Tuutorointi 214 Raportti tuutoroinnin palautekyselystä 214 Mari Kuusela Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeudutaan?... 3 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 5. Miten tukimuodot auttoivat tuutorina toimimista?... 1 6. Yliopiston järjestämä tuutorikoulutus?... 16. Muu palaute... 19
1. Johdanto Vuosittainen tuutoripalautekysely toteutettiin 1.11.214 31.12.214 sähköisellä lomakkeella tuutoritsähköpostilistan ja tuutoroinnin nettisivujen kautta. Kyselyyn vastasi 283 opiskelijaa, joista 221 tuutoroi suomenkielisiä opiskelijoita ja 68 kansainvälisiä opiskelijoita. Näistä kuusi (2,1 % kaikista tuutoreista) toimi sekä suomenkielisten että kansainvälisten opiskelijoiden tuutorina. Vuonna 213 vastaava määrä oli 11 (3,5 % kaikista 316 tuutorista). Tuutoreista 2,4 % oli toisen vuoden opiskelijoita. Toiseksi eniten oli kolmannen vuoden opiskelijoita, joiden osuus kaikista tuutoreista oli 12,4 %. 9,5 % tuutoreista oli osallistunut yliopiston järjestämään tuutorikoulutukseen keväällä 214. Kevään kvtuutorikoulutukseen osallistui 82,4 % kv-tuutoreista. Suomenkieliseltä puolelta kuusi tuutoreista oli osallistunut yliopiston järjestämään tuutorikoulutukseen aiemmin. Kv-puolella aiemmin osallistuneita oli 19. Ainejärjestön järjestämään tuutorikoulutukseen osallistui 85 tuutoria ja 11 kv-tuutoria. Näissä ei ollut suuria muutoksia viime vuoteen verrattuna. Yksikön koulutukseen osallistuneiden määrä oli pudonnut huomattavasti viime vuodesta. Yksikön järjestämään koulutukseen osallistui 89 tuutoria, kun vuonna 213 vastaava luku oli 13. Kv-tuutoreista seitsemän osallistui yksikön antamaan koulutukseen, kun vuonna 213 luku oli 19. Syiksi olla osallistumatta tuutorikoulutuksiin mainittiin työt, opiskelijavaihto, aikatauluongelmat, aikaisempien tuutoreiden antama hyvä perehdytys, ilmoittautuminen tuutoriksi vasta koulutusten mentyä sekä aiemmin käyty koulutus. Yleisimmät tuutorien ainejärjestöt olivat seuraavat: Suomenkielisellä puolella N % Boomi 31 14 Lexica 24 1,9 Interaktio 23 1,4 Staabi 2 9 Kv-puolella N % Lexica 12 1,6 Boomi 9 13,2 Iltakoulu 1,3 Staabi 1,3 2
2. Miksi tuutoriksi hakeudutaan? Merkittävimmiksi syiksi hakeutua tuutoriksi nousivat aikaisempien vuosien tapaan halu tutustua uusiin ihmisiin (91,9 %) sekä halu auttaa uusia opiskelijoita (94,1 %). Myös hyvät kokemukset tuutoroinnista ensimmäisenä opintovuotena olivat merkittävä syy hakeutua tuutoriksi (1 %). Aikaisempiin vuosiin verrattuna hyvät kokemukset olivat nousseet huomattavasti: aikaisemmin määrä on jäänyt alle viiteenkymmeneen prosenttiin (esim. viime vuonna 46,3 %). Vastaavasti huonot kokemukset tuutoriksi hakeutumisen taustalla olivat vähentyneet viime vuosista: vuonna 212 huonot tuutorointikokemukset olivat taustalla 18 %:lla vastaajista, vuonna 213 2,5 %:lla vastaajista, kun taas vuonna 214 määrä putosi 1,9 %:in. MIKSI HAKEUDUIN TUUTORIKSI? (SUOMENKIELISET %) Halusin tutustua uusiin ihmisiin Halusin auttaa uusia opiskelijoita Olen kiinnostunut ainejärjestötoiminnasta Minulla oli hyviä kokemuksia tuutoroinnista ensimmäisenä opintovuotenani Minulla oli huonoja kokemuksia tuutoroinnista ensimmäisenä opintovuotenani Ainejärjestössä ei ollut muuten riittävästi tuutoreita Muusta syystä 1,9 2,5 18, 1 5,4 5 58,8 51,6 52 46,3 42 1 91,9 9,2 96 94,1 91,4 92 2 4 6 8 1 12 214 213 212 Halu tutustua uusiin ihmisiin oli myös kv-tuutoreilla merkittävin syy hakeutua tuutoriksi (94, 1 %). Myös halu auttaa uusia opiskelijoita (6,5 %) sekä halu kehittää kielitaitoa (6,5 %) nousivat merkittäviksi taustatekijöiksi. Näistä kielitaidot kehittäminen oli noussut merkittävästi viime vuosista, sillä esimerkiksi 213 halun kehittää kielitaitoa mainitsi vain 5,8 % vastaajista. Hyvien kokemuksien lisääntyminen tuutoroinnista näkyi myös kv-puolella: vuonna 214 sen mainitsi 2,9 prosenttia vastaajista, kun kahtena edeltävän vuotena vastaavat luvut olivat 16,9 % (213) ja 16 % (212). 3
