Rakennuslautakunta 26.1.2017 Liite 2 6 Päivi Rahikainen Haja-asutusalueen rakennuskannan inventointi Toimintamalli case Mikkeli Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Maanmittaustekniikka Insinöörityö 25.1.2016
Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Päivi Rahikainen Haja-asutusalueen rakennuskannan inventointi: toimintamalli case Mikkeli 35 sivua + 5 liitettä 25.1.2016 Tutkinto insinööri (AMK) Tutkinto-ohjelma maanmittaustekniikka Ohjaajat johtava rakennustarkastaja Sari Valjakka lehtori Reijo Aalto Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa toimintamalli Mikkelin kaupungin haja-asutusalueen rakennuskannan inventointiin. Toimintamallilla kartoitettiin menetelmät ja työtavat, joilla parannetaan rakennus- ja huoneistorekisterin tietosisältöä. Samalla saadaan kokemusta siitä, kuinka rakennusten inventointi tulevaisuudessa olisi tehokkainta suorittaa. Työssä käsiteltiin suhteellisen pienen alueen rakennuskantaa. Alue käsitti noin kuusikymmentä kiinteistöä. Maastomittausten ja rekisteriselvitysten perusteella päivitetään muuttuneet tiedot kaupungin rakennusrekisteriin. Työn pääasiallisena lähdeaineistona käytettiin kaupungin rakennusrekisteriä, kiinteistötietojärjestelmää, kunnan rakennuslupa-arkistoa ja kiinteistön omistajien palauttamia kyselylomaketietoja. Työ osoittaa, että alueella on paljon rakennuksia, joista rakennusvalvonnalla ei ole ajantasaista tietoa. Tämän perusteella voimme olettaa, että kaupungin muiltakin alueilta löytyy rakennuksia, jotka puuttuvat rakennuslupamenettelyn piiristä. Avainsanat kiinteistö, rakennusvalvonta, inventointi
Abstract Author Title Number of Pages Date Päivi Rahikainen Building stock inventory of a sparsely populated area in Mikkeli 35 pages + 5 appendices 25 January 2016 Degree Bachelor of Engineering Degree Programme Land Surveying Instructors Sari Valjakka, Building Inspector Reijo Aalto, Senior Lecture The main purpose of this Bachelor s thesis was to create an operating model for the building stock inventory of sparsely populated areas in Mikkeli, a town in Eastern Finland. The operating model mapped the available methods to improve the data content of the building and apartment registry. At the same time, experience about effective ways to perform the inventory of buildings in the future was gained. The thesis covers a fairly small area of the building stock, sixty real estates. Based on field measurements and register reports, the data in the building registry was updated. The principal data sources used for the study were the municipal building registry, the real estate information system, the municipal building archive and the questionnaires filled in and submitted by the real estate owners. The study shows that there is a significant number of buildings in the region of which the information stored with the building supervision is not up-to-date. Based on this result, it can be assumed that there are also buildings in the other areas of the town without a building permit. Keywords real estate, supervision on building, inventory of
Sisällys Lyhenteet 1 Johdanto 1 2 Mikkelin rakennusvalvonnan rekisterin nykytilanne 2 2.1 Yleistä 2 2.2 Rakennusvalvonnan käyttämät rekisterit ja ohjelmistot 3 2.2.1 Yleistä 3 2.2.2 Facta-kuntarekisteri 4 2.2.3 FactaGis-paikkatieto-ohjelma 9 2.2.4 StellaWeb 10 2.2.5 Rakennuslupien sähköinen hakupalvelu 10 2.2.6 Väestörekisterikeskus ja väestötietojärjestelmä 11 2.2.7 Ristiinan kunnan rakennusten inventointi 11 2.3 Rakennus- ja huoneistorekisterin laadunparannus 12 2.3.1 Raki-hanke 12 2.3.2 Pysyvä rakennustunnus 12 2.3.3 Täsmäytys 12 3 Viranomaismääräykset koskien rakennusvalvontaa 13 3.1 Lait, määräykset ja asetukset 13 3.1.1 Rakennuslaki 14 3.1.2 Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä maankäyttö- ja rakennusasetus 14 3.1.3 Hallintolaki ja kuntalaki 15 3.2 Kunnan tehtävät maankäyttö- ja rakennuslain mukaan 16 3.2.1 Kunnan tehtävät 16 3.2.2 Kunnan rakennusjärjestys 16 3.3 Kunnan rakennusvalvontaviranomainen 17 3.3.1 Rakennuslautakunta 17 3.3.2 Rakennusvalvonta 18 3.3.3 Kaavoitus 19 3.4 Ylikunnallinen toiminta 19 3.4.1 Rakennusvalvonnan alueellistaminen 19 3.4.2 Maakuntaliitto 19 3.4.3 Kuntaliitto 19 4 Selvitystyö Case Mikkeli 20
4.1 Koealue 20 4.2 Alkuselvitys 23 4.3 Palautetut lomakkeet ja maastomittausten valmistelu 23 4.4 Maastotyöt 24 4.4.1 Mittausmenetelmät 24 4.4.2 GPS- ja Takymetrimittaukset 25 4.5 Tulokset ja analysointi 25 4.5.1 Lomakkeilla ilmoitetut tiedot 25 4.5.2 Rakennuslaskenta 26 4.5.3 Rekisterivertailut 29 5 Yhteenveto 30 5.1 Toimintamalli 30 5.2 Parannusehdotukset 32 5.3 Pohdintaa 33 Lähteet 36 Liitteet Liite 1. Inventoitavan alueen rajaus Liite 2. Vastuualueet Liite 3. Kirje kiinteistön omistajille Liite 4. Kiinteistötietojen ilmoituslomake Liite 5. Artikkeli Etelä-Savon maakuntaliiton tarkastushankkeesta
Lyhenteet Facta Kuntarekisterijärjestelmä (GCI Suomi Oy). FactaGis Paikkatieto-ohjelma. KTJ Kiinteistötietojärjestelmä. Maanmittauslaitoksen ylläpitämä rekisteri, joka koostuu kiinteistörekisteristä sekä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä. PRT Pysyvä rakennustunnus. Rakennukselle annettava yksilöllinen tunnus. RaKi Rakennus- ja kiinteistörekisterin laadunparannus hanke. StellaWeb Mikkelin kaupungin Intranet-karttapalvelu. VRK Väestörekisterikeskus. Suomen valtion virasto, jonka vastuulla on ylläpitää rekisteriä Suomen väestöstä ja rakennuksista. VTJ Väestötietojärjestelmä. Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien ylläpitämä perusrekisteri.
