Uusikaupunki SOIHTU - UUDENKAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUKSEN STRATEGIA 2010-2016
1 Johdanto Sosiaali- ja terveyskeskuksen strategia vuosille 2010-2016 perustuu kaupungin Uusikaupunki uutta energiaa -strategiaan. Palvelukeskuksen oman strategian tarve pohjautuu myös tavoitteeseen kehittää sosiaali- ja terveystoimen tehtäväaluetta kokonaisvaltaisesti. Toiminnan taustalla oleva jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä lainsäädäntö ja toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset sekä asukkaiden lisääntyvät palvelutarpeet ja vaateet edellyttävät koko palvelukeskukselta ja henkilöstöltä jatkuvaa muutosten seurantaa ja nopeaa muutoksiin reagointia. Sosiaali- ja terveyskeskuksen tulee osata jakaa käytettävissä olevat sekä henkilöstö- että taloudelliset voimavarat tasapuolisesti peruspalveluihin ja erityispalveluihin. Toimintaa ohjaavana periaatteena on ennaltaehkäisevä ja kuntouttava työote. Palvelukeskuksessa aikaisemmin hyväksytyt lapsipoliittinen ohjelma, vanhuspoliittinen ohjelma, vammaispalveluohjelma sekä seutukunnalliset vanhusten hoitoketjut- projekti, hyvinvointipoliittinen ohjelma ja varhaiskasvatussuunnitelma on otettu huomioon strategian toimenpideohjelmassa. Ikärakenteen muutos, työelämän ja toimintaympäristön muutokset ovat yksi keskeinen ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttava tekijä. Ne heijastuvat myös sosiaali- ja terveysalalle. Työntekijöiden lähivuosien kiihtyvä eläkkeelle siirtyminen ja työn rasittavuus johtavat työvoimapulaan, jos ei kyetä turvaamaan ammatillisen henkilöstön saatavuutta. Vuoden 2010 alusta toimintansa aloittanut yhteistoiminta-alue Kustavin, Pyhärannan, Taivassalon ja Vehmaan kuntien kanssa tuo omat järjestelmänsä ja tarpeensa sosiaali- ja terveyspalvelujen johtamiseen. Paras-lainsäädännön jatkuminen vuodesta 2013 tuo mahdollisesti myös Laitilan osaksi yhteistoiminta-aluetta.
2 UUDENKAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUKSEN STRATEGIA 2010-2016 1. Visio Sosiaali- ja terveyskeskus on kaupunkimme asukkaiden tärkein julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaja, jota täydentävät yksityiset palvelut. Eri alojen hoito- ja palveluketjut toimivat joustavasti siten, että asiakkaat/potilaat hoidamme oikeaan aikaan oikealla paikalla käyttäen hyväksi työntekijöidemme moniammatillista tietotaitoa. Kaiken toiminnan tavoitteena on terve ja hyvinvoiva kuntalainen. Henkilökuntamme on työhönsä sitoutunutta ja motivoitunutta. 2. Arvot Toimintaamme ohjaavat seuraavat arvot: 1. Ennakoivuus 2. Ammatillisuus 3. Yhdenvertaisuus 4. Muutosvalmius 5. Ekologisuus (ml taloudellisuus) 3. Toiminta-ajatus Palvelukeskuksemme vastaa Uudessakaupungissa asukkaiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen, perusterveydenhuollon ja sairaanhoitopalvelujen järjestämisestä sekä riittävästä toimeentuloturvasta ja Uudenkaupungin yhteistoiminta-alueella perusterveydenhuollosta ja sovituista sosiaalipalveluista. Tavoitteenamme on edistää ja ylläpitää väestön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä väestön ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä.
3 4. Strategian lähtökohdat Palvelukeskuksemme takaa laadukkaat, tehokkaat ja helposti saavutettavat sosiaali- ja terveyspalvelut. Palvelut pyrimme järjestämään kokonaistaloudellisesti nykyistä edullisemmalla tavalla. Hyvinvointiin ja terveyteen panostamme ennakoivasti ja laaja-alaisesti. 4.1. Palvelujen laatu ja määrä Palvelut tuotamme ottaen huomioon väestörakenteessa tapahtuvat muutokset ja muuttoliikkeen sekä valtakunnallisten sosiaalija terveydenhuollon kehittämisohjelmien antamat määrä- ja laatusuositukset. Kehitämme ja uudistamme palvelutuotannon laatua ja rakennetta jatkuvasti. Sovitun laatupolitiikan mukaan asiakastarpeisiin perustuvat prosessimme ovat jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen kohteena toimintamme laadun jatkuvan parantamisen takaamiseksi. Sosiaali- ja terveyskeskuksen henkilöstön toimintaa ohjaa jatkuva laadunparantaminen. 4.2. Palvelujen tuottamistapa Tuotamme palvelut moniammatillisesti ja poikkihallinnollisesti. Järjestämme palvelut kaupungin oman tuotannon lisäksi yhteistyössä seutukunnan muiden kuntien sekä yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa. Erityispalvelut järjestämme seudullisesti, osin yli seutukuntarajojen. 5. Toimintaympäristön muutokset Pyrimme aktiivisesti ennakoiden seuraamaan toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja reagoimaan niihin välittömästi. 5.1. Väestömäärän kehitys ikäryhmittäin vuosina 2009-2016 Uudenkaupungin väkiluku Tilastokeskuksen mukaan 31.12.2009 oli 15.873 henkilöä. Vuonna 2016 ennusteen mukaan asukasmäärä on 15.275 eli vähennystä 598 henkilöä (3,8 %). Kaupungin strategian mukainen asukasmääräennuste vuonna 2016 on 16.000 asukasta.
