Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531



Samankaltaiset tiedostot
Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus SoTe -tilaajalautakunta

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia Peruspalvelukeskus Aava

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

Kouvolan päihdestrategia

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Päihdetyön niukkenevat resurssit kunnissa, miksi ehkäisevään työhön tulee panostaa

Todettiin. Lisäksi todettiin, että Kimmo Malin on paikalla puhe- ja läsnäolo-oikeudella.

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi

Mieli 2009 suunnitelma Kuntien mielenterveys- ja päihdepalvelut muodostavat toimivan kokonaisuuden Kuntien erityistason mielenterveys- ja päihdepalvel

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/ /2012

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille

Valtuustotalo, Vihreiden ryhmätila, Espoonkatu 5, Espoo

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

Pienet päihdepäivät Seinäjoki Tuula Kekki/Stakes

Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

KANGASALAN KUNTA PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Dnro SI 1091/2017. Kunnanjohtaja

Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke ( ) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksyminen

Jorma Posio

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa!

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

LOIMAAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ Asia Otsikko Sivu

Paikalla Juha Fränti Oulun kaupunki Auvo Kilpeläinen Rovaniemen kaupunki Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari

PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja

Kh Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh , johtava ylilääkäri Sari Koistinen, puh.

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelukuvausten laadinta

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Mielenterveystyön kehittäminen

Lautakunta toivoo, että kaupunki vielä harkitsee päätöstään hammaslääkärin laitteiden siirtämisestä pois Houtskarista.

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta?

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

Aiemmat käsittelyt Petultk , , Kh ja Kv

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa

Ilomantsin kunnan lapsiasiaintyöryhmän perustaminen vuosille

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi

Kuntajohtajapäivät Kuopio

Mielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne. Repokari, Ranta, Holi

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Paraisten kaupungin hyvinvointikertomus

Kuntani ehkäisevän päihdetyön ilon ja huolen aiheita. Ehkäisevän päihdetyön työkokous

Vaasa Kimmo Mäkelä

Nieminen Emilia jäsen

KHALL 81 Hallintojohtaja

3.2 Vammaisneuvoston tehtävät

Espoon kaupunki Pöytäkirja 97. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Paikka Valtuustotalo, Kokoomuksen ryhmähuone, Espoonkatu 5

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?

Siiliset-yhteistoiminta-alue

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Suomalaisten mielenterveys

Terveyden edistäminen Kainuussa

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Otetaanko perheet puheeksi?

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 6/ Uudenkaupungin Golfklubi, Välskärintie 2 H, Uusikaupunki

Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 121. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

TARKENNETTU PILOTOINTISUUNNITELMA LÄNSI Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke PILOTIN TOIMENPITEET

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Työstämisestä toteutukseen

Asianro 152/ / Raision kaupungin vastaukset sote-uudistuksen jatkovalmistelua koskevaan kyselyyn

ORGANISAATION NIMI PÖYTÄKIRJA 8/2017 1

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Transkriptio:

Sosiaali- ja terveyslautakunta 12 08.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 23 17.03.2011 Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma vuosille 2010-2015 1647/00.01.02/2010 Sote 23.2.2010 23 Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuoden 2010 talousarvion ja vuosien 2011 2012 taloussuunnitelman 14.12.2009 71. Hyväksyttyyn talousarvioon on kirjattu Sosiaali- ja terveystoimeen kuuluvan Psykososiaaliset ja perheiden palvelut tulosalueen Päihde- ja mielenterveyspalvelut -tulosyksikön yhdeksi tavoitteeksi Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman laatiminen v. 2010 2015. Päihde- ja mielenterveystyötä on perusteltua kehittää perustasolla koska: Päihde- ja mielenterveysperusteiset ongelmat kasvavat jatkuvasti, samoin niiden hoitamiseen liittyvät kustannukset Perimmäinen syy suunnitelmille on huoli kasvavasta päihde- ja mielenterveysongelmasta ja tästä johtuva tarve toiminnan kehittämiselle Kansalliset strategiat - Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) 2008-2011 (korostuu ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen) - Alkoholi-ohjelma - Mieli 2009-suunnitelma Peruspalveluissa tehtävän päihde- ja mielenterveystyön lähtökohdat ovat: Päihde- tai mielenterveysongelman havaitseminen ja niihin puuttuminen on peruspalveluissa toteutettava tehtävä Päihde- ja mielenterveysongelmien hyvän hoidon painopiste on peruspalveluissa Ehkäisevään toimintaan panostaminen on välttämätöntä, koska resurssit eivät tule riittämään hoitopalveluiden kysyntää vastaavasti Jämsän seudun terveydenhuollon kuntayhtymän alueelle laadittiin mielenterveystyön suunnitelma v. 2001 2005. Asiaa valmistelevan työryhmän tehtäväksi annettiin alueellisen mielenterveystyön suunnitelman tekeminen toiminnalliselta ja työnjaolliselta kannalta. Tavoitteeksi asetettiin yhteisen näkemyksen saaminen alueellisen mielenterveystyön kehittämiseksi, jotta se varmistaisi suunnitelman toteutumisen peruskunnissa. Työryhmän työskentely tapahtui pääasiassa siten, että järjestettiin sektorikohtaisia tapaamisia aiheittain: aikuisten mielenterveys,