1 1 Johdanto Tämä opinnäytetyö tehdään Mikkelin kaupungin rakennusvalvonnalle. Rakennusvalvonnan pääasiallisena tehtävänä on varmistaa turvallisen, terveellisen ja viihtyisän elinympäristön rakentumista. [1] Rakennusvalvonnan tehtävänä on myös ylläpitää rakennus- ja huoneistorekisteriä niin, että sen tietosisältö vastaa lain vaatimuksia. Opinnäytetyön ensisijaisena tavoitteena on tuottaa toimintamalli Mikkelissä alkavalle rakennusten inventoinnille. Opinnäytetyössä käsitellään Mikkelin kaupungin hajaasutusalueella olevien kiinteistöjen rakennuskantaa rajatulta alueelta. Alue käsittää noin 60 kiinteistöä. Kartta inventoinnin kohteena olevasta alueesta on liitteenä 1. Toimintamallilla kartoitetaan menetelmät ja työtavat, joilla parannetaan rakennus- ja huoneistorekisterin tietosisältöä. Samalla saadaan kokemusta siitä, kuinka rakennusten inventointi tulevaisuudessa olisi tehokkainta suorittaa. Opinnäytetyön pääasiallisena tutkimuskohteena on rajatun alueen rakennuskanta. Rakennuskannan todellisen tilanteen selvittäminen maastokäynneillä johtaa kyseessä olevan alueen rakennus- ja huoneistorekisterissä olevien virheiden ja puutteiden korjaamiseen. Tällä hetkellä rakennusvalvonnan ylläpitämässä rekisterissä on paljon puutteita johtuen muun muassa rekisteriin vietyjen aineistojen erilaisesta historiasta. Tietokanta-aineiston korjaus toteutetaan viemällä korjatut rakennustiedot rakennus- ja huoneistorekisteriin rekisterivertailujen ja rakennuslupakuvien sekä maastokäyntien avulla. Tämän perusteella saadaan esimerkiksi tiedot rekisteristä puuttuvien rakennuksien lukumäärästä. Kiinteistöille tehtävien maastokäyntien yhteydessä tarkastetaan rakennetun kiinteistön rakennustiedot ja postiosoitteet sekä lisäksi kiinteistön jätevesijärjestelmä ja vesihuoltoverkostoliittymien sijaintitiedot. Tämän tarkoituksena on kerätä kaikki mahdollinen viranomaisten tarvitsema tieto yhdellä kertaa, jotta vältytään useilta käynneiltä kiinteistöille. Opinnäytetyössäni en käsittele jätevesijärjestelmiä ja vesihuoltoverkostoliittymiä laajemmin kuin mittaamalla niiden sijaintitiedot maastossa. Työstä saatava hyöty kohdistuu lähinnä viranomaisten käyttämiin rekistereihin, jotka saadaan vastaamaan todellista tilannetta. Pitkällä aikavälillä ajantasainen rekisteri hel-
2 pottaa viranomaisten työskentelyä vapauttaen työpanosta muihin viranomaistehtäviin. Ajantasaistettu rakennus- ja huoneistorekisteri osoittaa käytetyn rakennusmäärän, mikä on oleellista rakennusvalvonnalle uusia lupia myönnettäessä. Alueen pohjakartta saadaan vastaamaan todellista tilannetta. Merkittävin hyöty kunnalle on rekisteristä puuttuvien rakennusten saattaminen kiinteistöveron piiriin. Ajantasainen rekisteri on myös edellytys sähköisille asiointipalveluille. Tämän opinnäytetyön raportointi tehdään tilastoimalla ja yleistäen siten, että yksittäisten kiinteistöjen tiedot eivät ole tunnistettavissa. Opinnäytetyön ohjaukseen osallistuvat johtava rakennustarkastaja Sari Valjakka ja rakennustarkastaja Juha Häyrinen Mikkelin kaupungin rakennusvalvonnasta. 2 Mikkelin rakennusvalvonnan rekisterin nykytilanne 2.1 Yleistä Mikkelin kaupunki sijaitsee Saimaan luoteisrannalla Etelä-Savon maakunnassa. Mikkeli on noin 54 700 suomalaisen kotikaupunki, muutaman tunnin juna- tai automatkan päässä pääkaupunkiseudulta. Väkiluvultaan Mikkeli on Suomen 18:nneksi suurin kunta. Kaupungilla on pituutta noin 110 km ja leveyttä noin 50 km. Kaupungin pinta-ala on noin 3 230 km², josta noin 680 km² on vesistöjä. Erikokoisia järviä ja lampia kaupungista löytyy noin 700. Väestötiheys on noin 21,5 asukasta/km². [2] Mikkelin kaupunki on perustettu vuonna 1838. Kuntaliitoksia on ollut kolme. Kuvassa 1 on esitetty kaupungin kasvaminen. Ensimmäinen kuntaliitos oli vuonna 2001, jolloin Mikkelin maalaiskunta ja Anttolan kunta liittyivät Mikkelin kaupunkiin. Vuonna 2007 Mikkeliin liittyi Haukivuori ja viimeisin kuntaliitos tapahtui vuonna 2013, jolloin Ristiinan kunta ja Suomenniemen kunta liittyivät Mikkelin kaupunkiin.
3 Kuva 1. Mikkelin kaupungin kuntaliitokset vuosina 2001 2013. [3] Viimeisimmän kuntaliitoksen myötä Mikkelin kaupungin pinta-ala kasvoi n.1 100 km² ja rakennusrekisterissä olevien rakennusten lukumäärä kasvoi noin 15 150 kappaleella. Mikkelin kaupungin rakennusrekisterissä on tiedot noin 51 960 rakennuksesta. [4] 2.2 Rakennusvalvonnan käyttämät rekisterit ja ohjelmistot 2.2.1 Yleistä Mikkelin kaupungin rakennusvalvonnalla on käytössä Facta-kuntarekisteri ja väestötietojärjestelmän (VTJ) rakennus- ja huoneistorekisteri sekä FactaGis-paikkatietoohjelmisto. Asiakaspalvelutehtävissä käytetään kaupungin intranet-karttapalvelua StellaWebiä. Asiakkaat voivat hakea rakennuslupia sähköisen hakupalvelun lupapiste.fi kautta. Kuvassa 2 on esitetty rakennusvalvonnan käytössä olevia ohjelmia ja sovelluksia. [5]
4 Kuva 2. Rakennusvalvonnan käytössä olevia sovelluksia ja ohjelmia. [5] 2.2.2 Facta-kuntarekisteri Facta-kuntarekisteri on Mikkelin kaupungin yleisesti käyttämä rekisteri, joka käsittää seuraavat sovellukset kaupungin eri yksiköiden tarpeisiin: rakennusvalvonta, väestö, tietopalvelu, maaomaisuuden kirjanpito, kiinteistö, suunnitelma, toimitustieto, ympäristöosa, ympäristövalvonta, nimistö, tilasto, kyselyosa, osapuolen hallinta, alueellistaminen ja järjestelmän hallinta. Rakennusvalvonta tallentaa Facta-rakennusvalvonta rekisteriin rakennuslupapäätökset, rakennus- ja huoneistorekisteritietoja, työnjohtaja- ja suunnittelijatiedot, katselmukset, lupa- ja päätösasiakirjat, erityissuunnitelmat, lainvoimaisuusajat sekä luvan voimassaoloajat. Kuvassa 3 on Facta-kuntarekisterin aloitusikkuna.
5 Kuva 3. Facta-kuntarekisterin käyttöliittymä Rekisteristä voi hakea rakennusvalvonta-asioita ja rakennusten tietoja erilaisilla hauilla, kuten esimerkiksi rakennusluvan asiatunnuksella, rakennuspaikan kiinteistötunnuksella, rakennuksen osoitteella, rakennuksen omistajan nimellä tai pysyvällä rakennustunnuksella (PRT). Uuden asian lisääminen rekisteriin aloitetaan antamalla asialle lupatunnus, joka on muotoa: vuosi, numero ja tunnustyyppi (esimerkiksi 15-0050-A). Kirjain lupatunnuksen lopussa tarkoittaa rakennuslupa-asian luonnetta, onko lupaa haettu uudisrakentamiseen (A), laajennukseen (B) vai toimenpiteeseen (C) tai rakennuksen purkamiseen (P). CGI Suomi Oy teki vertailut väestötietojärjestelmän (VTJ) ja kunnan Facta rekisterissä olevien rakennusten kesken. Rekisteriselvitysten perusteella on havaittu, että VRK:n ja Mikkelin kaupungin rakennusrekisterin tietosisällöt poikkeavat toisistaan. Useista kuntaliitoksista johtuen aineistot ovat erilaisia, tietojen tallentaminen ja ohjelmien erilaisuus ovat tuoneet haasteita aineistojen päivittämiseen rakennus- ja huoneistorekisteriin. Jokaisella liitoskunnalla on oma rakennusjärjestys, joissa on erilaiset vaatimukset rakentamistoimenpiteiden luvanvaraisuudelle. Rakennus- ja huoneistorekisteriin tehdyt useat konversiot ovat myös heikentäneet rekisterin tietosisältöä ja laatua.
