7027/10 krl,vp/vp/ell 1 DG I 1A LIMITE FI

Samankaltaiset tiedostot
9645/17 team/tih/km 1 DG E 1A

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

9635/17 team/pmm/jk 1 DGE 1C

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

9452/16 team/rir/vb 1 DG G 2B

15083/15 team/mba/kkr 1 DG C 1

Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston 20. kesäkuuta 2016 hyväksymät neuvoston päätelmät arktisesta alueesta.

10368/1/19 REV 1 team/rir/mls 1 LIFE.2.B

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. syyskuuta 2017 (OR. en)

8361/17 eho/paf/hmu 1 DG B 2B

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. kesäkuuta 2019 (OR. en)

12950/17 eho/sj/pt 1 DG B 2B

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. huhtikuuta 2017 (OR. en)

Valtuuskunnille toimitetaan tämän ilmoituksen liitteessä edellä mainitut päätelmät, jotka ympäristöneuvosto antoi 22. joulukuuta 2009.

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

10417/16 team/vpy/si 1 DG B 3A

6068/16 team/hkd/vb 1 DGG 1B

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen

14209/17 1 DG E - 1C

8964/17 ai/paf/mh 1 DG E 1A

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2009 Euroopan erämaista (2008/2210(INI))

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

10054/12 rir/ht/ell 1 DG G 1

10062/19 team/as/mh 1 JAI.1

nro 26/ : "Mikä on viivästyttänyt tullin tietoteknisten järjestelmien toteuttamista?".

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 11. helmikuuta 2008 (15.02) (OR. en) 6299/08 DEVGEN 19 FIN 51 RELEX 89 ACP 20

6082/17 ht/msu/jk 1 DG E 1A

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 18. heinäkuuta 2002 (29.07) (OR. en) 10800/02

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. marraskuuta 2017 (OR. en)

Valtuuskunnille toimitetaan liitteenä talous- ja rahoituskomitean laatima ehdotus neuvoston päätelmiksi ilmastorahoituksesta.

PUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE

LIITTEET. ehdotukseen. Neuvoston päätös. Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomissiossa (IATTC) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. elokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. huhtikuuta 2016 (OR. en)

10667/16 team/mmy/vb 1 DGG 2B

PUBLIC /16 sj/mn/pt 1 DG E 1 LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. lokakuuta 2016 (OR. en) 12788/16 LIMITE

5808/17 rir/vpy/ts 1 DGG 3B

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

14894/16 team/msu/ts 1 DGD 1C

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. toukokuuta 2017 (OR. en) SEU 50 artiklan mukaisissa neuvotteluissa sovellettavat avoimuusperiaatteet

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. huhtikuuta 2014 (OR. en) 7911/14 Toimielinten välinen asia: 2014/0079 (NLE) PECHE 147

14148/17 team/js/mh 1 DGG 1A

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en)

14167/16 1 DGG 1A. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. marraskuuta 2016 (OR. en) 14167/16 ECOFIN 1015 ENV 696 CLIMA 148

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. lokakuuta 2016 (OR. en)

TARKISTUKSET 1-8. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/0000(INI) Lausuntoluonnos Enrique Guerrero Salom (PE438.

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2015 (OR. en)

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena Eurooppa-neuvoston edellä mainitussa kokouksessa hyväksymät päätelmät.

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita

8688/19 ADD 1 1 LIFE LIMITE FI

Edellyttäen, että edellä mainitut valtuuskunnat poistavat varaumansa, pysyvien edustajien komiteaa ja neuvostoa pyydetään

PUBLIC 9489/17 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. kesäkuuta 2017 (OR. en) 9489/17 LIMITE PV/CONS 27 RELEX 440

PUBLIC /15 vk/sj/mh 1 DG E 1A LIMITE FI. Euroopan unionin. Neuvosto. Bryssel, 3. joulukuuta 2015 (OR. en) 14950/15 LIMITE

LIITTEET. ehdotukseen. Neuvoston päätös. Intian valtameren tonnikalatoimikunnassa (IOTC) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta

Kansainvälisen kaupan valiokunta

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 31. maaliskuuta 2017 (OR. en)

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2109(INI)

Ed. asiak. nro: 8944/17 COMPET 305 IND 103 Ehdotus neuvoston päätelmiksi EU:n tulevasta teollisuuspolitiikan strategiasta Hyväksyminen