MIKSI HAKEUDUIN TUUTORIKSI? (KV-TUUTORIT %) Halusin tutustua uusiin ihmisiin Halusin auttaa uusia opiskelijoita Halusin kehittää kielitaitoani kv-tuutoroinnissa Olen kiinnostunut ainejärjestötoiminnasta Minulla oli hyviä kokemuksia tuutoroinnista ensimmäisenä opintovuotenani Muusta syystä Ainejärjestössä ei ollut muuten riittävästi tuutoreita Minulla oli huonoja kokemuksia tuutoroinnista ensimmäisenä opintovuotenani 25 25,3 33 2,9 16,9 16 14, 14,5 11 11,8 8,4 9 1,5 6 5,8 62 6,5 8,3 4 6,5 94,1 91,6 91 1 2 3 4 5 6 8 9 1 214 213 212 Listattujen vaihtoehtojen lisäksi avoimissa vastauksissa (muusta syystä) mainittiin tuutoriksi hakeutumisen syiksi esimerkiksi johtamistaitojen kehittyminen, tapahtumien järjestämisessä kehittyminen, kansainvälistyminen, vaihto-opiskelunäkökulman saaminen sekä uusien opiskelijoiden tapahtumiin mukaanpääseminen. Tahdoin koettaa omia taitojani ryhmän vetämistä vaativassa tehtävässä ja oppia järjestelemään erilaisia tapahtumia. Tunsin jo ennestään vaihtareita ja halusin päästä tiiviimmin siihen maailmaan sisään ja kansainvälistyä. Oma vaihtokokemukseni motivoi toimimaan kv-opiskelijoiden avuksi. Itselläni oli omana fuksivuonnani todella hyvät tuutorit. Koin, että heistä oli minulle paljon apua ja hyötyä niin opintojen aloittamisessa kuin yliopistoon ja opiskelijaelämään integroitumisessa. Halusin olla jakamassa tätä samaa apua myös seuraaville fukseille. Lisäksi halusin tutustua uusiin ihmisiin ja osallistua aktiivisesti toimintaan. Halusin osallistua uusille opiskelijoille järjestettäviin tapahtumiin. Kiva kun saa myös tutustua kaupunkiin uudella tavalla vaihtareiden kanssa. Omaa tulevaa vaihtoani ajatellen halusin oppia enemmän vaihto-opiskelukokemuksesta sekä tuutorin näkökulmasta että vaihto-opiskelijoiden omasta näkökulmasta. Vaihtovuoteni jälkeen halusin viettää jälleen aikaa muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa. 4
3. Tuutorin tehtävien arvioiminen Tuutorin tehtävistä tärkeimmäksi koettiin opintoihin liittyvistä käytännöistä kertominen, jonka mainitsi erittäin tärkeäksi 84,5 % vastaajista. Opintoihin liittyvien paikkojen ja ihmisten esitteleminen (6,9 %) ja muihin opiskelijoihin tutustuttaminen (6,4 %) nähtiin myös erittäin tärkeiksi tehtäviksi. Aiempiin vuosiin nähden suuria muutoksia erittäin tärkeiksi ja tärkeiksi koettujen tehtävien suhteen ei ollut. TUUTORIN TEHTÄVIEN TÄRKEYS (SUOMENKIELISET %) 214 Opintojen sisällöistä kertominen (pääaine, sivuaineet, 45,2 5, 4,1 Opintoihin liittyvistä käytännöistä kertominen (kurssi- 84,5 15,5 Opintoihin liittyvien paikkojen ja ihmisten esitteleminen 6,9 3,8 1,4 Tampereen kaupungin ja/tai Suomen esitteleminen 1 68,6 21,4 Muihin opiskelijoihin tutustuttaminen 6,4 29,4 3,2 Ainejärjestötoiminnasta kertominen 33,2 56,8 9,1,9 Ohjelman järjestäminen vapaa-ajalle 34,4 53,8 11,8 Erittäin tärkeää Tärkeää Ei kovin tärkeää En osaa sanoa Opintoihin liittyvien paikkojen ja ihmisten esitteleminen (66,2 %) koettiin tärkeimmäksi kv-tuutorien kesken. Tampereen kaupungin ja/tai Suomen esitteleminen nousi myös merkittäväksi: sen oli vastannut erittäin tärkeäksi (48,5 %) tai tärkeäksi (45,6 %) yhteensä 94,1 %. Viime vuoteen nähden muihin opiskelijoihin tutustuttaminen koettiin aiempaa tärkeämmäksi. Vuonna 214 erittäin tärkeäksi (45,6 %) tai tärkeäksi (42,6 %) sen koki yhteensä 88,2 %, kun taas vuonna 213 muihin opiskelijoihin tutustuttamisen koki erittäin tärkeäksi (2, %) tai tärkeäksi (49,4 %) yhteensä,1 %. 5
