ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI



Samankaltaiset tiedostot
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

toteutuneet kustannukset

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

EAKR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

Maksatuspäätöksen päiväys syötettävä Maksatuspäätöksen järjestysnumero 1/1. Tunniste Maksatushakemuksen järjestysnumero 1/1 Maksatuskausi

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

TEHOKKAAT INNOVATIIVISET PINTAKÄSITTELYINVESTOINNIT. Loppuraportti Elisa Saarela

EAKR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Kaivannais- ja kiviainesosaamisen ammattikorkeakouluverkosto kaivosteollisuushenkilöstön kouluttajana. Jari Kähkönen, Kajaanin amk

Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien menojen tukikelpoisuudesta (1079/2007)

ESR-projektin loppuraportti

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI AJALTA (kohteena ei henkilöitä) RAKENNERAHASTOKAUSI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Jatkoväylä sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun

Tutkijan tutkimusalana on verkkopohjaisten uraohjauspalvelujen tutkimus korkeakoulukontekstissa.

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Huippuopettajat ESR-hanke Loppuraportti 1. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ

TalviSÖKÖ. Vuosiraportti

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

HELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Päätös EAKR-hankkeen "Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta", rahoitukseen osallistumisesta

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

BIOENERGIA- ALAN KOULUTUS LAPISSA Lapin Energiakoulu - hankepari

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Samapalkkaisuus, tasa-arvo ja uudet palkkausjärjestelmät (SATU)

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

TUPA-SEMINAARI. Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennusosasto Rakennustuotannon koulutusohjelma. Torstai Hämeenlinna

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

Käyttöinsinöörikoulutuksen ja Insinöörityöpajatoiminnan aloittaminen. Oy:ssä ( Turun AMK )

Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa. Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH

EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Sastamalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutusosasto. PYRY II -hanke. Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan Yhteistyössä!

Koulutusorganisaatioiden verkostoituminen Esitys Ydinosaajat-hankkeen päätösseminaarissa

Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamat projektit. Hakemustyyppi Uusi hakemus Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Loppuraportti OPE-OKA

ProSuomi projektin tuloksia Prosessiteollisuuden perustutkinnon toimeenpanon tuki - projekti

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 6526/31/2017 Hakemuksen saapumispvm

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Kestävästi tulevaisuuteen seminaari Kestävä kehitys mikro- ja pk-sektorilla osaamisen kehittämisen pilotointi (ESR)

Keski-Pohjanmaan aikuisopisto

KIRJAUSMERKINNÄT ELY- keskuksen nimi Vastaanottajan nimi Saapunut, pvm Vireille tulo, pvm

Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Hankkeen viestintäsuunnitelma

HANKINTASOPIMUS Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamat projektit Ohjelmakausi

Uraohjaus2020, hankkeen perustiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo,

Raportointi hankkeen tulosten kuvaajana ja toteutuksen tukena

Opetussuunnitelma alkaen

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012

Botnia-Atlantica

eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre

Transkriptio:

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 09.09.2011 Diaarinumero POHELY/2210/04.00.05.0/2010 Käsittelijä Muotio Marko Puhelinnumero 040 531 8809 Projektikoodi S10391 Tila Valmis 01.12.2011 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Mittaava käynnissäpito 2 Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Pohjois-Suomen suuralueosio Toimintalinja 3 : Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä 01.09.2008 Päättymispäivämäärä 30.06.2011 2. PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, CENTRIA tutkimus ja kehitys Projektin vastuuhenkilön nimi Lasse Jansson Sähköpostiosoite lasse.jansson@centria.fi Puhelinnumero 044 725 0072 3. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Jouko Mäki-Korvela Sähköpostiosoite jouko.maki-korvela@cou.fi Puhelinnumero 044-7250302 4. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Projektin tavoitteena oli kehittää tiiviissä vuorovaikutuksessa yritysten kanssa kunnonvalvonnan mittausten tutkimus- ja kehitys sekä oppimis- ja testausympäristöä. Hankkeen avulla saatiin opiskelijoiden ja teollisuuden käyttöön keskeiset kunnonvalvonnan mittauslaitteet ja niiden käyttöön perehdyttävän oppimisympäristön, uuden tiedon soveltamisen ja pilottikohteiden mittaukset. Kuntoon perustuva kunnossapito tähtää tuotannon investointi- ja käyttöpääoman taloudelliseen hyödyntämiseen ja oikea-aikainen korjaus on toteutettavissa kuntoa mittaamalla.. Kohderyhminä ja yhteistyökumppaneina olivat ammattikorkeakoulun opiskelijat, ensisijaisesti konetekniikan koulutusohjelman opetushenkilöstö ja laboratoriohenkilöstö sekä alueen yritykset mutta myös välillisesti kunnossapitopalveluja tarjoavien yritysten asiakkaat. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 1/6

