Kelan ammatillinen kuntoutus uudistuu 1.1.2015. Milla Rajamäki, suunnittelija Kela, Terveysosasto, Kuntoutusryhmä, ohjaus- ja prosessitiimi 4.12.



Samankaltaiset tiedostot
Ammatillinen kuntoutusselvitys

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa alkaen

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina

Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa. Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri

Kelan palvelut neuropsykiatrisesta. häiriöstä kärsivän. työhön kuntoutumisentukena. Iiris Pelkonen. Projektipäällikkö, suunnittelija.

Muutos-hanke/ Ammatillisen kuntoutuksen lainmuutoksen ja ammatillisen kuntoutusselvityksen osatutkimus

Kuntoutus. Mira Viitanen TYP-työkykyneuvoja ratkaisuasiantuntija Kela, Keskinen vakuutuspiiri

Kela kuntouttaja 2009

Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Kelan ammatillinen kuntoutus

Nuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela

Työhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen

TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Kelan ammatillinen kuntoutus. Terveysosasto Kuntoutusryhmä Ohjaustiimi 2014

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Avire osaa kuntoutuksen

Kelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Minna Nilsson Etuuskäsittelyn päällikkö Läntinen vakuutuspiiri

Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos , kriteerit ja muutoksen vaikutukset käytäntöön

Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

Kuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa?

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet

Kelan asiantuntijalausunto

KELAn tukema kuntoutus

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Kelan TYP-toiminta KELA

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Työkokeilu, Työhönvalmennus ja Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos

Kelan ammatillinen kuntoutus. Milla Kaitola Suunnittelija Kela, työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, kuntoutusryhmä

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Kelan rooli sosiaali- ja terveydenhuollossa; ajankohtaista Kelassa

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita

Terveysosasto I Kuntoutusryhmä. Kela kuntouttaa. Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi. Lakimies Heidi Giss Kela

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä

Osatyökykyisten TE-palvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö ja

Työkykyprosessi Kelan näkökulmasta Minna Nilsson Etuuskäsittelyn päällikkö

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos

Avokuntoutusfoorumi Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset

Kuntoutusryhmä Palveluntuottajan vuosiraportti 2013

Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet. Verkostoseminaari Merja Valle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

Kelan kuntoutuspalvelut nuorille

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

Nuoren ammatillinen kuntoutus

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Ammatillisen kuntoutuksen käytännön haasteet

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

PSYKIATRINEN TYÖKYVYN ARVIO JA AMMATILLINEN KUNTOUTUS

Miten Kela tukee nuoria kuntoutuspalvelujen avulla? Kuntoutuspäivät Suunnittelija Marjaana Pajunen Kela/Terveysosasto

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen laskuttaminen. Milla Kaitola Suunnittelija, Kuntoutusryhmä

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Uusia alkuja kuntoutuksella palkansaajalle Työeläkekuntoutuksen menestystarina Palkansaajajärjestöjen työeläkekoulu

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

Kelan tuet osatyökykyisille tapausesimerkkien valossa

Kelan ammatillinen kuntoutus - mitä uutta nuorille

NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämisen projekti v

Mikä muuttui projektin tuloksena?

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. Uusien vuosiraporttien satoa

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

Transkriptio:

Kelan ammatillinen kuntoutus uudistuu 1.1.2015 Milla Rajamäki, suunnittelija Kela, Terveysosasto, Kuntoutusryhmä, ohjaus- ja prosessitiimi 4.12.2014

Kelan kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutuspsykoterapia Harkinnanvarainen, määrärahasidonnainen Muu ammatillinen ja lääkinnällinen kuntoutus Lisäksi Kela maksaa kuntoutusrahaa/nuoren kuntoutusrahaa 2

3 Kuntoutustilastot

Kelan ja työeläkelaitosten välinen työnjako ammatillisessa kuntoutuksessa Työikäisten tärkeimmät kuntouttajat ammatillisen kuntoutuksen osalta ovat Kela ja työeläkelaitokset. Työeläkelaitoksilla on päävastuu niiden henkilöiden ammatillisesta kuntoutuksesta, jotka ovat työelämässä tai jotka ovat olleet työelämässä eikä heidän yhteytensä työelämään ole lopullisesti katkennut. Kela vastaa erityisesti nuorten ja työelämään vakiintumattomien työikäisten ammatillisesta kuntouttamisesta ja ryhmämuotoisesta kuntoutustoiminnasta. 4