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

11037/10 paf,team/sj,ers/si 1 DG I 1A LIMITE FI

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0350/1. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. joulukuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. lokakuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. syyskuuta 2017 (OR. en)

15295/14 HG/phk DGB 3. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. joulukuuta 2014 (OR. en) 15295/14. Toimielinten välinen asia: 2014/0295 (NLE) PECHE 526

EUROOPAN PARLAMENTTI Kansainvälisen kaupan valiokunta

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. kesäkuuta 2017 (OR. en)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/0059(COD) budjettivaliokunnalta. kehitysyhteistyövaliokunnalle

Sosiaalisen vuoropuhelun elvyttäminen

13525/14 tih/sas/vl 1 DG D1C

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. kesäkuuta 2019 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. toukokuuta 2017 (OR. en)

8987/15 paf/sj/pt 1 DG G 3 C

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. huhtikuuta 2017 (OR. en)

Neuvosto antoi istunnossaan 26. toukokuuta 2015 tämän ilmoituksen liitteenä olevat neuvoston päätelmät.

KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

14060/1/14 REV 1 1 DG E 1A. Euroopan unionin. Neuvosto. Bryssel, 20. lokakuuta 2014 (OR. en) 14060/1/14 REV 1

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0341/61. Tarkistus. Flavio Zanonato S&D-ryhmän puolesta

13864/18 ma/js/hmu 1 ECOMP 1A

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) oikeudellisten asioiden valiokunnalta

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. maaliskuuta 2018 (OR. en)

7495/17 team/ht/hmu 1 DGG 1A

Ympäristöuhat eivät pysähdy kansallisilla rajoilla

CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Transkriptio:

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 16. maaliskuuta 2010 (18.03) (OR. en) 7536/10 ENV 171 AGRI 84 DEVGEN 83 PI 29 FORETS 39 ONU 51 PECHE 45 RECH 94 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Pääsihteeristö Valtuuskunnat Biologinen monimuotoisuus: Vuoden 2010 jälkeinen aika EU:n ja maailmanlaajuinen visio ja tavoitteet sekä perintöaineksen saatavuutta ja hyötyjen jakoa koskeva kansainvälinen järjestelmä Neuvoston päätelmät Valtuuskunnille toimitetaan liitteenä neuvoston (ympäristö) 15. maaliskuuta 2010 antamat päätelmät. 7027/10 krl,vp/vp/ell 1 DG I 1A LIMITE FI

LIITE Biologinen monimuotoisuus: Vuoden 2010 jälkeinen aika EU:n ja maailmanlaajuinen visio ja tavoitteet sekä perintöaineksen saatavuutta ja hyötyjen jakoa koskeva kansainvälinen järjestelmä Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO a) ON VAKUUTTUNUT siitä, että kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden teemavuosi 2010 tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden saada aikaan tarvittava poliittinen sitoutuminen ja ryhtyä poliittisiin toimiin kaikilla tasoilla biologisen monimuotoisuuden maailmanlaajuisen kriisin torjumiseksi; b) PALAUTTAA MIELIIN 22. joulukuuta 2009 antamansa päätelmät, KOROSTAA, että on tärkeää ylläpitää biologista monimuotoisuutta ja välttää aiheuttamasta peruuttamattomia vahinkoja ekosysteemeille ja niiden toiminnoille sekä eettisistä syistä, joihin kuuluu kunnioitus biologisen monimuotoisuuden itseisarvon tunnustamista kohtaan, että sosiaalisen ja taloudellisen vakauden turvaamiseksi, ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi, ja ON TÄYSIN TIETOINEN siitä, että biologinen monimuotoisuus vaikuttaa sekä suoraan että välillisesti keskeisellä tavalla inhimillisen elämän säilymiseen maapallolla ja yhteiskuntien hyvinvointiin tuottamiensa ekosysteemipalvelujen välityksellä; TOTEAA, että kaikilla on oikeus nauttia terveellisestä ja kestävästä ympäristöstä, mikä edellyttää biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja kestävää käyttöä; TOTEAA, että biologinen monimuotoisuus on keskeisessä asemassa pyrittäessä maailmanlaajuisesti torjumaan nälkää ja takaamaan elintarviketurva; c) TOTEAA, että TEEB-tutkimuksen (ekosysteemien ja biologisen monimuotoisuuden taloudelliset näkökohdat) 1 mukaan ekosysteemipalvelujen vuotuisen kadon arvo on nykykehitysskenaariossa noin 50 miljardia euroa ja yhteenlasketut hyvinvoinnin menetykset saattavat vuoteen 2050 mennessä olla noin 7 prosenttia vuotuisesta kulutuksesta; KOROSTAA, että toimimatta jättäminen aiheuttaisi kestämättömät kustannukset; sekä TOTEAA myös, että biologinen monimuotoisuus on keskeinen vaurastumista ja köyhyyden vähentämistä edesauttava tekijä; 1 TEEB (2008) (The Economics of Ecosystems and Biodiversity) Väliraportti biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen yhdeksännelle osapuolikokoukselle (COP 9). Ekosysteemipalvelujen arvo trooppisissa metsissä on arviolta 6 000 16 000 Yhdysvaltain dollaria hehtaaria kohti vuodessa ja koralliriutoilla arviolta 115 000 1 140 000 Yhdysvaltain dollaria vuodessa (TEEB Climate issues update). 7027/10 krl,vp/vp/ell 2

