POLIITTINEN VALTIOSÄÄNTÖTEORIA PROFESSORI PANU MINKKINEN Ohjelma Luennoilla käytettävä aineisto on saatavilla kurssin omilta tukisivuilta osoitteessa: http://blogs.helsinki.fi/oikeusteoria/ Ohjelma Johdanto 1. Valtio ja oikeus 2. 3. 4. Kurinpito ja hallinnointi Lopuksi 1
Johdanto Johdanto Valtiosääntöteoria? Constitutional theory, Staatsrechtslehre Oikeusjärjestys + valtio Oikeustiede + valtio-oppi (jne.) Oikeus + politiikka Johdanto E Kantorowicz, Kuninkaan kaksi ruumista (1957) Poliittinen teologia? Kristuksen jumalallinen kaikkivaltius: corpus naturale corpus mysticum Kuninkaan maallinen täysivaltaisuus: Kuningas luonnollinen ja kuolevainen Kuninkuus yliluonnollista ja ikuista 2
Johdanto HE 1/1998 (PL 1 ) Sisäinen suvereenisuus (l. valtiovalta korkein oikeudellinen valta): Kyky säätää viranomaisten toimivallasta Valta päättää oikeusjärjestyksen sisällöstä Oikeus käyttää julkista valtaa Ulkoinen suvereenisuus: suhteet toisiin valtioihin ja kansainvälisiin järjestöihin Johdanto HE 1/1998 (PL 2 ) Kansansuvereenisuuden periaate: Edustuksellinen demokratia Eduskunta ylimpänä valtioelimenä: Kun eduskunnan tehtäväksi määrätään kansan edustaminen, ei sen rinnalla voi olla muita sen kanssa kilpailevia valtioelimiä. Johdanto HE 1/1998 (PL 3 ) Valtiovallan kolmijako-oppi (Montesquieu): Lainsäädäntövalta Hallitusvalta (l. täytäntöönpanovalta) Tuomiovalta Checks and balances? Parlamentarismi ja ns. hallitusenemmistö 3
Johdanto Täysivaltaisuus l. suvereenisuus: Valtion täysivaltaisuus Kansan täysivaltaisuus Parlamentaarinen täysivaltaisuus Yksilön täysivaltaisuus Johdanto Ihmisoikeuksien ristiriitaisuus: Täysivaltaisuus (kuninkaan, valtion, tms.) Alamainen / subjekti (kansalainen, asukas, tms.) Ihmisyksilön luovuttamattomat oikeudet? Oikeusvaltion kehäpäätelmä : Täysivaltainen valtio, jonka on kunnioitettava omia perustuslakejaan Valtio ja oikeus 4
Valtio ja oikeus Se on kehotus järjelle ottaa uudelleen vastaan tehtävistään työläin, nimittäin itsensä tuntemisen tehtävä, ja perustaa tuomioistuin, joka turvaisi järjelle tämän oikeutetut vaatimukset ja toisaalta hylkäisi kaikki perusteettomat ja kohtuuttomat vaatimukset, ei mahtikäskyillä vaan järjen ikuisten ja muuttumattomien lakien mukaisesti, ja tämä on puhtaan järjen kritiikki itse. Immanuel Kant, Puhtaan järjen kritiikki (1781) Valtio ja oikeus Tietäminen / ajatteleminen Puhtaan järjen dialektiikka Antiteettisetristiriidat l. antinomiat Ihminen on kahden maailman kansalainen : Oleminen / pitäminen Tosiasiallinen / normatiivinen Luonnonlait / vapauden lait Valtio ja oikeus I Kant, Oikeusoppi (1797) Pätevän oikeuden edellytykset: Täysivaltaisuus (l. suvereenisuus) oikeuden apriorina ehtona Vapaaehtoinen alistuminen vs. itsensä arvottaminen Tutkimattomuus Ajatteleminen vs. väärä järkeily (ristiriita) 5
Valtio ja oikeus Maailma Oleminen Pitäminen Sisäinen moraali Ulkoinen oikeus Lait Täysivaltaisuus Valtio ja oikeus Kant ja täysivaltaisuus: 1. Oikeus kuuluu pitämisen maailmaan 2. Oikeuden normit ovat ulkoisia, moraalin sisäisiä 3. Ulkoiset oikeuden normit edellyttävät perustan, joka valtuuttaa ulkoisen lainsäätäjän (l. täysivaltaisuus) 4. Täysivaltaisuus edellyttää, että lainsäätäjän valta on hyväksyttävä vapaaehtoisesti ja ehdottomasti 5. Ehdotonta täysivaltaisuutta ei voi edes epäillä Ihminen on kahden maailman kansalainen. 6