TUUTORIN TEHTÄVIEN TÄRKEYS (KV-TUUTORIT %) 214 Opintojen sisällöistä kertominen 16,2 38,2 44,1 1,5 Opintoihin liittyvistä käytännöistä kertominen 44,1 36,8 16,2 2,9 Opintoihin liittyvien paikkojen ja ihmisten esitteleminen 66,2 2,9 5,9 Tampereen kaupungin ja/tai Suomen esitteleminen 48,5 45,6 5,9 Muihin opiskelijoihin tutustuttaminen 45,6 42,6 8,8 2,9 Ainejärjestötoiminnasta kertominen 19,1 42,6 33,8 4,4 Ohjelman järjestäminen vapaa-ajalle 1,3 51,5 33,8 4,4 Erittäin tärkeää Tärkeää Ei kovin tärkeää En osaa sanoa Jos tarkastelee erittäin tärkeiksi ja tärkeiksi koettujen tehtävien yhteismäärää, suuria muutoksia aiempiin vuosiin ei nähty myöskään kv-puolella. Erittäin tärkeiksi koetut tehtävät olivat kuitenkin nousseet suhteessa tärkeisiin tehtäviin aikaisemmista vuosista. Esimerkiksi ainejärjestötoiminnasta kertomisen koki vuonna 214 erittäin tärkeäksi 19,1 %, kun 213 vastaava luku oli,3 %. Kun kohdan erittäin tärkeäksi tai tärkeäksi valinneet lasketaan yhteen, tulos on kuitenkin lähes sama: vuonna 214 yhteensä 61, % ja vuonna 213 62,2 %. 6
4. Väittämien toteutuminen 91,9 % vastaajista koki tuutoroinnin vastanneen odotuksia erittäin hyvin tai hyvin. 88,2 % piti tuutoroinnin työmäärää sopivana. Näissä oli tapahtunut hieman muutosta parempaan edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin odotukset toteutuivat 84,4 %:lla vastaajista ja työmäärän koki sopivaksi 82 %. Kaikissa väittämissä erittäin hyvien vastausten määrä oli noussut suhteessa viime vuoteen. Ainejärjestöjen toiminnasta tietoa erittäin hyvin tai hyvin saaneiden määrä oli noussut eniten viime vuosiin verrattuna: 56,2 % koki saaneensa hyvin tietoa ainejärjestön toiminnassa, kun viime vuosina vastaavat luvut olivat 4,1 % (213) ja 5 % (212). KUINKA HYVIN SEURAAVAT VÄITTÄMÄT PITÄVÄT PAIKKANSA? (SUOMENKIELISET %) Tuutoroinnistani oli apua uusille opiskelijoille 35, 54,8 9,5 Sain tietoa ainejärjestön toiminnasta 16 4,2 3,1 51,86,8 Sain uusia ystäviä 39,4 39,4 1,6 3,2,5 Mielestäni tuutoreita oli riittävästi 55, 33,9,2 2,,5 Aion toimia uudestaan tuutorina 11,4 14,6 23,3 9,1 9,1 32,4 Tuutoroinnin työmäärä oli sopiva 3,3 5,9 1,9,5 Tuutorointi vastasi odotuksiani 3,8 61,1 8,1 Kv-tuutoreiden puolella tuutorointi vastasi odotuksia erittäin hyvin tai hyvin 9,4 %:n mielestä. Tämäkin oli noussut viime vuodesta, jolloin vastaava luku oli 1,1 %. Työmäärän koki sopivaksi 86,8 % vastaajista. Myös kv-puolella näkyi erittäin hyvien vastausten määrän kasvu suhteessa aiempiin vuosiin. Ainejärjestötoiminnasta erittäin hyvin tai hyvin tietoja saaneiden määrä oli lisääntynyt myös kv-puolella, sillä vuonna 214 näin vastanneiden määrä oli 32,3 %, kun vuonna 213 vastaava määrä oli 22,2 %. Uudelleen tuutoriksi aikovien määrä taas oli selvästi laskenut. Vuonna 213 53 % uskoi väitteen uudelleen tuutoriksi aikomisesta pitävän erittäin hyvin tai hyvin paikkansa, kun vuonna 214 vastaava määrä oli laskenut 44,8 prosenttiin.
KUINKA HYVIN SEURAAVAT VÄITTÄMÄT PITÄVÄT PAIKKANSA? (KV-TUUTORIT %) Tuutoroinnistani oli apua uusille opiskelijoille 36,8 54,4 5,9 1,5 Sain tietoa ainejärjestön toiminnasta 13,2 19,1 22,1 14, 8,8 22,1 Kielitaitoni kehittyi 22,4 35,8 31,3 3 3 4,5 Sain uusia ystäviä 41,2 36,8 14, 5,91,5 Mielestäni tuutoreita oli riittävästi 35,3 38,2 16,2 5,94,4 Aion toimia uudestaan tuutorina 29,9 14,9 11,9 6,9 29,9 Tuutoroinnin työmäärä oli sopiva 36,8 5 1,3 2,9 Tuutorointi vastasi odotuksiani 29,4 5 19,1 1,5 Ainejärjestön tuutoroinnista koettiin olevan erittäin hyvin tai hyvin apua uusille opiskelijoille (95 %). Määrä on noussut tasaisesti viime vuosina, sillä vuonna 213 tuutoroinnin koettiin auttaneen uusia opiskelijoita erittäin hyvin tai hyvin 9,9 %:n mielestä ja vuonna 212 näin koki 86 % vastaajista. Vuonna 214 tuutoroitavat osallistuivat myös aiempaa paremmin järjestettyyn toimintaan, sillä 9,5 % koki väitteen pitävän erittäin hyvin tai hyvin paikkansa, kun edellisinä vuosina vastaavat luvut olivat 5, % (213) ja 6 % (212). AINEJÄRJESTÖN TOIMINTA (SUOMENKIELISET %) Ainejärjestöni tuutorien keskinäinen yhteistyö oli toimivaa 46,3 39,9 11 1,4 Tuutoroitavani osallistuivat järjestettyyn toimintaan 32,9 46,6 19,2,9,5 Ainejärjestöni tuutorointi auttoi hyvin uusia opiskelijoita 43,4 51,6 3,,5,9 8
