Rikoksentorjuntaneuvoston toimintasuunnitelma 2010

Rikoksentorjuntaneuvoston toimintasuunnitelma 2010 Hyväksytty neuvoston kokouksessa 18.12.2009 1. TOIMINNAN PAINOPISTEET...1 PAIKALLISEN/SEUDULLISEN TURVALLISUUSSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN...2 UHRINÄKÖKULMAN HUOMIOON OTTAMINEN...2 2. NEUVOSTON JA TYÖVALIOKUNNAN KOKOUKSET...2 3. VÄKIVALLAN VÄHENTÄMISOHJELMAN JATKO JA VÄKIVALTAJAOSTO...3 4. PAIKALLINEN RIKOKSENTORJUNTA JA SEN TUKEMINEN...4 VALTIONAVUSTUKSET PAIKALLISIIN RIKOKSENTORJUNTAHANKKEISIIN...5 5. SEMINAARIT JA HANKKEET...5 SEMINAARIT...5 OPPAAT, IDEAKIRJAT...6 MUITA HANKKEITA...6 6. VIESTINTÄ...6 7. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ...7 POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ...7 RIKOKSENTORJUNTAYHTEISTYÖ EUROOPAN UNIONISSA...8 8. NEUVOSTON SIHTEERISTÖ JA TALOUS...8 1. Toiminnan painopisteet Väkivallan vähentäminen Neuvoston toiminnassa jo useamman vuoden prioriteetti on ollut Kansallisella väkivallan vähentämisohjelmalla. Vaikka valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen ohjelman varsinainen toteutuskausi päättyi vuoden 2008 lopussa, väkivallan vähentäminen on edelleen rikoksentorjuntaneuvoston toiminnan yhtenä painopisteenä. Neuvoston uudelleen asetettu väkivaltajaosto (1.1.2009 14.5.2011) jatkaa toimintaansa keskittyen asettamiinsa painopisteisiin samalla seuraten väkivallan ja sen ehkäisytoimien kehittymistä kokonaisvaltaisesti. Vuoden 2010 kevätkaudella jatkuu nuoriin kohdistuvan ja nuorten tekemän väkivallan tarkastelu. Väkivallan vähentämisohjelman 2006 2008 toteutuksen arvion perusteella neuvosto esitti jatkosuosituksia, joiden perusteella sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä asetti tärkeysjärjestyksessä ensimmäiseksi viidentoista suosituksen toteuttamisen. Neuvosto

2 tukee näiden toteuttamista ja osallistuu erityisesti hankkeeseen, joka tähtää vakavan lähisuhdeväkivallan uusiutumisen ehkäisemiseen väkivallan riskin arvioinnin ja siihen puuttumisen avulla. Paikallisen/seudullisen turvallisuussuunnittelun kehittäminen Paikallisen rikoksentorjunnan ja turvallisuussuunnittelun tukeminen on ollut rikoksentorjuntaneuvoston toiminnan keskiössä kansallisesta rikoksentorjuntaohjelmasta (1999) alkaen. Sisäisen turvallisuuden ohjelma, jonka toimeenpanoa koordinoi sisäisen turvallisuuden sihteeristö sisäasiainministeriössä, on laajentanut kuntien turvallisuussuunnittelun kattamaan rikoksentorjunnan ohella muutkin keskeiset turvallisuusalueet. Ohjelmassa Turvallinen elämä jokaiselle edellytetään, että uudet laaja-alaiset paikalliset turvallisuussuunnitelmat valmistellaan vuonna 2009 kokoontuville uusille valtuustoille hyväksyttäväksi vuoden 2010 loppuun mennessä. Rikoksentorjuntaneuvosto edistää sitä, että väkivallan vähentäminen ja muu rikosten ehkäiseminen otetaan näissä turvallisuussuunnitelmissa osaavasti ja riittävän painokkaasti huomioon. Toimintavuonna kiinnitetään erityishuomiota myös etnisten vähemmistöjen asemaan: hankitaan ja levitetään tietoa hyvistä käytännöistä, joilla voi kohentaa etnisten vähemmistöjen turvallisuutta ja ehkäistä rasistista ja viharikoksia. Rikoksentorjuntaneuvoston toiminnan suuntaamiseksi arvioidaan rikoksentorjunnan asemaa osana