d) KOROSTAA biologisen monimuotoisuuden huomattavaa merkitystä taustavoimana talouskriisin torjumiseksi, työpaikkojen luomisen edistämiseksi ja pitkän aikavälin taloushyötyjen tuottamiseksi; TEEB-tutkimuksessa 2 havaittiin, että jopa 2,6 prosenttia Euroopan työntekijöistä tekee pääosin luonnonvaroihin perustuvaa työtä ja että jopa 16,6 prosenttia eurooppalaisista työpaikoista liittyy luonnonvaroihin välillisesti; ja ON TIETOINEN siitä, että useimmissa kehitysmaissa yhteys ekosysteemien ja työllisyyden, tulojen ja elinkeinojen välillä on vielä tiiviimpi; e) ON VAKAVASTI HUOLESTUNUT siitä, että biologista monimuotoisuutta koskevat EU:n asettamat ja maailmanlaajuiset tavoitteet vuodelle 2010 ovat jääneet saavuttamatta ja että biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen etenee liian nopeasti ja aiheuttaa erittäin vakavia ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia, mutta PAINOTTAA, että nämä tavoitteet ovat kuitenkin olleet olennaisen tärkeitä, koska niiden ansiosta on toteutettu hyödyllisiä toimia biologisen monimuotoisuuden hyväksi; f) PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE komission esittämän tiedonannon "Vaihtoehtoja biologista monimuotoisuutta koskevaksi EU:n visioksi ja tavoitteeksi vuoden 2010 jälkeen", joka edistää biologista monimuotoisuutta koskevan EU:n tulevan politiikan muodostamista; TOTEAA, että ehdotettuja keinoja, toimenpiteitä ja perusskenaarioita tarkastellaan edelleen, myös biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien ennalleen palauttamisen yhteydessä, ja ODOTTAA tämän osalta MIELENKIINNOLLA yksityiskohtaisia lisäarvioita, joita komission on tarkoitus toimittaa; g) TIEDOSTAA, että EU:n tavoitteiden saavuttamisen esteenä ovat olleet pääasiassa tiettyjen oikeudellisten välineiden puutteellinen täytäntöönpano, tavoitteiden puutteellinen ja vähäinen huomioon ottaminen alakohtaisissa politiikoissa, tieteellisen tiedon riittämättömyys ja aukot tiedoissa, riittämätön rahoitus, erityisongelmien (kuten haitallisten tulokaslajien) hoitamiseen tarvittavien tehokkaasti kohdennettujen lisävälineiden puute ja puutteet viestinnässä ja koulutuksessa tietoisuuden lisäämiseksi; ON näin ollen VAKUUTTUNUT siitä, että keinot eivät ole vastanneet tavoitteita ja että kaikilla edellä mainituilla aloilla tarvitaan kiireellisiä ja tehokkaita toimia, jotta vältetään luonnon sietokyvyn ylittyminen ja vakavien lisäpaineiden syntyminen Euroopan hyvinvoinnille; 2 Poliittisia päättäjiä varten tehty TEEB (2009). 7027/10 krl,vp/vp/ell 3

