Kelan ammatillinen kuntoutus - mitä uutta nuorille

Transkriptio

1 Kelan ammatillinen kuntoutus - mitä uutta nuorille Suunnittelija Milla Kaitola Kela, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, kuntoutusryhmä etunimi.sukunimi@kela.fi

2 HE 133/2018 annettiin Laki voimaan

3 Mitä nuoren ammatillinen kuntoutus tarkoittaa kuntoutukseen ohjautumisessa? Kelan kuntoutukseen ohjautuminen: Asiakkaalla on sairaus tai vamma, joka heikentää työopiskelu- tai toimintakykyä Perinteisen ohjautumisen väylä lääkärinlausun non perusteella edelleen, jos nuorella on sairaus tai vamma Uusi väylä Kelan ammatilliseen kuntoutukseen nuorille: Ei sairautta tai vammaa vaan toimintakyvyn olennainen heikentyminen estämässä työhön tai opiskelemaan suuntaamista lukien Varhaisemmassa vaiheessa ammatillisen kuntoutuksen palveluihin ilman lääkärinlausuntoa

4 NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämisen projekti syntyy Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos Myöntöedellytyksiä muutettiin Kelan kohderyhmälle (nuoret ja työelämään vakiintumattomat) paremmin soveltuviksi. Opiskelukyky lakiin työkyvyn rinnalle Sairauden tai vamman lisäksi työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen arvioinnissa huomioon henkilön kokonaistilanne. Kuntoutuskomitea 11/2017: Kelan ammatillisen kuntoutuksen kriteerien muuttaminen nuorten osalta (selvitys osana hallituksen ohjelmaa, Malmström et al 2018) Kelalle tehtävä kehittää palveluita alle 30-vuotiaille NEET nuorille Kelan NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämisen projekti vuosille Päätavoitteena ammatillisen kuntoutuksen lainvalmistelu

5 Projektin osatavoitteet Määritellä alle 30-vuotiaiden NEET-nuorten kohderyhmä (Kelan kuntoutuksessa) uudet asetettavat ammatillisen kuntoutuksen myöntämisen edellytykset mitä tarkoitetaan nuorten heikentyneellä toimintakyvyllä. Kehittää uusi NEET-nuorille suunnattu matalan kynnyksen kuntoutuspalvelu NEET-nuorten ohjautumista Kelan kuntoutuspalveluihin yhteistyötä nuorten kanssa ns. ensilinjassa toimivien tahojen (esim. Ohjaamot, etsivä nuorisotyö, TYP ja sosiaalitoimi) kanssa nuorten tunnistamiseksi ja ohjaamiseksi Kelan kuntoutuspalveluihin ko. nuorten tunnistamista osana Kelan ratkaisutyötä ja asiakaspalvelua ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos

6 Miten projektissa on kehitetty nuorten ohjautumista ammatillisen kuntoutuksen palveluihin?

7 Haasteet kuntoutukseen hakeutumisessa ja niihin vastaaminen 1/2 Haasteet/nuoren näkökulma Kuntoutuksellisen tuen tarve voi johtua muista toimintakykyä heikentävistä tekijöistä kuin sairaudesta tai vammasta Lääkärinlausunnon saamisen haasteet Kynnys Kelan ammatilliseen kuntoutukseen ja siirtymä esim. sosiaalisen kuntoutuksen palveluista voi olla korkea Ei tunneta ammatillista kuntoutusta eikä ole motivaatiota hakeutua kuntoutukseen Kelan lomakkeet voidaan kokea haastaviksi täyttää Päätöksen saaminen ja kuntoutuksen alkaminen kestää liian kauan Nuorten raati ollut mukana kehittämistyössä Ei edellytetä sairautta tai vammaa, toimintakyvyn heikentyminen riittää Lääkärinlausuntoa ei tarvita Kevyempi, motivoimiseen ja kannustamiseen keskittyvä valmennuksellinen palvelu Nuoren haastattelu, jossa otetaan vastaan suullinen hakemus, minkä jälkeen päätös ja kuntoutuksen käynnistäminen viivytyksettä