kuntien laaja-alaista turvallisuussuunnittelua ja rikoksentorjuntaneuvoston roolia laaja-alaisessa turvallisuussuunnittelussa. Uhrinäkökulman huomioon ottaminen Rikollisuutta ehkäistään paljolti rikosten uhreille aiheutuvien seurausten vähentämiseksi. Neuvoston toiminnassa on alkanut painottua entistä enemmän uhrinäkökulma. Tutkimusten mukaan rikoksentorjunnallisesti tehokkainta on uusiutuvan uhriksi joutumisen ehkäiseminen. Neuvosto pyrkii edistämään näiden menetelmien käyttöön ottoa ja uhrinäkökulman huomioon ottamista rikoksentorjunnassa laajemminkin. 2. Neuvoston ja työvaliokunnan kokoukset Neuvosto pitää viisi kokousta vuonna 2010. Jatketaan käytäntöä, että kokouksia isännöivät kiertävästi neuvostossa edustettuina olevat yhteistyötahot, joiden toimintaan samalla tutustutaan. Samoin jatketaan vuonna 2007 aloitettua käytäntöä, jonka mukaan neuvoston kokouksissa esitetään jokin ajankohtainen tai isäntäpaikan toimintaan liittyvä rikollisuuskatsaus. Kokousten suunnitellut ajankohdat, isännät, teemat ja tärkeimmät käsiteltävät asiat ovat seuraavat: Tammikuun loppu/helmikuun alku: avustukset hakuun Kokouspaikka: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Teema: väkivallan edelleen vähentäminen Toimintakertomus, yhteisöille myönnettävien avustusten periaatteet, väkivallan vähentämisen tietopalvelun esittelyä Maaliskuu: ylimääräinen kokous toiminnan kehittämiseksi Kokouspaikka: oikeusministeriö Teema: Rikoksentorjuntaneuvoston toiminnan kehittäminen Rikoksentorjuntaneuvoston roolin täsmentäminen ja toiminnan linjaaminen 2

3 Toukokuu Kokouspaikka: Suomen Mielenterveysseura Teema: Taloudellinen lama ja syrjäytyminen Ikääntyneiden turvallisuus ja uhriksi joutumisen ehkäisy: työryhmän selvitys ja ehdotukset Hyväksytään avustuslausunto Elo-/syyskuu Kokouspaikka: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Teema: Rikollisuus ja siihen vaikuttavat tekijät sosiaali- ja terveydenhuollon seurannassa Suomen ECPA-ehdokkaan valinta, Joulukuu Kokouspaikka: poliisihallitus sovittelutoiminnan esittely seuraavan vuoden toimintasuunnitelma Työvaliokunta valmistelee neuvoston kokouksissa käsiteltäviä asioita ja päättää asioista, joista se työjärjestyksen perusteella on oikeutettu päättämään. Työvaliokunnan kokouksia on 2-3 sekä kevät- että syyskaudella. 3. Väkivallan vähentämisohjelman jatko ja väkivaltajaosto Väkivallan vähentäminen on yksi rikoksentorjuntaneuvoston painopisteistä. Kansallisen väkivallan vähentämisohjelman toteutuskausi päättyi muodollisesti vuoden 2008 lopussa ja sen toteutusta koskeva seurantaraportti valtioneuvostolle valmistui tammikuussa 2009. Väkivallan vähentämiseen tähtäävien ohjelmien arvioinneissa on todettu, että väkivallan vähentäminen on pitkäjänteistä työtä. Koska vakavin väkivalta ei ole vähentynyt tavoitellusti ja monien ohjelman toimien toteutus on kesken, neuvosto ja väkivaltajaosto seuraavat ja tukevat edelleen ohjelman sisältämien periaatteiden ja toimien toteuttamista. Rikoksentorjuntaneuvosto asetti väkivaltajaoston koordinoimaan, edistämään ja seuraamaan väkivallan vähentämisohjelman toteutusta. Koska väkivallan vähentäminen ja ehkäiseminen ovat niin keskeisiä rikoksentorjuntatehtäviä, neuvosto asetti uuden väkivaltajaoston 