Terveyden edistäminen

20 TEKSTI LAURA VIRTANEN KUVA KUVAPANKKI Julkaisimme viime numerossa Suun Terveys 2013 -tapahtuman tiivistelmiä. Tästä lehdessä voitte vielä lukea lisää mielenkiintoisista luennoista. Terveyden edistäminen TERVEYDEN EDISTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT JA MATERIAALIT Suuhygienisti Marjaana Nissinen luennoi tupakka, alkoholi ja suunterveys neuvontakortin käytöstä. Tärkeintä päihteiden vastaisessa työssä on voimaannuttaa ja motivoida potilasta huolehtimaan itsestään paremmin sekä vahvistaa potilaan luottamusta muuttaa terveyskäyttäytymistään. Potilaan kanssa tulisi olla asiassa samalla puolella kannustaen ja tukien. Suomalaisen tutkimuksen mukaan vain noin 20 % suun terveydenhuollon ammattilaisista antaa tupakoinnin lopettamiskehoituksen vastaanotollaan. Parodontiitin käypä hoito -suosituksen mukaan 5. luokkalaisille tulisi kertoa tupakan haittavaikutuksista. Mini-interventiot, joita suun terveyden ammattilainen voi tehdä vastaanotollaan, kestävät vain muutaman minuutin. Tutkimuksilla on kuitenkin osoitettu, että neljän minuutin pituisilla mini-interventioilla on merkittävää vaikutusta tupakoinnin lopetukseen. Tupakan vieroituksessa voi apuna olla nikotiiniriippuvuuslääkkeet. Tupakoinnista keskusteltaessa on tärkeää saada muutos itämään: kannusta, rohkaise ja motivoi potilasta muutokseen. Pyri myös mahdollisimman neutraalisävyiseen keskusteluun, ole aidosti kiinnostunut potilaasta. Laki edellyttää potilaan autonomian kunnioittamista. Hänellä on oikeus kieltäytyä päihdehoidosta. Potilasta tulee kohdella myös oikeudenmukaisesti, kaikkia tulee palvella samalla tavalla, oli heillä itse aiheutettuja ongelmia tai ei. Marjaana Nissisen kanssa terveyden edistämisestä luennoi suuhygienisti Sirpa Järvinen, joka esitteli Puhtaat hampaat sivustoa. Sirpa Järvinen oli STAL:n edustajana Hammaslääkäriliiton asettamassa työryhmässä, joka suunnitteli sivuston ja harjausvideot. NUORISOKULTTUURIT JA TERVEYSTAJU MILLAISTEN VALINTOJEN ÄÄREEN NUORI TÄNÄÄN JOUTUU? Nuorisotutkija Anni Ojajärvi on tutkinut nuorten miesten kulttuuria ja terveystajua. Ojajärven tutkimuksen mukaan osa tutkimuskohteena olleista oli hyvinkin kiinnostuneita ja tietoisia terveydestään ja terveyden edistämisestä. Toisaalta kävi ilmi, että terveyskasvatusta olisi kenties aika modernisoida aikaansa sopivaksi. Nuorten miesten terveyskäyttäytymistä tutkittiin armeijassa. Yllättävää oli, että leireillä ollessaan nuoret miehet eivät harjanneet hampaitaan, sillä

21 tämän kaltainen itsestään huolta pitäminen koettiin nolona. Toisaalta normaalitilanteissa hampaiden harjauskin kuului päivän rutiineihin. Sosiaalinen tupakointi taas oli yleistä armeijassa. Ihmisiin tutustuminen oli tupakkakopissa helpompaa ja rennompaa.vaikka tupakoinnin haitoista oli annettu tietoa, oli tupakointi kuitenkin ainoa ajanviete, jossa sai olla ja tutustua uusiin ihmisiin rennosti. Nuorille miehille suunnattu terveyskasvatus pitäisi olla nuorten tarpeet huomioivaa ja asiakaslähtöistä. Meidän tulisi kehittää nuorten käytössä olevia tiloja niin, että niistä löytyy mahdollisuuksia terveellisille virikkeille. MIES JA TERVEYS FT, Dosentti Ilkka Pietilän mukaan miesten terveyttä koskevassa tutkimuksessa ja julkisessa keskustelussa elää sitkeästi käsitys, jonka mukaan miehet elävät epäterveellisesti eivätkä ole kiinnostuneita terveydestään.työikäisten suomalaisten terveyskäyttäytymistä koskeva tutkimus on osoittanut, etteivät nämä oletukset ole muuttumattomia. Viime vuosikymmenten aikana suomalaisten miesten elintavat ovat muuttuneet merkittävästi terveellisimmiksi. Samalla miesten elinikä on pidentynyt. Kehitys on