h) TOTEAA, että haitallisten maankäytön muutosten, luonnonvarojen liikahyödyntämisen ja kestämättömän käytön, haitallisten tulokaslajien, uhanalaisten lajien laittoman kaupan, merten happamoitumisen, ympäristön pilaantumisen ja yhä enemmän myös ilmastonmuutoksen aiheuttama elinympäristöjen häviäminen, pirstoutuminen ja köyhtyminen on suurimpia biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita ja että ilmastonmuutos, joka ei ole vältettävissä, saattaa pahentaa joitakin vaikutuksia, esimerkiksi lisätä sukupuuton uhkaamien lajien määrää; i) ON VAKUUTTUNUT siitä, että EU:n on näytettävä esimerkkiä ja toteutettava kiireellisiä toimenpiteitä, jotta se voi säilyttää oman biologisen monimuotoisuutensa, jolla on myös maailmanlaajuista merkitystä, vähentäen samalla sen haitallista vaikutusta biologiseen monimuotoisuuteen rajojensa ulkopuolella, ja samanaikaisesti osoitettava, että biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö voi sopia yhteen nopean talouskehityksen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kanssa ja jopa lisätä niitä, sekä osaltaan edistettävä maailmanlaajuisia pyrkimyksiä biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja sen kestävän käytön edistämiseksi; j) KOROSTAA, että parhaiden käytäntöjen ja teknologioiden kehittäminen ja siirto on olennaisen tärkeää toimien toteuttamiseksi koordinoidusti ja resurssien käyttämiseksi kustannustehokkaasti biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen, ilmastonmuutoksen ja aavikoitumisen torjunnassa; Biologinen monimuotoisuus EU:ssa 1. ON YHTÄ MIELTÄ pitkän aikavälin visiosta, jonka mukaan vuoteen 2050 mennessä Euroopan unionin biologista monimuotoisuutta ja sen tuottamia ekosysteemipalveluja eli sen luonnonpääomaa suojellaan, arvostetaan ja asianmukaisesti ennallistetaan biologisen monimuotoisuuden itseisarvon vuoksi ja ihmisten hyvinvointiin ja taloudelliseen vaurauteen oleellisesti vaikuttavina tekijöinä ja niin, että vältetään biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen aiheuttamat katastrofaaliset muutokset; 2. ON YHTÄ MIELTÄ myös tämän vision toteuttamista tukevasta yleistavoitteesta, jonka mukaan EU:n biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen ja ekosysteemipalvelujen heikentyminen on pysäytettävä vuoteen 2020 mennessä ja palautettava biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut mahdollisuuksien mukaan ennalleen tehostaen samalla EU:n toimia koko maapallon biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen estämiseksi; 7027/10 krl,vp/vp/ell 4

3. KATSOO, että koska biologinen monimuotoisuus ja sen kestävä käyttö ja hoito vaikuttavat olennaisesti ihmisten hyvinvointiin, vaurauteen ja talouskasvuun, vuoden 2050 visiolla ja vuoden 2020 yleistavoitteella on tärkeä merkitys, ja ne olisi myös otettava täysipainoisesti huomioon tärkeimmissä monialaisissa EU:n politiikoissa ja strategioissa, kuten kestävän kehityksen strategiassa ja kasvu- ja työllisyysstrategiassa (tulevassa EU 2020 -strategiassa), johdonmukaisuuden ja keskinäisen täydentävyyden maksimoimiseksi korkeimmalla poliittisella tasolla; 4. KOROSTAA, että Euroopan unioni voi toteuttaa tämän vision ja yleistavoitteen vain, jos sillä on tavoitteita vastaavat keinot; KATSOO sen vuoksi, että erilaisille ekosysteemeille, taustatekijöille, paineille ja toimenpiteille on tärkeää asettaa kunnianhimoiset, realistiset, saavutettavissa ja mitattavissa olevat välitavoitteet, varmistaa niiden sisällyttäminen asiaankuuluviin EU:n sisäisiin ja ulkoisiin alakohtaisiin politiikkoihin ja edistää parhaiden käytäntöjen hyödyntämistä ja joustavia toimintatapoja voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti; TOTEAA, että on tärkeää asettaa selkeä lähtötaso ja määritellä perusteet, joilla saavutuksia arvioidaan, ottaen samalla huomioon, että joissakin tapauksissa ennallistaminen voi olla myös luontaista uusiutumista; TOISTAA, että arviointivälineitä ja indikaattoreita on tätä varten kehitettävä edelleen; KOROSTAA, että tuloksilla, joihin biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen puitteissa käydyissä ja kansainvälisissä neuvotteluissa on päästy maailmanlaajuisesta tavoitteesta ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen torjumiskehyksestä, on merkitystä EU:n toimia määriteltäessä; KEHOTTAA tästä syystä komissiota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa esittämään kuluvan vuoden aikana, mahdollisimman pian Nagoyassa pidettävän biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten konferenssin kymmenennen kokouksen jälkeen ja sen tulokset huomioon ottaen, biologista monimuotoisuutta koskevan vuoden 2010 jälkeisen EU:n strategian, joka sisältää vaikutustenarvioinnin ja jossa tulisi vahvistaa lähtötilanne, jonka pohjalta voidaan mitata biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämistä ja sen palauttamista ennalleen, ehdottaa välitavoitteita sekä määritellä tarvittavat, toteutuskelpoiset ja kustannustehokkaat toimenpiteet ja toimet niiden saavuttamiseksi; 7027/10 krl,vp/vp/ell 5