14.5.2011 päättyväksi toimikaudeksi. Jaoston prioriteettina on ollut nuorisoväkivallan ehkäiseminen. Jaoston tehtävänä on edelleen edistää jatkossa päätettäviä väkivallan vähentämisen painopisteitä ja ehdottaa uusia toimia. Jaosto seuraa siis tekemiensä ja osittain kansallisen väkivallan vähentämisen ohjelmaankin sisältyneiden toimenpidesuositusten toteutumista, joita on liitetty sisäisen turvallisuuden jatko-ohjelmaan. Jaosto tekee vastuuministeriöille ja muille toimijoille kyselyn niiden toteutumisesta maaliskuussa 2010. Jaosto järjestää kansallisen seminaarin toukokuussa 2010. Seminaarin keskeinen teema on nuorison tekemän ja nuorisoon kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen, jonka väkival- 3

4 tajaosto on nostanut keskeiseksi prioriteetiksi. Jaosto pitää yhtenä keskeisenä tehtävänä myös välittää tietoa käytännöistä, joiden avulla väkivaltaa voidaan vähentää ja ehkäistä. Väkivaltajaosto jatkaa edelleen väkivallan asiantuntijoiden kuulemistilaisuuksia ja pyrkii jakamaan mm. kevään seminaarissa ja sen pohjalta tehtävässä julkaisussa tietoa hyvien käytäntöjen levittämiseksi. Väkivallan vähentämisen tietopalvelu julkaistaan keväällä 2010. Jaoston tehtävänä on myös ohjata asiantuntijuudellaan väkivallan tietopalvelun sisällön kehittämistä. Rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö tukee lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn tähtäävää pilottihanketta, jonka tarkoituksena on testata kolmella paikkakunnalla moniammatillisessa yhteistyössä tehtävää vakavan väkivallan riskiarviointia, jonka käytöstä on Englannissa saatu rohkaisevia kokemuksia ja hyviä tuloksia väkivallan vähentämiseksi. Hanketta kehitetään yhteistyössä THL:n, STM:n ja SM:n kanssa. Rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö levittää ja edistää väkivaltajaoston valmisteleman väkivallan vähentämisen tarkistuslistan käyttöä. Tarkistuslista ohjaa ottamaan huomioon väkivallan vähentämisen paikallisissa turvallisuussuunnitelmissa. Tavoite on, että ainakin neljänneksessä paikallisista turvallisuussuunnitelmista ja erityisesti suurten kaupunkien suunnitelmissa väkivallan vähentäminen on otettu huomioon tarkistuslistan edellyttämällä tavalla. Sihteeristö arvioi tilanteen loppuvuodesta. Väkivallan vähentämisen ohjelman toteutusta jatketaan myös muilta osin. Tarvetta ja kiinnostusta paikallisen yhteistyön lisäämiseen on ollut eri paikkakunnilla. Väkivallan vähentämisohjelmaan liittyneen Järvenpäässä toteutetun paikallisen pilottihankkeen päättymisen jälkeen sihteeristö tukee tarvittaessa muita paikallisia hankkeita ja osallistuu yhteistyöhön väkivallan vähentämiseksi ja kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi. 4. Paikallinen rikoksentorjunta ja sen tukeminen Rikoksentorjuntaneuvosto tukee paikallista ja seudullista turvallisuussuunnittelua sekä rikoksentorjuntayhteistyötä kunnissa. Pyritään huolehtimaan, että rikoksentorjunta ja erityisesti väkivallan vähentäminen otetaan asiaankuuluvasti huomioon paikallisissa turvallisuussuunnitelmissa. Tämä tehdään koordinoidusti sisäisen turvallisuuden ohjelman yhteydessä ja yhteistyössä Kuntaliiton kanssa. Paikallisen rikoksentorjunnan ja turvallisuussuunnittelun edistämiseksi toteutetaan seuraavat