Kelan ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytykset mitä asiakkaan kohdalla arvioidaan? Arvioidaan: Työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä suhteessa nykyhetkeen ja lähivuosiin ottaen huomioon; henkilön diagnosoitu sairaus, vika tai vamma henkilön kokonaistilanne; fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, elämäntilanne, taloudelliset ja sosiaaliset seikat, asumisolosuhteet, koulutus, ammatti, aikaisempi toiminta ja ikä sekä muut vastaavat tekijät. Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta suhteessa kokonaistilanteen tekijöihin ottaen huomioon mm.: onko haettu kuntoutus sellainen, joka johtaa todennäköisesti hakijan terveydentilaan sopivassa työssä jatkamiseen, työhön palaamiseen tai työelämään siirtymiseen 5

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Uusi palvelulinja: Ammatillinen kuntoutusselvitys 1.1.2015 alkaen Kuntoutustarveselvityksen ja kuntoutustutkimuksen yhdistäminen yhdeksi toimenpiteeksi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen > vuoden 2018 loppuun saakka. 7

Miksi muutoksia? Asiakkaiden haaste: MT-sairastavuuden kasvu, syrjäytymisen uhka, heikko työllisyystilanne. Asiakkaan omat voimavarat minimissä, joten tarvitaan helppo ja tehokas väylä saavuttaa muut ammatillisen kuntoutuksen palvelut. Kelan haaste: lähettävä taho ei tunnista kuntoutustarveselvitystä (KTS) ja kuntoutustutkimusta (KUTU), ne eivät saavuta ja vastaa asiakkaiden tarpeita, työkyvyn arviointi ja KTS/KUTU sekoitetaan. Asiakkaiden haastattelut vähentyneet, tarvitaan asiakasta tukeva ja kattava selvitys, jolla ammatillinen polku aukeaa. KKRL 7 ei aseta rajoituksia muutokselle; Kuntoutustarvetta ja mahdollisuuksia selvittäviä tutkimuksia. Yhteiskunnallinen haaste: hallitusohjelmassa> huomio varhaisen vaiheen kuntoutustarpeen tunnistamiseen, kuntoutus on osa työhönpaluun prosessia, nuorten yhteiskuntatakuu, osatyökykyisten työllistymisen edistäminen, tkeläkkeet. Kynnyksen madaltaminen ammatilliseen kuntoutukseen pääsemisessä -> lainmuutos 1.1.2014 alkaen. 8

Keskeisimmät muutokset aikaisempiin toimenpiteisiin KTS, KUTU 1/3 Ammatillinen kuntoutusselvitys 1.1.2015 alkaen Yksi toimenpide, sisältää selvitys- ja arviointijakson. Asiakas saa kerralla kattavan palvelun. Toimenpiteen uusi nimi: Ammatillinen kuntoutusselvitys. Kuvaa paremmin toimenpiteen sisältöä ja tarkoitusta. Palveluntuottaja informoi asiakasta alkuvaiheessa Kesto 3 + 9 kuntoutuspäivää Henkilöstön määrä pienempi ; Moniammatillinen työryhmä/ erityistyöntekijät 9 Kuntoutustarveselvitys ja Kuntoutustutkimus 2011-2014 2 erillistä toimenpidettä: KTS ja KUTU. Haetaan erikseen. Voi kuitenkin toteutua peräkkäisinä toimenpiteinä, mutta vaatii silloin välivaiheessa selvittelyjä. Hyviä toimenpiteitä, mutta Kuntoutustutkimus -nimi yhdistettiin virheellisesti työkyvyn arviointiin. Kela haastattelee / informoi asiakasta KTS: enintään 3 tutkimuspäivää; KUTU 12 päivää + erityisistä syistä jatko 3 pv Henkilöstön määrä ; vrt. muut erityistyöntekijät kuntoutujan tarpeen mukaan

