Kouluhyvinvointi positiivisen psykologian näkökulmasta KM, tohtorikoulutettava Eliisa Leskisenoja Opettaja psyykkisen hyvinvoinnin tukijana välineitä käytännön työhön Oulu 19.2.2015
If you have a child s heart, you have his head. Flip Flippen
Käsiteltäviä teemoja: Positiivinen psykologia Myönteisten tunteiden merkitys Positive Education Vahvuudet kouluhyvinvointia tukemassa
Positiivinen psykologia Psykologian osa-alue, joka keskittyy ihmisen hyvinvointiin, vahvuuksiin ja voimavaroihin ja näiden edistämiseen. Tutkimuskohteina esim. subjektiivinen hyvinvointi,onnellisuus, luonteenvahvuudet, positiiviset tunteet, flow, sinnikkyys, sitoutuminen, merkityksellisyys, resilienssi Flourishing = kukoistaminen vs. languishing = nuutuneisuus
Myönteiset tunteet: Fredrickson: Broaden and Build teoria Vaikutukset: -laajentavat ihmisten ajattelu- ja toimintamalleja - parantavat ongelmanratkaisukykyä - lisäävät kognitiivista joustavuutta, luovaa ajattelua sekä kykyä omaksua erilaisia näkökulmia - vahvistavat sinnikkyyttä - nopeuttavat palautumista stressaavista tilanteista - ovat perusta ihmisen hyvinvoinnille (Aspinwall 1998; Fredrickson 2001)
Onnelliset ja hyvinvoivat ihmiset menestyvät muita paremmin - koulussa - työssä - ihmissuhteissa - terveyden ylläpitämisessä - raha-asioissa Jopa heidän elinikänsä on pidempi! (Cohn & Fredrickson 2009)
Onnelliset ja hyvinvoivat lapset ovat - kiitollisempia, ystävällisempiä, hyväntahtoisempia - kiinnostuneempia muista ihmisistä - avuliaampia, sinnikkäämpiä ja yhteistyökykyisempiä - terveempiä sekä - selviytyvät stressaavista tilanteista helpommin - omaavat parempia ystävyys- ja opettaja-oppilas suhteita - käyttäytyvät asiallisemmin Ja
onnelliset lapset oppivat paremmin! (Noddings 2003)
Hyvinvointia tulisi opettaa kouluissa! POSITIVE EDUCATION
Miksi positiivista kasvatusta? - vastamyrkkyä masennukselle - johtaa lisääntyneeseen elämäntyytyväisyyteen - edistää oppimista ja luovuutta - lisää sosiaalista koheesiota - edistää aktiivista kansalaisuutta (Seligman ym. 2009, Waters 2011) - lisää henkisen terveyden itsesäätelyä ja hallintaa - on yhteydessä akateemiseen suoriutumiseen, vähäiseen riskikäyttäytymiseen ja parempaan henkiseen terveyteen aikuisena (Kern ym. 2014) Tiedot ja ajattelutavat, jotka edistävät myönteisiä tunteita, positiivisia ihmissuhteita ja luonteenvahvuuksia edistävät myös oppimista ja akateemista menestystä. (Bernard & Walton 2011)
Tavoitteena kukoistus MITÄ? - optimaalinen hyvinvoinnin tila - sisältää hedonistisen ja eudaimonistisen komponentin Feeling good, doing good! (Huppert & So 2013) - kouluissa mahdollista monilla eri tasoilla MIKSI? - nuoruus ratkaiseva vaihe myöhemmän psyykkisen hyvinvoinnin kannalta (Paus, Keshavan & Giedd 2008) - henkinen hyvinvointi ei ole sama asia kuin henkisen pahoinvoinnin poissaolo (Suldo, Thalji & Ferron 2011) - akateeminen suoriutuminen kasvaa - on yhteydessä luovaan, laaja-alaiseen ja ennakkoluulottomaan ajatteluun (Norrish ym. 2013)
FLOURISHING Feeling good, doing good Character strengths Positive emotions Myönteisten tunteiden, kuten ilon, kiitollisuuden ja toivon kokeminen. Kiinnostus, sitoutuminen, uteliaisuus ja uppoutuminen. Sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen kehittäminen, myönt. ihmissuhteiden vaaliminen. Meaning Muiden ihmisten ja ympäröivän yhteisön auttaminen. Engagement Relationships Accomplishment accomp- Positive lishment Merkityksellisten tulosten tavoitteleminen ja saavuttaminen Character strengths P E R M A (Norrish ym. 2013; Seligman 2011)
Positiivisen psykologian harjoituksia Kiitollisuuspäiväkirjan kirjoittaminen Kiitoskirjeen kirjoittaminen Kiitoskäynti Counting one s blessings What Went Well? Kirjoittaminen voimakkaista positiivisista kokemuksista Kirjoittaminen hetkestä, jolloin oli parhaimmillaan Luonteenvahvuuksien käyttö uudella tavalla Paras mahdollinen tulevaisuus skenaario Hetkestä nauttiminen Onnistuneiden hetkien uudelleen eläminen Ystävällisyyden teot Tavoitteiden asettelu Lisäävät hyvinvointia ja vähentävät masennusoireita. (Sin & Lyubomirsky 2009)
