Miten hallita muutoksia vesiympäristöissä?

Samankaltaiset tiedostot
Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä

Johdanto Itämeren ja valumaalueen. taloustieteellinen näkökulma. Kari Hyytiäinen

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Vaaralliset aineet kenen vastuulla?

Vesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan

Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

Ympäristökysymykset CAP-uudistuksessa

Toimenpiteiden suunnittelu Sektorikohtaisten toimenpiteiden päivityksen tilannekatsaus. Sini Olin, Suomen ympäristökeskus

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Ekosysteemilähestymistapa?

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

KMO arviointi, Metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt työryhmä 3: raportti

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Merenhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Meta-analyysi ympäristön arvottamisessa

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (7) Ympäristölautakunta Ypst/

Valuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät. Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto

VESIENSUOJELUTOIMIEN KUSTANNUSTEN JA HYÖTYJEN ARVIOINTI. Marjukka Porvari John Nurmisen Säätiö Itämerihaaste Photo: Jukka Nurminen

LIFE+ -ohjelman rahoitusmahdollisuudet happamien sulfaattimaiden ympäristöhaittojen torjunnassa. Kari-Matti Vuori

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki

Liuenneen orgaanisen hiilen huuhtoutuminen ja kulkeutuminen - bayesilainen arviointi HENVI SCIENCE DAYS

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Metsien monikäyttöä tukevat työkalut

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla

Vesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Visa Niittyniemi

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä

MERIALUESUUNNITTELU JA SEN LINKIT MERENHOITOON. Vaasa Ann Holm, Pohjanmaan liitto ja Pekka Salminen, Varsinais-Suomen liitto

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesiensuojelu

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Vesipuitedirektiivin täytäntöönpano Suomessa

Vesiensuojelua edistämässä Itämeren kunnissa. Satu Viitasalo-Frösen

Synergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus, MAAESP (Luke, PTT)

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

Merenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi

MERIALUESUUNNITTELUN YHTENÄINEN LÄHESTYMISTAPA HANKE Ajankohtaistilaisuus klo 12:30-15:30 Ympäristöministeriö, Pankkisali

Ovatko vesistöjen mikrobiologiset ja kemialliset saasteet uhka terveydelle? Ilkka Miettinen

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus

Hämeen järviltä Satakunnan suistoon Kokemäenjoen vesistöalueen vesivisio 2050

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Julkinen keskustelu riskitietoisuuden ja tiedottomuuden rakentajana

EU ajankohtaiset vesihoidosta. Juhani Gustafsson Vaikuta vesiin - Yhteistyötä vesien ja meren parhaaksi , Helsinki

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Tilaisuuden avaus. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun neuvottelupäivä Antton Keto

Vesienhoidon suunnittelu

Starters. Ravintola. Hallinnon keinot toimeenpanon edistämisessä

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

AINEKOHTAINEN OPS / biologia

Kansallinen kalatiestrategia katkaistujen ekologisten yhteyksien luojana

Kalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2015

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille?

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Toimenpiteiden suunnittelu

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

Rudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta eurolla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

Transkriptio:

Miten hallita muutoksia vesiympäristöissä? Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus AQVI CONPAT ECA TEAQUILA WAPEAT

Pohjaveden rooli (AQVI) Pohjavedestä riippuvaiset ekosysteemit pitävät yllä monimuotoista ja usein uhanalaista eliöstöä. Ilmastonmuutos, maankäyttö, vedenotto esim. metsätalouden toimesta aiheuttavat muutoksia pohjaveden määrässä ja laadussa. Metsäojitus voi muuttaa erityisesti lähteiden hydrologiaa tuomalla ekosysteemeihin merkittäviä määriä pintavettä. Lähteitä on ryhdytty kunnostamaan tukkimalla niihin virtaavia metsäojia.

Kunnostustoimilla on merkitystä Pienimuotoisillakin kunnostustoimilla on mahdollista palauttaa lähteiden hydrologiset olot luonnontilaiselle tasolle. Mahdollistaa alkuperäisen, pohjavedestä riippuvaisen eliöstön palautumisen. Haaste: hydrologisten ja ekologisten kokonaisuuksien huomioiminen vedenotossa. Monitavoitearvioinnin avulla voidaan lisätä tietoa ja ymmärrystä, esimerkkinä Oulu. AQVI

Kustannustehokas vesiensuojelu huomioi ainekiertojen kytkökset (TEAQUILA) Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteet vaikuttavat eri tavoin eri fosforijakeiden liuenneen fosforin ja hiukkasmaisen fosforin vähentämiseen. TEAQUILA selvitti taloudellisen optimoinnin avulla, miten kytkös vaikuttaa kustannustehokkaiden toimenpiteiden valintaan ja erityisesti painotukseen. Samanaikaisesti huomioitiin vastaanottavan vesistön toisiinsa kytkeytyneet ainekierrot.