6 Rakennuslupavaiheessa oleville rakennuksille annettiin koordinaattitieto käsin kirjoittamalla ne RH1-lomakkeelle. Virhemahdollisuus kasvoi moninkertaiseksi, kun tieto siirrettiin edelleen paperilta tietokantaan. Mikkelin kaupungin rakennusrekisterissä on paljon virheitä rakennusten koordinaateissa eli sijaintitiedoissa. Kohdekiinteistön- ja rakennuksen kiinteistötunnus eivät välttämättä kohtaa tai rakennuksilla ei ole rakennusnumeroa eli pysyvää rakennustunnusta. VRK:n ja rakennusrekisterin tiedot eivät ole yhdenmukaisia. Kuvassa 4 on esimerkki FactaGis-paikkatieto-ohjelman rakennustiedossa olevasta virheestä. Rakennuksen pitäisi kohdistua kiinteistölle, mutta rakennuksen koordinaatit ovat virheelliset, jolloin rakennus sijoittuu väärälle kiinteistölle. Vastaavia tapauksia rekisteristä löytyy paljon. Kuva 4. Paikkatieto-ohjelmassa esiintyviä virheitä rakennusten sijaintitiedoissa. [6] Rekisterissä on paljon ylimääräisiä rakennuksia, jotka ovat rekisterissä useampaan kertaan. Rakennuksilla on nolla koordinaatit, jolloin ne sijoittuvat karttaliittymässä kaikki yhteen paikkaa. Tällaisia rakennuksia oli selvityksen perusteella useita satoja. Rekisterissä olevien virheiden korjaaminen on käsityötä ja virheet täytyy korjata tapauskohtaisesti yksi kerrallaan. Suurimmaksi ongelmaksi on huomattu rekisterissä olevien keskeneräisten rakennusten lukumäärä. Rakennus näkyy rekisterissä keskeneräisenä, vaikka se olisi jo valmis.
7 Tämä johtuu siitä, ettei rakennukseen ole tehty käyttöönotto- tai loppukatselmusta. Rakennuksen pinta-alat eivät päivity rekisteriin ennen rakennuksen loppukatselmusta. Kuviossa 1 on esitetty Mikkelin kaupungin Facta-rekisterin keskeneräiset rakennukset ajalta 1.11.2015 30.11.2015. Keskeneräiset rakennukset 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 338 6 3 318 12 3 20 4 7 20 24 1 25 805 Kuvio 1. Mikkelin kaupungin Facta-rekisterin keskeneräisten rakennusten lukumäärät käyttötarkoituksittain. Kaaviosta voidaan todeta, että eniten keskeneräisiä rakennuksia löytyy maatalousrakennuksista. Ennen vanhaan maatilojen suurten talousrakennusten rakentamiseen ei tarvinnut rakennuslupaa. Mikkelin kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan asemakaava-alueen ulkopuolella tai ranta-asemakaava-alueella jo olemassa olevan asuinrakennuksen lisäksi kiinteistölle saa rakentaa enintään 15 k-m²:n suuruisen talousrakennuksen ja maa- ja metsätalouden harjoittamisen kannalta enintään 50 k-m²:n suuruisen varaston tai katoksen ilmoitusmenettelyllä. Facta kuntarekisterin mukaan Mikkelissä on 1 578 kpl keskeneräisiä rakennuksia, mutta todellisuudessa niitä on paljon enemmän. Ilmoitukseen perustuva lupa ei vaadi loppukatselmusehtoa, tällöin sen valmistumisesta ei ole tietoa. Eikä näitä Ilmoitusmenettelyllä käsiteltyjä lupia syötetä rekisteriin.
8 VRK lähetti aiempina vuosina paperisen listauksen Mikkelin kaupungin alueella olevista keskeneräisistä rakennuksista, nykyisin listaus saadaan sähköisenä. Seuraavassa kuviossa 2 on esitetty VRK:lta sähköisesti saadun aineiston keskeneräiset rakennukset käyttötarkoituksittain. 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Keskeneräiset rakennukset VRK 1438 811 794 765 0 84 60 58 34 33 32 27 25 20 17 16 16 15 14 14 14 13 10 10 Kuvio 2. VRK:n rekisterissä olevat keskeneräiset rakennukset käyttötarkoituksittain Mikkelissä. Eniten keskeneräisiä rakennuksia on talousrakennuksissa, saunarakennuksissa ja yhden asunnon taloissa sekä vapaa-ajan asunnoissa. VRK:n aineistossa keskeneräisiä rakennuksia on 4 454 kappaletta. Kuviossa 3 on eritelty rakennukset rakennustoimenpiteen mukaan. 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Keskeneräisten rakennusten rakennustoimenpide 735 Lisärakennus eli laajennus 471 Muu muutostyö 31 Uudelleen rakentamiseen verrattava muutostyö 3217 Uusi rakennus Kuvio 3. Keskeneräiset rakennukset rakennustoimenpiteen mukaan. Rekisteriä korjattaessa paperisen rakennuslupa-arkiston käyttäminen tuo haasteita työhön niillä alueilla, joiden rakennusluvat ovat vielä liitoskuntien omissa arkistoissa.
9 Vanhojen lupien etsiminen saattaa olla haasteellista, sillä vanhat rakennusluvat arkistoitiin luvan hakijan nimellä, joka yleensä oli myös kiinteistön omistaja. Nykyisin rakennusluvat arkistoidaan kiinteistötunnuksen perusteella. Tällä hetkellä kaupungin rakennusrekisterissä on tiedot 51 960 rakennuksesta. Lukumäärältään eniten on talousrakennuksia 14 046 ja asuinrakennuksia 13 666 sekä loma-asuntoja 11 401 kappaletta. 2.2.3 FactaGis-paikkatieto-ohjelma Mikkelin kaupungin rakennusvalvonnalla on käytössä FactaGis-paikkatieto-ohjelmisto. Sen käyttöä kaupungin eri tehtävissä ja tehtävien ylläpidossa sekä päätöksenteossa tulisi lisätä. Paikkatieto-ohjelmalla saadaan tehtyä erilaisia analyysejä ja esityksiä esim. kaupungin väestörakenteesta. Kuvassa 5 on esitetty paikkatieto-ohjelman aloitusikkuna. Kuva 5. FactaGis paikkatieto-ohjelman käyttöliittymä. [7] Paikkatieto esitetään yleensä karttatasoina kartalla. Tyypillinen paikkatieto on pisteitä, alueita, viivoja ja rasterikuvia tai ruudustoja. Pistemäisiä kohteita voivat esimerkiksi olla rakennukset, rakennusluvat ja osoitteet. Aluemaisia kohteita voivat olla kiinteistöt ja erilaiset aluejaot. Viivamaisia kohteita voivat olla esimerkiksi tiet. Paikkatieto on tietoa kohteesta, jonka maantieteellinen sijainti voidaan määritellä. Paikkatieto koostuu sijainti- ja ominaisuustiedoista. Kaikissa näissä kohdeluokissa kohteella on ominaisuustieto,
10 joka kertoo käyttäjälle kohteesta sen oleelliset tiedot. Facta-kuntarekisteri ja FactaGis muodostavat yhdessä paikkatietojärjestelmän. 2.2.4 StellaWeb StellaWeb on Mikkelin kaupungin sisäisessä käytössä oleva intranet karttapalvelu. Monet hallintokunnat käyttävät karttapalvelua asiakaspalvelutehtävissä. Rakennusvalvonnassa StellaWebiä käytetään asiakaspalvelutilanteissa, sillä ajatellaan kohteen nopean löytymisen olevan asiakaslähtöistä. Mikkelin kaupungin sisäisessä karttapalvelussa on tiedot mm. rakennuksista, rakennusluvista, kaavan pohjakartasta, asemakaavoista, kiinteistörajoista, vesi- ja viemäri johtokartat, maanomistuksesta ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) pohjavesialueista. Kuvassa 6 on Mikkelin kaupungin intranet-karttapalvelu StellaWeb. Kuva 6. Kaupungin intranet-karttapalvelu StellaWeb. 2.2.5 Rakennuslupien sähköinen hakupalvelu Mikkelissä on useamman vuoden ajan puhuttu rakennus- ja huoneistorekisterin laadunparannuksesta, joka on edellytys sähköisten asiointipalveluiden käyttöönotolle. Mikkelin kaupungilla on käytössä rakennuslupien sähköinen hakupalvelu, joka otettiin käyttöön syksyllä 2013. Hakupalveluun kirjaudutaan kansalaisen verkkotunnistamis- ja maksamispalvelun (VETUMA) kautta. Asiakas täyttää lupahakemuksen netissä ja saa siitä palautetta liittymän kautta. Rakennusvalvonnan keskeisenä toimintatapana tule-