4 Tilaston mukaan lapsimäärän vähentyminen jatkuu edelleen suunnitteluvuosien aikana sadalla henkilöllä, vaikka kaupungin strategiassa tavoitteena on 1-6-vuotiaiden määrän pysyminen vuoden 2007 tasolla vuoteen 2016 saakka. Vanhusväestön erityisesti vanhimman, yli 85 vuotiaiden - määrä kasvaa jo vuoteen 2016 mennessä koko yhteistoiminta-alueella 41,7 %:lla. Edellä esitetty ikäryhmien kehitys edellyttää sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteiden muuttamista enemmän ennaltaehkäiseviin ja kuntouttaviin työmuotoihin. Vanhusten palvelurakennetta on edelleen kehitettävä avohoitopainotteiseksi ja lisättävä geriatrista osaamista. Liitteenä taulukko: Ennuste ikäryhmittäisestä väestökehityksestä yhteistoiminta-alueella 5.2. Tekniikan kehitys ja hyvinvointiteknologia Parannamme asiakkaiden puhelimessa saamaa palvelua käyttämällä laajasti hyödyksi soittopyyntöautomaattijärjestelmää. Järjestelmä parantaa asiakaspalvelua ja siten asiakastyytyväisyyttä. Kokeilemme ja otamme aktiivisesti käyttöön hyvinvointiteknologiaa, jonka avulla mm. ikääntyvät voivat asua kotona mahdollisimman pitkään. Tähän liittyvät informaatioteknologian avulla toteutetut älykkään ympäristön mahdollistamat ratkaisut. 5.3. Huoltosuhteen kehitys Huoltosuhteella tarkoitetaan alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrän suhdetta 15-64-vuotiaiden määrään. Huoltosuhde on kehittynyt Uudessakaupungissa negatiiviseen suuntaan. Vuonna 1995 huoltosuhde oli 48, vuonna 2004 se oli 49,5 ja vuonna 2010 huoltosuhteen ennustetaan olevan 54,4. Vastaavanlainen muutos on tapahtunut Vakka-Suomessa, vaikkakin hitaammin: vuonna 1995 huoltosuhde oli 53, vuonna 2004 53,7 ja 2010 sen ennustetaan olevan 57,7 (Kustavi 68,2; Pyhäranta 58,2; Taivassalo 62,5 ja Vehmaa 60,9). Huoltosuhteen kehitys edellyttää erityisesti vanhusten ikäryhmissä panostusta toimintakyvyn ylläpitämiseen. Huolehdimme työikäisen väestön työkyvyn ylläpitämisestä ja lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista.
5 5.4. Työllisyys Uudessakaupungissa oli vuoden 2009 lopussa tilastotietojen mukaan työttömiä työnhakijoita lomautetut mukaan lukien 929 henkilöä, joista miehiä 504 ja naisia 425. Työttömyysprosentti oli 12,3 % (vuoden keski-arvo 9,8 %). Yli vuoden työttömänä olleita oli 60 ja yli 50 vuotiaita 488, vajaakuntoisia 132 ja alle 25-vuotiaita 145. Vakka-Suomen alueella oli vuoden 2009 lopussa työttömiä työnhakijoita yhteensä 1.619, joista miehiä 854 ja naisia 725 ja alle 25-vuotiaita 220. Vähintään 500 päivää työmarkkinatukea saaneita eli ns. vaikeasti työllistettäviä on ollut keskimäärin 223 ja työttömyyden perusteella tukea saaneita, joiden työmarkkinatukimenot kunta ja valtio jakavat, on ollut keskimäärin 182. Työllisten osuus työvoimasta Uudessakaupungissa oli vuoden 2009 lopussa 87,7 %. Työttömyyden vähentämiseksi teemme tiivistä yhteistyötä TE-toimiston kanssa ja pyrimme vaikuttamaan erityisesti nuorten työllistymiseen. 5.5. Henkilöstön eläköityminen Kaupungin henkilöstöraportin (2009) mukaan vuosina 2010 2016 palvelukeskuksemme henkilöstöstä jää vanhuuseläkkeelle henkilökohtaisen eläkeiän perusteella yhteensä 116 henkilöä. eli 22 % koko palvelukeskuksen vakituisen henkilöstön määrästä. Vuosi Eläkkeelle jäävät 2010 11 2011 11 2012 17 2013 15 2014 12 2015 27 2016 23
