Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut
Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Kysely toteutettiin vuonna 201 valtakunnallisessa yhteistyössä Aarresaari-verkoston kanssa. Kyselyn kohderyhmänä olivat 2- vuotta sitten valmistuneet eli vuosina 2010 ja 2011 tohtorin tutkinnon suorittaneet. Tampereen yliopistosta valmistuneita kyselyyn vastasi 149, ja vastausprosentiksi muodostui 59 %. Valtakunnallinen vastausprosentti oli 47 %. Tässä koosteessa Tampereen yliopistosta valmistuneiden tuloksia verrataan valtakunnalliseen aineistoon. Tuloksia verrataan myös edelliseen, vuosina 2008 ja 2009 valmistuneita koskevaan, aineistoon.
Vastanneiden taustatietoja Kyselyyn vastanneista 47 % oli valmistunut vuonna 2010 ja 5 % vuonna 2011. Vastanneista % oli miehiä ja 67 % naisia. Vastaajien keski-ikä tohtorin tutkinnosta valmistuessa oli 42 vuotta. Mediaani-ikä oli 40 vuotta ja moodi vuotta. Suurin osa, 8 % vastaajista, oli aloittanut tohtorin tutkinnon 2000- luvulla. Lähes kolmasosa (1 %) vastaajista oli aloittanut tohtorin tutkinnon v. 2006 tai myöhemmin eli suorittanut tutkinnon tohtorin tutkinnolle asetetussa neljän vuoden tavoiteajassa (kokopäiväisesti työskennellen). Vastaajien koulutusalat näkyvät seuraavassa taulukossa:
Koulutusala Vastanneiden lukumäärä Humanistinen 15 Kasvatustieteellinen 24 Kauppatieteellinen 2 Luonnontieteellinen 18 Lääketieteellinen 2 Psykologia Terveystieteiden 19 Yhteiskuntatieteellinen 5 Yhteensä 148
Tärkein motivaatiotekijä tohtorin tutkinnon suorittamiselle (%), n=145 Tutkimustyö kiinnosti sinällään 27 Halusi tehdä tutkimusta tietystä aiheesta Halusi kehittyä ammatillisesti 17 17 Luonteva jatke aikaisemmille opinnoille tai työlle 10 Yliopiston laitoksen henkilökunnan kannustus 6 Paremman aseman saavuttaminen työelämässä 5 Sattuma Koki ettei ollut muuta työnsaantimahdollisuutta tuolloin 4 4 Halusi muodollisen pätevyyden tiettyihin tehtäviin Jokin muu syy jatko-opintojen aloittamiseen Tohtorin tutkinto oli tavoitteena jo perusopintojen alkaessa Työnsaantimahdollisuuksien helpottuminen 2 2 Työnantajan kannustus 1 0 5 10 15 20 25 0 Useampi kuin joka neljäs (27 %) vastaaja piti tutkimustyön kiinnostavuutta tärkeimpänä tohtoriopintojen aloittamiseen vaikuttavana tekijänä. Tutkimuksen tekeminen tietystä aiheesta motivoi lähes joka viidettä. Lähes joka viides koki ammatillisen kehittymisen tärkeimpänä tohtoriopintojen aloittamiseen vaikuttavana tekijänä. Kolme tärkeimmäksi koettua motivaatiotekijää ovat pysyneet samoina edelliseen aineistoon verrattuna.
Olivatko valintakriteerit tiedossa tohtorikoulutukseen hakiessa? (%), n=145 18 46 6 Kyllä Ei Ei osaa sanoa Lähes puolet (46 %) tiesi valintakriteereistä hakiessaan tohtorikoulutukseen. Hieman yli kolmasosa (6 %) ei tiennyt valintakriteereitä ja loput 18 % vastaajista ei osannut sanoa tiesikö valintakriteereistä. Tietoisuus valintakriteereistä oli kasvanut selvästi verrattuna edelliseen aineistoon. Vuosina 2008 ja 2009 valmistuneista vain noin kolmasosa tiesi valintakriteereistä.