Suurempia muutoksia aiempiin vuosiin näkyi kuitenkin kv-puolella. Tuutorien keskinäisen yhteistyön toimivuuden nähtiin parantuneen, sillä erittäin hyvin tai hyvin väite piti paikkansa 6,3 %:n mielestä, kun 213 määrä oli vain 45,1 %. Tuutoroinnin koettiin myös auttaneen paremmin uusia opiskelijoita, sillä vuonna 214 erittäin hyvin tai hyvin väittämän totesi pitävän paikkaansa 2,1 % vastaajista, kun vuonna 213 näin vastasi 45,4 % vastaajista. Toisaalta kv-tuutoroitavat osallistui järjestettyyn toimintaan aiempaa huonommin, sillä 45,6 % vastaajista koki tuutoroitavien osallistuvan toimintaan erittäin hyvin tai hyvin, kun vuonna 213 vastaava luku oli 62,2 %. AINEJÄRJESTÖN TOIMINTA (KV-TUUTORIT %) Ainejärjestöni tuutorien keskinäinen yhteistyö oli toimivaa 26,5 33,8 1,6 8,8 2,9 1,3 Tuutoroitavani osallistuivat järjestettyyn toimintaan 16,2 29,4 33,8 5,92,9 11,8 Ainejärjestöni tuutorointi auttoi hyvin uusia opiskelijoita 2,6 51,5 14, 2,9 1,3 Avoimena kysymyksenä kysyttiin, minkälaista yhteistyötä tuutorit voisivat tehdä oman tutkinto-ohjelman opettajien kanssa. Eniten vastauksissa tuotiin esiin tarve yhteisille tapahtumille opettajien ja opiskelijoiden välillä. Tapahtumat voivat olla vahvasti opintoihin liittyviä (esim. sivuaineillat) tai vapaa-ajan tapahtumia, joissa opiskelijat ja opettajat voisivat helpommin tutustua toisiinsa. Opettajilta toivottiin myös opintojen ohjaukseen liittyvää tukea. Vastauksissa esitettiin, että opettajat voisivat tuoda esille sen, mitä odottavat tuutoreilta ja millaiset tavoitteet heillä on tuutoroinnin suhteen. Myös vastuualueiden selkeyttäminen nousi vahvasti esiin: mistä tuutorit informoivat uusia opiskelijoita ja mitä tietoa fuksit saavat opettajilta. Opettajien toivottiin osallistuvan opiskelukäytäntöjä avaaviin tapahtumiin (sivuaineinfo, NettiOpsun käyttö, kurssille ilmoittautumiset, tutkintovaatimukset). Toisaalta tuutorit toivoivat itse voivansa osallistua HOPSkeskusteluihin ja saavansa tarkempaa tietoa kunkin ryhmän HOPS-ohjaajista. Kurssi-infoja olisi hyvä saada enemmän, etenkin suosituksia vaihto-opiskelijoille. Ehkäpä vapaamuotoisia henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteisiä tilaisuuksia voisi olla enemmän, sillä ne ovat aina todella onnistuneita ja pidettyjä. Näissä henkilökuntaa pääsee lähemmäs. 9
Olisi tärkeää, että sekä tuutorit että opettajat antavat samanlaista informaatiota uusille opiskelijoille, jotta ei tulisi minkäänlaisia ristiriitoja, täten olisi hyvä jos tuutorit ja opettajat tekisivät yhteistyötä informoitavien asioiden suhteen. 5. Miten tukimuodot auttoivat tuutorina toimimista? Suomenkielisistä tuutoreista tuutorikoulutus koettiin kaikkein parhaimmaksi tukimuodoksi. Tuutorikoulutuksen erittäin hyvin tai melko hyvin tuutorointia tukevaksi arvioi yhteensä 54, % vastaajista. Tuutorikoulutuksen merkitys on noussut tasaisesti aiemmista vuosista. TUUTORIKOULUTUS (SUOMENKIELISET %) 214 9,5 45,2 35,3 5,4,93,6 213 9,9 44,4 36,6 4,5,44,1 212 1 43 32 5 1 9 211 44 34 8 9 1 Kv-puolella tuutorikoulutus on koettu lähes yhtä merkittäväksi, sillä erittäin hyväksi tai hyväksi tukimuodoksi sen arvioi 52,9 % vastanneista. Kv-tuutorikoulutuksen osuus on kuitenkin pudonnut vuosien 211 ja 212 luvuista, joilloin sen koki erittäin hyväksi tai hyväksi 62 % (211) ja 59 % (212) vastaajista. TUUTORIKOULUTUS (KV-TUUTORIT %) 214 1,3 42,6 3,9 1,5 1,5 13,2 213 8,5 41,5 3,5 19,5 212 1 42 26 4 1 11 211 15 4 24 3 11 Opintomateriaalin (opinto-oppaat, engl. materiaali) koki erittäin hyväksi tai hyväksi lähes puolet suomenkielisistä vastaajista (48,6 %). Osuus on hieman noussut aiemmista vuosista. Kv-puolella vastaava 1