nuorten mielenterveys, lasten mielenterveys, päihdeongelmat ja kriisityö. Jokaiseen sektorikohtaiseen tapaamiseen kutsuttiin alueen asiantuntijoita monipuolisesti, maakunnallisia asiantuntijoita sekä asiakasnäkökulmaa edustavia potilasjärjestöjen ja vapaaehtoisjärjestöjen edustajia. Sektoreita käsiteltiin hoidonporrastus huomioon ottaen sekä ennaltaehkäisy erikseen huomioiden. Päihde- ja mielenterveystyön suunnitelman kehittämisen kohteeksi on syytä ottaa kaikki ikäryhmät: lapset, nuoret, aikuiset ja ikääntyvät. Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma v. 2010-2015 tullaan viemään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Sote Sosiaali- ja terveysjohtaja: 1. perustaa työryhmän, jonka tehtäväksi annetaan laatia vuoden 2010 aikana päihde- ja mielenterveyssuunnitelma vuosille 2010 2015; 2. nimeää työryhmään seuraavat viranhaltijat: ylilääkäri Timo Valtakoski, tulosaluejohtaja Heikki Oksanen, sosiaalityön johtaja Seija Ågren ja vastaava sosiaalityöntekijä Kaisa Lahtinen; 3. pyytää SoTe tilauskeskusta nimeämään viranhaltijaedustajan työryhmään; 4. toteaa, että työryhmä voi kutsua kokouksiinsa tarpeen mukaan asiantuntijoita ja muiden toimialojen edustajia, 5. toteaa, että työryhmä voi järjestää kohderyhmittäisiä tapaamisia ja kuulemisia tarpeen mukaan; Sosiaali- ja terveyslautakunta: hyväksyttiin. SoTe -tilaajalautakunta 4.3.2010 24 Apulaiskaupunginjohtaja: SoTe -tilaajalautakunta nimeää Sote -tilaajakeskuksen edustajaksi työryhmään hallintoylilääkäri Arto Vesalan. SoTe -tilaajalautakunta: SoTe -tilaajalautakunta hyväksyi ehdotuksen ja nimesi hallintoylilääkäri Arto Vesalan lisäksi työryhmään luottamushenkilönä Kari Keskisen. Sote 12 Valmistelija: psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531. Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman laadintaan nimetty työryhmä kokoontui kahdeksan kertaa:30.3.2010, 29.4.2010, 9.6.2010,

19.8.2010, 2.9.2010, 7.10.2010, 11.11.2010 ja 24.11.2010. Työryhmän puheenjohtajana toimi tulosaluejohtaja Heikki Oksanen ja sihteerinä ylilääkäri Timo Valtakoski. Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman sisältö on seuraava: Luku 1. Johdanto (suunnitelman tehtäväksi anto, lainsäädäntö, kansalliset, kansainväliset ja alueelliset linjaukset) Luku 2. Päihde- ja mielenterveystyön palvelujärjestelmän kuvaus Luku 3. Lapset (päihde- ja mielenterveystyön nykytilan kuvaus, visio palvelutarpeesta ja asiantuntijoiden esittämät toimenpiteet) Luku 4. Nuoret (päihde- ja mielenterveystyön nykytilan kuvaus, visio palvelutarpeesta ja asiantuntijoiden esittämät toimenpiteet) Luku 5. Aikuiset (päihde- ja mielenterveystyön nykytilan kuvaus, visio palvelutarpeesta ja asiantuntijoiden esittämät toimenpiteet) Luku 6. Ikääntyvät (päihde- ja mielenterveystyön nykytilan kuvaus, visio palvelutarpeesta ja asiantuntijoiden esittämät toimenpiteet) Luku 7. Kriisityö Luku 8. Työryhmän suositukset Luku 9. Toimenpideohjelma Luku 10. Seuranta ja arviointi Valtakunnallisesti ja tilastollisesti nuorten juominen ei ole lisääntynyt. On kuitenkin tapahtunut polarisoitumista; nuorten juominen on vähentynyt, mutta keskittyy pienempään osaan nuoria. Lisäksi on havaittavissa, että nuoret ovat siirtyneet entistä enemmän miedoista väkeviin juomiin. Mukana on myös entistä enemmän muut päihteet kuin alkoholi. Päihteiden käyttö korostuu erityisesti syrjäytyneiden nuorten elämässä. Lasten ja nuorten palveluissa perustason toimintaan tarvitaan lisää resursseja. Lisäksi painopisteenä tulee olla eri toimijoiden ja toimintayksiköiden välisen yhteistyön lisääminen ja kehittäminen. Ikäryhmät tulevat tulevaisuudessa pienenemään, mutta erityispalvelujen tarve ei vähene. Käytöshäiriöisten lasten hoidon tarve lisääntyy. Voimavaroja on kohdennettava ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Aikuisten päihdeongelmat ovat viimeisten vuosien aikana monimutkaistuneet. Pitkään jatkuneesta suurkulutuksesta johtuvat terveydelliset haitat ovat lisääntyneet nopeammin kuin juomiseen liittyvät sosiaaliset ristiriidat. Sekakäyttäjät ja