hankkeet: Paikallisen rikoksentorjunnan ja turvallisuussuunnittelun seminaarit; ks. luku 5. Kyselymalli paikalliseen käyttöön. Laaditaan turvallisuuskyselymalli, jota kunnat voivat hyödyntää paikallisessa turvallisuussuunnittelussa. Kyselyn aihepiirinä on rikollisuus ja rikoksen pelko.. Neuvosto ylläpitää edelleen paikallisen rikoksentorjunnan yhdyshenkilöverkostoaan ja tiivistää yhteyksiään siihen huolehtiakseen, että rikollisuuden ehkäisy saa tarvitsemansa aseman paikallisessa turvallisuussuunnittelussa. Neuvoston viestinnässä yhdyshenkilöitä pidetään keskeisenä kohderyhmänä. Yhdyshenkilöverkosto kattaa tavoitellusti Suo- 4

5 men kunnat siten, että niissä asuu 90 prosenttia maan väestöstä. Selvitetään mahdollisuutta järjestää rikoksentorjuntakoulutusta yhdyshenkilöille. Valtionavustukset paikallisiin rikoksentorjuntahankkeisiin Oikeusministeriö on vuodelle 2010 varannut 170 000 euroa käytettäväksi avustuksina yhteisöille rikoksentorjuntahankkeiden tukemiseen sekä hankkeiden arvioimiseen. Neuvosto antaa hakemuksista lausuntonsa oikeusministeriölle. Avustuksista päättää oikeusministeriö. Aikaisempaan tapaan paikallisen rikoksentorjunnan tukemiseksi myönnettävät varat ilmoitettaneen haettavaksi sen jälkeen, kun neuvosto on päättänyt avustusten priorisointiperiaatteista vuoden ensimmäisessä kokouksessa. Aikaisemmasta poiketen avustukset rikoksentorjuntahankkeiden arviointitutkimuksille julistettaneen haettavaksi samoja määräaikoja noudattaen kuin varsinaisten rikoksentorjuntahankkeidenkin. Aikaisemmalle käytännölle, jolloin arviointirahoitusta saattoi hakea ympäri vuoden, ei enää näytä olevan erityistä tarvetta, kun hakemuksia kelvollisten arviointitutkimusten rahoittamiseksi on alettu saada aikaisempaa enemmän. Yksi määräaika selventää sekä hakumenettelyä että päätösprosessia avustusten myöntämisestä. Avustuksissa priorisoitaneen edelleen ainakin hankkeita, joissa suoritetaan laadukas arviointi. Avustettuja hankkeita seurataan ja tarvittaessa osallistutaan niiden kehittelyyn ja toteutukseen. Kiinnostusta suorittaa laadukas hankearviointi pyritään kasvattamaan tarjoamalla sihteeristön apua hankesuunnitteluun. Huolehditaan, että hankkeet raportoidaan ja kuvaukset sisältävät mahdollisuuksien rajoissa tuloksellisuusarvioinnin edellyttämät tiedot. 5. Seminaarit ja hankkeet Seminaarit Vuonna 2010 toteutetaan seuraavat seminaarit: Suurten kaupunkien rikoksentorjunta ja turvallisuus -seminaari Vaasassa viikolla 23. Seminaarissa käsitellään paikallista rikoksentorjuntaa ja turvallisuussuunnittelua erityisesti isäntäkaupungin kokemuksista käsin. Vaasan seminaarin suunniteltu teema on väkivalta, kasvatus ja nuoret. Turvallisuussuunnittelun valtakunnallinen seminaari Porissa 26.- 27. 1. sisäasiainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, Porin kaupungin, Suomen kuntaliiton ja rikoksentorjuntaneuvoston välisenä yhteistyönä. Nuorisoväkivallan ehkäiseminen. Neuvoston väkivaltajaoston järjestää toukokuussa 2010 seminaarin nuorison tekemän ja nuorisoon kohdistuvan väkivallan ehkäisemisestä. Teema on ollut väkivaltajaoston prioriteettina jo vuonna 2009 ja on sitä edelleen ainakin uuden toimintavuoden alkupuolella.. Etniset vähemmistöt. Järjestetään työseminaarisarja, johon kutsutaan edustajia noin kymmenestä erikokoisesta kunnasta, joissa etnisillä vähemmistöillä merkittävä tai kasvava rooli. Tavoitteena on etsiä, dokumentoida ja jakaa hy- 5