Tohtoriopintojen tärkein rahoituslähde (%), n=148 Sai henkilökohtaista apurahaa 28 Oli ansiotyössä yliopiston ulkopuolella 22 Sai Suomen Akatemian/ opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman tutkijankoulutuspaikan kautta 1 Oli tutkimus- ja/tai opetustehtävissä yliopistolla Sai rahoitusta Akatemian projektin kautta 11 10 Muut rahoitustavat 6 Oli tutkimus- ja/tai opetustehtävissä ammattikorkeakoulussa tai muussa tutkimuslaitoksessa kuin yliopistossa Sai rahoitusta muun tutkijakoulutuspaikan kautta 4 Sai rahoitusta muun kuin Akatemian projektin kautta Sai opintotukea 1 1 0 10 20 0 Tohtoriopintojen rahoittamiseen oli hyödynnetty useita eri rahoituslähteitä. Tärkeimmäksi rahoituslähteeksi koettiin henkilökohtainen apuraha. Tämä oli 28 %:n mielestä tärkein rahoituslähde. Lähes joka neljäs (22 %) koki ansiotyön yliopiston ulkopuolella tärkeimmäksi rahoituslähteeksi.
Rahoitus: tutkijakoulutuspaikka (%), n=148 10 20 Sai rahoitusta Suomen Akatemian/OKM:n rahoittaman tutkijakoulutuspaikan kautta Sai rahoitusta muun tutkijakoulutuspaikan kautta Tutkijakoulutuspaikan kautta rahoitusta tohtoriopinnoille oli saanut lähes kolmasosa (0 %) vastaajista. 20 % vastaajista oli saanut rahoitusta Suomen Akatemian tai Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman tutkijakoulutuspaikan kautta ja 10 % vastaajista muun tutkijakoulutuspaikan kautta. Valtakunnallisessa aineistossa Suomen Akatemian/OKM:n rahoittaman tutkijakoulutuspaikan kautta rahoitusta oli saanut 24 % vastaajista ja muun tutkijakoulutuspaikan kautta 1 % vastaajista.
"Tein väitöskirjatutkimustani, n=148: 9 7 24 Kokopäiväisesti Osa-aikaisesti Vapaa-ajalla muun päätyön ohella Kyselyllä haluttiin selvittää väitöskirjatutkimukseen käytetyn ajan osuutta. Yli kolmasosa (7 %) ilmoitti tehneensä väitöskirjatutkimusta kokopäiväisesti, hieman useampi (9 %) vapaa-ajalla muun päätyön ohella. Noin joka neljäs (24 %) oli tehnyt väitöskirjatutkimusta osa-aikaisesti (ml. väitöskirjatutkimukseen työajasta käytetty %-osuus).
Työmarkkinatilanne kyselyhetkellä v. 201 eli 2- vuotta valmistumisen jälkeen (%), n=148 Vakituinen kokopäivätyö 52 Määräaikainen kokopäivätyö 26 Muu tilanne Itsenäinen yrittäjä, ammatinharjoittaja tai freelancer 5 5 Työtön Perhevapaa (ei työsuhdetta) Apurahatutkija Perhevapaa (työstä) Vakituinen osa-aikatyö 2 2 0 10 20 0 40 50 60 Tohtorien työmarkkinatilanne näyttää kyselyn perusteella melko hyvältä. Yli puolet vastaajista (52 %) toimi kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä, määräaikaisessa kokopäivätyössä oli 26 % vastaajista. Työttömänä oli % vastaajista. Verrattuna edelliseen aineistoon määräaikaisten osuus on hieman laskenut ja vakituisten noussut. Valtakunnallisessa aineistossa suunta on toisinpäin: vakituisten osuus on hieman vähentynyt ja määräaikaisten osuus on hieman noussut/pysynyt samana. Valtakunnallisesti vakituisessa työsuhteessa työskenteli 46 % kyselyyn vastanneista tohtoreista.