8 Haasteet kuntoutukseen hakeutumisessa ja niihin vastaaminen 2/2 Haasteet/ammattilaisen näkökulma Nuori ei pääse tarvitsemiinsa terveydenhuollon palveluihin Ei edellytetä sairautta tai vammaa, toimintakyvyn heikentyminen riittää, ei lääkärinlausuntoa Ei tunneta ammatillista kuntoutusta eikä tunnisteta nuoria, jotka olisi hyvä ohjata ammatilliseen kuntoutukseen Nuoren motivoiminen ammatilliseen kuntoutukseen voi olla haastavaa Kelan kanssa asioimisen haasteet Yhteistyötä tiivistetty (mm. keskustelut projektia ja palveluja suunniteltaessa ja projektin edetessä, Skypekoulutukset ohjaaville tahoille 5-6/2018) Tehty suositus nuorten toimintakyvyn arvioimiseksi ja ammatillisen kuntoutuksen oikea-aikaisuuden arvioimiseksi Palvelukanavien kehittäminen (Skype-ringit, kehitystyö jatkuu)

9 Ilman diagnoosia ja lomakkeita ammatilliseen kuntoutukseen -kokeilu vuonna 2018 NEET-projektissa NEET= Not in Education, Employment or Training NEET-nuoret = vuotiaat työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella olevat nuoret, jotka eivät ole ase- /siviilipalveluksessa tai vietä suunniteltua välivuotta Kohderyhmän nuorilla oli v mahdollisuus päästä ammatilliseen kuntoutusselvitykseen ja uuteen NUOTTI-valmennukseen aiempaa kevyemmin Väljät myöntämisen edellytykset, jotta saatiin kokemusta kohderyhmästä ja tukea uuden lain myöntämisen edellytysten määrittelyyn Ei lääkärinlausuntoedellytystä vaan riitti, että nuori tai hänen kanssaan kentällä työskentelevä taho arvioi nuoren tarvitsevan ko. palveluja Nuoret haastateltiin ja otettiin samalla vastaan suullinen hakemus Haastattelurunko, jonka avulla kartoitettiin nuoren toimintakyvyn eri osa-alueita (ICF-viitekehys)

10 Projektissa v kokeillut kuntoutuspalvelut Ammatillinen kuntoutusselvitys Ammatillisen kuntoutuksen vakiintunut palvelu Tavoitteena tunnistaa ja arvioida moniammatillisesti nuoren työ- /opiskelukykyyn vaikuttavia tekijöitä selvittää erityisesti ammatillisen, mutta myös lääkinnällisen kuntoutuksen tarpeet ja mahdollisuudet yksilöllinen ammatillinen kuntoutussuunnitelma Haastattelut, mittaukset, kokonaistilanteen kartoittaminen, moniammatillinen tiimi Kesto enintään 12 päivää ja 1-3 seurantapäivää, toteutus palveluntuottajan luona NUOTTI-valmennus Uusi palvelu, jonka palvelukuvauksessa ei tiukkoja aikarajoja tai ennalta tarkkaan määriteltyjä sisältöjä Tavoitteena nuoren kiinnostuminen elämäntilanteestaan ja tulevaisuuden suunnittelusta ja ainakin pidemmällä aikavälillä opiskelu- /työelämästä motivoituminen Ymmärryksen lisääntyminen omista vahvuuksista ja taidoista Nuori saa tuekseen henkilökohtaisen valmentajan, joka jalkautuu nuoren arkeen, toiminnalliset menetelmät, ratkaisukeskeinen työote Kesto 20 x 60 min käyntikertaa + verkostotyö ja yhteydenpito, toteutus pääasiassa arkiympäristössä

11 NUOTTI-valmennus alkaen Valmennuksen teemat: 1. Nuoren vahvuuksien ja toiminnan esteiden kartoittaminen 2. Muutosmotivaation vahvistaminen 3. Ammatilliselle polulle suuntaaminen Usein väylä muuhun ammatilliseen kuntoutukseen Rinnalla voi olla myös muita palveluja Palveluntuottajia reilut 60 ja valmentajia n. 140

12 Sosiaalisen kuntoutuksen ja NUOTTI-valmennuksen ero Sosiaalihuoltolain 17 : Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Kelassa ei ole sosiaalityötä eikä -ohjausta SOSIAALINEN KUNTOUTUS Yksilöllinen psykososiaalinen tuki ja lähityö (esimerkiksi kotikäynnit, tuki omien asioiden hoitamisessa, palveluohjaus) vahvemman ja pidempiaikaisen tuen tarve Erilaiset toiminnalliset ryhmät (esimerkiksi arjen taidot, vuorovaikutustaidot, elämänpiirin avartaminen, taidelähtöiset menetelmät, arkiliikunta), vertaistuki Osallistuminen vapaaehtoistoimintaan ja työtoimintaan Kaikki asiakkaalle tarjottavat palvelut ja tukitoimet osana henkilön kuntoutussuunnitelmaa NUOTTI-VALMENNUS Henkilökohtainen valmentaja ja verkostotyö Ratkaisukeskeinen työote ja toiminnalliset menetelmät Tuen tarve määrällisesti vähäisempää Ei ryhmätoimintaa, vapaaehtoistoimintaa eikä työtoimintaa Ei edellytä kuntoutussuunnitelmaa Ei sisällä sosiaalityötä tai ohjausta, mutta palvelusta voidaan ohjata tarvittaessa sosiaalitoimeen Kelan ja Kuntaliiton yhteistyö käynnissä