5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Yhteistyötä eri kohderyhmien ja toimijoiden kesken rakennettiin hankkeessa mahdollisimman saumattomaksi ja läpinäkyväksi. Opetusosion sisällön laadintaan vaikuttivat alueen yritysten esittämät tarpeet ja kunnosspitoyhdistyksen ym. järjestämillä kursseilla alan asiantuntijoilta saatu tieto. Myös laitetoimittajien koulutus- ja asiantuntija- apu olivat asiantuntevan ohjausryhmän ohella arvokas projektin edistämiseksi eri valintatilanteissa. Käytännön laboratoriotyön lisäksi myös yrityksissä opeteltiin ja testattiin mahdollisuuksien mukaan hankittujen mittalaitteiden käyttöä. Uusinta tietoa haettiin aktiivisesti käynnissäpitoon liittyvistä konferensseista ja messuilta (mm.teolliset messut, kunnossapitopäivät, Euromaintenance 2010 Veronassa), joissa esiteltiin uusimpia tutkimustuloksia sekä uusinta käynnissäpidon tekniikkaa. Messut, ulkomaanmatka, laite-esittelyt ja koulutukset vahvistivat oman osaamisen kehittämistä ja opetussisältöjä. Erityisesti mainittakoon hankesuunnitelman mukainen ulkomaanmatka kansainväliseen kunnossapitokonferenssiin Veronaan 11.-16.5.2010, josta projektiryhmä sai tuoretta kunnossapidon teoria- ja laitetietoa sekä arvokkaita kontakteja. Tämän informaation ja vahvistuneen osaamispääoman pohjalta hankittiinkin Mittaava käynnissäpito 3-projektiin ilma- ja rakennevälitteinen välitteinen mittauslaite, jota hyödyntäen pidettiin koulutuksia Mittaava käynnissäpito 2-projektissa keväällä 2011. Merkittävimmistä koulutuksista esiin nousevat Värähtelymittaajien pätevöintiin valmentava koulutus (taso 2) ja lämpökuvauskoulutus, joissa projektiryhmä kasvatti osaamistaan. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Sisäinen tiedottaminen: Ammattikorkeakoulun henkilöstöä tiedotettiin sähköpostin ja henkilöstöportaalin avulla. Opiskelijoille projektista tiedotettiin oppimisportaalin kautta sekä kunnossapitokurssien oppitunneilla ja muissa aihetta sivuavissa oppiaineissa. Ulkoinen tiedottaminen: Hankkeen alkamisesta saakka tiedotusta suoritettiin lehdistön ja www-sivujen kautta. Myös Raimo Hentelän lehtiartikkeli aiheesta ilmestyi Keskipohjanmaa-lehdessä. Yhteistyökumppaneille markkinoitiin projektin koulutuksia ja seminaareja lehtien, sähköpostin suoramarkkinoinnin sekä Promaintin bannerin avulla. Oppilaitosvierailut tukivat ulkoista käynnissäpidon viestintää. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite http://projekti. centria.fi/mittaava käynnissäpito EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 2/6

