EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 18. syyskuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2001/2259(INI) MIETINTÖLUONNOS Direktiivi 86/609 kokeisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta (seurantakertomus) (2001/2259(INI)) Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta Esittelijä: Jillian Evans PR\470313.doc PE 319.353
PE 319.353 2/11 PR\470313.doc
SISÄLTÖ Sivu ASIAN KÄSITTELY... 4 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS... 5 PERUSTELUT...9 PR\470313.doc 3/11 PE 319.353
ASIAN KÄSITTELY Parlamentin puhemies ilmoitti istunnossa 17. tammikuuta 2002, että ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnalle on annettu lupa laatia työjärjestyksen 163 artiklan mukaisesti valiokunta-aloitteinen mietintö kokeisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta annetusta direktiivistä 86/609/ETY (seurantakertomus). Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta nimitti kokouksessaan 22. tammikuuta 2002 esittelijäksi Jillian Evansin. Valiokunta käsitteli mietintöluonnosta kokouksessaan (kokouksissaan)... Viimeksi mainitussa kokouksessa se hyväksyi päätöslauselmaesityksen äänin... puolesta,... vastaan ja... tyhjä(ä) / yksimielisesti. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet:... (puheenjohtaja/puheenjohtajana),... (varapuheenjohtaja),... (varapuheenjohtaja),... (esittelijä),...,... (... puolesta),... (... puolesta työjärjestyksen 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti),... ja... Mietintö jätettiin käsiteltäväksi... Tarkistusten jättämisen määräaika ilmoitetaan sen istuntojakson esityslistaluonnoksessa, jonka aikana mietintöä käsitellään. PE 319.353 4/11 PR\470313.doc
PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Euroopan parlamentin päätöslauselma kokeisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta annetusta direktiivistä 86/609 (seurantakertomus) (2001/2259(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon direktiivin 86/609/ETY kokeisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelua koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä, ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen muutoksen, johon sisältyvässä pöytäkirjassa vaaditaan Euroopan unionia ja jäsenvaltioita ottamaan täysimääräisesti huomioon eläinten hyvinvoinnin maataloutta, liikennettä, yhteismarkkinoita ja tutkimusta koskevia politiikkoja laatiessaan, ottaa huomioon 31. maaliskuuta 1986 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen ETS 123 kokeellisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien selkärankaisten eläinten suojelemisesta, jonka sopimuspuoli yhteisöstä on tullut, ottaa huomioon neuvoston päätöksen 1999/575/EY, tehty 23 päivänä maaliskuuta 1998, kokeellisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien selkärankaisten eläinten suojelua koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen tekemisestä yhteisön puolesta 1, ottaa huomioon neuvoston direktiivin 86/609/ETY, annettu 24 päivänä marraskuuta 1986, kokeisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelua koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 2, ottaa huomioon kuudennen puiteohjelman, jonka mukaan pyritään toimimaan positiivisesti kehitettäessä yhtenäistä järjestelmää, jolla minimoidaan eläinkokeiden tarve ja kehitetään vaihtoehtoisia koemenetelmiä, ottaa huomioon työjärjestyksen 163 artiklan, ottaa huomioon ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnan mietinnön (A5-xxxx/2002), A. katsoo, että koe-eläinten majoittamista koskevan uuden tietämyksen sekä tieteellisen kehityksen takia direktiivin 86/609/ETY tarkistaminen on tehtävä pikaisesti, B. katsoo, että direktiiviä 86/609/ETY ei ole tyydyttävästi pantu täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa ja että vaatimusten ja pitkän aikavälin tavoitteiden täytäntöönpano on parhaimmillaankin ollut hidas prosessi, 1 EYVL L 222, 24.8.1999, s. 29. 2 EYVL L 358, 18.12.1986, s. 1. PR\470313.doc 5/11 PE 319.353