13 Seurantatietoja (v. 2018) 1/2 n nuorta ohjautui NEET-kokeiluun ja näistä vain noin 100 nuorta jäi kokonaan tavoittamatta (yhteyttä otettiin pääsääntöisesti puhelimitse) Ohjautuminen: n. 60 % ohjautui yhteistyötahoilta (mm. TYP, Ohjaamot, sosiaalitoimi) n. 28% Kelasta (esim. toimeentulotuesta) n. 7% tapauksista nuori itse otti yhteyttä Kelaan n. 5 % tapauksista omainen otti yhteyttä Kelaan

14 Seurantatietoja (v. 2018) 2/ nuorelle myönnettiin v ammatillinen kuntoutus kevyemmin perustein Ammatillinen kuntoutusselvitys ( lukien) 386 nuorelle NUOTTI-valmennus ( lukien) 832 nuorelle Osa nuorista ohjautui ammatillisen kuntoutuksen palveluihin (KKRL 6 ) Jos ammatillinen kuntoutus ei ollut oikea-aikaista kokeilun (NEET tai KKRL 6 ) ohjattiin nuori muihin palveluihin Arvio ennen kokeilujen käynnistymistä: n NEET- nuorta ammatilliseen kuntoutusselvitykseen vuoden 2018 aikana, NUOTTI-valmennukseen n. 800 nuorta (määrärahasidonnaisuus)

15 Mitä kohderyhmästä ja nuorten toimintakyvyn arvioinnista on opittu?

16 (NEET-) Nuorten kohderyhmästä 1/2 Heterogeeninen ryhmä, jolla moninaisia haasteita, mutta samaan aikaan taitoja ja vahvuuksia Useimmilla on halu muutokseen, mutta ei keinoja tai uskoa sen toteuttamiseen Tarvitsevat ennen kaikkea rinnalla kulkijaa, luotettavan aikuisen Puutteelliset opiskeluvalmiudet, oppimisvaikeudet, neuropsykiatriset haasteet Yksinäisyys, asunnottomuus, velkaantuminen, riippuvuudet, sosiaaliset haasteet

17 (NEET-) Nuorten kohderyhmästä 2/2 Itsetunnon ja itsetuntemuksen haasteet Luovuttaminen, lyhytjännitteisyys, ei suunnitella elämää kovin pitkälle Palvelujärjestelmässä toimiminen on haastavaa ja liiaksi ongelmia korostavaa Taustalla usein keskeytyneitä opintoja, helposti ajaudutaan sattumalta opiskelemaan jotain alaa Vähäinen tuki perheeltä ja lähiyhteisöltä

18 Heikentyneen toimintakyvyn arviointi Projektin aikana toimintakyvyn heikentymistä tulkittiin väljästi nuoria haastatelleet kuntoutuksen asiantuntijat arvioivat myöntämisen edellytysten täyttymisen (haastattelurunko) ICF-viitekehys tausta-ajatuksena (osallistuminen, suoriutuminen, ympäristö- ja yksilötekijät), myös vahvuudet, osaaminen ja taidot Nuorten toimintakyvyn arviointia varten laadittiin THL:n koordinoimassa työryhmässä suositus, joka on julkaistu Kelan Kuntoutusta kehittämässä -sarjassa:

19 Toimintakyvyn eri osa-alueet Yksilötekijät Taustalla ICF-viitekehys Suoriutuminen Ympäristötekijät Osallistuminen Terveydentila ja ruumiin toiminnot ja rakenteet Toimintakyky on moniulotteinen, näiden eri osa-alueiden yhteisvaikutuksesta muuttuva kokonaisuus. 19