6 Lukuihin sisältyvät 1.1.2010 kaupungin palvelukseen terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen perustamisen yhteydessä siirtyneet työntekijät. Henkilöstön vähentymisestä aiheutuvaan osaamisvajeeseen ja hiljaisen tiedon siirtymiseen on varauduttava ennakoivasti sekä perehdytyksen että koulutuksen avulla (mukaan lukien oppisopimuskoulutus). 5.6. Yksityiset palvelut ja kolmas sektori Uusia yksityisiä sekä sosiaali- että terveyspalveluja tuottavia yrityksiä syntyy erityisesti vanhusten ja vammaisten palveluihin. Liiketoiminnallisin periaattein toimivien yritysten lisäksi sosiaali- ja terveyssektorilla toimii perinteisesti erilaisia yleishyödyllisiä yhteisöjä. Suuret (jopa kansainväliset) palveluntuottajat tulevat kilpailemaan palvelujen järjestämisestä. Asiakkaat käyttävät myös yksityisiä palveluja ohi julkisten palvelujen ja ovat entistä laatutietoisempia ja vaativampia. 6. Prosessijohtaminen ja jatkuva laadun parantaminen Prosessiajattelulle perustuva johtamisemme on kaikilla tasoilla tavoitteellista ja suunnitelmallista. Palvelukeskuksen johtaminen pohjautuu verkostomaisuuteen, avoimuuteen, luottamukseen ja laajaan seudulliseen ajattelutapaan. Johtaminen tukee henkilöstön motivoitumista, sitoutumista ja joustavuutta. Määrittelemämme laatupolitiikan mukaan asiakastarpeisiin perustuvat prosessimme ovat jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen kohteena toimintamme laadun parantamisen aikaansaamiseksi. Sosiaali- ja terveyskeskuksen henkilöstön toimintaa ohjaa jatkuva laadun parantaminen. Johtamisen avulla kannustamme sosiaali- ja terveyskeskuksen henkilöstöä itsensä kehittämiseen ja toimintatapojen jatkuvaan tarkistamiseen ja uudistamiseen laatupolitiikan mukaisesti. Johtamisen avulla edistämme myös henkilöstön hyvinvointia ja osaamista.
7 Tavoitteet Toimenpiteet Mitä teemme tavoitteiden saavuttamiseksi? Mittarit Miten mittaamme onnistumistamme? Tavoitetaso Miten toteamme, että tavoitteeseen on päästy? Palvelurakenteen kehittäminen kustannustehokkaaksi Selkiytämme työnjaon ja toimivat hoitoketjut perusterveydenhuollon, vanhusten palveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä. Muodostamme peruserikoissairaanhoidon palvelut sisältävän sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalueen seutukuntaan kaupungin organisaatioon. Suunnitelma valmis. Suunnitelma valmis 2012 loppuun mennessä. Päätökset yhteistoiminta-alueesta. Yhteistoiminta-alue toimii 2013. Palvelu on kaupungin strategian mukaisesti laadukasta. Rakennamme palvelujen laatujärjestelmän. Laaduntunnustus. Ulkoinen auditointi ja laaduntunnustus 2011 ja tunnustuksen ylläpitäminen seuraavina strategiavuosina. Painopisteen siirtäminen korjaavasta ehkäisevään työhön. Laadimme terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelma. Otamme huomioon suunnitelman osastojen toiminta- ja taloussuunnitelmissa. Vahvistamme varhaista vaikuttamista ja kehitämme uusia perhekeskeisiä toimintamalleja. Suunnitelman valmistuminen. 2011. Huomioiminen todetaan. Huomioiminen todetaan. Huolen vyöhykkeet. 75 %:lla 0-6 vuotiaista ei huolta. Huostaan otettujen lasten määrä. Ei lisäänny.
8 Tavoitteet Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen rakenteet ovat päivitettyjen asiakasprosessien mukaiset. Talouden tasapainottaminen Toimenpiteet Mitä teemme tavoitteiden saavuttamiseksi? Päivitämme terveyspalveluiden asiakasprosessit niin, että koko terveyspalveluiden alueella toimimme yhdenmukaistettujen prosessien mukaisesti. Seuraamme kustannusten kehitystä ja muutamme palveluita kustannustehokkaampaan suuntaan. Mittarit Miten mittaamme onnistumistamme? Päivitettyjen prosessien määrä vuodessa. Sosiaali- ja terveyskeskuksen kokonaiskustannukset. Tavoitetaso Miten toteamme, että tavoitteeseen on päästy? Kaikki prosessit päivitetty kerran vuoden 2012 loppuun mennessä. Kokonaiskustannukset kasvavat vähemmän kuin vertailukunnissa keskimäärin. Päivitys 9.8.2010