Keskeisimmät muutokset aikaisempiin toimenpiteisiin KTS, KUTU 2/3 Ammatillinen kuntoutusselvitys 1.1.2015 alkaen Prosessin aloitus: palveluntuottaja aloittaa toteutuksen mahd. pian, kuitenkin viim. 2 kk:n kuluessa päätöksen saapumisesta Kuntoutustarveselvitys ja Kuntoutustutkimus 2011-2014 Kuntoutustarveselvitys aloitetaan viim. 4 vkon kuluessa päätöksen saapumisesta. Kuntoutustutkimus aloitetaan 4 vkon kuluessa päätöksen saapumisesta. Toteutus 4 kk:n sisällä kuntoutusselvityksen aloittamisesta (ei sisällä seurantaa) Kuntoutustutkimus toteutetaan 3 kk:n aikana. Alkuvaiheen lopussa palveluntuottaja arvioi prosessin jatkon tarpeen ja tekee siitä suunnitelman kuntoutujan kanssa. Ei tarvitse tässä vaiheessa ilmoittaa jatkosta Kelaan eikä lähettää palautetta. 10 Kuntoutustarveselvityksestä laaditaan kuntoutusseloste, joka lähetetään Kelaan. Jos palveluntuottaja on katsonut kuntoutustutkimuksen tarpeelliseksi KTS:n jälkeen, siitä on pitänyt neuvotella Kelan kanssa ja esittää sille perustelut ja suunnitelma.

Keskeisimmät muutokset aikaisempiin toimenpiteisiin KTS, KUTU 3/3 Ammatillinen kuntoutusselvitys 1.1.2015 alkaen Verkostotyö tapaamisena tai video- tai puhelinneuvotteluna. Kuntoutustarveselvitys ja Kuntoutustutkimus 2011-2014 Voidaan käyttää sekä seurantapäiviä että puhelinyhteydenottoja joko rinnakkain tai erikseen. Seurantapäivät tai seurantakäynnit palveluntuottajan yksikössä Mittausmenetelmiä karsittu AKVA tuloksellisuuden raportointi 1.1.2015 alkaen. 11

Tavoite Ammatillisen kuntoutusselvityksen tavoitteena on tunnistaa ja arvioida vuorovaikutuksessa kuntoutujan kanssa hänen työ- ja /tai opiskelukykyynsä vaikuttavia tekijöitä ja selvittää sekä lääkinnällisen että erityisesti ammatillisen kuntoutuksen tarpeet sekä mahdollisuudet. Päämääränä on tukea kuntoutujan työelämässä jatkamista, työelämään palaamista tai sinne siirtymistä. Ammatillinen kuntoutusselvitys tuottaa yksilöllisen ammatillisen kuntoutussuunnitelman kuntoutusvaihtoehtoineen. 12

Kuntoutuja 1/3 Ammatillinen kuntoutusselvitys voidaan järjestää esim. silloin, kun Henkilön terveydentilaa sekä työ- ja toimintakykyä on jo terveydenhuollossa arvioitu, mutta hänen kokonaistilanteensa monimuotoisuus vaatii laaja-alaista selvittelyä ja arviointia ammatillisen suunnitelman selventämiseksi Henkilön kokonaistilanne rajoittaa sopivan koulutus- tai ammattialan löytymistä ja tarvitaan selvittelyä opiskelusuunnitelman laatimiseksi 13

Kuntoutuja 2/3 Ammatillinen kuntoutusselvitys voidaan järjestää esim. silloin, kun Henkilön opinnot eivät etene ja/tai uhkaavat keskeytyä sairauden aiheuttamien vaikeuksien vuoksi (esim. opinnot keskeytyneet toistuvasti sairauden takia). Henkilö on palaamassa työhön työkyvyttömyyseläkkeeltä tai kuntoutustuelta tai pitkältä työttömyysjaksolta tai kun henkilön työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki on hylätty. Aiemmista terveyteen, opiskeluun tai työllistymiseen liittyvistä toimenpiteistä saatu tieto ei riitä ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimiseen. 14

Kuntoutuja 3/3 Ammatillista kuntoutusselvitystä EI voida järjestää, jos henkilöllä on Akuutti päihdeongelma Akuutti psyykkinen tai somaattinen sairaus, jonka hoitoa ei ole vielä aloitettu tai hoito on sellaisessa vaiheessa, että henkilön on vaikea sitoutua kuntoutukseen Taustalla viimeisen vuoden aikana tehty laajamittainen työkyvyn arviointi ja/tai ammatillinen suunnitelma, jonka jokin muu taho on tehnyt Vanhuuseläke 15