kaksoisdiagnoosiasiakkaat ovat lisääntyneet. Aikuisten mielenterveystyössä hoidon tarve ei ole vähenemässä. Lisääntyvä vanhusväestön määrä ja psyykelääkkeiden käyttö lisää konsultaatioiden tarvetta. Kuntoutuksen koko kapasiteetti on käytössä. Kotikuntoutukseen olisi tarvetta enemmänkin. Aikuisten mielenterveystyön ja päihdetyön osaamisen lisääminen perustasolla on välttämätöntä ongelmien lisääntyessä. Perustason henkilöstön koulutusta on lisätty ja siihen on syytä panostaa edelleen. Ikääntyneiden päihdeongelmat ovat lisääntyneet. Ikääntyneiden päihdeongelmiin liittyy entistä useammin myös kaksoisdiagnoosit, alkoholidementia sekä alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttö. Ikääntyvien absoluuttisen ja suhteellisen määrän kasvaessa päihdeongelmaisten määrä tulee kasvamaan myös jatkossa. Vanhusten perushoidon työntekijät tarvitsevat lisää osaamista päihde- ja mielenterveysasioissa. Päihde- ja mielenterveyspalvelut lisäävät konsultatiivista tukea peruspalveluille. Luvussa 8. esitetään työryhmän strategiatasoiset suositukset. Viimeisenä suosituksena esitetään, että perustetaan päihde- ja mielenterveystyön seurantaryhmä, jonka tehtäväksi annetaan konkreettisen toimenpideohjelman laadinta suunnitelman pohjalta vuoden 2011 alussa. Jatkossa seurantaryhmän tehtävänä on toimenpideohjelman seuranta ja päivittäminen vuosittain. Suunnitelman viemiseksi käytännön tasolle laadittiin luvussa 9. esitetty toimenpideohjelma yhdessä päihde- ja mielenterveystyöntekijöiden sekä keskeisten yhteistyötahojen toimesta 19.1.2011 järjestetyssä ideointipalaverissa. Taustamateriaalina osallistujille oli jaettu suunnitelmaluonnos, jossa esitettyihin toimenpide-ehdotuksiin ja työryhmän suosituksiin pyydettiin tutustumaan etukäteen. Liite: Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan yhteistoiminta-alueen päihde- ja mielenterveyssuunnitelma vuosille 2010-2015. Sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan yhteistoiminta-alueen päihde- ja mielenterveyssuunnitelman vuosille 2010-2015 ja esittää sen edelleen kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Suunnitelma annetaan tiedoksi SoTe-tilaajalautakunnalle. hyväksyttiin.

Asian käsittelyn ajan oli läsnä asiantuntijana tulosaluejohtaja Heikki Oksanen ja ylilääkäri Timo Valtakoski. Sotil 23 Valmistelija: sosiaalitoimen asiantuntija, puh. 020 638 2070. Esityslistan ulkopuolisena liitteenä Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan yhteistoiminta-alueen päihde- ja mielenterveyssuunnitelma. Apulaiskaupunginjohtaja: SoTe - tilaajalautakunta merkitsee suunnitelman tiedoksi. Kokouksessa muutettu ehdotus: SoTe -tilaajalautakunta merkitsee suunnitelman tiedoksi ja esittää kaupunginhallitukselle, että toimenpideohjelmaa täydennetään seuraa villa li säyksillä: 1) Kuhmoisissa vahvistetaan päihde- ja mielenterveystoimintaa kolmannen sektorin kanssa 2) Työvalmennussäätiö Avituksen tekemää Etsivä nuorisotyö -toimintaa laajennetaan Kuhmoisiin. Kokouksessa muutettu ehdotus hyväksyttiin. Reijo Himanen poistui klo 17.08 päätöksenteon jälkeen.