kuitenkin ollut myönteisintä ylemmissä sosioekonomisissa ryhmissä. Terveys ei siis jakaudu miesten keskuudessa tasaisesti. Miesten epäterveellisiä elämäntapoja ja riskinottoa on pyritty selittämään miehisyyden perinteisillä kulttuurisilla malleilla. On syytä huomata, että miehisyyden ideaalit ovat erilaisia eri miesryhmissä. Myös terveys sekä elintavat näyttäytyvät erilaisina muun muassa eri-ikäisille ja erilaisissa ammattiasemissa oleville miehille. Terveyden merkitys myös muuttuu ikääntymisen myötä. Suomalaisten miesten terveysajattelua näyttää yleisesti edelleen leimaavan tietynlainen ristiriitaisuus terveyden sukupuolittuneiden merkitysten suhteen. Tutkimushaastattelussa miesten puhuessa terveydestään, he tyypillisesti korostavat omaa terveystietoisuuttaan ja rationaalista suhtautumista terveyteen, mutta toisaalta välttävät liiallista intoilua terveysasioissa, mikä voitaisiin nähdä epämiehekkäänä. Tästä syystä miehet pyrkivät noudattamaan sääntöä huolehdi terveydestäsi, mutta pysy miehenä. Nykymiesten terveysajattelun ristiriitaisten elementtien tunnistaminen ja ymmärtäminen on tärkeää miesten terveyden edistämisen kannalta. KUNDIT KONDIKSEEN Miesten terveyskäyttäytymisestä luennoi myös Toiminnanjohtaja Aaro Järvelä Helsingin sydänpiiristä. Hänen aiheenaan oli Kundit kondikseen -projektista moniammatilliseksi toiminnaksi miesten sydänterveyden puolesta. Projektin tarkoitus oli edistää helsinkiläisten 40 vuotta täyttäneiden miesten terveyttä ja ohjata heidät ajoissa hoitoon. 40-vuotiaat miehet valittiin projektiin, koska riskitekijät lisääntyvät 40 ikävuoden jälkeen ja myös kiinnostus riskitekijöistä lisääntyy samanaikaisesti. Koska ihmisten tietämys terveellisistä elintavoista oli pinnallista, tarvittiin vuorovaikutteista ammatillista neuvontaa avuksi muutokselle. Projektissa jalkauduttiin terveyskeskuksiin ja tulokset miesten terveyden parantamiseksi ovat olleet erittäin hyviä. Projektissa oli huomioitu myös suun terveys. Sydäntietoutta on saatavilla osoitteesta www.helsinginsydanpiiri.fi. VUOROVAIKUTUKSELLA TULOKSIIN Viestintäkonsultti, valmentaja Taru Uhrman puhui vuorovaikutustaitojen tärkeydestä potilastyössä. Hän kehotti tarkkailemaan omaa sanatonta viestintää sekä äänenkäyttöä.onnistuneiden asiakaskokemusten avaimet ovat halu kuunnella ja kuulla, halu olla läsnä, taito viestiä niin, että toisen on helppo kuunnella ja ymmärtää. Hyvässä viestinnässä viestijällä on tietoa ihmisten erilaisuudesta sekä rohkeutta pistää itsensä peliin, olla oma itsensä. Jämäkkyys viestinnässä vaatii itseluottamusta. Viestinnän on oltava asiasisällöstä lähtevää, uskottavaa viestintää. Tulee myös osata olla erimieltä - perustellusti. Viestinnässä on muistettava, että myös sanoitta voi olla äänekäs. Kehonkieli ilmaisee tunnetta, välittää tietoa tunteista sekä persoonasta, säätelee kommunikointia sekä täydentää sanallista ilmaisua ja antaa palautetta. Terveyden edistämisessä pitää muistaa muutoksen olevan prosessi, jonka aikana tuki ja sparraaminen ovat tärkeitä tekijöitä. Ohjaamisessa ja palautteen annossa tulee olla rauhallinen, sillä rauhallisuus tarttuu. Palaute tulee myös ajoittaa oikeaan aikaan. Tulee myös varmistaa, että palautteen saaja on ymmärtänyt palautteen, keskustella ja kysellä potilaalta asiasta sekä olla avoin myös vastakkaiselle mielipiteelle. Älä nolaa potilasta ja tunnista oma provosoitumisesi. Jos kuitenkin tulet vuorovaikutustilanteessa torjutuksi, muista että torjunta on kasvojen säästämisen mekanismi, anna tunteille myös aikaa ja valmistaudu sietämään hiljaisuutta tai erimielisyyttä. Tunnereaktiot ovat aina inhimillisiä. Tekstin tukena on käytetty luentotiivistelmiä.

