalien siirto keväälle ja huhtikuun kolmas sunnuntai yleisenä vaalipäivänä lisäisivät äänestysaktiivisuutta. Vaaleja koskevan tutkimustiedon perusteella on tosin vaikea ennakoida, miten vaalipäivän siirto vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen. Työryhmä ehdottaa, että kunnallisvaalit järjestettäisiin ensimmäisen kerran huhtikuussa vuonna 2017. Vuoden 2016 säännönmukaiset kunnallisvaalit siirtyisivät vuoden 2017 huhtikuuhun, ja nykyisten, vuoden 2016 lopussa toimikautensa päättävien valtuustojen toimikautta jatkettaisiin vuoden 2017 toukokuun loppuun. Mitä mieltä olette työryhmän kunnallisvaalien siirtämistä koskevista ehdotuksista? Kohta 2. Työryhmä ehdottaa, että neuvoa-antavien kunnallisten kansanäänestysten järjestäminen sallitaan kunnallisvaalien yhteydessä. Nykyisin kunnallisten kansanäänestysten järjestäminen vaalien yhteydessä on kielletty. Työryhmän näkemyksen mukaan kunnallisia kansanäänestyksiä ei ole perusteltua järjestää muiden, valtiollisten vaalien yhteydessä, sillä vaaliteemat ovat tällöin keskenään hyvin erilaiset.
43 Vastaavasti valtiollisia kansanäänestyksiä voidaan nykyisin toimittaa vain valtiollisten vaalien yhteydessä tai erikseen. Äänestyksen toimittamista koskevat hallinnolliset menettelyt ovat myös yksinkertaisemmat kunnallisvaalien yhteydessä. Työryhmä toteaa lisäksi, että erikseen valmisteltavana oleva nettiäänestyksen käyttöönotto helpottanee kunnallisten kansanäänestysten järjestämistä. Nettiäänestysmahdollisuus muuttaa merkittävästi kansanäänestysten järjestämistä, ja tämän vuoksi työryhmä katsoo, että tarpeelliset lainsäädännön muutokset on perusteltua valmistella aikanaan yhtenäisesti. Mitä haluatte lausua työryhmän kunnallisvaalien ja kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisestä yhdessä? Kohta 3. Työryhmä käsitteli edellä mainittujen teemojen lisäksi muun muassa presidentinvaalin ajankohtaa, kansalaisaloitteen tekemisen ikärajan alentamista 15 vuoteen sekä samana keväänä järjestettävien eduskuntaja europarlamenttivaalien aikataulutusta. Arviointi kansalaisaloitteen toimivuudesta ja mahdollisesta ikärajan muuttamisesta on työryhmän mukaan tehtävissä vasta, kun menettelystä on saatu enemmän kokemuksia. Suomen pitkän aikavälin tavoitteeksi tulisi asettaa europarlamenttivaalien aikaistaminen samaan ajankohtaan kuin eduskuntavaalit ja kunnallisvaalit. Työryhmä ei esitä näihin teemoihin liittyen tässä vaiheessa lakimuutoksia. Mitä haluatte lausua työryhmän mietinnöstä?
44 Ehdotus: Kunnanhallitus päättää lausuntonaan esittää: Kohta 1. Mitä mieltä olette työryhmän kunnallisvaalien siirtämistä koskevista ehdotuksista? Kunnallisvaalien siirtäminen huhtikuulle on hyvin perusteltua. Kohta 2. Mitä haluatte lausua työryhmän kunnallisvaalien ja kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisestä yhdessä? Neuvoa-antavan kunnallisen kansanäänestyksen mahdollisuus tulee sallia kunnallisvaalien yhteydessä. Kohta 3. Mitä haluatte lausua työryhmän mietinnöstä? Presidentinvaalien ajankohtaa ei ole tarvetta muuttaa. Kansalaisaloitteen tekemisen ikärajan alentaminen ei ole tarpeen. Europarlamenttivaalien siirtämistä samaan ajankohtaan eduskuntavaalien ja kunnallisvaalien kanssa tulee harkita. Kunnanhallitus: Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin.