11 vaisuudessa tulee olemaan sähköinen asiointi. Tällä hetkellä rakennuslupahakemuksia saapuu enemmän paperina kuin sähköisesti toimitettuna. Rakennuslupia on haettu sähköisesti lupapisteen kautta noin 680 kpl. Vuonna 2015 noin 35 % rakennusluvista haettiin sähköisesti. 2.2.6 Väestörekisterikeskus ja väestötietojärjestelmä Väestörekisterikeskus perustettiin vuonna 1969, jolloin aloitettiin väestörekisterin muuttaminen digitaaliseen muotoon. Rakennus- ja huoneistorekisteri (RHR) perustettiin 1970-luvun loppupuolella. Rakennus- ja huoneistorekisterin tietokanta kerättiin vuoden 1980 väestö- ja asuntolaskennan yhteydessä. Perustiedot rakennuksista kerättiin rakennuksen omistajalta ja huoneistojen haltijoilta lomakekyselynä. [8] Väestötietojärjestelmän tietokannassa on tiedot yli kolmesta miljoonasta rakennuksesta ja lähes kolmesta miljoonasta asunnosta. Kuntien rakennusvalvontaviranomaiset ovat lähettäneet 1.11.1980 jälkeen tiedot luvanvaraisista rakennushankkeista ja rakennusten muutostöistä väestötietojärjestelmään. [8] Ilmoitusvelvollisuus perustuu väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annettuun lakiin (661/2009) ja valtioneuvoston asetukseen väestötietojärjestelmästä (128/2010). [8] 2.2.7 Ristiinan kunnan rakennusten inventointi Entisen Ristiinan kunnan rakennustarkastaja kertoi tehneensä jatkuvaa ylläpitotyötä alueen rakennus- ja huoneistorekisteristä [Häyrinen 2015]. Ennen vuoden 2013 kuntaliitosta Ristiinan kunta ylläpiti alueensa rakennus- ja huoneistorekisteriä. Maistraatti lähetti vuosittain paperiset listat keskeneräisistä rakennuksista kunnan rakennustarkastajalle. Listassa olleet keskeneräiset rakennukset käytiin läpi systemaattisesti ja rakennustarkastaja suoritti loppukatselmukset niihin rakennuksiin, jotka sen vaativat. Muutokset korjattiin rekisteriin ja toimitettiin maistraattiin. Kesäaikana tehtäviä maastokäyntejä varten, työhön palkattiin yksi henkilö noin 3-4 kuukaudeksi. Tällä tavoin saatiin useiden tuhansien eurojen vuosittaiset tulot kunnalle.
12 Kuntaliitoksen myötä tämä toimintamalli on jäänyt pois. Rakennustarkastajien vastuualueiden kasvaessa ei keskeneräisten rakennusten systemaattiseen läpikäyntiin ole jäänyt aikaa. 2.3 Rakennus- ja huoneistorekisterin laadunparannus 2.3.1 Raki-hanke Rakennus- ja kiinteistörekisterin (RaKi) laadunparannus kuuluu VTJ:n rakennus- ja kiinteistötietojen käsittelyn uudistamiseen, jota kutsutaan nimellä RaKi -hanke. Hankkeen tavoitteena on maistraattien, kuntien, maanmittauslaitosten ja verohallinnon tuottavuuden parantaminen kehittämällä VTJ:n rakennus- ja kiinteistötietojen käsittelyä. Nähdään, että tuottavuus paranee kunnissa rakennuslupaprosessin sähköistämisellä. Jos kunnat ryhtyvät rekisterinpitäjiksi, rakentamiseen liittyvä ilmoitusmenettely voidaan hoitaa VTJ:n ylläpitorajapinnan kautta reaaliaikaisesti. Vuonna 2015 rakennusvalvontaan palkattiin henkilö kuudeksi kuukaudeksi tarkastamaan ja korjaamaan rakennus- ja huoneistorekisteriä. Korjausta tehtiin vertailemalla paikkatieto-ohjelman karttanäkymän ja rekisterin suhdetta sekä tutkimalla rakennuslupa-arkistosta löytyviä rakennuslupakuvia. 2.3.2 Pysyvä rakennustunnus Syksyn 2015 aikana rakennusvalvonta otti käyttöön valtakunnallisen pysyvän rakennustunnuksen (VTJ-PRT), joka on 9 -merkkinen, 1 -alkuinen numerosarja, jonka lopussa on aakkosnumeerinen tarkistemerkki. Käytännössä pysyvä rakennustunnus ei muutu, vaikka kiinteistötunnus muuttuisikin lohkomisen yhteydessä. Ennen tämän pysyvän rakennustunnuksen käyttöönottoa kuntien oli hyvä parantaa rekisteriään mahdollisimman paljon. 2.3.3 Täsmäytys VTJ:n ja kunnan rakennus- ja kiinteistörekisterin täsmäytys tehtiin Mikkelissä lokakuussa 2015. Täsmäytyksellä tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla kunnan rakennusrekisterin ja VTJ:n sisältämät rakennukset yhdenmukaistetaan toisiaan vastaaviksi. [9] Täsmäytyk-
13 sen jälkeen Mikkelin kaupungin rakennusrekisteriin kirjatuista rakennuksista noin 91 % sai VTJ-PRT-tunnuksen. Rakennuksia, jotka eivät saaneet VTJ-PRT tunnusta Factan kuntarekisteristä, oli 4 397 kappaletta. Taulukossa 1 on esitetty opinnäytetyössä käsitellyn alueen täsmäytymättömät rakennukset, joita havaittiin 18 kappaletta. Taulukko 1. Alueella olevia täsmäytymättömiä rakennuksia. Näiden täsmäytymättömien rakennusten korjaustyötä rekisteriin tehdään rakennusvalvonnassa muun työn ohessa. Jokainen täsmäytymätön kohde täytyy tutkia tapauskohtaisesti yksi kerrallaan. 3 Viranomaismääräykset koskien rakennusvalvontaa 3.1 Lait, määräykset ja asetukset Rakennustyötä säädellään erilaisilla lailla ja asetuksilla. Suomen rakentamismääräyskokoelmaan kootaan rakentamista koskevat oikeus ohjeet. Rakentamismääräyskokoelman uudistuksen tavoitteena on rakentamista koskevan sääntelyn selkeys sekä sen soveltamisen yhtenäisyys ja ennakoitavuus. [10] Rakentamista koskevat asetukset uudistetaan vuoteen 2018 mennessä vuonna 2013 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen mukaisesti. Laissa on viiden vuoden siirtymäaika, jona aikana aiempia rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja ohjeita voidaan soveltaa, kunnes uudet määräykset on annettu. [10] Rakennusten suunnittelua, rakentamisen työnjohtoa ja viranomaistoimintaa koskevat asetukset ja ohjeet ovat tulleet voimaan 1.6.2015. [10]
14 3.1.1 Rakennuslaki Rakennuslaki (16.8.1958/370) on tullut voimaan 1.7.1959. Sotien jälkeen maan jälleenrakentaminen korostui ja kaupungit kasvoivat. Korjausrakentamisen tarvetta ei ollut tarpeen korostaa. Suomen rakentamismääräyskokoelma syntyi vuonna 1976, kun rakentamista koskevat alemman tasoiset säännökset ja ohjeet koottiin yhdeksi kokoelmaksi. [11] Sodanjälkeisen korjausrakentamisen tullessa ajankohtaiseksi 1970 luvun lopulla, huomattiin, ettei rakennuslaissa ollut ohjeistusta korjausrakentamiseen. Sisäministeriö kumosi lain antamalla yleiskirjeen kunnille korjausrakentamisen soveltamisesta. Ohjeet osoittivat suunnan nykyiselle maankäyttö- ja rakennuslaille. [11] 3.1.2 Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä maankäyttö- ja rakennusasetus Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132) tuli voimaan 1.1.2000. Laissa määritellään kunnan maapolitiikkaan liittyvät toimenpiteet ja tavoitteet, joilla luodaan edellytykset yhdyskuntien kehittämiselle. Maankäyttö- ja rakennuslakia täydentää maankäyttö- ja rakennusasetus, joka tuli voimaan samaan aikaan maankäyttö- ja rakennuslain kanssa. Maankäyttö- ja rakennuslain 125 mukaan rakennuksen rakentamiselle tulee olla lupa. Rakennuslupa on myönnettävä olemassa olevaan kohteeseen, mikäli luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Jos rakennuslupaa ei ole haettu rakentamiseen tai rakennusta ei ole ilmoitettu, on kysymyksessä luvaton rakentaminen. [12] Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan rakennusvalvontaviranomaisella on oikeus perustelluista syistä päästä kiinteistölle tarkastuskäynnille, jos epäillään puutteita rakennus tai lupatiedoissa (MRL 183 ). Tarkastustoimesta on ilmoitettava kiinteistön haltijalle tai omistajalle vähintään yhtä vuorokautta aiemmin kuin tarkastus tehdään.[12] Maankäyttö- ja rakennuslain 1 :n mukaan lain yleisenä tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.