7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Opetusmateriaalin kehittämisessä teoreettisen aineiston lisäksi oli laboratoriolaitteiden rakentaminen ja asentaminen suunnitelmien mukaan välttämätöntä. Rakennus- ja asennustöitä hidastutti kuitenkin laboratoriomestarin eläkkeelle siirtyminen ja osa noista töistä siirtyi projektityöryhmälle. Tämä oli yhtenä osatekijänä vaikuttamassa siihen, että teollisuudelle suunniteltu kunnonvalvonnan mittauskoulutuspaketti jäi toteutumatta. Tämän laajuisen hankkeen onnistumisen kannalta kohderyhmien, teollisuuden ja toimijoiden läheinen yhteistyö on elinehto hyville tuloksille. Asiantunteva ohjausryhmä olikin hyvänä tukilinkkinä ja apuna projektityöryhmälle hankkeen käytännön toiminnan suunnittelussa. 8. PROJEKTIN TULOKSET Ammattikorkeakoulun konelaboratorioon rakennettiin hankkeen aikana laaja käynnissäpidon oppimisympäristö ja kehitettiin opetuskokonaisuutta, jota voidaan kutsua valtakunnallisestikin varsin korkeatasoiseksi. Keväällä 2011 Mittaava käynnissäpito 2-projektissa pidettiin kaasu-, höyry-, alipaine ja nestevuotojen, kitkahankausilmiöiden sekä sähköisten kipinöinti-, valokaari- ja koronapurkausvuotojen mittauskoulutus teollisuusympäristössä teollisuuden ja ammattikorkeakoulun henkilöstölle sekä halukkaille opiskelijoille. Projektin jatkoaika ja osittain samanaikaisesti toimiva investointihanke Mittaava käynnissäpito 3 mahdollistivat tämän koulutusosion sisällyttämisen projektiin. Hankkeessa saavutettua opetuskokonaisuutta hyödyntäen Kokkolan tekniikan ja liiketalouden yksikössä kehitettiin kunnossapidon suuntauma uudeksi pääsuuntautumisvaihtoehdoksi konetekniikan opetukseen. Lisäksi kunnossapidon koulutusta tullaan tarjoamaan täydennys- ja aikuiskoulutussovelluksena opiskelijoille sekä maksullisena palvelutoimintana teollisuuden yrityksille. Opiskelijoiden keväällä 2011 Primametilla suorittamat pilottikohteen mittaukset olivat osoitus toimivasta vuoropuhelusta työelämän ja korkeakoulutuksen välillä. Mittauskokemuksia pystyttiin hyödyntämään edelleen opetusmateriaalien suunnittelussa ja insinööriopiskelijoiden mittaustoiminta toi opiskelijoille tuntumaa työelämän todellisista haasteista. Projektihenkilöt hankkivat käytännön mittaustietoa vierailuilla maakunnan teollisuuskohteissa ja mm. Rautaruukin Raahen tehtaalla, Outokummun Tornion jaloterästehtaalla sekä Talvivaaran kaivoksella. Tiedon ja kokemuksen vaihtoa kunnossapito-opetuksessa edistettiin vierailemalla Jyväskylän, Kajaanin sekä Kemi- Tornion ammattikorkeakouluissa. Mittaava käynnissäpito 2-projektin seminaarit järjestettiin Kokkolassa 27.11.2009 sekä 19.4.2011. Näissä jaettiin osallistujille hankkeessa saavutettuja hyviä tuloksia ja kerrottiin tämän ESR-hankkeen käytännön EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 3/6

toiminnasta, esiteltiin kunnossapitolaboratorion laitteistoa ja asiantuntijaluennoitsijoiden avulla havainnollistettiin kunnossapitotoiminnan tieteellisiä ja käytännönläheisiä uusia tuulia. Tavoitteet Mittaava käynnissäpito 2:n osalta saavutettiin lähes suunnitelman mukaisesti. Oman henkilökunnan osaamisen kasvattaminen toteutui ja samalla varmistettiin jatkumo uudelle opetussukupolvelle. Opetusympäristöstä ja oppimateriaalista saatiin toimiva kokonaispaketti ja koulutustarjontaa pystytään järjestämään kunnossapidon osalta kattavasti. Kaiken kaikkiaan alueen kunnonvalvonnan mittaustietämys on lisääntynyt koulutusten, yhteistyön ja seminaarien ansiosta. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Laboratorio tarjoaa vahvan teoreettisen opetuksen tueksi samanaikaisen käytännön sovellusten harjoittelun ensin omassa laboratoriossa ja sitten teollisuuden todellisissa kohteissa. Hankeessa kehitetty konetekniikan kunnossapitosuuntautumisvaihtoehto sekä insinööriopintojen pakollinen käynnissäpito-osio parantanevat valmistuvien insinöörien soveltuvuutta teollisuuden käynnissäpitotehtäviin. Hyvin moni insinööri työllistyy teollisuuteen suunnittelijoiksi, kone- ja laitehankinnoista vastaaviksi tai tuotantotehtäviin, joissa kunnossapidolla on keskeinen rooli. Kunnossapidon tuominen tärkeäksi painopisteeksi konetekniikan opetuksessa onkin omassa mittaluokassaan massiivinen innovaatinen askel. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Neutraali 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Teorian ja käytännön samanaikainen opetus laboratorion avulla sekä tiivis yhteistyö yritysten kanssa on edesauttanut kunnonvalvonnan ja käynnissäpidon onnistuneiden ratkaisujen ja uusien oivallusten siirtymistä työelämästä opetukseen. Vastaavasti myös opetustilanteissa ratkaisuja on tarkasteltu reflektiivisesti ja viestitetty tuloksia työelämän suuntaan. Hyvänä esimerkkinä tästä olivat hankkeessa projektimittaukset, jotka tehtiin teollisuudessa opiskelijatyönä. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS On tärkeää, että kunnonvalvonta niveltyy osaksi ammattikorkeakoulun strategiaa uuden suuntautumisvaihtoehdon myötä ja hankkeessa saavutetut hyvät ratkaisut siirtyvät suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti osaksi insinööriopintoja. Jatkuvuuden turvaamiseksi onkin välttämätöntä, että vuosittain tarjotaan laboratorioympäristössä tapahtuvia koulutuksia nuoriso- ja aikuisopiskelijoille, teollisuudelle ja myös omalle henkilöstölle. Näin myös turvataan projektissa hankitun osaamisen säilyminen ja kehittyminen. Hankkeen aikana on onnistuttu tekemään kaksi kunnossapitoa tukevaa rekrytointia konetekniikan opetukseen, mikä osallaan takaa joustavasti kunnossapidon eritysosaamisen ja hiljaisen tiedon siirtymisen myös tulevaisuuden opetukseen. Sukupolvenvaihdos aloitettiin jo syksyllä 2010, jolloin uusi konetekniikan EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 4/6