Ammatillinen kuntoutusselvitys Kesto enintään 12 kuntoutuspäivää ja 1-3 seurantapäivää. Kokonaispituus määräytyy yksilöllisesti. Alkuvaihe 2-3 kuntoutuspäivää, jotka toteutetaan yhtenä kokonaisuutena ja peräkkäisinä päivinä. Jatkovaihe enintään 9 kuntoutuspäivää, jotka toteutetaan enintään 3 jaksossa. Seurantavaihe 1 3 seurantapäivää ja/tai 1 6 puhelinyhteydenottoa. 16

Ammatillisen kuntoutusselvityksen aloittaminen ja toteutuksen kesto Palveluntuottaja aloittaa ammatillisen kuntoutusselvityksen mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 2 kk:n kuluessa kuntoutuspäätöksen ja siihen liittyvien asiakirjojen saapumisesta palveluntuottajalle. Ammatillisen kuntoutusselvityksen alku- ja jatkovaihe toteutetaan 4 kk:n kuluessa kuntoutusselvityksen aloittamisesta. Tähän ajanjaksoon ei kuitenkaan sisälly seurannan toteuttaminen. 17

Jatkovaiheen toteutus 1/2 Jatkovaihe kestää enintään 9 kuntoutuspäivää, jotka voidaan toteuttaa 1-3 jaksossa suunnitelman mukaisesti. Jatkovaihe voidaan toteuttaa välittömästi alkuvaiheen päätyttyä tai myöhemmin, kuitenkin viimeistään 3 kk:n kuluessa selvityksen aloittamisesta. Jatkovaihe on tarkoitettu kuntoutujille, joiden ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimiseen tarvitaan tarkempia ja laajempia selvittelyjä. Kuntoutusselvityksen pituus määräytyy kuntoutujan tarpeiden mukaan. 18

Seurantavaiheen toteutus Seuranta toteutetaan jatkovaiheen jälkeen 8 kk:n kuluessa kuntoutujan tarpeiden mukaan Seurantapäivinä palveluntuottajan avoyksikössä Palveluntuottajan tekeminä puhelinyhteydenottoina kuntoutujalle Seurantapäiviä (1 tai enintään kolme) ja puhelinyhteydenottoja (enintään 6) voidaan käyttää rinnakkain tai erikseen seurantavaiheessa. Seurantavaiheen aikana kuntoutuja ja palveluntuottaja yhdessä varmistavat, että ammatillinen kuntoutussuunnitelma on lähtenyt tai lähtee liikkeelle ja kuntoutuja saa tukea ammatilliseen etenemiseensä. 19

Työkokeilu, työhönvalmennus ja MT-työhönvalmennus

Työkokeilu, työhönvalmennus ja MTtyöhönvalmennus 1.1.2015 jälkeen Mikä muuttuu? Muun muassa - Palveluiden tavoite ja tarkoitus selvenevät Työkokeilussa asiakas varmistaa alan kokeilemalla työtä 1-3 ulkopuolisessa työpaikassa, työhönvalmennuksessa/ MT-työhönvalmennuksessa asiakas saa yksilöllistä tukea työn tekoon sekä työelämään siirtymiseen ja työllistyy jatkossa tavoitteena ulkopuolinen työpaikka enemmän tukea työpaikan etsimiseen sekä yksilölliseen tukeen ja ohjaukseen liittyen työn tekemiseen ja työelämään siirtymiseen enemmän tukea työnantajalle asiakkaan työllistämisessä ja työssä selviytymisen turvaamisessa - palveluilla selkeämpi rakenne - henkilöstö kevenee - palveluiden sisältöä kuvataan standardissa tarkemmin jatkossa mm. omaohjaajan rooli työelämän asiantuntijana korostuu - työkokeilussa ja työhönvalmennuksessa ei enää edellytetä palveluntuottajalla olevan omia työkokeilu/työhönvalmennustiloja - suoraan työpaikalle järjestettävä työkokeilu ja työhönvalmennus poistuvat Kelan palveluista 31.12.2014 tämän jälkeen kaikki asiakkaat ohjataan työkokeiluun/työhönvalmennukseen palveluntuottajan kautta 21