15 sekä turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. [12] Saman lain 12 :n mukaan rakentamisen ohjauksen tavoitteena on edistää: 1) hyvän ja käyttäjien tarpeita palvelevan, terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sekä sosiaalisesti toimivan ja esteettisesti tasapainoisen elinympäristön aikaansaamista; 2) rakentamista, joka perustuu elinkaariominaisuuksiltaan kestäviin ja taloudellisiin, sosiaalisesti ja ekologisesti toimiviin sekä kulttuuriarvoja luoviin ja säilyttäviin ratkaisuihin; sekä 3) rakennetun ympäristön ja rakennuskannan suunnitelmallista ja jatkuvaa hoitoa ja kunnossapitoa. [12] 3.1.3 Hallintolaki ja kuntalaki Hallintolaki on vahvistettu 6.6.2003 (434/2003), ja se tuli voimaan 1.1.2004. Laki säätää viranomaisten toimintaan yleisesti sovellettavista hyvän hallinnon perusteista sekä hallintoasioissa noudatettavasta menettelystä, jotka vaikuttavat yksityisen asemaan ja oikeussuojaan. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärän nähden. [13] Uusi kuntalaki on vahvistettu 10.4.2015 (410/2015), ja se tuli voimaan 1.5.2015. Tämän lain perustavoitteena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa. Kuntalain mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää kuntalaisille palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. [14]
16 3.2 Kunnan tehtävät maankäyttö- ja rakennuslain mukaan 3.2.1 Kunnan tehtävät Maankäyttö- ja rakennuslain (5.2.1999/132) 20 mukaan kunnan tehtävänä on huolehtia rakentamisen valvonnasta ja ohjauksesta alueellaan. Kunnan tehtävänä on myös huolehtia alueiden käytön suunnittelusta sekä maapolitiikan harjoittamisesta. [12] 20 Kunnan tehtävät Kunnan on huolehdittava alueiden käytön suunnittelusta, rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan sekä maapolitiikan harjoittamisesta. Kunnalla tulee olla käytettävissään tehtäviin riittävät voimavarat ja asiantuntemus. [12] Rakentamisen neuvontaa ja valvontaa varten kunnassa pitää olla rakennustarkastaja, jonka kelpoisuusvaatimukset on säädetty maankäyttö- ja rakennusasetuksessa [12]. Rakennustarkastajalla tulee olla tehtävään soveltuva rakennusalan korkeakoulututkinto. Lisäksi hänellä tulee olla riittävä kokemus rakennussuunnitteluun ja rakennustyön suoritukseen liittyvistä tehtävistä. Rakennustarkastaja on maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvissa tehtävissään kunnan rakennusvalvontaviranomaisen alainen. [15] 3.2.2 Kunnan rakennusjärjestys Maankäyttö- ja rakennuslain (5.2.1999/132) 14 mukaan kunnan tehtävänä on laatia ja hyväksyä rakennusjärjestys, jolla annetaan määräyksiä seuraavista asioista: paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen sopivan rakentamisen kulttuuri- ja luonnonvarojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. [12] Mikkelin kaupungin rakennusjärjestyksen tavoitteena on täydentää yleispiirteisiä kaavoja sekä antaa tasapuoliset ratkaisuperusteet kaavoittamattomien haja-asutusalueiden rakennuspaikkojen rakentamisen määrälle ja tavalle [16]. Mikkelin kaupungin raken-
17 nusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 9.3.2009 68, ja se astui voimaan 1.4.2009. Rakentamisen ohjaamiseksi voidaan antaa alueellisia tai koko kunta koskevia rakentamistapaohjeita, joiden tulee edistää alueen ominaispiirteisiin ja paikallisiin erityisoloihin sopivaa ja kestävää rakentamista. [16] Tällä hetkellä Mikkelin kaupungilla on voimassa kolme eri rakennusjärjestystä, johtuen kuntaliitoksista: Mikkelin kaupungin rakennusjärjestys, voimaantulo 1.4.2009 Ristiinan kunnan rakennusjärjestys, voimaantulo 8.3.2010 Suomenniemen kunnan rakennusjärjestys, voimaantulo 22.11.2001. Mikkelin kaupungilla ollaan uusimassa rakennusjärjestystä, joka kumoaa nämä kolme toisistaan erilaista rakennusjärjestystä. 3.3 Kunnan rakennusvalvontaviranomainen 3.3.1 Rakennuslautakunta Maankäyttö- ja rakennuslain 21 :ssä sanotaan, että rakennusvalvonnan viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä lautakunta tai muu monijäseninen toimielin, jona ei kuitenkaan voi toimia kunnanhallitus. Rakentamisen neuvontaa ja valvontaa varten kunnassa tulee olla rakennustarkastaja. [12] Rakennusvalvontaviranomainen valvoo yleisen edun kannalta rakennustoimintaa ja rakennettua ympäristöä sekä huolehtii maankäyttö- ja rakennuslain sekä maankäyttöja rakennusasetuksen määräysten ja säännösten toteutumista. Nämä määräykset toteutuvat lain säätämin keinoin rakennuslupamenettelyllä, jatkuvalla valvonnalla, katselmuksien suorittamisella, asiakkaiden ohjauksella ja neuvonnalla. Mikkelin kaupungin rakennusvalvonnan toimintaa ohjaa rakennuslautakunta, joka toimii myös jätehuoltoviranomaisena. [1] Kuvassa 7 on esitetty Mikkelin kaupungin organisaatio.
18 Kuva 7. Mikkelin kaupungin organisaatiokaavio. [17] 3.3.2 Rakennusvalvonta Rakennusvalvonnan asiakaspalvelu on osa Mikkelin kaupungin asiakaspalvelukeskusta, joka on aloittanut toimintansa syksyllä 2014. Mikkelin kaupungin rakennuslupa-asioista vastaavat johtava rakennustarkastaja ja viisi rakennustarkastajaa. Parhaimmillaan rakennusvalvonnassa oli seitsemän rakennustarkastajaa. Rakennusvalvonnassa työskentelee myös LVI-tarkastaja, tarkastusmestari, rakennuslakimies ja 2,5 toimistosihteeriä. Mikkelin kaupungin rakennustarkastajan tehtäviin kuuluu rakennuslupien valmisteleminen sekä rakennustyön valvontaan liittyvät katselmukset. Näiden lisäksi rakennusvalvontaviranomaisen tehtäviin kuuluu luvattoman rakentamisen valvonta. Viimeisten kuntaliitosten myötä Mikkelin kaupungin rakennusvalvonnan aluejaot kasvoivat. Mikkelin kaupunki on jaettu kolmeen vastuualueeseen, joita ovat pohjoinen alue ja eteläinen alue sekä kantakaupungin alue (liite 2).