C. ottaa huomioon, että viisi jäsenvaltiota (Itävalta, Irlanti, Italia, Luxemburg ja Portugali) eivät ole vielä ratifioineet yleissopimusta tai liittyneet siihen, D. katsoo, että kokeisiin käytettäviä eläimiä koskevien tilastotietojen kerääminen ja vertailu on yhä ongelmallista, E. katsoo, että vaadituista tilastotiedoista ei käy ilmi direktiivin 7 artiklan täytäntöönpanon valvomiseen tarvittavia yksityiskohtia, F. ottaa huomioon, että jäsenvaltiot soveltavat yhä erilaisia normeja kokeisiin liittyvien hankkeiden lupamenettelyissä, valvonnassa ja tarkistamisessa, G. katsoo, että valvonnan tehokkuus vaihtelee jäsenvaltioittain, H. katsoo, että korvaamiseen, vähentämiseen ja jalostamiseen liittyvän periaatteen soveltaminen vaihtelee suuresti tutkimuslaitosten välillä, I. katsoo, että vaatimusta tarpeettomien päällekkäisten kokeiden välttämisestä ei panna asianmukaisesti täytäntöön, J. katsoo, että kaikkia tieteellisiin tarkoituksiin käytettyjä eläimiä ei ole sisällytetty direktiiviin, K. ottaa huomioon, että useita mahdollisia geenimanipulaatioon liittyviä sovelluksia ei täysin tunnettu vuonna 1986 ja että tilastojen mukaan tällaisiin kokeisiin käytettyjen eläinten lukumäärä on noussut merkittävästi ja vuotuista kasvua on odotettavissa, L. ottaa huomioon, että kserotransplantaation kehitykseen liittyvä tutkimus on lisääntynyt nopeasti, mikä nostattaa eläinten asemaa koskevia kysymyksiä, M. ottaa huomioon, että jatkuva kädellisten eläinten käyttö koe-eläiminä ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin aiheuttaa suurta huolestuneisuutta, N. katsoo, että vaikka Euroopan eläinkokeita korvaavien menetelmien kehittämiskeskuksen (ECVAM) työn avulla on saavutettu edistystä, vaihtoehtoisten menetelmien kehittämistä ei ole riittävästi rohkaistu kaikissa jäsenvaltioissa, O. katsoo, että tutkimuslaitoksille on myönnetty lupia huomattavasti nykyään tehtyjä kokeita harmittomampiin ja tuskattomampiin kokeisiin, P. katsoo, että on olemassa näyttöä siitä, että tutkijat ovat ylittäneet luvissa myönnettyjen eläinten määriä siitä kuitenkaan ilmoittamatta, Q. ottaa huomioon, että eläimiä jätetään pitkäksi aikaa ilman valvontaa vaikka ne olisivat toipumassa traumaattisista kokeista sekä ilman ruokaa ja/tai juomaa, R. ottaa huomioon, että kosmeettisia valmisteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 76/768/ETY muuttamista koskevassa suosituksessaan toiseen käsittelyyn Euroopan parlamentti pitää kosmeettisia tarkoituksia varten tehtyjen eläinkokeiden kieltämistä olennaisena, PE 319.353 6/11 PR\470313.doc
S. ottaa huomioon, että Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 1986 eläimiä koskevassa asetuksessa (tieteelliset menettelyt) jo todetaan, että jos yksikin eläin kärsii vakavasti, kohtuulliseen kärsimykseen oikeuttavaa lupaa ei pitäisi myöntää, T. katsoo, että direktiivin soveltamisala on tarpeen saattaa yhdenmukaiseksi Euroopan neuvoston myös koulutus- ja valmennustarkoitukseen käytettyjä eläimiä koskevan yleissopimuksen kanssa, U. kehottaa komissiota täyttämään sitoumuksensa eurooppalaisen yleissopimuksen muutospöytäkirjan mukaisesti ja tekemään ennen vuoden 2003 loppua ehdotuksen direktiivin 86/609/ETY määräysten sopeuttamiseksi ja sisällyttämään siihen seuraavat tarkistukset ja menettelysäännöt 1, 1. katsoo, että jäsenvaltiot olisi velvoitettava ottamaan käyttöön eettinen tarkastusmenettely osana eläinkokeiden hyväksymisen lupajärjestelmää; 2. katsoo, että eläinkokeet olisi tunnustettava poikkeuksellisiksi, eettisesti hyvin ongelmallisiksi menettelyiksi, joita ei pitäisi yleisesti hyväksyä ja jotka eivät ole normaali tieteellinen