22 TEKSTI PIRKKO TAKALA KUVA KUVAPANKKI Parodontaaliterveys eri ikäkausina PARODONTIITTI LAPSILLA JA NUORILLA Lasten ja nuorten parodontaalisairaudet ovat gingiviitti, aggressiivinen ja krooninen parodontiitti sekä yleissairauksiin liittyvä parodontiitti kertoi HLT, EHL Anna Maria Heikkinen luennossaan. Kiinnityskudos kehittyy hampaiden vaihduntavaiheessa, iensulkus kasvaa, ien punottaa, marginaalinen ien ei ole täysin keratinisoitunut. Puberteetti-iässä hormonit lisäävät gingiviittiä ja ienturvotusta, joka voi näkyä yli 4 mm pseudotaskuina. Alle 15-vuotiailla ientaskut tutkitaan vain ientaskumittarilla sivellen. Kouluikäisistä 70 %:lla on gingiviittiä, josta voi kehittyä parodontiitti. Gingiviitistä ei aina kehity parodontiittia. Tulehduksen syy on plakki, harvoin hammaskivi. Oikomiskojeet ja etenkin suuhengitys lisäävät gingiviittiä. Nuorella heikentynyt isännänvaste, huono suuhygienia, tupakointi ja aliravitsemus ovat syitä haavaisiin parodon- tiumin sairauksiin, kuten akuutti negrotisoiva gingiviitti (NUG) ja negrotisoiva parodontiitti. Lapsilla myös kireä huulijänne ja ienvetäytymät aiheuttavat mukogingivaaliongelmia. Aggressiivista paikallista parodontiittia on n. 0,1 1%:lla. Ykköset ja kuutoset ovat focushampaita. Jo vähäinen plakkimäärä aiheuttaa nopean taskumuodostuksen. Aggressiivinen parodontiitti vaatii tehokkaan anti-infektiivisen hoidon. Heikkisen mukaan antibioottilääkitys mekaanisen hoidon tukena tuottaa tulosta, vaikka yleistynyt muoto reagoi melko huonosti hoitoon. Jopa 10 15 %:lla 15 16-vuotiaista on alkavaa kroonista parodontiittia. Riskejä ovat plakki ja plakkiretentiot, tupakointi ja diabetes. Krooninen parodontiitti etenee hitaammin kuin aggressiivinen parodontiitti ja subgingivaalinen mikrobisto on laajempi kuin aggressiivisessa muodossa. Sairaudet ja lääkkeet vaikuttavat ien- kudokseen. Leukemiassa ikenet ovat usein aneemiset, ienhyperplastisen turvonneet ja vuotavat. Cohenin oireyhtymässä kudostuho on nopeaa. Noin 12-vuotiaana puhkeavassa Crohnin taudissa 40 80 %:lla suumuutoksina on haavoja, aftoja ja ikenissä mukulakivimuodostusta. Etualueen papilloista alkava ikenien liikakasvu on yleistä munuaissiirron saaneilla. Parodontiitti on diabeteksen lisäsairaus ja etenkin puberteetti-ikäiset diabeetikot ovat riskipotilaita. Tupakointi on riski nuorenkin suun terveydelle. RASKAUS JA PARODONTAALIKUDOKSET HLT, yliopisto-opettaja Mervi Gürsoyn mukaan raskausgingiviitti on melko yleistä odottavilla äideillä. Kohonnut estrogeenipitoisuus lisää ikenien hiusverenkiertoa ja heikentää ikenen kudosvastetta. Jo pieni plakkimäärä turvottaa ja lisää ienverenvuotoa.