19 3.3.3 Kaavoitus Rakennusjärjestyksellä annetut ohjeet ja määräykset eivät syrjäytä maankäyttö- ja rakennuslaissa annettuja säädöksiä. Rakennusjärjestyksen määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on toisin määrätty. Rakennusjärjestyksen tehtävänä on lähinnä täydentää näitä säännöksiä. 3.4 Ylikunnallinen toiminta 3.4.1 Rakennusvalvonnan alueellistaminen Ympäristöministeriö on asettanut vuonna 2014 työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella esitys uusimuotoisen rakennusvalvonnan toiminta- ja organisointivaihtoehdoista. Tarkoituksena on luoda suurempia ylikunnallisia rakennusvalvontayksiköitä. Rakentamisen haasteet vaativat lähitulevaisuudessa rakennusvalvontatoimelta uutta osaamista ja erikoitumista. Nähdäänkin, että riittävän ja monipuolisen asiantuntemuksen ja erityisosaamisen tarjonta ei ole mahdollista muuten kuin suurempien rakennusvalvontayksiköiden avulla. [18] Näiden ylikunnallisten rakennusvalvontayksiköiden haasteita tulevat olemaan pitkät välimatkat ja muun muassa erilaiset rakennusjärjestykset. 3.4.2 Maakuntaliitto Maakuntaliitto aloittaa kiinteistötietojen tarkastushankkeen, jolla eheytetään ja täydennetään kiinteistöjen rakennustietoja koskevia rekistereitä kunnissa (liite 5). Tavoitteena on ylikunnallinen toiminta. Tähän hankkeeseen on palkattu projektihenkilö yhdeksi vuodeksi. Hankeen projektisuunnitelma on tarkoitus toteuttaa vuoden 2016 aikana. 3.4.3 Kuntaliitto Kuntaliitolla ei ole ohjeistusta lopputyöni kaltaiseen projektiin [Valjakka 2015]. Maankäyttö- ja rakennuslain 183 :n mukaan rakennusvalvontaviranomaisella on oikeus lain mukaisen valvontatehtävän hoitamiseksi päästä rakennuskohteeseen ja suorittaa siinä tarkastuksia, jos on syytä epäillä, että rakentamista tai rakennuksen kunnossapitoa koskevia säännöksiä ja määräyksiä on rikottu. [12]
20 4 Selvitystyö Case Mikkeli 4.1 Koealue Koealue käsittää 63 kiinteistöä. Aluerajauksen suorittivat Mikkelin johtava rakennustarkastaja Sari Valjakka ja ympäristösuunnittelija Heikki Tanskanen Mikkelin Seudun ympäristöpalveluista. Rajauksessa pyrittiin löytämään alue, joka sijaitsee lähellä kaupunkirakennetta ja sisältää sekä loma- että vakinaista asutusta. Samalla pyrittiin löytämään alue, jossa on vesiosuuskunta (VOK). Kuvaan 8 on punaisella värillä merkitty alueen summittainen sijainti Mikkelin kaupunkirakenteessa. Alue sijaitsee noin viiden kilometrin päässä kaupungin keskuksesta kaakkoon. Kuva 8. Inventoitavan alueen sijainti kaupunkirakenteessa. [6] Koealue on maasto-olosuhteiltaan vaihtelevaa. Rakennukset sijoittuvat rannan läheisyyteen. Alueella sijaitsee kaksi maatalouden piiriin kuuluva kiinteistöä. Noin puolet alueen kiinteistöistä ovat lomakiinteistöjä ja puolet vakituisessa asuin käytössä olevia. Ilmakuva koealueesta on esitetty kuvassa 9.
21 Kuva 9. Ilmakuva alueesta. [6] Alueella on voimassa seuraavat osayleiskaavat: Salosaari Häyrylän osayleiskaava 2010, Ympäristöministeriö vahvistanut 22.2.1993 Saimaan rantaosayleiskaava, Etelä-Savon ympäristökeskus vahvistanut 20.12.2001. Vahvistetut ranta-asemakaavat: Häyrylän ranta-asemakaavan on hyväksynyt kaupunginvaltuusto 14.12.2009 Kyyhkylän rantakaavan on vahvistanut lääninhallitus 9.7.1976. Ennen maastotöitä alueella oli kaupungin rakennusrekisterin tietojen perusteella 127 rakennusta. Rakennusten jakautuminen käyttötarkoituksen mukaan on esitetty kuviossa 4 seuraavasti.
22 Kuvio 4. Facta rekisterissä olevat rakennukset ennen inventointia. Kuviosta nähdään alueella olevan paljon talousrakennuksia (941) ja saunarakennuksia (931). Samoin kaaviosta voidaan päätellä alueella olevan paljon lomarakennuksia (041) suhteessa vakituisiin asuinrakennuksiin (011). Koealueella on kiinteistöjen omistajina myös ulkopaikkakuntalaisia. Oheisessa kuviossa 5 on kuvattu kiinteistöjen omistajien määrää suhteessa paikkakuntalaisiin omistajiin. Kuvio 5. Paikkakuntalaisten omistajien suhde ulkopaikkakuntalisiin omistajiin.
23 4.2 Alkuselvitys Aluerajauksen jälkeen pidetyssä palaverissä mietittiin mitä tietoja rakennuksista on tarpeellista kerätä lomakkeella ja mitkä ovat ne mittausmenetelmät, joilla tiedot saadaan kerättyä. Työ aloitettiin laatimalla kirje (liite 3), joka lähetettiin kiinteistön omistajille. Kirjeessä kerrottiin työn tarkoitus ja perusteet. Kirje annettiin tarkastettavaksi rakennuslakimiehelle asiavirheiden varalta ennen sen jakelua. Kirjeen yhteydessä oli lomake (liite 3), jolla kartoitettiin rakennusten ominaisuustietoja ja jätevesijärjestelmien tietoja sekä kiinteistön osoitetieto. Kirjeen liitteenä oli kartta inventoitavasta alueesta (liite 1) sekä omistajan kiinteistöstä, jolle kiinteistön omistaja sai merkitä rakennukset, joista antoi tiedot lomakkeella. Kyselylomakkeelle esitäytettiin kiinteistötunnus. Lomake tuli palauttaa kirjeen mukana olevassa palautuskuoressa kahden viikon kuluessa. Kirjeitä lähetettiin 70 kappaletta. Kiinteistön omistajien yhteystiedot selvitettiin Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä kiinteistötietojärjestelmästä (KTJ). Kiinteistöllä saattoi olla neljäkin omistajaa ja jokaisella eri osoite väestötietojärjestelmässä. Kirje lähetettiin jokaiselle omistajalle. Tarkoituksena oli, että edes yksi omistajista vastaa kyselyyn. Lomakkeessa olevat kysymykset luotiin Facta-kuntarekisterin ja verohallinnon käyttämän kiinteistöverotietolomakkeen pohjalta soveltaen. [19] Lomaketta tehtäessä vertailtiin myös muiden kuntien tekemiä lomakkeita. Suomessa yhä useampi kunta on ryhtynyt parantamaan viranomaisten rakennustietoja sisältäviä rekistereitä. Verohallintoon oltiin yhteyksissä opinnäytetyöni aiheesta. Verohallinnosta haluttiin tietää alueen sijainti ja laajuus. [20] 4.3 Palautetut lomakkeet ja maastomittausten valmistelu Kirjeitä palautettiin määräaikaan mennessä 32 kpl. Muutamia puhelinsoittoja tuli kiinteistön omistajilta. Soitot koskivat lähinnä lomakkeen lyhyttä palautusaikaa. Muutama omistaja oli huolissaan, ettei ollut saanut lomaketta. Soittajat olivat hyvin asiallisia. Kir-