Työttömänä työnhakijana oleminen tohtorin tutkinnon suorittamisen jälkeen (%), n=147 12 88 Ei ole ollut työttömänä Ollut työttömänä Kyselyhetkellä eli 2- vuotta valmistumisen jälkeen työttömänä oli % vastaajista. Jossain vaiheessa valmistumisen jälkeen työttömyyttä oli kokenut 12 % vastaajista. Yli puolella työttömyyttä kokeneista työttömyysaika oli kestänyt alle puoli vuotta.
Päätyönantaja (%), n=19 Yliopisto 6 Kunta, kuntayhtymä, kunnallinen liikelaitos 27 Ammattikorkeakoulu Valtio, valtion liikelaitos 8 8 Oma yritys, ammatinharjoittaja tai freelancer 7 Yritys 6 Järjestö, säätiö tai vastaava 5 Muu työnantaja 2 0 5 10 15 20 25 0 5 40 Kyselyhetkellä yliopistoissa oli töissä reilu kolmasosa (6 %) vastaajista. Kunnissa toimi 27 % vastaajista ja valtiolla ja ammattikorkeakouluissa toimi yhteensä 16 % vastaajista. Yritys työnantajana oli vain kuudella prosentilla vastaajista. Tämän lisäksi yrittäjänä/freelancerina/ammatinharjoittajana toimi kuusi prosenttia vastaajista. Yliopistojen osuus tohtorien työnantajana on kasvanut selvästi ja yritysten osuus taas vähentynyt verrattuna edelliseen aineistoon. Valtakunnallisessa aineistossa on havaittavissa samanlainen suunta. Valtakunnallisessa aineistossa peräti 42 % vastaajista oli yliopistossa töissä. Julkinen sektori tohtorien työnantajana näyttäytyy vahvana Tampereen yliopistosta valmistuneilla verrattuna valtakunnalliseen aineistoon, mikä heijastaa hyvin Tampereen yliopiston koulutusalapainotusta.
Pääasiallisin tehtävien luonne (%), n=17 Tutkimus 26 Opetus tai kasvatus 20 Asiakastyö/ potilastyö Johto- ja esimiestehtävät 1 14 Suunnittelu- tai kehitystehtävät 9 Muu työn luonne 7 Hallintotehtävät 5 Konsultointi tai koulutus Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät Viestintä- ja mediatyö 2 2 0 5 10 15 20 25 0 Useamman kuin joka neljännen (26 %) vastaajan työtä kuvasi pääasiassa tutkimus. Viidesosan (20 %) työtä kuvasi pääasiassa opetus (tai kasvatus). Asiakas-/potilastyö kuvasi 14 % työtä. Yhtä suuri osuus eli 14 % toimi johto- ja esimiestehtävissä. Valtakunnallisessa aineistossa lähes puolet (44 %) vastaajista ilmoitti tutkimuksen pääasialliseksi tehtäväalueekseen.
Oliko tohtorin tutkinto vaatimuksena nykyiseen työhösi? (%), n=19 4 14 5 0 Ei osaa sanoa Kyllä, mutta ei pätevyysvaatimuksena Kyllä, pätevyysvaatimuksena Ei Yli puolet (5 %) oli työssä, johon ei ollut vaadittu tohtorin tutkintoa. Lähes kolmasosan (0 %) työhön tutkinto oli ollut pätevyysvaatimuksena. 14 % vastaajista ilmoitti, että tutkintoa oli vaadittu, mutta se ei ollut pätevyysvaatimus. Neljä prosenttia ei osannut sanoa oliko tutkinto ollut vaatimuksena työhön. Verrattuna edelliseen aineistoon tohtorin tutkinto oli ollut nyt harvemmin vaatimuksena työhön, sillä vuonna 2011 toteutetussa kyselyssä tutkinto oli ollut pätevyysvaatimuksena 6 %:lla ja muuten kuin pätevyysvaatimuksena 16 %:lla vastaajista.