23 Raskausgingiviitin etiologia ja patogeneesi on yhä ratkaisematta. Pahimmillaan parodontopatogeenit saattavat aiheuttaa keskenmenon, raskausmyrkytyksen, ennenaikaistaa synnytyksen ja alentaa syntymäpainoa. Lapselle mahdollistuu parodontaalimikrobien transmissio. Raskausepulis on voimakkaasti verisuonittunutta, turvonnutta ikenen liikakasvua, jota esiintyy yleensä plakin ja hammaskiven takia etualueella n. 1 5 %:lla odottavista. Oireileva epulis voidaan poistaa 2. trimesterin aikana kirurgisesti. Ns. valetaskut ilman kiinnityksen menetystä ovat raskauden keskikolmanneksella yleisiä. Raskausgingiviitti lievenee loppuraskauden aikana ja synnyttäneillä, eikä välttämättä etene parodontiitiksi. Riskejä kroonisen parodontiitin puhkeamisesta äidille ovat yleisien riskien lisäksi odotusajan ja 1.tyypin diabetes, ikä sekä huono ravitsemus. Jo ennen raskauden suunnittelua naisten tulisi huolehtia parodontaalisairauksien ehkäisystä ja ylläpitohoidosta, Gürsoy korosti. Triklosaania sisältäviä suunhoitotuotteita ei suositella odotuksen ja imetyksen aikana. Odotusajan toimenpiteet ajoitetaan eri trimestereille. Tutkimus, diagnoosi, hoitosuunnitelma sekä preventio ja sitouttaminen suoritetaan ensimmäisellä kolmanneksella. Keskikolmanneksella voidaan tehdä korjaavaa hoitoa ja antiinfektiohoitoa. Kolmannen trimesterin aikana vain lyhyet ylläpitohoitokäynnit ovat mahdollisia. AIKUISTEN PARODONTAALITERVEYS Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan suomalaisten hammashoidossa oli tapahtunut myönteistä kehitystä. Suomalaisten lisääntynyt hampaallisuus on professori, dosentti Eija Könösen mukaan tuonut esiin ongelman: taskuhampaiden lukumäärä kasvaa. Oma suun terveydentila koetaan hyväksi tai melko hyväksi. Harjaus suoritetaan useammin. Hampaan pinta, kosteus, kolonisaatio ja streptokokit tekevät perustaa muille bakteereille. Bakteeriyhteisöön mm. lääkkeiden teho on olematon. Mikrobit kiinnittyvät hampaan/juuren pintaan, ientaskun epiteeliin ja muihin mikrobeihin. Gingiviitin biofilmi-infektio on sisäsyntyinen. Mikrobit pysyvät, kun olosuhteet on luotu. Subgingivaaliplakissa on parodontopatogeeneja ja kiinnityskudos altistuu taudinaiheuttajille. Patogeenit säilyvät myös hampaattomassa suussa. Omahoitoon kannustus ja opastus kädestä pitäen sopivilla välineillä on kustannustehokasta hoitoa, Könönen toteaa. Omahoidon seurannassa BOP % (ikenien verenvuoto) on hyvä kannustin ja kontrollointimenetelmä. Hammaskiven poisto koneella tai käsi-instrumentein on Könösen mukaan yhtäläinen teho. Subgingivaalisesti työskennellään sokkona järjestelmällisesti ja tunnustellen. Tulokseen vaikuttavat hampaan morfologia, syvät ja kapeat taskut, sijainti ja furkat. Ylläpitohoito voidaan toteuttaa myös jauhepuhdistimella, tuolloin subgingivaalisesti käytetään glysiinijauhetta ja subgingivaalikärkiä korkeintaan 5 mm taskuihin. Hoitotulos arvioidaan taskujen madaltumisella, plakittomuudella ja tupakoimattomuudella. IKÄÄNTYNEIDEN PARODONTAALISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO HLT, EHL Anna-Maija Syrjälä luennoi ikääntyneiden parodontaalisairauksista. Ikääntyvillä hampaallisuus lisääntyy. Ikä ei