20 Yksilötekijät Yksilötekijät Nuoren voimavarat Miten nuori arvioi oman jaksamisensa? Mikä auttaa nuorta jaksamaan? Miten nuori kohtaa vaikeita asioita? Milloin nuori luovuttaa ja miksi? Missä tilanteissa nuori on kokenut onnistumista? Miten nuori toimi tilanteessa, jossa asiat menivät hyvin? Miten nuori uskoo itseensä ja siihen mitä tavoittelee ja tekee? Suoriutuminen Osallistuminen Mitä nuori haluaa muuttaa elämässään ja millaista apua hän siihen itse haluaa? Mitä tietoa ja tukea nuori kokee tarvitsevansa tulevaisuudensuunnitelmiinsa? Mikä työ nuorta kiinnostaa? Missä työssä hän toivoisi onnistuvansa? Ympäristötekijät Terveydentila ja ruumiin toiminnot ja rakenteet 20

21 Ympäristötekijät Yksilötekijät Miten ja missä nuori asuu ja liikkuu? Mistä paikoista nuori on saanut apua vaikeaan elämäntilanteeseensa? Millaista apua ja milloin nuori on saanut esim. terveydenhuollolta tai muilta nuoren mainitsemilta tahoilta? Miten vanhemmat tai muut läheiset ovat auttaneet ja auttavat nuorta? Suoriutuminen Osallistuminen Ympäristötekijät Terveydentila ja ruumiin toiminnot ja rakenteet 21

22 Osallistuminen Yksilötekijät Millaiset vuorovaikutustaidot nuorella on? Syntyykö nuoreen kontakti helposti vai vetäytyykö nuori? Millaisia ystävyys ja läheissuhteita nuorella on? Mitä nuori tekee vapaa-aikana (esim. harrastus, vapaaehtoistyö)? Mitkä ovat nuoren kiinnostuksen kohteet? Miten nuori osallistuu esim. Ohjaamon, TYP:n tai Etsivän nuorisotyön tarjoamaan palveluun? Suoriutuminen Osallistuminen Ympäristötekijät Terveydentila ja ruumiin toiminnot ja rakenteet 22

23 Suoriutuminen Yksilötekijät Miten nuori huolehtii itsestään ja kodistaan? (peseytyminen, pukeutuminen, kodin askareet) Miten nuori osaa hoitaa raha-asioitaan? Missä tilanteessa nuori tarvitsee asiantuntija-apua? Mitkä asiat koulussa kiinnostivat? Missä nuori tunsi olevansa hyvä koulussa? Millaista tukea nuori kokee tarvitsevansa tulevissa opinnoissa tai työssä? Suoriutuminen Osallistuminen Ympäristötekijät Terveydentila ja ruumiin toiminnot ja rakenteet 23

24 Nuoren ammatillinen kuntoutus (7 a ) Miten projektin opit näkyvät lainmuutoksessa?

25 Nuoren ammatillinen kuntoutus lukien (KKRL 7a ) 1/2 Nuoren ammatillista kuntoutusta järjestetään vuotiaalle henkilölle, jonka toimintakyky on olennaisesti heikentynyt ja jolla on kuntoutuksen tarve. Tavoitteena tukea ja edistää syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten toimintakykyä, elämänhallintaa sekä valmiuksia ja kykyä opiskella ja työllistyä. Tarkoitettu erityisesti nuorille, jotka ovat ilman opiskelu- tai työpaikkaa tai joiden opiskelu on vaarassa keskeytyä. Toimintakyky on olennaisesti heikentynyt, kun heikentyminen jollakin toimintakyvyn osa-alueella estää/vaikeuttaa nuorta suunnittelemasta tulevaisuuttaan tai pääsemään työhön tai opiskelemaan. Hakeminen ja ohjautuminen kuten kokeilussa (jatkossa tavoitteena, että uusien ohjaavien tahojen arvion merkitys kasvaa)

26 Nuoren ammatillinen kuntoutus lukien (KKRL 7a ) 2/2 7a :n mukaisena järjestetään nuoren kuntoutustarvetta ja mahdollisuuksia sekä nuoren opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksia selvittäviä ja arvioivia palveluja. Lisäksi valmennuksellisia palveluja. Ammatillinen kuntoutusselvitys, NUOTTI-valmennus, työllistymistä tukeva ammatillinen kuntoutus (työkokeilu, työhönvalmennus, näiden yhdistelmä) ja koulutuskokeilu. Kuntoutusrahaa maksetaan koko nuoren ammatillisen kuntoutuksen ajalta (ei edellytystä päivittäisestä 4 tunnin kestosta, odotus- ja väliajan kuntoutusrahalle ei vuosittaista enimmäisaikaa)