1/16/17 Ihmisoikeuksien synty? Mutta aivan kuten laiva ilman köliä tukemassa kaaripuita, kokkaa, perää ja peräsintä on pelkkää puuta, jolta puuttuu aluksen muoto, samoin valtiota ei voi olla olemassa ilman suvereenia valtaa, joka yhdistäisi kaikki sen lukuisat jäsenet ja osat, ovatpa nämä kotitalouksia tai kollegioita, yhdeksi ruumiiksi. Jean Bodin, Kuusi kirjaa valtiosta (1576) J Bodin, Kuusi kirjaa valtiosta (1576) Keskeiset kysymykset: 1. Mitä on res publica? 2. Mikä valtiomuoto on paras? Valtion määritelmä: 1. Oikeudenmukainen hallinto 2. Kotitaloudet ja niiden yhteiset intressit 3. Täysivaltaisuus 7
1/16/17 Täysivaltaisuus on absoluuttista ja jatkuvaa Lait eivät sido täysivaltaista lainsäätäjää Poikkeukset: Jumalan, luonnon ja järjen lait Valtiosääntö Yhteiskuntasopimus Täysivaltaisuus lainsäädäntövaltana Westfalenin rauha 1648: Yksittäisten valtioiden täysivaltaisuus ja puuttumattomuusperiaate Uskonnonvapaus Mutta mitä todella tapahtui? Jokainen kansa, jokainen täysivaltainen ja itsenäinen valtio on arvostuksen ja kunnioituksen arvioinen koska se kuuluu samalla myös ihmiskunnan suureen yhteisöön, koska se on itsenäinen suhteessa kaikkeen muuhun maalliseen valtaan, ja koska sen puitteissa suuri määrä ihmisiä liittyy yhteen mikä on epäilemättä tärkeämpää kuin yksikään yksilö. Emer de Vattel, Kansojen oikeus (1758) 8
1/16/17 E de Vattel, Kansojen oikeus (1758) Keskeiset kysymykset: 1. Luonnonoikeutta kansoille 2. Velvollisuuksien tiede Täysivaltaisten ja autonomisten valtioiden velvollisuudet: 1. Liiton pysyvyys 2. Valtion täydellistäminen Täysivaltaisten valtioiden oikeudet: Velvollisuuksien edellyttämät keinot Valtioiden väliset suhteet: Arvokkuus Kunnioitus Sisäiset velvollisuudet ja ulkoiset oikeudet Täysivaltaisuuden oikeudet Täysivaltaisuuden velvollisuudet Sotaisa luonnontila Kansojen perhe Westfalen 9
L Oppenheim, Kansainvälinen oikeus (1905/1906) Valtion tunnusmerkit: Kansa Valtioalue Hallitusmuoto Täysivaltaisuus: Ulkoinen itsenäisyys Aluehallinto (territoriaalisuus) Julkinen valta yksilöihin nähden (imperium) Myös tunnustus: Valtio on tunnustettu oikeussubjekti Tunnustettu valtio on kansojen perheyhteisön jäsen: Itsehillintä Autonomiset rajoitukset Julistusluonnos (1949) 1 Jokaisella valtiolla on oikeus itsenäisyyteen ja siten oikeus käyttää kaikkea oikeudellista valtaansa ja valita vapaasti itsellensä hallitusmuoto toisten valtioiden puuttumatta asiaan. *** 5 Jokainen valtio on oikeudellisesti tasa-arvoinen jokaisen toisen valtion kanssa. 6 Jokaisella valtiolla on velvollisuus kohdella kaikkia tuomiovaltansa piiriin kuuluvia henkilöitä siten, että heidän ihmisoikeuksiaan ja perusvapauksiaan kunnioitetaan rotuun, sukupuoleen, kieleen ja uskontoon katsomatta. 10