aiheuta merkittävästi kiinnityskatoa. Hampaiden asennot, furkat, paikkaukset sekä sairaudet, lääkkeet ja ikenien liikakasvu vaikeuttavat puhdistusta, mitkä lisäävät parodontaalisairauksien riskiä. Ikäihmisellä hampaiden menetys heikentää elämänlaatua suun toiminnan ja ulkonäön aiheuttamien ravitsemuksellisten, psyykkisten ja sosiaalisten muutosten takia. Parodontaalisairaus vaikuttaa tutkitusti sokeriaineenvaihduntaan ja aivohalvausriskiin. Parodontopatogeenien yhteyttä Alzheimerintautiin epäillään. Kuolleisuusriski parodontopatogeenien aiheuttamaan pneumoniaan on olemassa, jos suusta tai proteesista aspiroituu mikrobeja hengitysteihin. Ikääntyneellä diagnosoidaan furkat, hampaiden liikkuvuus ja ienverenvuodot. Tutkimus täydennetään OPTG:lla, bakteerinäytteillä ja hygieniataso arvioidaan. Tavoitteena on helppohoitoiset hampaat, infektiovapaa ja kivuton suu, vähäinen bakteerikuormitus sekä purentakyvyn säilyminen. Hoidosta pitää olla hyötyä ja minimoida haitat. Ikääntyneillä tarkastus ja anti-infektiivinen hoito suoritetaan tiheämmin. Vastaanotolla suuhygienisti suorittaa toimenpiteet normaalisti. Huomioitavia ovat anamneesi, asenne, odotukset, sitoutuminen ja kyky puhdistaa hampaat. Lisäksi pitää arvioida potilaan selviytyminen hoitotilanteista, esilääkityksen tarve ja mahdollinen ab-profylaksia. Hoidossa on muistettava ohentuneet limakalvot ja arkuus sekä nielurefleksi imuritekniikassa. Suuhygienistin osaamisalueeseen kuuluu kotihoidon, vuodeosastojen ja vanhuspalvelutalojen henkilökunnan koulutus ja motivointi ikäihmisen suunhoitoon. Tarvittaessa suuhygienisti kulkee kotipalvelun ja kotisairaanhoidon mukana ikääntyneiden luona. Parodontaalikirurgialle ikä ei ole kontraindikaatio, parodontaaliterveyden säilyminen on mahdollista. Tulokset ovat yhtä hyviä kuin nuorillakin, vaikka luun paraneminen onkin hidastunut.

24 TEKSTI PIRKKO TAKALA KUVA KUVAPANKKI Hampaiston implanttihoito IMPLANTTIKIRURGIA Implanttiprotetiikan kehitys alkoi, kun prof. Brånemark oivalsi titaanin ja luukudoksen fysikaalisen liitoksen. Implanttien tuotekehittely jatkuu parempia materiaaleja ja teknisiä ratkaisuja etsimällä. Implantin tarkoitus on korvata menetetty hammas, luennoi EHL, suukirurgi Antti Pihakari. Hammasimplantteja asetetaan Suomessa vuosittain n. 25000. Tämä kertoo hyvistä hoitotuloksista. Implanttien luutumisessa, ossointegraatiossa, on päästy lähelle 100 %. Tulokseen vaikuttavat implanttien kehittyminen sekä kirurgiaan tulleet luusiirrot, keinoluusiirteet ja erilaiset kalvotekniikat, joilla voidaan lisätä tai korvata vähäistä luumäärää parantamaan implantin asemointia. Kalvon kiinnitys estää pehmyt/sidekudoksen kasvua poistokuoppaan. Implanttikirurgia ja -protetiikka ovat käsityötä ja erikoisosaamista. Jo suunnittelussa ennen toimenpiteitä riskit on minimoitava. Tulevan implantin ympäristö, haavan paraneminen, syöpähoidot, lääkkeet, oikomiset ja kudoksen käsittelyt on huomioitava. Paras implantin paikka on alainkisiivialue, huonoin ylämolaarialue, jossa poskiontelo on lähellä. Vanhuksilla hohkaluu on onteloista, mikä heikentää implantin luutumista. Infektioriskejä implantin asettamiselle ovat ikä, sukupuoli, diabetes, ektodermaalinen dysplasia, HIV/AIDS, osteoporoosin/osteopenenian ennuste. Riskejä ovat myös reuma- ja sjögrenin syndroomalääkkeet, kemoterapia aktiiviseen syöpään, sädehoito, munuaisinsuffisienssi, läppäproteesi ja sydäninfarkti. Vain oireettoman, periksi antamattoman ja kiertämistä kestävän implantin päälle voidaan valmistaa kruunu. Rtgkuvalla ei voi varmistaa ossointegraatiota. 