osuus oli hieman pienempi ollen 41,2 %. Kv-puolella opintomateriaalin merkitys on hieman laskenut aiemmista vuosista, sillä vuonna 213 sen koki erittäin hyväksi tai hyväksi 45,1 % ja vuonna 212 48 % vastaajista. OPINTOMATERIAALI (SUOMENKIELISET %) 214 8,3 4,3 25,9 4,6 1,9 19 213 9,9 3,6 28,9 5,8 1,8 212 6 33 34 4 1 22 211 4 4 23 2 23 OPINTOMATERIAALI (KV-TUUTORIT %) 214 8,8 32,4 2,9 1,5 1,5 2,9 213 11,3 33,8 31,3 2,51,3 2 212 1 38 23 6 24 211 8 33 34 18 Tuutoroinnin verkkosivut tukivat vastaajien mielestä tuutorina toimimista erittäin hyvin tai hyvin 22,5 % mielestä. Määrä on pudonnut viime vuodesta, jolloin vastaava luku oli 28,6 %. Vastaavasti verkkosivujen arvioitiin tukevan tuutorointia erittäin huonosti tai huonosti hieman enemmän kuin viime vuonna: 214 näin vastanneiden määrä oli 11,5 % vastaajista, kun vuonna 213 se oli 8, %. 11
TUUTOROINNIN VERKKOSIVUT (SUOMENKIELISET %) 214,9 21,6 3,2 1,1 1,4 28,9 213 1,2 2,4 33,6 5,8 2,9 29 212 3 2 39 9 2 2 211 1 15 26 9 6 43 Kv-tuutorit kokivat verkkosivut suomenkielisiä tuutoreita hyödyllisemmiksi, sillä erittäin hyvin tai hyvin tuutorointia tukeviksi verkkosivut oli arvioinut 36,5 % vastaajista. Myös kv-puolella verkkosivujen merkitys oli laskenut, sillä vuosina 213 ja 212 erittäin hyvien ja hyvien vastausten osuus oli noin 41 % ja vuonna 211 jopa 4 %. TUUTOROINNIN VERKKOSIVUT (KV-TUUTORIT %) 214 1,3 26,5 26,5 2,9 33,8 213 4,9 3 32,1 1,2,5 22,2 212 8 34 24 1 26 211 1 3 19 4 28 Tuutorioppaan koki tukevan tuutorointia erittäin hyvin tai hyvin 4,9 % vastaajista. Tässä ei ole suuria muutoksia aiempiin vuosiin. En osaa sanoa -vastausten osuus oli kuitenkin laskenut 8,6 prosenttiin, kun esimerkiksi vuonna 211 näiden vastausten osuus oli jopa 2 % vastanneista. 12
TUUTORIOPAS (SUOMENKIELISET %) 214 5,9 35 39,1 1 1,4 8,6 213 4,1 3,6 38,8 3,31,2 14,9 212 6 32 4 6 1 16 211 5 2 39 8 1 2 Kv-tuutoreiden osalta suomenkielisen tuutorioppaan merkitys oli laskenut huomattavasti. Sen koki tukevan tuutorointia erittäin hyvin tai hyvin vain 13,5 %, kun esimerkiksi viime vuonna vastaava luku oli 2,6 %. Myös en osaa sanoa -vastausten osuus oli noussut. TUUTORIOPAS (KV-TUUTORIT %) 214 9 4,5 1,4 1,5 4,6 213 6,3 21,3 16,3 56,3 212 8 26 14 2 1 48 211 12 2 11 3 54 Kv-tuutorioppaan koettiin tukevan tuutorointia hyvin. Erittäin hyväksi tai hyväksi kv-tuutorioppaan koki 89,4 % vastaajista. Erittäin hyvin kv-tuutoriopas tuki tuutorointia 51,5 %:n mielestä. Kv-tuutorioppaan merkitys on noussut hieman aiemmista vuosista, ja ainakin vuodesta 211 lähtien erittäin huonosti tai huonosti -vaihtoehdon vastanneiden osuus on ollut häviävän pieni. 13
KV-TUUTORIOPAS (KV-TUUTORIT %) 214 51,5 3,9,6 3 213 39,8 49,4 9,6 1,2 212 45 35 15 5 211 46 35 13 1 5 Avoimena kysymyksenä kysyttiin, jäivätkö tuutorit kaipaamaan muuta oheismateriaalia. Suurin osa koki, ettei lisämateriaalia tarvittaisi lisää tai sitä oli sopivasti. Lisämateriaalia hyödyllisemmäksi koettiin omat kokemukset tuutoroinnista, aikaisempien vuosien tuutorit ja koulutuksesta saadut tiedot sekä tuutorioppaat. Yksittäisiä toivomuksia tuli lisämateriaalista, jossa olisi esimerkiksi aikaisempien tuutorien kokemuksia, muiden ainejärjestöjen tuutorointikäytäntöjä, enemmän leikkeihin ja ensitapaamiseen liittyvää materiaalia ja tietovihkosta, josta näkisi yliopistolla työskentelevien yhteystiedot ja toimenkuvat. Mielestäni koulutuksesta ja ryhmätyöskentelyn harjoittelusta on enemmän hyötyä verrattuna materiaaliseen ohjeistukseen. En oikeastaan. Tuutorointi on paljon sitä, että vaikka valmistautuminen on tärkeää, odotukset eivät aina vastaa todellisia tuutorointitilanteita. Omalla rohkeudella ja innokkuudella omaa ainetta ja ihmisten auttamista kohtaan pötkii pisimmälle, ja muu tuki ja ennakko-ohjeistus on vain hyvää bonusta. Ehkäpä selkeämpää apua/vinkkejä esimerkiksi työnjakoon. Koska leikit ovat isossa osassa, olisi ollut kiva, että leikkeihin liittyvää materiaalia olisi ollut enemmän (tuutorikoulutuksessa saadussa materiaalissa oli melko "tylsiä" ja liian aikuismaisia ja totisia leikkejä, jos niitä leikeiksi voi sanoa). Toisessa avoimessa kysymyksessä kysyttiin, mitä lisätukea toivoisi omalta tieteenalayksiköltään. Pääosin lisätukea ei kaivattu ja yksiköltä saatu tuki koettiin riittäväksi. Joitakin toiveita esitettiin esimerkiksi yksikön ainejärjestöjen tuutorointiyhteistyöstä sekä opettajien ja tuutorien välisestä yhteistyöstä. Lisäksi toivottiin konkreettista tietoa omasta tutkinto-ohjelmasta ja tieteenalayksiköstä. Myös rahallisesta avustuksesta oli joitakin toiveita. Enemmän tietoa siitä, mikä on meidän tuutorien vastuulla kertoa. HOPS-opettajien aktiivisuutta. 14