Positiivisuuden työkalupakki 1. Ole avoin. 2. Luo laadukkaita ihmissuhteita. 3. Viljele ystävällisyyttä. 4. Kehitä häiriötekijöitä. 5. Valmista vastaväitteitä negatiivisille ajatuksille. 6. Nauti luonnosta. 7. Opettele käyttämään vahvuuksiasi. 8. Harjoita mindfulnessia. 9. Käytä kiitollisuusrituaaleja. 10.Nautiskele positiivisuudesta. 11.Visualisoi tulevaisuutesi. (Fredrickson 2011)
Vahvuudet Educating the heart
Values in Action (VIA) Kuusi universaalia päähyvettä ja 24 luonteenvahvuutta, jotka toimivat reitteinä hyveiden saavuttamiseksi. Vahvuudet ovat kuin positiivisen luonteen rakennuspalikoita. Ne yhdistyvät ja toimivat vuorovaikutuksessa keskenään muodostaen jokaiselle yksilölle oman ainutlaatuisen vahvuusprofiilin. Kasvattajan tehtävä on tarjota suotuisat olosuhteet, jotka stimuloivat ja tukevat lapsen kasvua omien yksilöllisten vahvuuksien käyttöönotossa ja kehittämisessä. (Linkins ym. 2015) Character Strengths
VIA-luonteenvahvuusjaottelu (Peterson & Seligman 2004) 1. VIISAUS JA TIETO 5. KOHTUULLISUUS Luovuus Anteeksiantavuus Uteliaisuus Vaatimattomuus Arviointikyky Harkitsevaisuus Oppimisen ilo Itsesäätely Näkökulmanottokyky 6. HENKISYYS 2. ROHKEUS Kauneuden arvostus Urheus Kiitollisuus Sinnikkyys Toiveikkuus Rehellisyys Huumorintaju Innokkuus Hengellisyys 3. INHIMILLISYYS Rakkaus Ystävällisyys Sosiaalinen älykkyys 4. OIKEUDENMUKAISUUS Ryhmätyötaidot Reiluus Johtajuus
Tutkimuksia Luonteenvahvuuksien käyttö on yhteydessä hyvään koulumenestykseen (johtajuus, oppimisen ilo, sinnikkyys, toiveikkuus, sosiaalinen älykkyys, harkitsevaisuus ja huumori). (Weber, Wagner & Ruch 2014) Vahvuuksien tunnistaminen ja kehittäminen ovat yhteydessä lisääntyneeseen hyvinvointiin aikuisilla ja nuorilla (esim. Seligman ym. 2005, 2009; Sin & Lyubomirsky 2009). Vahvuuksien käyttö uudella tavalla lisäsi merkittävästi onnellisuutta kuusi kuukautta intervention (1 vko) päättymisen jälkeenkin (Seligman ym. 2005). Vahvuusinterventioon (Strengths Gym) osallistuneet nuoret kokivat merkittävän kasvun elämäntyytyväisyydessään verrattuna kontrolliryhmään (Proctor ym. 2011). Vahvuudet nuorilla ovat yhteydessä pienempään masennusoireiden määrään, suvaitsevaisuuteen, ystävällisyyteen, altruismiin sekä ongelmakäyttäytymisen ja päihteidenkäytön vähenemiseen (Shoshani & Slone 2012).
Luokassa 1. Vahvuuskielen kehittäminen 2. Vahvuuksien tunnistaminen muissa 3. Vahvuuksien tunnistaminen itsessä 4. Vahvuuksien harjoitteleminen ja käyttöönotto 5. Ryhmän vahvuuksien tunnistaminen, jalostaminen ja juhlistaminen (Linkins ym. 2015) Vahvuustreenit - Viikon vahvuus opetustuokio maanantaina - Tarina vahvuuden käytöstä - Ajatelmia, lainauksia - Vahvuustreeni-tehtävät - Vahvuushaaste - Musiikkia, elokuvia, YouTube-klippejä - Pieniä keskusteluhetkiä pitkin viikkoa - Toiminnallinen, kuvaamataitoon liittyvä tehtävä - Loppukoonti ja lopetusaktiviteetti perjantaina
Positiivisessa koulussa - panostetaan oppilaiden hyvinvointiin. - huomioidaan oppilaiden yksilölliset erot persoonallisuudessa, kyvyissä ja kiinnostuksenkohteissa " vahvuudet! - vaalitaan kannustavia ihmissuhteita. - tarjotaan oppilaille mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon. - käytetään oikeanlaisia oppimistehtäviä. - sopivasti haasteellisia - yhteistoiminnallisia - oppilaan aktiivisuuteen perustuvia - mielenkiintoisia - luovuutta ruokkivia - valinnaisuutta sisältäviä - tehdään tiivistä yhteistyötä kotien ja ympäröivän yhteisön kanssa. - Ilmapiiri on turvallinen, huolehtiva ja välittävä. - uskotaan, että jokaisella oppilaalla on vahvuuksia ja edellytykset oppimiselle. (Huebner, Gilman, Reschly & Hall 2009)
A POSITIVE MIND WILL GIVE YOU A POSITIVE LIFE!