2-vaihe-implantissa tappi jää näkyviin ja jätetään paranemaan. Ikä ei ole este implantin teolle, mutta implantteja ei aseteta mielellään alle 20-vuotiaalle; leukaluut kasvavat jopa 25 vuoteen saakka. Valmiin implantin riskit voivat liittyä harrastuksiin, työhön tai terveydentilan muutoksiin. Myös implanttimateriaali, tekninen suorittaminen/vika, hoidon ylläpito, seuranta sekä puutteellinen omahoito saattavat olla riskitekijöitä. IMPLANTTIPROTETIIKKA EHL Timo Suojärven mukaan hyvä suunnittelu ja esitietojen kartoitus takaa onnistuneen implantin. Suunnittelussa arvioidaan implantin tarve, tuore puutos, purenta ja omahoidon taso. Haasteita implantille asettavat terveys, purennan epäsuhtaisuus, vääristynyt purenta, dysfunktio ja realistiset odotukset. Hoidon tarkoitus ei ole korvata omia hampaita, vaan puuttuvia hampaita. Suunnittelu aloitetaan lopputuloksen

25 visualisoinnista proteettisesti. Proteettislähtöisen suunnitelman välittäminen kirurgiseen vaiheeseen ja implantin asemointiin voidaan tehdä joko perinteisin laboratoriovalmistein tai tietokoneohjatusti. Visualisointiin on käytössä useita CAD/CAM ohjelmistoja. Implanttijärjestelmiä ja valmistajia on nykyään useita. Eroja on sekä implantin muodossa ja pintakäsittelyssä että jatkevalikoimassa, käsittelytavoissa, liitoselementissä ja asetussyvyydessä. Hoidon kulku on samankaltainen. Kruunu/päällirakenne jäljennetään joko tehdas- tai yksilöllisellä lusikalla. Materiaaleja valittavana on päällepolttoposliini-, sementoitava keraaminen tai composiittikruunu. Kruunu kiinnitetään ruuvilla tai sementillä, joista ruuvin irrotus on helpompaa. Implantin puhdistus opetetaan asiakkaalle kädestä pitäen värikoodatuilla hammasväliharjoilla tai harjatikuilla. Kontrollikäynnillä varmistetaan toiminta kysymällä väliharjan väri. Tarkastusvälit ja ylläpitohoito määritellään hml/shg vuorotteluna. Ensimmäisen tarkastuksen tekee aina implantin tekijä. Ientaskumittarilla saa ja pitää sivellä keinojuuren pintaa. Jos tulee märkää tai verta, varataan aika hammaslääkärille. IMPLANTIT PARODONTOLOGISELTA KANNALTA Dosentti, EHL, HLT Susanna Paju luennoi implanteista parodontologin näkökulmasta. Implanttia ympäröivässä pehmytkudosliitoksessa ei ole kiinnityskudossäikeitä. Peri-implanttisairauksia ovat perimukosiitti ja peri-implantiitti. Pehmytkudokseen rajoittuva perimukosiitti on gingiviittiin verrattava palautuva muutos. Perimukosiitti on yleistä implanttipotilailla ja implanteissa. Peri-implantiitti on parodontiittiin verrattavaa alveoliluun resorboitumista, jossa menetetään osseointegraatiota. Yleisyys 20 56 %:lla potilaista. Tulehduksen ja kudostuhon aiheuttavat bakteerikertymät ja biofilmin muodostuminen implantin ympärille. Implanttisairauksien