metodi; 3. katsoo, että tiettyjä eettisesti tuomittavia tarkoituksia varten eläinkokeita ei olisi sallittava; katsoo, että tällaisia ovat: aseiden testaaminen ja aseiden käyttöön liittyvä lääketieteellinen tutkimus kosmeettisten aineiden kehittely ja testaaminen niiden aineosat mukaan lukien eläinten tappaminen yksinomaan opetustarkoitukseen; 4. katsoo, että uhanalaisina pidetyillä CITESin liitteen 1 ja liitteen C. I N:o 3626/82 mukaisilla eläimillä tehdyt kokeet olisi kiellettävä; 5. katsoo, että kädellisten eläinten käyttöä eläinkokeisiin sallivaa käytäntö olisi tarkistettava; 6. katsoo, että eläimen määritelmää olisi laajennettava kattamaan alkio- ja sikiömuodot sekä pääjalkaiset ja kymmenjalkaiset; 7. katsoo, että olisi perustettava hyväksyttyjä, parhaillaan tehtäviä ja loppuun saatettuja eläinkokeita koskeva keskustietokanta, jotta varmistettaisiin, että toistuvia kokeita ei tehdä; 8. katsoo, että direktiivin 86/609/ETY mukaisesti kerättävien tietojen olisi oltava yksityiskohtaisempia ja niiden olisi sisällettävä siirtogeenisten eläinten lukumäärä sekä niissä olisi otettava huomioon kärsityn tuskan taso; 1 Ehdotus neuvoston päätökseksi kokeellisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien selkärankaisten eläinten suojelua koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen muutospöytäkirjan tekemisestä (KOM(2001) 704). PR\470313.doc 7/11 PE 319.353
9. katsoo, että siirtogeeniset eläimet on sisällytettävä direktiiviin, rekisteröitävä täydellisesti ja voitava jäljittää niiden elinaikana; 10. katsoo, että geneettisesti muunnetut ja eläimet, joilla syntyessään on edellisten kokeiden seurauksena heikentäviä epämuodostumia, jotka saavat eläimen satunnaisesti tai jatkuvasti kärsimään tuskaa tai haittaa, on lopetettava inhimillisesti mahdollisimman aikaisessa vaiheessa; 11. katsoo, että 22 artikla olisi pantava tehokkaammin täytäntöön, jotta tarpeettomia päällekkäisiä kokeita ei tehtäisi ja että myöskään ei saisi olla minkäänlaista laillista tarvetta tehdä päällekkäisiä kokeita, jotta tuotetta voitaisiin markkinoida tietyssä maassa, 12. katsoo, että lisenssimenettelyiden olisi oltava ankarampia kuin direktiivissä 86/609/ETY lisenssihakemuksiin olisi sisällytettävä kustannus-hyöty-analyysi ja niissä olisi ilmoitettava kokeiden aiheuttama tuskan taso; 13. katsoo, että olisi perustettava EU:n keskusviranomainen opastamaan jäsenvaltioiden tarkastajia, joilla on valtuudet vierailla eläinkokeita tekevissä laitoksissa, sekä yksityisissä että julkisissa, ilman ennakkoilmoitusta ja joilla on valtuudet peruuttaa lupa, jonka ehtoja ei noudateta; 14. katsoo, että eläinkokeita suorittaville sekä koe-eläinten hoidosta vastaaville henkilöille olisi järjestettävä koulutusta kaikkialla EU:ssa; 15. katsoo, että vain pätevien ammattilaisten voitaisiin antaa hoitaa koe-eläimistä ja että henkilökunnan vähimmäismäärää suhteessa eläimiin on noudatettava, erityisesti kun eläin toipuu kokeesta ja/tai herää nukutuksesta; 16. katsoo, että kipulääkkeitä tai muita asianmukaisia keinoja olisi käytettävä, jotta varmistetaan, että eläimelle ei aiheuteta kohtuullista tai edes lievää kipua ja kärsimystä eikä ankaraa kipua, rasitusta tai kärsimystä; 17. katsoo, että majoitusta ja hoitoa koskevat liitteessä II määritellyt vähimmäisvaatimukset on tehtävä pakollisiksi; 18. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle. PE 319.353 8/11 PR\470313.doc