Palveluiden tavoite 2015-2017 palveluiden tavoitetta ja tarkoitusta selkiytettiin Työkokeilu 42 pv (sis. 2 seurantaa) Työhönvalmennus 120 pv (sis. 1-10 seurantaa) MTtyöhönvalmennus 240 pv (sis. 3-20 seurantaa) Löytää/varmistaa kuntoutujalle soveltuva työ-/koulutusala, jota kuntoutuja kokeilee pääsääntöisesti 1-3 ulkopuolisessa työpaikassa. Löytää kuntoutujan toiveita, osaamista ja taitoja vastaava sekä terveydentilaan soveltuva palkkatyö Löytää kuntoutujan toiveita, osaamista ja taitoja vastaava sekä terveydentilaan soveltuva palkkatyö Ammatillisten vaihtoehtojen arvioiminen Työn etsiminen Työn etsiminen Työn kokeilupaikan etsiminen Suunnitellun ammatti-/ koulutusalan soveltuvuuden varmistaminen Tuki työnhaku-/ työelämätaitojen vahvistamiseen Yksilöllinen tuki ja ohjaus työn tekemiseen ja työelämään siirtymiseen Työnantajalle tarjottava tuki kuntoutujan työllistämisessä ja työssä selviytymisen turvaamisessa Pitkäkestoinen yksilöllinen tuki ja ohjaus työn tekemiseen ja työelämään siirtymiseen Työnantajalle tarjottava tuki kuntoutujan työllistämisessä ja työssä selviytymisen turvaamisessa - Kuntoutujalle pyritään antamaan mahdollisuus kokeilla työtä ja kehittää taitojaan työpaikalla, aitojen työtehtävien parissa! 22

Työkokeilu, Rakenne, enintään 42 pv 1 kk Alkuvaihe, 1-5 pv Varmistetaan kuntoutujan ammatilliset vaihtoehdot, vahvistetaan työnhaku- ja työelämätaitoja, etsitään työn kokeilupaikka Työn kokeiluvaihe, 34-38 pv Kuntoutuja kokeilee työtä aidossa työympäristössä ja saa varmistuksen alan soveltuvuudesta. Toteutetaan ensisijaisesti 1-3 ulkopuolisessa työpaikassa. Perustellusta syystä voidaan toteuttaa osittain tai kokonaan palveluntuottajan tiloissa. 2 vk Päätösvaihe, 1 pv Tavoitteena on laatia kuntoutujalle ammatillisen kuntoutuksen jatkosuunnitelma. 3 kk ja 6kk Seurantavaihe, 2 seurantaa (3kk ja 6kk kuluessa päätösvaiheesta) Tavoitteena on varmistaa ammatillisen kuntoutuksen jatkosuunnitelman toteutuminen ja selvittää mahdollisia jatkosuunnitelman toteutumiseen liittyviä haasteita. Toteutetaan 8 kk:n kuluessa työkokeilun alkamisesta 23

Miten työhönvalmennus ja MT-työhönvalmennus eroavat toisistaan? MT-työhönvalmennukseen valittavilla psyykkinen sairaus heikentää aina työkykyä. Psyykkisen sairauden lisäksi voi olla muitakin sairauksia. MTtyöhönvalmennukseen valittavalla kuntoutujalla tulee olla aina hoitosuhde terveydenhuoltoon ja ensi sijassa psykiatriseen yksikköön. Työhönvalmennukseen valittavilla ensisijainen sairaus ei ole aina psyykkinen. MT-työhönvalmennuksessa huomioidaan erityisesti mielenterveyden häiriöiden erityistarpeet. MTtyöhönvalmennus on pidempi kestoinen verrattuna työhönvalmennukseen, jotta kuntoutuja saa erityisen pitkäkestoista tukea yksilöllistä tukea ja ohjausta työelämään pääsemiseksi Työhönvalmennuksen ja MTtyöhönvalmennuksen eroina ovat mm. MT-työhönvalmennukseen liittyy aina palveluntuottajan tekemä ennakkohaastattelu ja kuntoutujan tutustuminen kuntoutuspaikkaan ennen päätöksen tekoa, työkokeilussa tätä ei ole MT-työhönvalmennuksessa on kuntoutustyöryhmä, työhönvalmennuksessa ei MT-työhönvalmennuksessa on majoitusta, työhönvalmennuksessa ei Henkilöstössä on eroja 24