Lähteet: Aspinwall, L. 1998. Rethinking the role of positive affect in self-regulation. Motivation and Emotion 22 (1), 1-32. Bernard, M. & Walton, K. 2011. The effect of You Can Do It! Education in six schools on student perceptions of wellbeing, teaching, learning and relationships. Journal of Student Well-Being 5, 22-37. Cohn, M. A. & Fredrickson, B. L. 2009. Positive emotions Teoksessa S. J. Lopez & C. R. Snyder (toim.) The Oxford Handbook of Positive Psychology. New York: Oxford University Press, 13-24. Fredrickson, B. L. 2001. The Role of Positive Emotions in Positive Psychology: The Broaden-and-Build Theory of Positive Emotions. American Psychologist 56 (3), 218-226. Fredrickson, B. 2011. Positivity. Groundbreaking research to release your inner optimist and thrive. Oxford: Oneworld Publications. Huebner, E. S., Gilman, R., Reschly, A. L. & Hall, R. 2009. Positive schools. Teoksessa S. J. Lopez & C. R. Snyder (toim.) The Oxford Handbook of Positive Psychology. New York: Oxford University Press, 561-568. Huppert, F. A. & So, T. T. C. 2013. Flourishing across Europe: Application of a new conceptual framework for defining well-being. Social Indicators Research 110, 837-861. Kern, M. L., Waters, L. E., Adler, A. & White, M. A. 2014. A multidimensional approach to measuring well-being in students: Application of the PERMA framework. The Journal of Positive Psychology: Dedicated to furthering research and promoting good practice, 1-10. Linkings, M., Niemic, R. M., Gillham, J. & Mayerson, D. 2015. Through the lesns of strength: A framework for educating the heart. Journal of Positive Psychology 10 (1), 64-68. Noddings, N. 2003. Happiness and Education. New York: Cambridge University Press. Norrish, J., Williams, P., O Connor, M. & Robinson, J. 2013. An applied framework for positive education. International Journal of Wellbeing 3, 147-161. Paus, T., Keshavan, M. & Giedd, J. N. 2008. Why do many psychiatric disorders emerge during adolescence? Nature Reviews Neuroscience 9 (12), 947-957. Peterson, C. & Seligman, M. E. P. 2004. Character Strengths and virtues: A handbook and classification. New York: Oxford University Press. Proctor, C., Tsukayama, E., Wood, A. M., Maltby, J., Fox Eades, J. & Linley, A. 2011. Strengths Gym: The impact of a character strengths-based intervention on the life satisfaction and well-being of adolescents. Journal of Positive Psychology 6 (5), 377-388.
Seligman, M. 2011. Flourish. London: Nicholas Brealey Publishing. Seligman, M., Ernst, R., Gillham, J., Reivich, K. & Linkin, M. 2009. Positive education: Positive psychology and classroom interventions. Oxford Review of Education 35, 293-311. Seligman, M. E. P., Steen, T. A., Park, N. & Peterson, C. 2005. Positive psychology progress. Empirical validation of interventions. American Psychologist 60 (5), 410-421. Sin, N. L. & Lyubomirsky, S. 2009. Enhancing well-being and alleviating depressive symptoms with positive psychology interventions: A practice-friendly meta-analysis. Journal of Clinical Psychology 65, 467-487. Shoshani, A. & Slone. M. 2012. Middle school transition fron the strengths perspective: Young adolescents character strengths, subjective well-being and school adjustment. Journal of Happiness Studies 14, 1163-1181. Suldo, S. M., Thalji, A. & Ferron, J. 2011. Longitudinal academic outcomes predicted by early adolescents subjective well-being, psychopathology and mental health status yielded from a dual factor model. Journal of Positive Psychology 6 (1), 17-30. Waters, L. 2011. A review of school-based positive psychplogy interventions. The Australian Educational and Developmental Psychologist 28, 75-90. Weber, M., Wagner, L. & Ruch, W. 2014. Positive feelings at school: On the ralationships between students character strengths, scholl-related affect and school functioning. Journal of Happiness Studies. Tulostettu 16.2.2014 http://link.springer.com/article/10.1007%2fs10902-014-9597-1.