Tuutorointiin ja opiskelijoiden vastaanottamiseen voisi varautua järkiperäisemmin. Opettajat kertovat asioita, jotka ovat itsestäänselviä (YTHS:ltä saat terveydenhoitoa), mutta eivät vaikeita, mutta relevantteja asioita (Mitä ovat sivuaineet?). Orientoiviin opintoihin (eli ensimmäisille päiville syyskuussa) tutoreille varattua aikaa, jolloin olisi voinut yrittää saada aikaan ryhmäytymistä ja tutustuttaa uusia opiskelijoita toisiinsa ja tutoreihin. Kolmantena avoimena kysymyksenä kysyttiin kehitysideoita. Suurimpana kehitysideana nousi myös tässä ainejärjestöjen yhteistyön lisääminen. Myös vaihto-opiskelijoiden ja suomalaisten opiskelijoiden sekä opettajien ja opiskelijoiden välille toivottiin lisää yhteistyötä ja yhteistapahtumia. Yhteistyöideoiden lisäksi toivottiin, että isoille ja pienille ainejärjestöille kohdennettaisiin erikseen koulutuksia. Lisäksi toivottiin, että fukseille jaettaisiin oma Fuksiopas käytännön asioista. Tuutorien tai ainakin tuutorivastaavien palauteturinoita voisi pitää enemmän pitkin syksyä, jotta sydäntään vastaantulevista ongelmista pääsisi purkamaan ihmisten kanssa, jotka eivät välittömästi ole yhteydessä samaan tilanteeseen. Vaihtoehtoisesti vanhoille kv-tutoreille voisi pitää jonkun erillisen päivityskoulutuksen, joka palauttaa asiat mieleen ja esittelee uudet muuttuneet asiat vähän rivakammassa tahdissa. Siinä voisi jäädä aikaa myös toisiin tutustumiseen (tässä voisi jakautua yksitöittäin/ainejärjestöittäin). Tuutorikoulutuksia voitaisiin kohdentaa erikseen pienille ja isoille ainejärjestöille. Aatoksella on pieni budjetti ja pieni porukka, joten aina keskustelujen siirtyessä isoihin kuvioihin (eli usein) jäi pienten ainejärjestöjen tila huomioimatta. Esimerkiksi fukseille voitaisiin jakaa joku vihkonen, jossa kerrottaisiin ihan alusta alkaen mikä on mm. opinto-opas ja opetusohjelma... Nämä menevät usein sekasin ja fuksit eivät osaa etsiä niistä tietoa. Fuksit olivat myös aivan pihalla tenttikäytännöistä. Kerroimme näistä kaikista kyllä, mutta he saavat kerralla niin paljon informaatiota että eivät voi mitenkään muistaa kaikkia. Siksi jokin kirjallinen "opas" olisi hyvä :) Tuutorointisivut voisivat olla selkeämmät ja mielestäni tuutorikoulutuksessa ei tarvitsisi antaa ollenkaan monisteita vaan koota kaikki informaatio tuutorointisivuille. 15
6. Yliopiston järjestämä tuutorikoulutus? Tuutorikoulutuksen erittäin hyväksi tai melko hyväksi kokeneiden määrä oli hieman laskenut viime vuodesta sekä suomenkielisten tuutoreiden että kv-tuutoreiden osalta. Kuten aikaisempinakin vuosina, kvtuutorit olivat keskimäärin tyytyväisempiä koulutukseen kuin suomenkieliset tuutorit: vuonna 214 erittäin hyvin tai melko hyvin tuutorikoulutuksesta tukea saaneita oli kv-tuutoreissa 2,1 % ja suomenkielisissä tuutoreissa 65,9 %. SAIN YLIOPISTON TUUTORIKOULUTUKSESTA TUKEA JA EVÄITÄ TUUTORINA TOIMIMISEEN (SUOMENKIELISET %) 214 11,4 54,5 12,,9 2,5 213 12,4 56,8 1 1,2 19,5 212 6 1 2 21 211 11 55 12 4 18 Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Huonosti En osaa sanoa SAIN YLIOPISTON TUUTORIKOULUTUKSESTA TUKEA JA EVÄITÄ TUUTORINA TOIMIMISEEN (KV-TUUTORIT %) 214 2,6 51,5 5,91,5 2,6 213 18,3 5,3 4,9 19,5 212 19 54 2 211 25 5 1 1 Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Huonosti En osaa sanoa Avoimena kysymyksenä kysyttiin, mikä koulutuksessa tuki erityisen hyvin tuutorina toimimista. Erityisen hyödyllisiksi koulutuksissa koettiin keskustelut, ryhmässä työskentely ja ideoiden jakaminen muiden 16