riskitekijöitä ovat yleisimpien riskien lisäksi implantin rakenteeseen liittyvät tekijät, keratinisoitunut ien sekä aiemmin sairastettu ja hoitamaton parodontiitti. Jos hampaat poistetaan parodontiitin takia, bakteerit eivät häviä, mutta määrä voi vähentyä. Peri-implanttisairaudet etenevät nopeasti. Implantin ympäryskudosta voidaan kevyesti tutkia WHO-sondilla. Terve tasku on yleensä alle 4 mm, joskus voi olla myös pseudotaskuja. Syvä, vuotamaton tasku ei ole ongelma. Verenvuoto on tulehduksen merkki ja riskitekijä. Märkävuoto on merkki hoitoa vaativasta aktiivisesta tulehduksesta. Implantin rakenne ja sementtiylimäärät saattavat aiheuttaa märkävuotoa. Implanttia seurataan asettamisesta 1, 3, 5 vuoden jälkeen. Implantti pysyy kiinni 1 mm kiinnityksellä, mutta jos implantti heiluu, se on irti. Luukadon syynä ovat trauma, purentarasitus tai toistuvat jatkeiden irrotukset ja kiinnitykset. Biofilmi ja kalkkeutumat poistetaan säännöllisesti. Tavallinen UÄ-kärki, teräs ja titaanikyretit karhentavat implantin pintaa. Tefloniset-, hiilikuitukyretit sekä UÄ muovi- tai keraamisella kärjellä eivät karheuta. Ei-absortoivia kiillotuskuppeja, kumikärkiä ja harjoja voi käyttää, myös ilma-abraasiota. Ylläpitoa voi täydentää CHX-putsilla. Suuvesiä kuuriluontoisesti. Tavoitteena on komplikaatioiden ehkäisy, terve ympäryskudos ja muuttumaton osseointegraatio Susanna Paju toteaa lopuksi. IMPLANTTIHOIDON ASIAKAS SUUHYGIENISTIN VASTAANOTOLLA Osaava, ennakoiva ja vastuuntuntoinen henkilökunta sekä rauhallinen tehtävien suorittaminen lisäävät implanttiasiakkaan turvallisuutta suuhygienistit Tarja Kirjatankki ja Laura Poikonen kertoivat. Kaikilla tutkimukseen ja hoitoon osallistuvilla on tärkeä rooli asiakkaan hoidossa. Hyvä vuorovaikutus lisää asiakkaan hoitomyönteisyyttä, tyytyväisyyttä, omahoidon toteutumista ja suun terveyttä. Suuhygienistin tehtävä on sairauksien ehkäisy ja hoito sekä terveyden edistäminen. Implanttipotilaalla ei voida keskittyä vain implantin ympäryskudoksenhoitoon, koko suun hoito on tärkeää. Säännöllinen ja huolellinen kotihoito takaa implantin hyvän toimivuuden. Implanttipotilaiden ylläpitohoidossa yhteistyö hoitotiimin jäsenten kesken pitää olla tiivis. Suuhygienistin on perehdyttävä implanttipotilaan potilasasiakirjoihin ja dokumentteihin. Omahoidosta tulee asiakkaalle antaa sama viesti koko hoitotiimiltä. Omahoidon oppiminen vaatii paljon aikaa ja harjoittelua. Kaikki terveyteen vaikuttavat asiat kuten ateriarytmi, tupakointi, alkoholi, hampaiden hoitotuotteet pitää huomioida ohjauksessa. Vähäinenkin asiakaslähtöinen neuvonta on tehokasta. Oma asenne, ammatti- ja viestintätaidot ovat lähtökohtia hyvinkin vaikeiden ja mukavuusalueen ulkopuolisten asioiden neuvonnassa. Potilaan ikä, elämänkokemukset, tiedot, taidot ja asenteet voivat hankaloittaa vuorovaikutusta, mutta ne on huomioitava. Esitiedot, tutkimus ja hyvä hoitosuunnitelma ovat onnistuneen implanttihoidon perusta. Pilareina onnistuneelle lopputulokselle on asiakaslähtöinen hoito ja neuvonta, yhteistyö eri ammattilaisten kesken, hyvä potilaskommunikaatio sekä asiakkaan motivoiminen. Tekstin tukena on käytetty luentotiivistelmiä.