PERUSTELUT Arviolta noin 12 miljoonaa selkärankaista eläintä käytetään vuosittain EU:ssa kemikaalien, biologisen materiaalin ja muiden tuotteiden kehittämiseen ja testaamiseen. Eläinten käyttö tällaiseen tarkoituksen on aivan oikeutetusti laajan keskustelun ja yleisen mielenkiinnon kohteena, erityisesti koska tällaisia kokeita sääntelevä direktiivi 86/609/ETY sekä sen tieteellinen perusta ja poliittinen tausta ovat miltei kaksikymmentä vuotta vanhoja. Direktiivin hyväksymisen jälkeen on tapahtunut paljon muutoksia tiede on kehittynyt niin merkittävällä tavalla, että alkuperäisessä direktiivissä sitä ei osattu ottaa huomioon. Yleinen mielipide eläimiä kohtaan on muuttunut, ja sen seurauksena monet ihmiset ilmoittavat nykyään eläinten hyvinvoinnin heitä koskevana asiana. Siksi on sopimatonta, että kokeisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta annetun direktiivin alkuperäisenä perustana ei ole koe-eläinten hyvinvointi, vaan jäsenvaltioiden välinen häiriötön kauppa. Tämän seurauksena tietynlaiset kokeet kuten perustutkimukseen ja opetukseen liittyvät kokeet eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan. Komissio on myöntänyt, että direktiivi 86/609/ETY on tarpeen saattaa ajan tasalle ja suostunut aloittamaan tämän prosessin ennen vuoden 2003 loppua. Täytäntöönpanoa ja valvontaa koskeva näyttö on korostavasti paljastanut tähän mietintöön liittyvän tutkimustyön aikana, että uudistukset on tarpeen tehdä pikemminkin ennemmin kuin myöhemmin. Täytäntöönpanossa on ilmennyt peruspuutteita kun jotkut jäsenvaltiot ovat hyväksyneet direktiivin 86/698/ETY määräyksiä ankarampia lakeja kansallisessa lainsäädännössään, toiset eivät ole onnistuneet panemaan täytäntöön ja valvomaan joitakin direktiiviin liittyviä yksinkertaisia perusperiaatteita. Tämä tulee korostuneesti esiin nykyisissä rikkomismenettelyissä, jotka komissio on aloittanut tiettyjä jäsenvaltioita vastaan. Tietojen kerääminen Yksi tyypillisimpiä esimerkkejä nykyisen direktiivin puutteista on ollut vaikeus vertailla ja tulkita tietoja, jotka direktiivin 86/609/ETY määräysten mukaan olisi kerättävä. Vaikka tietojenkeruutapa on ollut jossakin määrin standardisoitu, on miltei mahdotonta selvittää kuhunkin kokeeseen käytettyjen eläinten tarkka lukumäärä, eikä eläimillä tehtyjen kokeiden vakavuusasteen luetteloimisesta ole määräystä. Tällä hetkellä on mahdotonta päätellä annettujen tietojen joukosta, pannaanko direktiivin 7 artiklan 2 kohtaa asianmukaisesti täytäntöön. Julkaistusta tilastoaineistosta on käytävä ilmi, että käytettävissä ei ollut muuta tieteellisesti tyydyttävää tapaa, johon ei tarvittaisi eläintä. Kaikki jäsenvaltiot eivät kerää tietoja yhtä usein kun jotkut ylittävät nykyisin vaadittavan kolmen vuoden aikarajan, toiset pitävät määräajasta kiinni eivätkä julkaise sisäisiä tuloksia sillä välin. Tietojen keruuseen liittyvät suurimmat puutteet olisi korjattava, kun direktiiviä tarkistetaan. Kaikkia tällaisia tietoja koskevat luvut olisi julkaistava vuosittain kaikissa jäsenvaltioissa yksityiskohtaisesti analysoituina ja yhdenmukaistettuina. Koska eläinkokeita tekevillä tahoilla, erityisesti lääketehtailla, jo on tällaiset tiedot, asian ei pitäisi olla vaikea. PR\470313.doc 9/11 PE 319.353
Jäsenvaltioiden erilaiset normit On selvää, että direktiivin 86/609/ETY täytäntöönpanoa ja valvontaa koskevat normit vaihtelevat useilta osiltaan eri jäsenvaltioissa. Eläinten hyvinvoinnilla näyttäisi olevan eri merkitysaste joissakin jäsenvaltioissa sillä seurauksella, että kokeisiin liittyvien hankkeiden lupamenettely, valvonta ja tarkastus on erilaista. Kun jotkut jäsenvaltiot yrittävät säännellä ja panna täytäntöön kansallista lainsäädäntöään lähettämällä satunnaisia tarkastajia eläinkokeita tekeviin laitoksiin, toiset ovat panneet direktiivin täytäntöön enemmän tai vähemmän ankaralla tavalla. Vaatimusten yhdenmukaistaminen on ilmeisesti epäonnistunut tässä suhteessa, ja direktiivin 86/609/ETY tarkistuksessa olisi pyrittävä varmistamaan matalimpien vaatimusten nostamisen lisäksi se, että kaikki jäsenvaltiot kehittyvät tehokkaammiksi eläinkokeiden valvonnassa. Korvaamiseen, vähentämiseen ja jalostamiseen liittyvä lähestymistapa eläinkokeissa, kuten