5. TÄHDENTÄÄ, että biologisen monimuotoisuuden suojelu ja ekosysteemipalvelujen säilyttäminen edellyttää kustannustehokkaita politiikkoja ja toimia ja ulottuu huomattavasti laajemmalle kuin vain suojelualueisiin ja ekologisiin verkostoihin; VAHVISTAA kuitenkin, että suojelualueet ja ekologiset verkostot muodostavat biologisen monimuotoisuuden säilyttämispyrkimysten kulmakiven, PITÄÄ TÄRKEÄNÄ lintu- ja luontotyyppidirektiivien täysimääräistä täytäntöönpanoa, Natura 2000 -verkon viimeistelyn nopeuttamista sekä maalla että merellä sekä riittävän rahoituksen myöntämistä ottaen myös huomioon, että biologinen monimuotoisuus jakautuu EU:ssa epätasaisesti, ja tehokkaiden hoito- ja ennallistamistoimenpiteiden käyttöönottoa; 6. TOTEAA PAINOKKAASTI, että on tehostettava pyrkimyksiä ottaa biologinen monimuotoisuus huomioon kehitettäessä ja pantaessa täytäntöön muita, erityisesti luonnonvarojen hoitoa koskevia kansallisia ja EU:n politiikkoja, kuten maatalous-, elintarviketurva-, metsätalous-, kalastus- ja energia- sekä aluesuunnittelu-, liikenne-, matkailu-, kauppa- ja kehityspolitiikkoja, kaikkien asianomaisten politiikkojen tavoitteet huomioon ottaen; TOTEAA, että tuloksia voitaisiin parantaa tehostamalla koordinointia ja perustamalla tarvittaessa toissijaisuusperiaatetta noudattaen ns. vihreitä infrastruktuureja 3, jotka edesauttaisivat merkittävästi biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien näkökohtien ottamista huomioon mainituissa muissa politiikoissa; KOROSTAA vihreän infrastruktuurin merkitystä pyrittäessä sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja hillitsemään sitä, estämään elinympäristöjen pirstoutumista, lisäämään suojelualueiden välistä liitettävyyttä ja ylläpitämään lajikehitystä; PYYTÄÄ komissiota jatkamaan tämän ajatuksen kehittämistä; 7. TOTEAA, että biologisen monimuotoisuuden tämänhetkinen kriisi johtuu suurelta osin siitä, että ekosysteemipalveluja ei useinkaan arvosteta riittävästi; TÄHDENTÄÄ, että biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen taloudellisen arvon määrittämistyötä on edistettävä ja että se on otettava osaksi päätöksentekoa ja käytännön toteutusta; PITÄÄ TÄRKEÄNÄ myös helpottaa tämän arvon ottamista huomioon tavanomaisissa kirjanpitomenetelmissä, kuten yleismaailmallisessa kansantalouden tilinpitojärjestelmässä; KATSOO, että taloudellisen arvon määrittämisen olisi myös edesautettava biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen suojelun ottamista huomioon EU:n tulevissa rahoitusvälineissä; 3 Vihreällä infrastruktuurilla tarkoitetaan toisiinsa liittyvistä luonnonalueista koostuvaa verkostoa. Siihen voi kuulua maatalousmaata, viheralueita, kosteikkoja, puistoja, suojeltuja metsiä, kotoperäisten kasvien yhteiskuntia sekä merialueita, jotka säätelevät luonnollisesti myrskyjä, lämpötiloja, tulvariskiä sekä veden, ilman ja ekosysteemin laatua. 7027/10 krl,vp/vp/ell 6