6 viä käytäntöjä siitä, miten maahanmuuttajiin kohdistuvia ja heidän tekemiään rikoksia voidaan ehkäistä. Seminaarit pyritään järjestämään. yhteistyössä Kuntaliiton kanssa. Varaudutaan osallistumaan seminaarijärjestelyihin, joita THL:n ym kanssa toteutettava hanke väkivallan riskinarvioinnin kehittämiseksi edellyttää (ks. luku väkivallan vähentämisestä). Oppaat, ideakirjat Rikollisuus kartalle. Ideakirja tehdään jatkoksi paikallisen rikoksentorjunnan ideakirjasarjalle. Ideakirja antaa esimerkkejä ja neuvoja siitä, miten paikkatietojärjestelmiä voi käyttää rikollisuuden ehkäisyn suunnittelussa. Hanke on käynnissä ja ideakirjan valmistuu vuoden alkupuoliskolla. Turvallisuuskävelyt. Kartoitetaan ulkomaisia ja kotimaisia kokemuksia ns. turvallisuuskävelyistä sekä tarvetta niitä koskevan ideakirjasen tai oppaan laatimiselle Ruotsin mallia hyödyntäen. Koulujen toimet rikosten ehkäisemiseksi. Selvitetään tarve ja mahdollisuudet laatia yhteistyössä opetusministeriön ja opetushallituksen kanssa koonnos kotimaisista ja ulkomaisista hyvistä käytännöistä, joilla koulujen on osoitettu tuloksellisesti ehkäisevän rikollisuutta (koulukiusaaminen mukaan lukien). Toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Muita hankkeita Senioriväestön turvallisuus ja uhriutumisen ehkäisy. Rikoksentorjuntaneuvosto nimesi vuonna 2009 työryhmän tekemään selvitystä tarkoituksenmukaisista tavoista vähentää vanhusten riskejä joutua rikosten kohteeksi. Työryhmän tulee kartoittaa nykytilanne (rikosriskit, hankkeet, koti- ja ulkomaiset hyvät käytännöt) ja tehdä ehdotus rikoksentorjuntaneuvoston rooliksi ja toimiksi, joilla uhriksi joutumista voitaisiin vähentää. Päällekkäisyyttä välttäen otetaan huomioon muiden tahojen hankkeet vanhusten turvallisuuden parantamiseksi (mm. sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanossa käynnistettävä hanke senioriturvallisuuden toimenpideohjelmasta). Työryhmän määräaikaa (31.12.2009) jatketaan huhtikuun 2010 loppuun saakka. Selvitys mahdollisuuksista torjua järjestäytynyttä ja talousrikollisuutta hallinnollisin ja paikallisen rikoksentorjunnan menetelmin. Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa selvitetään tarvetta ja mahdollisuuksia kartoittaa eurooppalaisia ja kotimaisia kokemuksia, joissa on sovellettu sellaisia hallinnollisia ja paikallisia toimia, jotka pyrkivät vähentämään organisoidun rikollisuuden ja talousrikollisuuden toimintamahdollisuuksia. Lähtökohtia on esimerkiksi Alankomaiden kokemuksissa ja Ruotsin BRÅ:n julkaisemassa ideakirjassa Lokala åtgärder mot organiserad brottslighet. 6. Viestintä 6