Russell ja Birch 1 sen määrittelivät, on nyt tärkeämmässä asemassa, kun Euroopan unioni keskustelee asiasta. Ja samalla kun tähän on syytä suhtautua tyytyväisesti, on olennaista, että lähestymistapa hyväksytään ja sitä sovelletaan samalla tavalla kaikissa jäsenvaltioissa. Kokeiden vähentämisestä ollaan kaukana. Se, että päällekkäisiä kokeita tehdään, osoittaa että vähentämisen periaatetta ei noudateta. Myöskään tarpeettomien päällekkäisten kokeiden tekemistä kieltävää määräystä direktiivissä 86/609/ETY ei noudateta. Direktiivin 86/609/ETY soveltamisala Yksi kiistakysymys tämän direktiivin säätämisestä lähtien on ollut se, että direktiivin määräykset eivät koske kaikkia eläimiä. Vuodesta 1986 lähtien eläinkokeiden alalla on tapahtunut huomattavaa kehitystä yksi kehityskulku on ollut käyttöön otettavien siirtogeenisten eläinten lukumäärän kasvu. On tuomittavaa, että direktiiviin, jolla yritetään säännellä kokeisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettyjen eläinten käyttöä, eivät kuulu kaikki eläimet. Siirtogeeniset eläimet olisi pitänyt ottaa mukaan jokaiseen direktiivin 86/609/ETY tarkistukseen, niin kuin olisi pitänyt ottaa kaikki eläimiä edustavat muodot alkio- ja sikiömuodot mukaan lukien sekä olennot, jotka pystyvät tuntemaan kipua, kuten pääjalkaiset ja kymmenjalkaiset. Hyväksyttävä kriteeri sääntelylle olisi ollut kipuherkkyys. Kokeita ei myöskään pitäisi tehdä. On tuomittavaa, että tämän direktiivin soveltamisalasta jätetään pois tiettyjen eläinten tai instituutioiden tekemät kokeet. Seurauksena tästä miljoonia eläimiä käytetään vuosittain opetustarkoituksiin ja perustutkimukseen, mikä jää huomiotta. Kun otetaan huomioon viime aikoina käydyn keskustelun opetustarkoitukseen tehtyjen eläinkokeiden etiikasta, tämä on se direktiivin osa-alue, joka tarvitsee pikaisesti huomiota. Tulevia kokeita kädellisillä eläimillä on myös harkittava uudelleen. Eläinten hoito ja kohtelu On tullut ilmi, että koe-eläinten hoidossa on useita puutteita. Vaikka koe-eläinten kanssa työskentelevien henkilöiden koulutukseen ja valmennukseen liittyy vapaaehtoisia 1 Russell, William M.S. ja Rex L. Burch, Principles of Humane Experimental Technique. Methuen, London, 1959. PE 319.353 10/11 PR\470313.doc
suuntaviivoja (FELASA) 1, tällä hetkellä ei ole EU:n laajuista vakiokurssia. Cambridgen yliopiston äskettäin julkistaman raportin mukaan Yhdistynyt kuningaskunta on laatinut listan eläinten kärsimyksistä. Se, että tämä voi tapahtua maassa, jossa usein mainitaan olevan ankarin hyvinvointilainsäädäntö, on valitettava osoitus puutteellisesta tavasta, jolla Direktiivi 86/609/ETY pannaan täytäntöön ja sitä valvotaan. Kaikkien henkilöiden, ei ainoastaan niiden, jotka ovat päteviä henkilöitä tai laitoksessa toimivia eläinlääkäreitä, olisi käytävä hyväksytty eläinten hyvinvointia koskeva kurssi, jossa käsiteltäisiin eläimille tehtyjen tieteellisten tai muiden kokeiden etiikkaa. Peruskurssilla, josta saisi todistuksen, joka on voimassa ja joka hyväksytään kaikissa jäsenvaltioissa, ei ainoastaan nostattaisi annetun hoidon tasoa vaan myös tehtäisiin työnantajille mahdolliseksi varmistaa, että päteviä eläintenhoitajia voitaisiin palkata mistä EU-maasta tahansa. Direktiivin 86/609/ETY tarkistaminen Eläinten hyvinvointia koskevassa Amsterdamin pöytäkirjassa, joka tuli voimaan 1. toukokuuta 1999 vaaditaan, että eläinten hyvinvointiin kiinnitetään täysi huomio. Tämän takia ja siksi, että EU on allekirjoittanut yleissopimuksen ETS 123 direktiivin pikainen tarkistaminen on ensiarvoisen tärkeätä ja sen oikeusperustan laajentaminen olennaista. Tämä mietintö olisi nähtävä asian edeltäjänä ja siinä esitetyt kommentit ja suositukset olisi otettava huomioon. 1 Federation of European laboratory Animal Science Assosciations. PR\470313.doc 11/11 PE 319.353