8. EDELLYTTÄÄ, että EU:n toimet mahdollistavat kaikkien sidosryhmien täysimääräisen osallistumisen politiikkojen ja aloitteiden kehittämiseen paikallisesti ja kansallisesti; ja LUOTTAA siihen, että tällainen osallistava lähestymistapa puolestaan saa maan- ja merenkäytön suunnitteluun suoraan osallistuvat, erityisesti paikallisyhteisöt, tuottamaan tarvittavia ja täydentäviä alhaalta ylöspäin suuntautuvia aloitteita; Biologinen monimuotoisuus maailmanlaajuisesti 9. TOTEAA, että ihmisen toiminta on pidettävä turvallisissa ekologisissa rajoissa ja että on vältettävä biologisen monimuotoisuuden köyhtymistä ihmisen toiminnan takia niin, että lajit kuolevat sukupuuttoon ja muut ekologisesti kriittiset pisteet ylittyvät; TOTEAA, että EU:n on muiden toimijoiden tavoin vaikutettava tehokkaasti maailmanlaajuiseen ekologiseen jalanjälkeensä; 10. KOROSTAA, että on erittäin tärkeää ja tarpeellista saada biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät näkökohdat otettua huomioon ja valtavirtaistettua kaikilla asiaankuuluvilla aloilla ja vaikuttaa sillä tavoin biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen epäsuoriin ja suoriin taustatekijöihin; 11. TOISTAA, että suojelualueilla ja ekologisilla verkostoilla on suuri merkitys biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen ja kestävän käytön kulmakivenä; KOROSTAA tämän vuoksi, että on edistettävä kaikkia tarpeellisia toimenpiteitä biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi kolmansissa maissa, myös suojelualueiden perustamista ja hyvää hallinnointia kansallisten tarpeiden mukaisesti, esimerkiksi LifeWeb-aloitteen kautta, ja varmistettava samalla kaikkien sidosryhmien, erityisesti alkuperäis- ja paikallisyhteisöjen tosiasiallinen osallistuminen; ja KOROSTAA niin ikään, että on edistettävä kaikkia tarpeellisia toimenpiteitä biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla merialueilla, muun muassa laatimalla kansainvälinen luettelo tieteellisin perustein suojelun tarpeessa olevista ekologisesti ja biologisesti merkittävistä merialueista YK:n merioikeusyleissopimusta noudattaen; 7027/10 krl,vp/vp/ell 7

12. TÄHDENTÄÄ, että EU:n on aktiivisesti ja rakentavasti edistettävä maailmanlaajuista konsensusta visiosta (esim. vuoteen 2050), toiminta-ajatuksesta (esim. vuoteen 2020), mitattaviin indikaattoreihin yhdistetyistä välitavoitteista ja virstanpylväistä sekä asianmukaisten valvonta-, arviointi- ja raportointijärjestelmien perustamista; KANNATTAA sitä, että vaikka vision ja toiminta-ajatuksen pitäisi olla tulosjohtoisia, virstanpylväät ja välitavoitteet voisivat koostua tuloksista, prosesseista ja tuotospainotteisista sitoumuksista ja niissä voitaisiin painottaa keskeisiä taustatekijöitä ja toimintapolitiikan aloja, ekosysteemejä ja paineita; TOISTAA, että vision ja toiminta-ajatuksen pitäisi olla erittäin kunnianhimoisia, jotta ne voivat johtaa merkittäviin ja konkreettisiin poliittisiin toimiin ja täytäntöönpanonsa edellyttämiin resursseihin; 13. KANNATTAA vision ja toiminta-ajatuksen hyväksymistä korkeimmalla mahdollisella tasolla sekä menettelyllä, joka perustuu yhteistyöhön ja on mahdollisimman laaja; KOROSTAA, että on tärkeää ottaa biologisen monimuotoisuuden tavoitteet huomioon kaikkien asiaankuuluvien alojen suunnittelussa ja talousarvioiden laadinnassa ja vahvistaa tehokkaita ja osallistavia tapoja ja keinoja lisätä kyseisten alojen ja niihin liittyvien sidosryhmien sitoutuneisuutta, vastuullisuutta ja aktiivista osallistumista; ARVOSTAA YK:n ympäristöalan hallintotyöryhmän osallistumista biologista monimuotoisuutta koskevan maailmanlaajuisen toimintapoliittisen kehyksen kehittämiseen vuoden 2010 jälkeiseksi ajaksi; ja KOROSTAA, että on toteutettava tarvittavat käytännön järjestelyt sen varmistamiseksi, että kaikki asianomaiset instituutiot, järjestöt ja prosessit myös biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimusjärjestelmän ulkopuolella ottavat vision, toiminta-ajatuksen ja välitavoitteet omikseen ja helpottavat alojen asianmukaisten tavoitteiden määrittelyä; 14. PAINOTTAA tässä yhteydessä, että on kehitettävä prosesseja ja menettelytapoja biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen strategiseen suunnitelmaan kuuluvien välitavoitteiden täytäntöönpanon valvontaa ja arviointia varten; 15. ON SITÄ MIELTÄ, että päätöksentekoprosesseja on tehostettava ja biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen mukaisten elinten toimintaa järkeistettävä vuoden 2010 jälkeen, jotta voitaisiin siirtyä entistä tehokkaampaan täytäntöönpanovaiheeseen; 7027/10 krl,vp/vp/ell 8