45 125 OIKEUSMINISTERIÖN LAUSUNTOPYYNTÖ; NETTIÄÄNESTYSTYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI. Valmistelija/lisätiedot: kunnanjohtaja Viljo Kurvinen, puh. 06 2413 5900 sähköposti: etunimi.sukunimi@karijoki.fi Oikeusministeriö on asettanut nettiäänestystä valmistelevan työryhmän 15.11.2013 alkavaksi ja 30.1.2015 päättyväksi toimikaudeksi. Tarkoituksena oli, että perinteisten äänestystapojen rinnalle kehitetään sähköiseen asiointiin perustuva äänestystapa, nettiäänestys (so. äänestäminen tietoverkon välityksellä valvomattomissa olosuhteissa), ja siten edistetään perustuslaissa turvattujen vaali- ja osallistumisoikeuksien käyttämistä. Nettiäänestystyöryhmä on antanut väliraportin 11.6.2014. Väliraporttiin voi tutustua osoitteessa: http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisu arkisto/1402314698804.html Oikeusministeriön nettiäänestystä valmisteleva työryhmä pyytää lausuntoja väliraporttiinsa 29.8.2014 mennessä. Lausuntopyyntö (7 kohtaa): Työryhmä katsoo, että nettiäänestysjärjestelmä voidaan kehittää neuvoa-antaviin kunnallisiin kansanäänestyksiin. Koska kirjeäänestys on jo käytössä, nettiäänestys ei muuttaisi äänestäjän asemaa valvomattomissa olosuhteissa äänestämisen osalta. Lisäksi, kun kyse on neuvoa-antavasta äänestyksestä, mahdolliset virheet eivät olisi tuloksen kannalta yhtä kohtalokkaita kuin vaaleissa. Kunnan valtuuston niin päättäessä nettiäänestys voisi kunnallisessa kansanäänestyksessä korvata nykyisin yleisesti käytetyn kirjeäänestyksen.
46 Nettijärjestelmän käyttöä voisi myös pilotoida kunnallisten kansanäänestysten lisäksi joidenkin kunnallisten toimijoiden, kuten nuorisovaltuustojen tai vanhusneuvostojen vaaleissa. Myönteisten kokemusten kautta luottamusta järjestelmään voitaisiin kasvattaa vähitellen. Nettiäänestyksen käyttöönotto kunnallisissa neuvoaantavissa kansanäänestyksissä edellyttää muutoksia neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä säädettyyn lakiin (656/1990). Koska kansanäänestysmenettelyn keskeisistä yksityiskohdista noudatetun käytännön mukaan säädetään lain tasolla, lainvalmistelutyö on järkevää ajoittaa toteutettavaksi yhtä aikaa äänestysjärjestelmän kehittämisen kanssa. Tästä syystä työryhmän väliraporttia ei ole kirjoitettu hallituksen esityksen muotoon. Työryhmä esittää, että työtä nettiäänestysjärjestelmän kehittämiseksi jatketaan. Tavoitteena olisi ottaa nettiäänestys käyttöön neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä ja että sitä varten osana oikeusministeriön demokratiaverkkopalveluja toteutetaan nettiäänestysjärjestelmä, joka on kuntien käytettävissä ilman eri korvausta. Nettiäänestystä ei käytettäisi kunnallisissa neuvoaantavissa kansanäänestyksissä, mikäli äänestys järjestetään vaalien yhteydessä. 1. Mitä mieltä olette nettiäänestysmahdollisuuden käyttöönotosta kunnallisissa kansanäänestyksissä? 2. Uskotteko, että kunnassanne säilytettäisiin kirjeäänestysmahdollisuus nettiäänestyksen rinnalla? (Kyllä / Ei / EOS)
47 3. Järjestäisikö kuntanne useammin kunnallisia kansanäänestyksiä, jos kuntien käytettävissä olisi maksutta nettiäänestysjärjestelmä? (Kyllä / Ei / EOS) Työryhmä katsoo, että turvallisen nettiäänestysjärjestelmän kehittäminen yleisissä vaaleissa käytettäväksi olisi mahdollista, mutta se vaatii merkittäviä rahallisia panostuksia. Nettiäänestys otettaisiin vaaleissa käyttöön muiden äänestystapojen rinnalle, joten nettiäänestyksen käyttöönotto lisäisi vaalien kustannuksia. Nettiäänestyksen etuja, kuten erilaisten äänestäjäryhmien parempi osallistaminen ja sähköisen käyttöliittymän tuomat mahdollisuudet parempiin käyttökokemuksiin, pitäisi arvioida suhteessa järjestelmän kehitys- ja ylläpitokustannuksiin. Nettiäänestysjärjestelmän kustannukset pitää arvioida erikseen kokonaisuutena huomioiden myös ennakkoäänestämisjärjestelmän nykykustannukset ja niiden vähentämispotentiaali pitkällä aikavälillä. Nettiäänestysjärjestelmän kustannukset eivät ole kertaluonteisia investointeja, vaan järjestelmä edellyttää jatkuvaa ylläpitoa sekä uusiin teknologioihin sopeutumista ja uhkakuviin varautumista. Ennen nettiäänestysjärjestelmän käyttöönottoa nettiäänestystyöryhmä jatkaa työtä toimivan mallin kehittämiseksi ja arvioi käytettävissä olevien tietojen perusteella nettiäänestysjärjestelmän toteuttamiskustannuksia. Nettiäänestysjärjestelmän kehittäminen on pitkä prosessi, joka edellyttää panostusta julkiselta hallinnolta sekä eri alojen asiantuntijoiden yhteistyötä. Työryhmä ehdottaa, että se selvittäisi syksyllä 2014 keinoja ja toimintatapoja nettiäänestysjärjestelmän kehitystyön organisoimiseksi.