7 Viestintää toteutetaan 2009 2011 viestintäsuunnitelman mukaisesti. Viestinnässä keskitytään neuvoston toiminnan ydinalueeseen, rikollisuuden ehkäisyyn, ja etenkin niihin keinoihin, joilla voidaan tosiasiallisesti vastata rikollisuusongelmiin. Vuonna 2010 viestinnässä painottuu edelleen väkivallan vähentäminen. Keväällä 2010 rikoksentorjuntaneuvoston verkkosivuille kootaan väkivallan vähentämisen tietopalvelu. Sivuille tulee tietoa väkivaltarikollisuudesta ja sen vähentämiskeinoista sekä uhrien auttamisjärjestelmästä. Sivusto on tarkoitettu etenkin väkivallan ehkäisyyn liittyvien kysymysten ja uhrien parissa työskenteleville. Neuvoston kotisivujen (www.rikokoksentorjunta.fi) uudistushanke on pitkittynyt vuosia oikeusministeriön julkaisujärjestelmän käyttöönottoon liittyvien ongelmien vuoksi. Rakenteeltaan ja ulkoasultaan uusittu sivusto saataneen julkaistuksi keväällä 2010. Tarkoituksenmukaista on, että myös turvallisuussuunnittelun tietopankki (www.turvallisuussuunnittelu.fi) ja väkivallan vähentämisen tietopalvelu sisällytetään samaan julkaisujärjestelmään. Haaste-lehdestä ilmestyy neljä korkeatasoista numeroa. Pyritään siihen, että koko lehti olisi luettavissa myös verkkoversiona. Selvitetään mahdollisuudet julkaista kansainvälisesti kiinnostavinta aineistoa englanniksi. Sähköisestä uutiskirjeestä ilmestyy viisi varsinaista numeroa (helmi-, huhti-, kesä-, syys- ja joulukuu) ja lisäksi tarvittaessa ylimääräisiä numeroita. Uutiskirje jaetaan sähköpostitse neuvoston jäsenistölle, oikeusministeriön virkamiehille, kuntien rikoksentorjunnan yhdyshenkilöille ja eräille muille sidosryhmille. Rikoksentorjuntaneuvostolle kehitetään oma julkaisusarja. 7. Kansainvälinen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö Yhteistyö muiden Pohjoismaisten rikoksentorjuntaneuvostojen ja -elinten kanssa on edelleen tärkeä osa rikoksentorjuntaneuvoston toimintaa. Islannin talousvaikeuksien vuoksi pohjoismaisen rikoksentorjuntayhteistyön kiertävä sihteeristövastuu tuli Suomelle jo 2010, vuotta normaalia aikaisemmin. Tähän kuuluva rikoksentorjuntaneuvostojen vuosittainen organisaatiokokous on sovittu pidettäväksi helluntain jälkeen toukokuun lopulla. Kokouksessa vaihdetaan tietoja ajankohtaisista asioista. jatketaan keskustelua vuoden 2009 teemoista, kuten tutkimuksen ja päätöksenteon suhteista rikoksentorjunnassa sekä mahdollisuuksista parantaa pohjoismaisten rikosuhrikyselyjen vertailtavuutta (Norja valmistelee). Tanskan rikoksentorjuntaneuvosto järjestää syksyllä 2010 (alustavasti syyskuussa) muiden Pohjoismaiden rikoksentorjuntaneuvostojen tuella eurooppalaisen seminaarin paikallisesta rikoksentorjuntayhteistyöstä. Osallistutaan sen valmisteluihin. Pohjoismainen kriminologinen yhteistyöneuvosto (NSfK) on edelleen Rikoksentorjuntaneuvoston tärkeä pohjoismainen yhteistyökumppani. 7

8 Neuvosto osallistuu NSfK:n ja muiden pohjoismaisten yhteistyökumppaneiden kanssa edelleen lehden Journal of Scandinavian Studies in Criminology and Crime Prevention julkaisemiseen vuonna 2010 alkavalla uudella 3-vuotisella sopimuskaudella. Rikoksentorjuntaneuvostojen ja NSfK:n Internetissä olevaa pohjoismaista kriminologista bibliografiaa ei sen sijaan enää päivitetä, koska NSfK:n tekemät käyttäjäselvitykset osoittivat sen käytön kustannuksiin nähden kovin vähäiseksi. NSfK:n vuotuinen tutkijaseminaari pidetään toukokuun alkupuolella Norjassa Oslon lähellä. Ruotsin BRÅn järjestämä Stockholm Criminology Symposium kriminologian palkintoseremonioineen on kesäkuussa. Tapahtumasta on tullut merkittävä rikoksentorjuntatutkimuksen kansainvälinen foorumi. On syytä varautua, että rikoksentorjuntaneuvosto ja sen yhteistyötahot osallistuvat tälläkin kertaa