16. KOROSTAA, että syyskuussa 2010 pidettävä, biologista monimuotoisuutta käsittelevä YK:n yleiskokouksen korkean tason istunto on erinomainen tilaisuus saada koko maailma tunnustamaan biologiseen monimuotoisuuteen maailmanlaajuisesti kohdistuva kriisi ja tarve pitää yllä elämän perusedellytyksiä maapallolla ja siten myös ihmiskuntaa ja tulevia sukupolvia ajatellen ja asianmukaisten aloitteiden tekemiseksi; PAINOTTAA, että kyseinen istunto on oivallinen poliittinen foorumi saada tukea synergian lisäämiseen biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien monenvälisten ympäristösopimusten ja Rion yleissopimusten välillä; 17. KATSOO G8-ryhmän biologista monimuotoisuutta koskevan Syracusan peruskirjan ("Carta di Siracusa") mukaisesti, että ympäristöalan hallinnon uudistaminen kaikilla tasoilla on oleellisen tärkeää biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen ottamiseksi huomioon kaikissa asiaankuuluvissa politiikoissa, talousjärjestelmien tämänhetkisten heikkouksien muuttamiseksi mahdollisuuksiksi sekä kestävän kehityksen ja työllisyyden edistämiseksi, ottaen erityisesti huomioon kehitysmaiden olosuhteet; 18. KOROSTAA, että tehokkaat biologista monimuotoisuutta ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista tukevat politiikat liittyvät erottamattomasti toisiinsa; TÄHDENTÄÄ, että entistä suurempi kansainvälinen ja kansallinen lähentyminen on tarpeen pyrittäessä käsittelemään molempia kysymyksiä toisiaan tukevalla tavalla, koska se optimoi mahdollisuudet meneillään olevissa biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja YK:n ilmastosopimuksen maailmanlaajuisissa prosesseissa ja Rio+20 -huippukokouksen valmisteluissa; 19. PALAUTTAA MIELIIN, että vuoden 2010 jälkeisen tehokkaan toimintapoliittisen kehyksen ja biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen uuden strategisen suunnitelman täytäntöönpano edellyttää riittävää resurssien käyttöönottoa kaikista mahdollisista lähteistä ja tarkistamalla rahoitusmekanismin ohjausta; KATSOO, että julkiseen ja yksityiseen rahoitukseen, innovatiiviset rahoitusmuodot mukaan luettuina, ja ilmastonmuutosta koskevaan Kööpenhaminan sitoumukseen liittyvään rahoitukseen, olisi asianmukaisin perustein jätettävä varaa ekosysteemipalvelujen maksuille tarpeen mukaan ja sekä sopeutumis- että hillitsemistoimet mukaan luettuina, ja että sillä olisi nimenomaisesti tuettava biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja kestävää käyttöä REDD+-mekanismin puitteissa, käyttäen tarvittaessa neuvoteltuja takuita; KATSOO niin ikään, että olisi harkittava biologista monimuotoisuutta tukevaa rahoitusta uudistamalla, poistamalla ja suuntaamalla uudelleen biologiselle monimuotoisuudelle haitalliset tuet; 7027/10 krl,vp/vp/ell 9