ainejärjestöjen kanssa. Näiden kautta myös vertaistuki ja ryhmäytyminen koettiin tärkeäksi. Vanhojen tuutorien kokemusten kuuleminen nähtiin myös hyödyllisenä. Lisäksi yliopiston käytännön asioista sekä eri paikoista ja palveluista kuuleminen koettiin hyödylliseksi. Ryhmän kohtaaminen ja erilaisten elämäntilanteiden ja taustojen huomioiminen tuutoroinnissa nousi myös tärkeäksi vastauksissa. Koulutuksessa hyvää oli kokemuksen jakaminen ainejärjestöjen kesken. Saimme ideoita tapahtumien järjestämiseen muilta ainejärjestöiltä. Koulutus toimi myös muistutuksena yliopiston käytännön asioista, joista tulisi uusille opiskelijoille kertoa. leikit ja vertaistuki Tuutorin roolin sisäistäminen, sosiaalisten taitojen merkitys ja vastuun kantaminen Opetusohjelman ja opinto-oppaan läpikäynti ja ajankäyttöä koskevat asiat Muiden tuutoreiden ja erityisesti vanhojen tuutoreiden neuvot ja vinkit! Opin katsomaan fuksina olemista ja siihen liittyvää epävarmuuden tunnetta ulkopuolelta. Olin käynyt läpi kaiken ollessani itse fuksi mutta koulutuksessa opin jäsentelemään tunteet ja vaikeudet ja ymmärtämään, että ne ovat ihan yleisiä ongelmia kun on uusi koulussa. Toisena avoimena kysymyksenä kysyttiin, mikä koulutuksesta jäi puuttumaan. Vastauksissa toivottiin enemmän vanhojen tuutoreiden kokemuksia sekä erilaisten opiskelijoiden ja hankalien fuksien kohtaamista ja ongelmatilanteiden ratkaisua. Lisäksi ainejärjestökohtaista tietoa ja koulutusta sekä pienempien ainejärjestöjen huomioimista toivottiin. Monet eivät kuitenkaan osanneet sanoa mitään kehityskohteita tai totesivat, että koulutuksesta on jo niin pitkä aika, ettei kehittämiskohteita muistu mieleen. Miten tutoroidaan vanhempia opiskelijoita, miten saadaan uudet opiskelijat innostumaan ryhmäytymisestä, kun opiskelijoilla on aivan erilaiset taustat (HES:ssä esim. on paljon vanhempia opiskelijoita, joilla on paljon työelämää jo takana, perhe ym...). Monet asiat, joita käytiin läpi olivat selviä, jos oli vähänkään selaillut yliopiston nettisivuja. Olisin toivonut enemmän aikaa tutustua toisiin tuutoreihin ja esittää kysymyksiä. -- puhetta tilanteista, joissa tuutoroitava ei ole esim. Facebookissa. Se aiheutti tiedottamisen kannalta monia haasteita sillä tapahtumia markkinoidaan ja joihinkin tapahtumiin ilmoittautuminen tapahtuu juurikin siellä. Tarkempia ohjeita omalta ainejärjestöltä ja tieteenalayksiköltä. (Ei olisi varmasti sopinut yleiseen koulutukseen, mutta osa koulutuksesta olisi voinut olla ainejärjestöittäin pienryhmissä tms?) Olisi kiva, että koulutuksessa olisi enemmän vanhoja tuutoreita puhumassa, jos aikataulu vain mitenkään sallii. Olisi myös hyvä, jos koulutuksessa kerrottaisiin enemmän rehellisesti ongelmatilanteista / hankalista fukseista, joiden kanssa on jouduttu aiempina vuosina pärjäämään, ja nimenomaan tilanteet kokeneiden tuutoreiden näkökulmasta. 1
Eri tieteenalojen omien tuutoreiden toisiin tutustuminen, jota ei ainakaan kasvatustieteissä ollut. Kolmantena avoimena kysymyksenä kysyttiin, mitä muuta haluaisi sanoa tuutorikoulutuksesta. Pääosin tuutorikoulutusta kehuttiin kattavaksi ja monipuoliseksi ja kiiteltiin koulutuksen järjestämisestä. Toisaalta myös toivottiin koulutuksen tiivistämistä ja vain yhtä koulutuskertaa (kv-tuutorit). Osa koki myös leikit turhiksi, ja kaipasi enemmän käytännön tietoa. Myös tässä kohdassa esitettiin toiveita ainejärjestö- ja yksikkökohtaisempaan koulutukseen ja informaatioon. olisin toivonut enemmän käytännön vinkkejä loputtoman ryhmissä pohdiskelun sijaan. Koulutuksessa on opiskelijoita eri aloilta ja eri ainejärjestöistä, jotka ovat keskenään hyvin erilaisia ja joiden haasteet myös ovat erilaisia. Tuntui siltä, että vapaa-ajan tuutorointi oli koulutuksessa paljon enemmän esillä kuin opintoneuvonta. Myös