yliopettaja liittyi osaksi kunnossapitotiimiä ja oli toiminnassa mukana organisaation omien resurssien turvin. 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus 236 832,00 75 % 229 522,14 75 % Kuntien rahoitus 62 226,00 20 % 57 550,83 19 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 16 718,00 5 % 18 114,51 6 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä 315 776,00 100 % 305 187,48 100 % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Projektin tavoitteena oli kehittää tiiviissä vuorovaikutuksessa yritysten kanssa kunnonvalvonnan mittausten tutkimus- ja kehitys sekä oppimis- ja testausympäristöä. Hankkeen avulla saatiin opiskelijoiden ja teollisuuden käyttöön keskeiset kunnonvalvonnan mittauslaitteet ja niiden käyttöön perehdyttävän oppimisympäristön, uuden tiedon soveltamisen ja pilottikohteiden mittaukset. Yhteistyötä eri kohderyhmien ja toimijoiden kesken rakennettiin hankkeessa mahdollisimman saumattomaksi ja läpinäkyväksi. Opetusosion sisällön laadintaan vaikuttivat alueen yritysten esittämät tarpeet ja kunnosspitoyhdistyksen ym. järjestämillä kursseilla alan asiantuntijoilta saatu tieto. Hankkeen aikana käynnissäpidon opetuksen kokemuksia vaihdettiin muiden ammattikorkeakoulujen kanssa ja tehtiin vierailuja sekä paikallisiin teollisuuskohteisiin että Pohjois-Suomen suuriin teollisuuskeskittymiin. Uusinta tieteellistä teoriaa ja käytännön kokemustietoa haettiin aktiivisesti käynnissäpitoon liittyvistä konferensseista, messuista, laite-esittelyistä ja koulutuksista. Vastaavasti hankkeen tuloksista tiedotettiin sisäisesti kohderyhmien ja toimijoiden kesken, mutta erityisesti ulkoisesti, kahden käynnissäpitoseminaarin sekä lehtiartikkelin myötä. Keväällä 2011 Mittaava käynnissäpito 2-projektissa pidettiin kaasu-, höyry-, alipaine ja nestevuotojen, kitkahankausilmiöiden sekä sähköisten kipinöinti-, valokaari- ja koronapurkausvuotojen mittauskoulutus teollisuusympäristössä teollisuuden ja ammattikorkeakoulun henkilöstölle sekä halukkaille opiskelijoille. Tämän lisäksi opiskelijat olivat suorittamassa ohjatusti mittauksia teollisuuden pilottikohteessa. Oman henkilökunnan osaamisen kasvattaminen toteutui ja samalla varmistettiin jatkumo uudelle opetussukupolvelle. Opetusympäristöstä ja oppimateriaalista saatiin toimiva kokonaispaketti ja koulutustarjontaa pystytään järjestämään kunnossapidon osalta kattavasti. Hankkeessa saavutettua osaamista hyödyntäen Kokkolan tekniikan ja liiketalouden yksikössä kehitettiin kunnossapitosuuntautumisvaihtoehto uudeksi pääsuuntautumisvaihtoehdoksi konetekniikan opetukseen. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 5/6

Lisäksi kunnossapidon koulutusta tullaan tarjoamaan täydennys- ja aikuiskoulutussovelluksena opiskelijoille sekä maksullisena palvelutoimintana teollisuuden yrityksille. Kunnonvalvonta niveltyy osaksi ammattikorkeakoulun strategiaa uuden suuntauman myötä ja hankkeessa saavutetut hyvät ratkaisut siirtyvät suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti osaksi insinööriopintoja. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Hankkeen asiakirjat säilytetään Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tekniikan ja liiketalouden yksikössä, taloussuunnittelijan työhuoneessa, myöhemmin yksikön arkistossa, arkistointiohjeiden mukaisesti. Talonpojankatu 2 A, 67100 Kokkola. Päiväys ja allekirjoitus 12.09.2011 Marja-Liisa Tenhunen Rehtori EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 6/6