useihin symposiumin sessioihin. Rikoksentorjuntayhteistyö Euroopan unionissa EUCPN Rikoksentorjuntaneuvosto ja oikeusministeriö vastaavat yhdessä Suomen kansallisesta edustuksesta Euroopan rikoksentorjuntaverkostossa (EUCPN). EUCPN:n perustamispäätös uudistettiin marraskuussa 2009. Päätöksen uskotaan mahdollistava verkoston sihteeristön vahvistamisen aikaisempaa huomattavasti paremmin toimivaksi, mutta sen käytännön organisointi vaatii vielä aikaa ja järjestelyjä. Lissabonin sopimus antaa Unionille uusia mahdollisuuksia rikoksentorjunnan ajalla ja EU:n oikeus- ja sisäasioiden monivuotisessa Tukholman ohjelmassa pyydetään komissiota esittämään viimeistään vuonna 2013 ehdotus siitä, miten rikoksentorjunnan edistäminen Unionissa järjestetään. Tämä merkitsee EUCPN:n tehtävien ja luonteen arvioimista jälleen uudelleen muutaman vuoden kuluessa. - Osallistutaan aktiivisesti EUCP:n kokouksiin ja konferensseihin - Välitetään keskeistä tietoa (mm toimivat rikoksentorjuntakäytännöt) eteenpäin kotimaassa ja suomalaista rikoksentorjuntaosaamista verkoston kautta muualle Eurooppaan. - Tuetaan EUCPN:n toimintakykyisyyttä uuden perustamispäätöksen jälkeisessä tilanteessa. ECPA-kilpailu Neuvosto valitsee myös vuonna 2010 Suomen ehdokkaan kilpailuun Eurooppalaisesta rikoksentorjuntapalkinnosta ja mahdollisesti muita EUCPN:n parhaiden käytäntöjen konferenssissa esiteltäviä hankkeita. Kilpailu ja konferenssi ovat Belgian järjestelyvastuulla. Teemasta ei vielä ole tietoa. 8. Neuvoston sihteeristö ja talous Oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston rikoksentorjuntayksikkö toimii neuvoston sihteeristönä. Siinä on päätoimista henkilöstöä rikoksentorjuntaneuvos yksikön johtajana ja neuvoston pääsihteerinä, kolme erikoissuunnittelijaa, kolme suunnittelijaa, toimitussihteeri (Haaste-lehti) ja osastosihteeri. Toimintasuunnitelmavuoden alkaessa sihteeristö toimii kuitenkin pienemmällä työntekijämäärällä: Yksi erikoissuunnittelijan vi- 8

9 roista on toimintasuunnitelmaa laadittaessa täyttämättä, yksi erikoissuunnittelija on virkavapaana ja yksi suunnittelija äitiyslomalla. Sihteeristössä on kuitenkin määräaikainen verkkotoimittaja 15.3.2010 asti, erikoissuunnittelijan virka täytetään vuoden 2010 alussa ja kriminaalipoliittisen osaston muutkin järjestelyt parantanevat sihteeristön toimintaedellytyksiä toimintavuonna. Oikeusministeriön kanssa on sovittu, että rikoksentorjuntaneuvoston toimintaan vuonna 2010 on käytettävissä samantasoinen toimintamääräraha kuin aikaisempina vuosina. Summaa ei ole tarkasti määritelty, koska se sisältyy kriminaalipoliittisen osaston useisiin menokohtiin. Aikaisempina vuosina on puhuttu noin 60 000 eurosta. Tästä summasta mm. 1 - järjestetään toimintasuunnitelman tilaisuudet - julkaistaan Haaste lehteä (nettomenot noin 12 000 ) - jatketaan verkkoviestinnän kehittämistä - kustannetaan laadittavat oppaat - maksetaan neuvoston käyttämien asiantuntijoiden matkustuskuluja Yhteisöille rikoksentorjuntahankkeisiin ja niiden arviointiin myönnettäviin avustuksiin on käytettävissä niin ikään vuoden 2009 tasoinen määräraha eli yhteensä 170 000. Sihteeristön palkat ja muut kustannukset sisältyvät kriminaalipoliittisen osaston henkilöstö- ja muihin kustannuksiin. 9