20. TOIVOO, että biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevän hallitustenvälisen foorumin (IPBES) kolmannessa ja viimeisessä hallitustenvälisessä useiden toimijoiden kokouksessa, joka on tarkoitus pitää kesäkuussa 2010, saatetaan päätökseen keskustelut tehokkaan ja riippumattoman, hallitusten tarpeisiin keskittyvän mekanismin perustamisesta vuonna 2010, jotta parhaita käytettävissä olevia tietoja biologisesta monimuotoisuudesta ja ekosysteemeistä käytettäisiin päätöksenteon pohjana kaikissa asiaan liittyvissä politiikoissa ja taloudellisessa toiminnassa; KATSOO, että päättäjille on tehokkaasti välitettävä biologisen monimuotoisuuden alan tietoja ja tuntemusta ja että vahvistamalla suotuisaa ympäristöä tieteen ja politiikan yhtymäkohdassa olisi voitava katalysoida valmiuksien kehittämistä; 21. KOROSTAA, että ekosysteemien ja biologisen monimuotoisuuden taloudellisiin näkökohtiin liittyvä uusi osaaminen ja tiedot on sisällytettävä erilaisiin keskusteluihin ja neuvotteluihin, joita käydään tieteellistä, teknologista ja teknistä neuvontaa varten perustetun avustavan toimielimen 14. kokouksessa (SBSTTA-14), täytäntöönpanon uudelleentarkastelua käsittelevässä työryhmässä (WG-RI) ja biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten konferenssin kymmenennessä kokouksessa (COP 10), sekä kaikkeen kyseistä yleissopimusta koskevaan työhön ja muihin biologisen monimuotoisuuden kannalta merkityksellisiin prosesseihin; KATSOO, että TEEB-tutkimuksen ja sen havaintojen edistämistä on jatkettava ja kehitettävä toimia sen tulosten käsittelemiseksi, myös tapoja ottaa sen suositukset huomioon tarpeen mukaan; Perintöaineksen saatavuus ja hyötyjen jako 22. TOTEAA, että Yhdistyneiden kansakuntien luonnon monimuotoisuuden teemavuosi tarjoaa poliittisen sysäyksen biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen kaikkien kolmen tavoitteen täytäntöönpanon tehostamiseen; 23. VAHVISTAA EU:n olevan sitoutunut perintöaineksen saatavuutta ja hyötyjen jakoa koskevaa kansainvälistä järjestelmää koskevien neuvottelujen saattamiseen onnistuneesti päätökseen biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen kymmenennessä osapuolikokouksessa ja KEHOTTAA kaikkia osapuolia jatkamaan rakentavaa osallistumista konsensuksen saavuttamiseksi; 24. TOISTAA, että avoimuus, oikeusvarmuus ja ennakoitavuus ovat tarpeen käytettäessä perintöainesta ja jaettaessa perintöaineksen ja siihen liittyvän perinteisen tietämyksen käytöstä saatavat hyödyt oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti; 7027/10 krl,vp/vp/ell 10

25. KOROSTAA sen vuoksi, että perintöaineksen saatavuutta ja hyötyjen jakoa koskevan kansainvälisen järjestelmän olisi muodostettava avoin sääntelykehys biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liitettävän, oikeudellisesti sitovia ja ei-sitovia määräyksiä sisältävän pöytäkirjan muodossa; MUISTUTTAA, että tällaisen pöytäkirjan olisi sisällettävä kansainvälisiä normeja saatavuutta koskevasta kansallisesta lainsäädännöstä ja noudattamiskäytännöstä; 26. TOTEAA, että perintöainekseen liittyvällä perinteisellä tietämyksellä on merkitystä biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen ja kestävän käytön sekä perintöaineksen käytöstä saatavien hyötyjen tasapuolisen jaon kannalta, minkä vuoksi nämä kysymykset on otettava riittävällä tavalla huomioon perintöaineksen saatavuutta ja hyötyjen jakoa koskevassa kansainvälisessä järjestelmässä, jotta biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen 15 artiklan ja 8 artiklan j alakohdan määräykset pantaisiin tosiasiallisesti täytäntöön sopimuspuolten konferenssin päätöksen IX/12 toimeksiannon mukaisesti; 27. PANEE MERKILLE maiden keskinäisen riippuvuuden elintarvikkeiden ja maatalouden perintöaineksesta ja sen merkityksen koko maailman elintarviketurvalle sekä tästä johtuvan tarpeen ottaa kyseinen perintöaines huomioon neuvoteltaessa perintöaineksen saatavuutta ja hyötyjen jakoa koskevasta kansainvälisestä järjestelmästä; KOROSTAA elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroja koskevan kansainvälisen sopimuksen myönteistä vaikutusta elintarviketurvaan ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillitsemiseen kyseisen perintöaineksen säilyttämisen ja kestävän käytön kautta. 7027/10 krl,vp/vp/ell 11