Valtiota pidetään nyt laajalti kansansa palvelijana eikä päinvastoin. Samaan aikaan uudelleen virinnyt tietoisuus jokaisen yksilön oikeudesta määrätä omasta kohtalostaan on edistänyt yksilön täysivaltaisuutta ja tällä tarkoitan jokaiselle yksilölle kuuluvia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia sellaisina kuin ne on peruskirjaamme kirjattu. Kofi Annan, YK:n 54. yleisistunto (1999) Eettinen täysivaltaisuus Puuttumattomuusperiaate ja humanitaarinen interventio: Luhistuvat valtiot ja puuttumisoikeus Roistovaltiot ja suojeluvelvollisuus Suojeluvelvollisuus viittaa ensiksikin valtion viranomaisten vastuuseen toimista, jotka edistävät kansalaisten turvallisuutta ja elämää sekä heidän hyvinvointiaan. Toiseksi se viittaa kansallisten poliittisten viranomaisten sisäiseen vastuuseen kansalaisille ja YK:n kautta kansainväliselle yhteisölle. Kolmanneksi se tarkoittaa, että valtion toimielimet ovat vastuussa toimistaan; toisin sanoen, ne ovat julkisesti tilivelvollisia sekä teoistaan että tekemättä jättämisistään. Suojeluvelvollisuus (2001) 11
Kolme näkökulmaa: Valtion sisäinen velvollisuus Kansainvälisen yhteisön globaali velvollisuus Julkinen vastuu ( accountability ) Suojeluvelvollisuus tarkoittaa, ettei yksikään valtio voi kätkeytyä täysivaltaisuuden käsitteen taakse samalla kun se aiheuttaa tai sallii aiheutettavan suurta vahinkoa väestölleen. Valtiot eivät voi myöskään seurata toimettomina syrjästä jos tapahtumat ulottuvat niiden rajojen ulkopuolelle tai jos ne eivät ole yhteensopivia niiden kapeasti määriteltyjen kansallisten etujen kanssa. WFM, Suojeluvelvollisuus kansallisvaltio sitoutuu (2006) 12
Kumpikaan valtiosääntöoikeudellinen näkökulma ei ole perustetun vallan luomus vaan perustavan vallan. Valtuutettu valta ei voi koskaan muuttaa valtuutuksensa ehtoja. Apotti Sieyès, Mikä on kolmas sääty? (1789) Suvereeni on se, joka päättää poikkeustilasta. Carl Schmitt, Poliittinen teologia (1922) C Schmitt, Poliittinen teologia (1922) Poikkeustila on rajatilakäsite Oikeus ja normaalisuus vs. suvereeni päätös 13
C Schmitt, Valtiosääntöteoria (1928) Perustuslainsäätävä valta: Perustaa poliittisen olemassaolon ( eksistenssin ) Pätevyys perustuu valtaan (ei normiin) Yhtenäinen ja jakamaton Perustuslaista poikkeaminen: Perussääntönä jatkuvuus (poikkeuksena vallankumous) Perustuslailliset rikkomukset Suvereeni valta: Perustuslainsäätävän vallan käyttö Perustuslailliset rikkomukset l. poikkeustila Suvereeni valta ja kompetenssi l. toimivalta? Suvereeni valta ja kompetenssikompetenssi? Kaksi teoriaa: Muodollinen oikeuskäsite (oikeusvaltio) Poliittinen oikeuskäsite (Schmitt) C Schmitt, Poliittisen käsitteestä (1927) Poliittinen positiivisena käsitteenä Kriteerit: Erottelee vihollisen ystävästä Tekee sen julkisesti Perustuu päätökseen Mikä on silloin poliittinen valtiosääntö? 14
Suomi on täysivaltainen tasavalta. Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi. Suomi on Euroopan unionin jäsen. Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Tästä näkökulmasta katsottuna poikkeustila vaikuttaa todellakin leikkauspisteeltä, jossa demokratiaa on mahdotonta erottaa hirmuvallasta. Giorgio Agamben, Poikkeustila (2003) G Agamben, Homo sacer: Suvereeni valta ja paljas elämä (1998) Homo sacer ja roomalaisen oikeuden karkotettu lainsuojattomuus: Oikeus ei suojele elämää Elämä ei edes uhraamisen arvoista Kaksi elämää: bios ja zōē Oikeus sulkee itsensä ulkopuolelle Täysivaltaisen suvereenin peilikuva (vrt. Schmitt) 15