48 Työryhmä selvittäisi muun muassa mahdollisuutta kehittää nettiäänestystä yhteistyössä korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa sekä Norjan, Ruotsin ja Viron valtioiden kanssa. 4. Mitä mieltä olette suunnitelmista nettiäänestystyöryhmän jatkotyön osalta? Uuden äänestämistavan, nettiäänestyksen, käyttöönotossa on huolehdittava siitä, ettei vaaranneta nykyistä kansalaisten luottamusta vaalien ja kunnallisten kansanäänestysten toimittamiseen. Tämä edellyttää sitä, että äänestysjärjestelyillä mahdollisimman tehokkaasti varmistetaan äänestyksen turvallisuus ja äänioikeutettujen vaalisalaisuuden sekä valinnanvapauden säilyminen. Keskeisintä nettiäänestyksen onnistumisen kannalta on kansalaisten luottamus järjestelmään. Luottamusta tulee nettiäänestysjärjestelmän kehitystyössä rakentaa viestinnällä ja valmistelun avoimuudella. Luottamuksen saavuttamiseksi järjestelmän on oltava helppokäyttöinen ja kansalaisten on kyettävä mahdollisimman kattavasti ymmärtämään järjestelmän yleisiä toimintaperiaatteita. Kuitenkin on selvää, että uskottava nettiäänestysjärjestelmä on teknisesti niin edistynyt, että järjestelmän toiminnallisuuksien kattava tarkastelu edellyttää syvällistä asiantuntemusta tietojenkäsittelystä, tietoturvasta ja salaustieteestä. Kansalaisten on siltä osin luotettava asiantuntijoiden käsityksiin järjestelmän turvallisuudesta. Järjestelmän kehittämisessä on asetettava tavoitteeksi, että nettiäänestysprosessi ja -ohjelmisto ovat avoimia ja että järjestelmässä on vain sellaisia toiminnallisuuksia, joita voidaan tarkastella. Äänestysjärjestelmän tulee olla
49 valtion omistuksessa tai hallinnassa sekä äänestysjärjestelmän, mukaan luettuna lähdekoodi ja järjestelmän tekniset kuvaukset, tulee olla tarkastelua varten julkinen niin kansalaisille, järjestöille, asiantuntijoille kuin vaalitarkkailijoillekin. 5. Mitä mieltä olette luottamuksen merkityksestä nettiäänestykselle? Miten luottamusta voidaan rakentaa ja mitkä seikat voivat horjuttaa sitä? 6. Miten järjestelmän avoimuus voidaan parhaiten turvata? 7. Tuetteko nettiäänestystyöryhmän ehdotuksia? (Kyllä / Ei / EOS) Ehdotus: Kunnanhallitus päättää lausuntona ilmoittaa seuraavaa: 1. Nettiäänestystä voisi kokeilla kunnallisissa kansanäänestyksissä. 2. Kyllä. 3. En osaa sanoa. 4. Asiaa kannattaa selvittää. 5. Luottamuksen merkitys on ensiarvoisen tärkeä. Järjestelmä pitää olla sellainen, että kansalaiset voivat siihen luottaa. 6. Järjestelmän avoimuus voidaan turvata työryhmän esittämin periaattein. 7. Kyllä. Kunnanhallitus: Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin.
50 126 Pykälä nähtävänä kunnanvirastossa.
51 127 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN. Kokous katsottiin päättyneeksi klo 20:45. Merkitään, että matkakorvausliite on pöytäkirjan liitteenä no 57. Valitusosoitus: Valitusosoitus on liitteenä no 58.