Tohtorikoulutuksessa opittujen asioiden hyödyntäminen työssä (%), n=19 9 25 Käyttää oppimiaan tietoja/ taitoja jatkuvasti Voi hyödyntää oppimaansa jonkin verran 66 Opituista asioista ei ole kovin paljon hyötyä Reilusti yli puolet (66 %) vastaajista hyödynsi tohtorikoulutuksessa opittuja tietoja ja taitoja jatkuvasti työssään. Neljäsosa (25 %) hyödynsi oppimaansa jonkin verran ja noin joka kymmenes (9 %) vastaaja oli sitä mieltä, että opituista asioista ei ollut työssä juurikaan hyötyä. Tulokset ovat samansuuntaiset sekä edelliseen TaY:sta valmistuneiden aineistoon että valtakunnalliseen aineistoon verrattuna.
Työn vaativuustason vastaavuus tohtorikoulutukseen (%), n=19 11 Työ vastaa hyvin koulutustasoa 19 68 Työn vaativuustaso on koulutustasoa hieman alhaisempi Työn vaativuustaso on koulutustasoa selvästi alhaisempi Ei osaa sanoa Noin kaksi kolmesta (68 %) vastaajasta oli sitä mieltä, että työ vastasi hyvin koulutustasoa. Noin joka viidennen (19 %) mielestä työn vaativuustaso oli koulutustasoa hieman alhaisempi ja noin joka kymmenennen (11 %) mielestä taas selvästi alhaisempi. % vastaajista ei osannut arvioida työn ja koulutustason vastaavuutta. Valtakunnallisessa aineistossa oli hieman vähemmän vastaajia, jotka kokivat työn vaativuustason koulutustasoa alhaisemmaksi. Valtakunnallisessa aineistossa 18 % koki työn vaativuustason hieman alhaisemmaksi ja kuusi prosenttia selvästi alhaisemmaksi koulutustasoon verrattuna.
Onko tavoitteidensa mukaisella uralla? (%), n=18 9 7 42 Kyllä, kokonaan Kyllä, osittain Ei Ei osaa sanoa 4 Tohtorin tutkinnon suorittaneet kokivat olevansa pääosin tavoitteidensa mukaisella työuralla. 42 % vastaajista oli mielestään kokonaan tavoitteidensa mukaisella uralla, 4 % vastaajista osittain. Noin joka kymmenes vastaaja (9 %) ei kokenut olevansa tavoitteidensa mukaisella uralla ja 7 % vastaajista ei osannut sanoa. Valtakunnallisessa aineistossa tulokset olivat hyvin samansuuntaiset.
Tyytyväisyys tohtorin tutkintoon (%), n=146 Tyytyväisyys tohtorin tutkintoon tutkimusalaan liittyvän sisällöllisen osaamisen kannalta 8 14 27 4 15 Tyytyväisyys tohtorin tutkintoon metodologiaan ja tutkimusmenetelmiin liittyvän osaamisen kannalta 6 15 27 7 12 Tyytyväisyys tohtorin tutkintoon asiantuntijuuden kannalta 4 6 2 28 0 10 Tyytyväisyys tohtorin tutkintoon tutkimusetiikan kannalta 16 19 27 27 7 Tyytyväisyys tohtorin tutkintoon tieteellisen viestinnän taitojen kannalta 6 16 18 27 28 6 0 10 20 0 40 50 60 70 80 90 100 Täysin eri mieltä 2 4 5 Täysin samaa mieltä Vastaajia pyydettiin arvioimaan tyytyväisyyttä tohtorin tutkinnon eri osa-alueisiin siitä näkökulmasta, oliko niihin keskitytty riittävästi opinnoissa. Vastaajat kokivat eniten tyytyväisyyttä tohtorin tutkinnon sisällölliseen osaamiseen ja metodologiaan ja tutkimusmenetelmiin liittyvään osaamiseen. Tyytymättömyyttä vastaajat kokivat eniten tieteellisen viestinnän taitojen huomioimiseen opinnoissa.
Lisätietoja: Lisätietoja tohtorien uraseurannasta Tampereen yliopistossa: http://www.uta.fi/opiskelu/tyoelama/seurannat/tohtorit/ rekry(at)uta.fi Aarresaari-verkoston eli Suomen akateemisten rekrytointipalveluiden uraseuranta: www.aarresaari.net