24 jeiden palauttamisen jälkeen olimme yhteydessä niihin kiinteistön omistajiin, jotka halusivat sopia maastokäynnille ajan. Maastoryhmän kanssa pidettiin palaveri maastomittauksista. Päätettiin tehdä koemittaukset yhden kiinteistön alueella ennen varsinaisten maastotöiden alkua. Paikkatietoohjelmassa ylläpidettiin inventoitavan alueen karttaa. Kartalle merkittiin eri värein ne kiinteistöt, joiden omistajat halusivat sopia tapaamisen tai halusivat käynnistä ilmoituksen. Kartalla ylläpidettiin myös niitä, jotka eivät tarvinneet ilmoitusta käynnistä. Tämä auttoi maastokäyntien aikataulun laatimisessa ja suunnittelussa. Työn pääasiallisena lähdeaineistona käytettiin kunnan rakennus- ja huoneistorekisteriä (RHR), kiinteistötietojärjestelmää (KTJ), kunnan rakennuslupa-arkistoa sekä kiinteistön omistajien palauttamia lomaketietoja. 4.4 Maastotyöt 4.4.1 Mittausmenetelmät Kiinteistölle tehtävien maastokäyntien tarkoituksena oli kerätä kiinteistön rakennuksista tarkempia tietoja ja varmistaa, ettei rekistereihin päädy virheellistä tai puutteellista tietoa. Maastokäyntien yhteydessä tarkastettiin rakennetun kiinteistön rakennustiedot ja postiosoitteet sekä mitattiin vesihuoltoverkostoliittymien sijaintitiedot. Jätevesijärjestelmien osalta tehtiin selvitys, ketkä olivat liittyneet vesiosuuskunnan vesija viemäriverkkoon ja keneltä puuttui jätevesiselvitys. Tämän oli tarkoitus ohjata maastokäyntejä niiltä osin, kun ympäristösuunnittelija olisi mukana tekemässä selvitystä puuttuvista tai epäselvistä jätehuoltoasioista. Koska tapaamisaikojen sovittaminen kaikille osapuolille sopiviksi olisi vienyt työhön varattua aikaa, päätettiin, että maastossa mitataan jätehuoltoverkoston sijaintitiedoista vesijohdon sulku ja jätevesipumppaamo. Ympäristösuunnittelija tekee jätevesiselvitykset hänelle sopivana aikana. Maastotyöt tehtiin marraskuun aikana. Maastossa työskenteli kahden hengen mittausryhmä noin kahden viikon ajan. Kiinteistölle mennessä, ensimmäiseksi esittelimme itsemme ja asiamme kiinteistön omistajille, mikäli he olivat paikalla. Päivässä mitattiin keskimäärin viisi kiinteistöä, johtuen kiinteistöllä sijaitsevien rakennusten lukumäärästä
25 tai mittaryhmälle tulleista muista toimeksiannoista. Maastomittaukset tehtiin virkaaikana kello 9:00 ja 15:00 välillä. Rakennukset mitattiin ulkomitoin. Sisätiloihin ei ollut tarpeen päästä. Maastossa kiinnitettiin huomiota rakennusten kuntoon ja käyttötarkoitukseen sekä kirjattiin kiinteistön alueella olevien rakennusten lukumäärät sekä otettiin valokuvat. 4.4.2 GPS- ja Takymetrimittaukset Maastossa mittaukset aloitettiin satelliittimittauksella (GPS) mittaamalla kaksi pisteparia kiinteistölle. Pisteiden paikat valittiin huolellisesti siten, että mahdollisimman moni rakennuksen nurkka näkyi pisteeltä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää mitattavien pisteiden sijaintitarkkuuteen. Näiden kahden pisteen avulla orientoitiin ja asemoitiin takymetri. Kartoitettavien kohteiden tarkkuusvaatimusten pitää vastata JHS 185:n laatuvaatimuksia. [21] Kiinteistön rakennuksista mitattiin rakennusten nurkat. Sellaiset rakennusten seinälinjat, katokset ja terassit, joita emme saaneet mitattua täkymetrillä, mitattiin mittanauhalla. Nämä mitat kirjasimme käsin kiinteistöstä olevaan karttapohjaan. Mittausmenetelmällä saimme kiinni rakennusten sijainnit ja jälkilaskennan perusteella voimme antaa rakennukselle keskipisteen koordinaatit sekä laskea rakennusten pintaalat. Kokeneilta mittausmiehiltä kiinteistöä kohti kului noin tunti, riippuen kiinteistöllä olevien rakennusten lukumäärästä. 4.5 Tulokset ja analysointi 4.5.1 Lomakkeilla ilmoitetut tiedot Kuukauden kuluessa palautettuja lomakkeita oli 55 kpl, eli n. 95 % palautti kyselylomakkeen. Lomakkeilla ilmoitettiin tiedot 158 rakennuksesta. Lomakkeilla ilmoitetut tiedot rakennusten lukumääristä pitivät pääsääntöisesti paikkansa. Muutaman kiinteistön omistaja oli jättänyt ilmoittamatta rakennukset, joille ei heidän käsityksen mukaan tarvinnut hakea rakennuslupaa.
26 Kuviossa 6 on esitetty rakennusten lisäys palautettujen lomakkeiden jälkeen verrattuna rekistereissä oleviin. 200 Lomakkeilla ilmoitettujen rakennusten lukumäärä rekisterissä oleviin 150 100 50 114 127 158 0 VRK Facta ilmoitettu Kuvio 6. Eri rekistereissä olevien rakennusten lukumäärät sekä lomakkeiden palautusten jälkeinen tilanne. Lomakkeilla ilmoitettiin tiedot 158 rakennuksesta ja rakennelmasta. Lisäys kaupungin Facta-rekisterissä oleviin oli 31 rakennusta. Tässä lisäyksessä ovat mukana kaikki lomakkeilla ilmoitetut rakennukset. Koealueella on 63 kiinteistöä, joista kolme on kaupungin omistamia kiinteistöjä ja yksi Metsähallituksen omistama kiinteistö. Alueella on kuusi kiinteistöä, joilla ei ole rakennuksia. 4.5.2 Rakennuslaskenta Maastosta kerätty koordinaattitieto luettiin kuvatiedostoon ja laskettiin rakennusten pinta-alat. Käytössä oli MicroStation Stella -ohjelma. Kuvassa 10 näkyy laskettujen rakennusten pinta-alat ja rakennusten sivujen pituudet. Laskennalla tuotettujen pisteiden pistenumerona on 0. Maastomittauksen tuottamat pisteet ovat kuvassa väliltä 80 92.
27 Kuva 10. Maastomittauksen jälkeinen rakennusten laskenta. Laskettu aineisto vietiin FactaGis-paikkatieto-ohjelmaan. Ohjelmassa voidaan verrata rakennusrekisterissä olevien rakennusten pistemäistä kohdetta laskettuihin rakennuksiin ja korjata virheelliset sijaintitiedot rekisteriin. Kuvassa 11 on rakennusrekisterissä olevia virheitä rakennusten sijaintitiedoissa. Kuva 11. Mitatut rakennukset ja Facta-rekisterissä olevia virheitä rakennusten sijainnissa. [6] Facta-rekisterin virheelliset koordinaattitiedot rakennuksista voidaan korjata FactaGis- paikkatieto-ohjelmassa, josta ne päivittyvät Facta-rekisteriin. Kartalla korjaus suoritettiin
28 siirtämällä pistemäinen rakennustieto oikeaan kohtaan. Karttaliittymän ja Factarekisterin välinen tietokantayhteys täytyy aktivoida ennen siirtoa. Kuvassa 12 on korjatut rekisteritiedot ja Maanmittauslaitoksen maastotietokannan rakennukset. Kuvassa on vihreällä ja mustalla viivalla esitetty maastotietokannan rakennukset ja valkoisella mitatut. Kuva 12. Korjattu rekisteritieto. [6] Kuvassa 13 on valkealla viivalla maastossa mitatut rakennukset. Kiinteistöllä on maastotietojen perusteella kolme rakennusta. Ilmakuvassa näkyvä rakennus on maastotietojen mukaan purettu, mutta se näkyy vielä kaupungin rakennusrekisterissä. Kuva 13. Mitatut rakennukset ja Facta-rekisterissä oleva purettu rakennus. [6]
29 Kuvassa 14 on esitetty korjattu tilanne. Rakennusten sijaintitieto on korjattu rekisteriin ja purettu rakennus poistettu, jolloin se ei näy karttanäkymässä. Kuva 14. Korjattu rekisteritieto. [6] 4.5.3 Rekisterivertailut Maastossa mitattuja tietoja verrattiin rakennuslupakuviin ja rekisterissä oleviin tietoihin. Rekisteriin korjattiin lomakkeilla annetut tiedot rakennusten ominaisuustiedoista, jos ne olivat puutteellisia tai puuttuivat rekisteristä. Rekisterissä on rakennuksia, jotka ovat tosiasiassa purettuja. Osalle näistä rakennuksista ei ole haettu purkulupaa. Purettavista rakennuksista rakennusvalvonta lähettää tiedon maistraattiin. Suurin osa maastossa mitatuista rakennuksista oli talousrakennuksia, joille ei ole haettu asianmukaista rakennuslupaa. Asuinrakennuksilla on pääsääntöisesti luvat kunnossa. Alueelta löytyi rakennuksia, joiden käyttötarkoitus oli muuttunut. Esimerkiksi talousrakennuksesta oli tehty sauna, jolle ei ole haettu muutoslupaa. Jos mitatuissa ja ilmoitetuissa pinta-ala tiedoissa havaittiin suurta poikkeamaa, rakennustarkastaja on yhteydessä kiinteistön omistajaan uudelleen. Rakennusten lisäys maastotöiden jälkeen kaupungin rekisterissä oleviin oli 25 rakennusta. Lisäys on esitetty kuviossa 7.