27 1-6/ / / / /2019 Ammatillinen kuntoutusselvitys 3/2018 lukien NEET-nuorille ilman lääkärinlausuntoa ja suullinen hakeminen Motivointijakson kehittäminen Palvelukuvaus Palveluntuottajien hankinta NUOTTI-valmennus Uusi matalan kynnyksen ammatillisen kuntoutuksen palvelu 6/2018 lukien ilman lääkärinlausuntoa ja suullinen hakeminen Toimintakyvyn arviointi-suositus THL:n koordinoiman työryhmän työskentely julkaisu syksyllä 2018 Kuntoutusta kehittämässä-sarjassa Arviointitutkimus Hämeen ammattikorkeakoulu toteuttaa Jatko nuoren ammatillisena kuntoutuksena (uusi KKRL 7 a ) Suosituksen jalkauttaminen ja jatkokehittäminen Ohjaavien tahojen koulutus yhdessä THL:n kanssa Prosessin kehittäminen toimintakykyarvion toimittamiseksi Kelaan Jatkokehittäminen esimerkiksi tutkimuksen keinoin Loppuseminaari Ohjautumisen ja palvelukanavien kehittäminen Ohjautuminen Kelan sisältä ja yhteistyötahoilta (ns. uudet ohjaavat tahot) Kelan sisäinen ja ulkoinen koulutus ja tiedottaminen

28 NUOTTI-valmennus Palvelun sisältö Nuori saa tuekseen henkilökohtaisen valmentajan, Kesto 20 x 60 min käyntikertaa Lisäksi tarpeellinen verkostotyö ja yhteydenpito Ratkaisukeskeinen työote ja toiminnalliset menetelmät Valmennus toteutuu pääasiassa arkiympäristössä eli siellä missä nuori liikkuu ja viettää aikaansa Valmennuksen teemat Nuoren vahvuuksien ja toiminnan esteiden kartoittaminen Muutosmotivaation vahvistaminen Ammatilliselle polulle suuntaaminen

29 AKSE - ammatillinen kuntoutusselvitys Ammatillisen kuntoutusselvityksen tavoitteena on ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatiminen Selvityksen toteuttaa kuntoutuksen palveluntuottajan moniammatillinen työryhmä Ammatillinen kuntoutusselvitys toteutetaan palveluntuottajan tiloissa, toteutus osittain etäpäivinä on mahdollista Kuntoutus on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat ammatillisen suunnitelmansa tueksi kokonaistilanteen arviointia ja tietoa eri vaihtoehdoista. moniammatillista tukea ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimiseen, koska hän ei yksin kykene tai ole motivoitunut suunnittelemaan elämäänsä eteenpäin tai luomaan tavoitteita tulevaisuudelle Sisältää 13 kuntoutuspäivää ja lisäksi 1-3 seurantapäivää, toteutus 12 kk:n sisällä 29

30 TEAK työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus TEAK sisältää Kelan työkokeilun ja työhönvalmennuksen palvelut Kuntoutuksen tavoitteena on tukea siirtymistä palkkatyöhön tai yrittäjäksi Kuntoutus on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat tukea soveltuvan ammattialan, opiskelualan tai työtehtävän valintaan ja sen soveltuvuuden varmistamiseen ulkopuoliseen työpaikkaan työllistymisessä ja palkkatyösuhteen muodostumisessa. ammatillisten tavoitteiden, työkykyä vastaavien ammattialojen, soveltuvien työnkuvien ja työpaikkojen täsmentämisessä ennen ulkopuoliseen työpaikkaan siirtymistä. Kolme palvelulinjaa; työkokeilu, työhönvalmennus ja työkokeilu+työhönvalmennus Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus voi tukea pitkäkestoisesti työelämään siirtymistä, sillä se kestää enimmillään 240 vrk. 30

31 Koulutuskokeilu Koulutuskokeilu on tarkoitettu nuorelle, jolla on koulutusalan valinnassa erityisiä vaikeuksia Nuorella voi olla esimerkiksi oppimiseen liittyviä ongelmia motivaatio-ongelmia keskeytyneitä opintoja valittavan koulutusalan ja opiskelumuodon kartoittaminen on erityisen tärkeää Koulutuskokeilun kesto on max. 10 vrk Nuori tutustuu opiskeluelämään ja arvioi kiinnostustaan tiettyyn koulutusalaan Samalla hän tutustuu koulutuksen asettamiin vaatimuksiin ja siihen, mitä ammattiala edellyttää Nuori etsii itse koulutuskokeilupaikan ja sopii koulutuskokeilun ajankohdasta oppilaitoksen kanssa

32 Kiitos mielenkiinnosta! Seuraa @Kelantutkimus