Painotus liuenneen fosforin vähentämiseen Rehevöitymisen torjunnassa liuenneen fosforin vähentäminen on aina huomattavasti tehokkaampaa kun hiukkasmaisen. Painotukset riippuvat myös vastaanottavan vesistön ominaisuuksista. Rehevöityneen järven suojelussa liuenneen fosforin torjuntaa painotetaan enemmän kuin niukkatuottoisen järven suojelussa. TEAQUILA

Miksi ja miten arvottaa ekosysteemipalveluita? Ympäristöön ja ekosysteemipalveluihin kohdistuvien vaikutusten huomiointi päätöksenteossa Ei markkinoita - taloudellisten hyötyjen arvottaminen perustuu ihmisten valintojen tutkimiseen Arvottamiseen liittyy haasteita, joita menetelmiin liittyvä tutkimus ratkoi Arvoissa on paljon heterogeenisuutta Kyky käsitellä tietoa on rajallinen ja vaihtelee Voiko hyötyarvioita siirtää maasta toiseen? ECA, TEAQUILA 6

Onnistuuko hyötyarvioiden siirtäminen? Tekeminen kallista tuloksia halutaan siirtää paikasta toiseen. Järkevää vain jos ympäristöhyödykkeet ja muutosskenaariot ovat samankaltaiset. Hyödyt pitäisi rajata hyötyjiin. Maasta toiseen: Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välillä kansainvälisen hyötyjen siirron siirtovirhe on noin 40% (ECA-tutkimus) ECA, TEAQUILA

Hyödyn sijainti tärkeää Ekosysteemipalvelujen tuottaman hyödyn sijainti on tärkeä tekijä suojelutoimenpiteiden kustannus-hyötyanalyysissä. Maksuhalukkuus voi vähentyä, kun etäisyys arvotettavasta hyödykkeestä kasvaa. Löytyykö säännönmukaisuuksia, joiden avulla voitaisiin rajata toimenpiteiden vaikutusalaa maantieteellisesti? Ei tulokset haastavat yksinkertaisten sääntöjen käytön kansainvälisissä vertailuissa, sillä niitä ei näytä olevan. TEAQUILA

Kalastuksen rooli osana kustannustehokasta vesiensuojelua (ECA) Hoitokalastusta on sovellettu käytännön vesiensuojelussa jo vuosikymmenien ajan. Kustannustehokkaaseen vesiensuojeluun kuuluukin niin ulkoisten ravinnekuormien hallinta kuin vesistöihin kohdistuvat toimenpiteet. Bioekonominen optimointimalli, joka minimoi suojelun kustannuksia ja rehevöitymisestä aiheutuvaa haittaa. Kalastuksella on vahva rooli osana tehokasta rehevöitymisen torjuntaa. Voidaan tarvita politiikkaohjausta kalastuksen lisäämiseen, tässä rahallisen tuen muodossa. ECA

Ekosysteemilähestymistapa ja Itämeri Hanke- ja sektorikohtaisten vaikutusarviointien ja hyödyntämispäätösten sijaan ekosysteemilähestymistapa vesistöjen, maa-alueiden ja elollisten luonnonvarojen yhteen sovittava ja kestävä käyttö, hoito ja suojelu. Ekosysteemit Ihmiset Elinkeinot Talous Meren käyttö lisääntyy nousussa sininen biotalous. ECA

Ekosysteemimuutosten havaitseminen ja ennustaminen Ravinnepäästöt mereen ekosysteemin kantokyky heikentyy vähitellen äkillinen tilamuutos ravintoverkon useilla tasoilla ( regime shift ) ekosysteemi voi lukkiutua uuteen ei-toivottuun (usein sameavetiseen) tilaan Meren tilan integroitu arviointi (holistinen, monia aikasarjoja hyödyntävä tila-arviointi) havaitsi eri puolilla Itämerta rannikkovesissä äkillisen tilamuutoksen 10 alueella 13:sta 20 viime vuoden kuluessa (ICES J. Mar. Sci. 72 : 2539-2548) Biodiversiteetin mittaaminen ja arvottaminen Biologinen monimuotoisuus on meriekosysteemin toiminnalle olennaista Monimuotoinen ympäristö tarjoaa myös ihmisille monenlaisia hyötyjä eli ekosysteemipalveluja. Tutkimus arvioi ja vertailee biodiversiteetin arvottamiskeinoja yhteiskunnallisen päätöksenteon kannalta, ja myös ehdottaa miten luonnon monimuotoisuuden arvo voidaan ottaa huomioon merenhoidossa (Ecological Indicators 55: 1 11).

Turvetuotanto ja vesistövaikutukset (WAPEAT) Luonnonsuojelu-, ilmasto- ja vesipolitiikan muutokset ovat vaikuttaneet huomattavasti turvetuotannon sääntely-ympäristöön. EU- ja kansainvälinen oikeus vaikuttaa olennaisesti turvetuotannon edellytyksiin. Lupaharkinnassa vesienhoidon ympäristötavoitteet ovat nousseet ratkaisevaan asemaan. Vesimuodostumakohtaiset tilatavoitteet ovat käytännössä osoittautuneet sitoviksi laatunormeiksi jos tilatavoite vaarantuu, lupaa ei myönnetä.

Paikallisilla toimijoilla merkittävä rooli Kaikki tieteenalat yhdistävä tapaustutkimus: paikallisilla toimijoilla voi olla merkittävä rooli turvetuotannon vesistöhaittojen tunnistamisessa ja haittojen ennaltaehkäisyssä. Kalastajat tekivät havaintoja kalakuolemista, tiedot ja paikallinen aktiivisuus johtivat turvetuotannon lakkauttamiseen. Ympäristölainsäädännön täytäntöönpano oli tässä tapauksessa puutteellista lupapäätöksenteko ja valvonta yhdelle viranomaiselle.

Vesien likaantumisen terveysriskien hallinta (CONPAT) Jokivedessä esiintyy suuri joukko mikrobeja ja kemikaaleja, mutta määrät ovat yleensä pieniä. Veden epäpuhtaudet poistuvat tekopohjaveden valmituksessa. Vähäistenkin terveyshaittojen ja taloudellisten vaikutusten toteutuminen edellyttää äärimmäistä kontaminaatiotilannetta. Julkinen keskustelu tekopohjaveden riskeistä on ollut polarisoitunutta ehkä turhankin kriittistä?