G Agamben, Poikkeustila (2003) Välttämättömyys nykydemokratian perustana (esim. sota terrorismia vastaan ) Seuraukset: Oikeus menettää sitovan voimansa Välttämättömyys lainsäädännön motiivina Välttämättömyys oikeuden alkuperänä Uusi poliittinen rationaalisuus: Täytäntöönpaneva vs. lakiasäätävä Peruspiirteet: Välttämättömyys (sota, sisäiset konfliktit) Oikeudellisen järjestyksen lykkäys Vallanjaon lakkauttaminen (lainsäädäntövalta, täytäntöönpanovalta, tuomiovalta) Pysyvä poikkeustila Leiri oikeudellisena rakenteena: Pysyvän poikkeustilan tilallinen ulottuvuus Oikeuden lykkääminen epämääräiseen tulevaisuuteen: Kaikki on mahdollista! Biopolitiikka ja paljas elämä Kaksoisvaltio: Perustuslaillinen rakenne Poikkeuksen rakenne 16
1/16/17 Kurinpito ja hallinnointi Kurinpito ja hallinnointi Kaksi täysivaltaista Kurinpito ja hallinnointi Yrjö III (1738-1820) Francis Willis (1718-1807) 17
Kurinpito ja hallinnointi Edelleen pidetään kiinni tietystä oikeusteoreetikkojen ja kuningasvaltainstituutioiden analyytikkojen hahmottamasta mielikuvasta, jossa valta ja laki, valta ja suvereenius yhdistyvät. Juuri tästä mielikuvasta eli laille ja suvereeniudelle annetusta teoreettisesti etuoikeutetusta asemasta on vapauduttava, mikäli halutaan analysoida valtaa ilmenemismuotojensa konkreettis-historiallisissa toimintatavoissa. On rakennettava vallan analytiikka, joka ei enää ota oikeutta mallikseen eikä koodikseen. Michel Foucault, Seksuaalisuuden historia: Tiedontahto (1976) Kurinpito ja hallinnointi M Foucault, Tarkkailla ja rangaista (1975) Oikeuden perinteiset valtatehtävät: Feodaaliruhtinaan tosiasiallisen vallan jatke Kuninkaanvallan oikeutus 1700-luvulta alkaen demokratian perusrakenne Teollistumisen ja perinteisen vallan yhteensopimattomuus Kurinpito ja hallinnointi Miksi täysivaltaisuuteen perustuva oikeudellinen malli jäi? Kuninkaanvallan kritiikki Kurinpidollisten käytäntöjen oikeudellistaminen ja naamioiminen Vallan kaksi rationaalisuutta: Täysivaltaisuus ja oikeudellinen valta Kurinpitovalta 18
Kurinpito jahallinnointi Oikeudellinen valta Kurinpitovalta Hallinnointi Ilmiö (esim.) rikos poikkeavuus Kohde teko tekijä Suunta menneisyys tulevaisuus surmaamisrikos väestöön tulevaisuuteen Motiivi sovitus (moraali) erityisestävyys (vaarallisuus) yleisestävyys (biovalta) Kurinpito ja hallinnointi M Foucault, Turvallisuus, alue, väestö (1977 1978) Hallinnointi on vallan kolmas rationaalisuus Täysivaltaisen oikeus päättää elämästä ja kuolemasta vs. alamaisen oikeus elää: Saada kuolemaan (l. tappaa, faire mourir) tai antaa elää (laisser vivre) valta kuolemaan Saada elämään (faire vivre) tai antaa kuolla (laisser mourir) valta elämään l. biovalta Kurinpito ja hallinnointi Pastoraalisuvereenin paimenvalta Kriittinen hallintorationaalisuus l. hallinnointi: Hallinnoinnin päämääristä päättävät hallinnoijat itse Ulkoiset häiriötekijät minimoidaan Päämäärät oikeuttavat keinot Kansantalouden lait ohjaavat Kansantalouden lait ovat totta 19
Kurinpito ja hallinnointi Oikeudellinen valta Kurinpitovalta Hallinnointi Ilmiö (tms.) rikos poikkeavuus rikollisuus Kohde teko tekijä väestö Suunta menneisyys tulevaisuus tulevaisuus Motiivi sovitus (moraali) erityisestävyys (vaarallisuus) yleisestävyys (biovalta) Kiitos! 20