koulutuksen aikataulua voisi miettiä, sillä itselleni oli ainakin erittäin hankala saada järjestymään koko päivää käytettäväksi koulutukseen; olisi parempi, jos päivät esim. olisivat puolikkaita tms. Osa koulutuksesta oli mielestäni aika turhaa, joten voisi myös tiivistää. Tuutoroinnin kannalta olisi hyvä, jos oman yksikön ja ainejärjestön tuutoreiden bondaamiseen olisi käytetty hieman enemmän aikaa. Lisä painoa yksikön omaan tuutorkoulutukseen. Sen anti on konkreettisempi ja tarkoituksenmukaisempi, keskittyminen oman ainejärjestön mahdollisuuksiin. En tiedä olisiko mahdollista, että koulutus olisi lähempänä syksyä, sillä nyt puhutut asiat meinasivat jo unohtua. Onneksi oli sitten muuta materiaalia ja toiset tuutorit vertaistukena totta kai. Oli kiva tavata muiden yksiköiden tuutoreita ja keskustella erilaisista käytännöistä. Yksiköiden välistä yhteistyötä tarvittaisiin enemmän! Mielestäni oli hieno asia, että tuutorointiin sai osallistua, vaikkei päässytkään koulutuksiin. Tällainen joustavuus oli ihmeellistä, mutta loistavaa. 18
. Muu palaute Viimeisenä kohtana kyselylomakkeessa oli avoin kysymys, jossa pyydettiin antamaan palautetta. Vastauksissa kiiteltiin koulutuksesta, palautteenkeruusta ja tuutoroinnin tukemisesta. Tuutorointia pidettiin pääosin hyvänä ja mukavana kokemuksena. Ruusuja Tuutorointi on erittäin tärkeää uusille opiskelijoille, jotta he integroituisivat yliopistomaailmaan! On hienoa, että yliopisto tukee tuutoreita ja kouluttaa heitä! Kv-toimistossa suhtaudutaan kv-tuutoreihin ihanan positiivisesti ja avuliaasti, ja sieltä uskaltaa aina mennä kysymään, jos jokin asia painaa mieltä. Kiitos tästä kv-toimiston väelle! Tuutorikoulutus toimii hyvin. Antaa hyvät eväät tuutoroinnille :) Tampereen yliopiston tuutorointi- ja kv-tuutorointisysteemit ovat hyviä ja toimivia niin minun kuin tuutoroitavienikin mielestä. Tuutorina toimiminen on mielestäni tärkeää ja koulutus vastaa sitä hyvin. Tuutorina sain hyvin opastusta, miten toimia uusien opiskelijoiden kanssa ja koulutuksessa opin itsekkin paljon uutta yliopistosta. Positiivista palautetta haluan antaa erityisesti kv-tuutoreille tarkoitetuista infopaketeista, joista sai selkeästi ja kattavasti kaiken oleellisen tiedon. Risuja On aika älytöntä, että tämä sama kysely on sekä fuksituutoreille että kv-tuutoreille. Tuutoroinnin kohderyhmät ja tarpeet ovat sen verran erilaisia. Nyt tuloksia vääristää se, että harva asia kyselyssä oli relevanttia kv-tuutoreille, joten itse vastasin "ei kovin tärkeä" muutamaan kohtaan, jotka ovat kyllä minusta fuksituutoroidessani tärkeitä! --> Tehkää kaksi erillistä kyselyä, niin saatte järkevämpiä vastauksia. Ylipäätään mielestäni kannattaisi kiinnittää vielä enemmän huomiota vastuutuutoreiden kouluttamiseen ja toimintaan. Välillä huonon kommunikaation johdosta moni ei päässyt osallistumaan tapahtumiin ja vastuutuutorit sitten valittivat osallistumisten puutteesta. Lisäksi tuutorikoulutuksessa voisi painottaa osallistumista: nyt tuntuu että osa ryhtyi tuutoriksi vain koska "helpot" opintopisteet, eikä sitten osallistunut lähes mihinkään yhteiseen toimintaan. Kv-tuutorina toimiminen oli mieleenjäävä ja kansainvälistävä kokemus. Kehityskohtana näkisin, että kvtuutorin ensisijainen tehtävä tulisi olla tuutoroitavan avustaminen yliopistolla, ei niinkään yliopiston ulkopuolella. Tuutoroinnin painottuminen yliopistolle helpottaisi tuutorin ajanhallintaa useamman tuutoroitavan kanssa toimittaessa ja vähentäisi ikäviä väärinkäsityksiä tuutorin vastuista (esimerkiksi lentokentälle vastaan tuleminen, avainten luovutus keskellä yötä). Tuutoroinnissa on joka kerta yhtä paljon tehtävää: mielestäni opintopistein voisi palkita esimerkiksi kahdesta tuutorointikerrasta - nyt saamme opintopisteet vain yhdestä kouluttautumis- ja tuutoroimisrupeamasta, vaikka monet tekevät työmäärältään yhtä rasittavia uusiakin tuutorkausia. 19