Työhönvalmennus, Rakenne, enintään 120 pv Alkuvaihe, 1-5 pv Tehdään tarpeellista verkostotyötä, etsitään työpaikka ja tarpeen mukaan vahvistetaan kuntoutujan työnhaku- ja työelämätaitoja 1 kk Työhön valmennuksen vaihe, 104-108 pv, joista max. 55 pv palveluntuottajan työkokeilutiloissa Kuntoutuja saa yksilöllistä tukea ja ohjausta työskennellessään aidossa työympäristössä, ensisijaisesti ulkopuolisessa työpaikassa. Tukea myös työnantajalle kuntoutujan työllistämisessä ja työssä selviytymisen turvaamisessa 2 vk Päätösvaihe, 1 pv Laaditaan ammatillinen jatkosuunnitelma 3kk/ 6kk Seurantavaihe, 1-10 seurantaa, pakollinen ensimmäinen seuranta 3 kk:n kuluttua päätösvaiheesta, seurantavaihe tulee toteuttaa 6 kk:n kuluessa päätösvaiheen päättymisestä Tuetaan kuntoutujaa pysymään ja selviytymään mahdollisessa opiskelu- tai työpaikassa. Tukea myös työnantajalle. Ammatillisen jatkosuunnitelman toteuttamiseen liittyvien haasteiden selvittely. Alkuvaihe, työhön valmennuksen vaihe ja päätösvaihe tulee toteuttaa 12 kk:n kuluessa työhönvalmennuksen aloittamisesta. Seurantavaihe tulee toteuttaa 6 kk:n kuluessa päätösvaiheen päättymisestä 25

MT-työhönvalmennus, Rakenne, enintään 240 pv Alkuvaihe, 1-10 pv 1 vk Tehdään tarpeellista verkostotyötä, etsitään työpaikka ja tarpeen mukaan vahvistetaan kuntoutujan työnhaku- ja työelämätaitoja Työhön valmennuksen vaihe, 205-214 pv, joista max. 120 pv palveluntuottajan työkokeilutiloissa 2 vk Kuntoutuja saa yksilöllistä tukea ja ohjausta työskennellessään aidossa työympäristössä, ensisijaisesti ulkopuolisessa työpaikassa. Tukea myös työnantajalle kuntoutujan työllistämisessä ja työssä selviytymisen turvaamisessa Päätösvaihe, 1-5 pv Laaditaan ammatillinen jatkosuunnitelma 3 kk/ 6kk Seurantavaihe, 3-20 seurantaa, ensimmäinen seuranta viim. 3 kk päätösvaiheesta, seurantavaihe tulee toteuttaa 6 kk:n kuluessa päätösvaiheen päättymisestä Tuetaan kuntoutujaa pysymään ja selviytymään mahdollisessa opiskelu- tai työpaikassa. Tukea myös työnantajalle. Ammatillisen jatkosuunnitelman toteuttamiseen liittyvien haasteiden selvittely. 26 Alkuvaihe, työhön valmennuksen vaihe ja päätösvaihe tulee toteuttaa 24 kk:n kuluessa MT-työhönvalmennuksen aloittamisesta. Seurantavaihe tulee toteuttaa kokonaisuudessaan 6 kk:n kuluessa päätösvaiheen päättymisestä

Esimerkkejä siitä, kenelle työkokeilu, työhönvalmennus ja MT-työhönvalmennus sopivat? Työkokeilu esim. nuori asiakas, joka on ollut TE-palveluissa uravalmennuksessa ja jonka arvioidaan tarvitsevan kuntoutuksellista tukea soveltuvan alan valintaan aikuinen asiakas vaihtaa ammattialaa (ei TEL piirissä), eikä tiedä mikä ala hänelle soveltuisi Työhönvalmennus esim. nuori tai aikuinen asiakas tietää itselleen soveltuvan alan, mutta tarvitsee yksilöllistä tukea ja ohjausta työn etsintään ja työelämään siirtymiseen MTtyöhönvalmennus esim. nuori tai aikuinen asiakas tietää itselleen soveltuvan alan, mutta tarvitsee mielenterveyden häiriöiden erityistarpeet huomioivaa pitkäkestoista yksilöllistä tukea ja ohjausta työn etsintään ja työelämään siirtymiseen 27

28 K I I T OS, K Y SY MY K SI Ä, K OMMENT T EJ A?