30 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Rakennusten lisäys maastomittausten jälkeen rekisterissä oleviin 114 127 152 VRK Facta mitattu Kuvio 7. Eri rekistereissä olevien rakennusten lukumäärät sekä maastomittausten jälkeinen tilanne. Lomakkeilla ilmoitettiin enemmän rakennuksia kuin maastossa mitattiin. Nämä rakennukset, joita emme mitanneet, olivat pääsääntöisesti leikkimökkejä. 5 Yhteenveto 5.1 Toimintamalli Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa toimintamalli Mikkelin kaupungin rakennusvalvonnalle. Toimintamalli käsittelee tietyn alueen rakennuskannan inventointia. Toimintamalliin kuvassa 15 on koottu ne asiat, joita tulee huomioida kussakin osa-alueessa.
31 TOIMINTAMALLI Toimistotyöt Maastotyöt Tulosten analysointi Toimenpiteet aluerajaus kirjeet, lomakkeet omistajatiedot (KTJ) postitus maastotiedon keruu rakennusten mittaus vesihuoltoverkoston sijaintitiedot GPS, Täky, mittanauha lomakkeet rakennusten laskenta rekisterivertailut korjatut tiedot rekisteriin kehoitus rakennusluvan hakemiseen (luvaton) Rakennus- ja huoneistorekisteri Kuva 15. Toimintamalli rakennusten inventointiin. Opinnäytetyö osoitti todeksi Mikkelin kaupungin rakennusrekisterin paikkansapitämättömyyden. Suhteellisen pieneltä alueelta löytyi rakennusvalvonnan luparekisteristä puuttuvia rakennuksia 25 kappaletta. Suurin osa näistä rakennuksista on talousrakennuksia. Näille rakennuksille ei Mikkelin kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan ole tarvinnut hakea rakennuslupaa, vaan ilmoitus asiasta olisi riittänyt. Korjattavat rakennustiedot päivitetään Facta-kuntarekisteriin niiltä osin, kun luvat ovat kunnossa. Luvattomien rakennusten saaminen lupamenettelyn piiriin vaatii rakennustarkastajan yhteydenottoa asianosaisiin. Rakennustarkastaja kehottaa omistajaa hakemaan rakennus- tai toimenpidelupaa kohteelle. Luvattomallekin rakennukselle tulee myöntää lupa, jos sille on olemassa edellytykset. Rakennustarkastusviranomaisella on oikeus käyttää hallintopakkoa asian saattamiseksi lailliseen tilaan. Kiinteistöille tehtävien maastokäyntien yhteydessä tarkastettiin kiinteistön osoitetieto. Osoitteet olivat alueella pääsääntöisesti oikein. Kaupungin ylläpitämässä osoiterekisterissä oli muutama kirjoitusvirhe, jotka korjattiin rekisteriin. Työn tavoitteena oli tuottaa toimintamalli Mikkelin kaupungin haja-asutusalueen rakennuskannan inventointiin. Mielestäni opinnäytetyön tavoite täyttyi tältä osin, mutta työtä tulee jatkaa viemällä korjattavat rakennustiedot Facta-rekisteriin ja edelleen VTJ:n ra-
32 kennus- ja huoneistorekisteriin. Luvattomat rakennukset tulee saattaa lupamenettelyn sekä kiinteistöveron piiriin. 5.2 Parannusehdotukset Työssä oli tarkoitus tutkia, kuinka UAV-kopteri (Unmanned aerial vehicle) soveltuu käytännössä rakennuskannan inventointiin. Tämä asia jäi opinnäytetyöni ulkopuolelle. Uskon kuitenkin, että kopteri on tulevaisuudessa yhtenä osana rakennusrekisterin laadun parannuksessa. Asiakkaille tiedottamiseen on hyvä ottaa mukaan paikallislehti ja internet. Lomakkeen palauttaminen ja täyttäminen internetin kautta tulisi mahdollistaa. Palautusaika lomakkeella tulisi olla vähintään kolme viikkoa. Mikkelin kaupungilla on kolme erilaista rakennusjärjestystä, johtuen useista kuntaliitoksista. Yksi yhtenäinen rakennusjärjestys selkeyttäisi lupamenettelyä. Verottajan vaatimukset ovat kaikille yhdenmukaiset. Kaikki yli 5 m²:n suuruiset rakennukset tulee ilmoittaa verottajalle. Verottajan vaatimat kiinteistöverotiedot rakennuksista ja kaupungin ohjeet rakennusjärjestyksen mukaisesta rakentamisesta eivät kohtaa. Kaupunkisuunnittelun tekemät suunnittelutarve- ja poikkeamispäätökset eivät ole paikkatieto-ohjelmassa. Rakennusvalvonnalle olisi näistä hyötyä arvioitaessa rakennusluvan myöntämistä haja-asutusalueelle. Maaseudulla kiinteistön omistajat saattavat purkaa rakennuksia, jos ne tulevat verotuksen piiriin. Tällöin tuhoutuu osa kulttuurihistoriallista rakennuskantaa. Olisiko parempi vain korottaa kiinteistöveroprosenttia ja jättää nämä rakennukset verotuksen ulkopuolelle? Toisaalta maaseudulla on paljon rakennuksia, jotka ovat asuinkelvottomia ja turvallisuudelle vaarallisia. Näiden rakennusten purkaminen ja poistaminen rekisteristä ja verotuksen piiristä on vain hyvä asia. Paikkatietoaineistoa tulisi hyödyntää päätöksenteossa esittelemällä karttapohjalla ne asiat, joita kulloinkin käsitellään. Esimerkkinä voisi olla jonkin kiinteistön kauppa tai vuokrattava alue. Samoin kaupungin rakenteilla oleva kunnallistekniikka tai tulevat ka-
33 tujen korjaustyöt ja kustannusarviot voisi näkyä karttapohjalla. Päätöksenteon tulee olla myös kuntalaisille läpinäkyvää, ei ainoastaan päättäjille. Paikkatiedon avulla saadaan kuntalaiset osallistumaan päätöksentekoon helpommin. Rakennustarkastajat kiertävät kiinteistöillä tekemässä lopputarkastuksia. Ennen kiinteistölle menoa olisi hyvä selvittää rekisteristä kiinteistön muiden rakennusten tilanne. Onko kiinteistöllä esimerkiksi keskeneräisiä rakennuksia, jotka vaativat loppukatselmuksen. Kiinteistöstä otettuun karttaan kirjataan rakennusten lukumäärät ja käyttötarkoitus sekä sijainnit likimain. Rakennuksista on myös hyvä ottaa valokuvia. Maastossa otetut valokuvat ja mittanauhalla mitatut kohteet tulee kirjata mahdollisimman hyvin. Suuren paperimäärän vuoksi olisi hyvä, jos tiedot voisi kirjata maastossa suoraan mobiilisovellukseen. Tähän voisi soveltua esimerkiksi Collector for ArcGis aplication. Maastossa otetaan rakennuksista valokuvat ja kirjataan osoitteet sekä mitattujen rakennusten lukumäärät ja käyttötarkoitukset suoraan palveluun. Mobiilisovelluksen taustalla toimivaa tietokantaa voi käyttää joustavasti. Tämä helpottaa työskentelyä maastossa sekä toimistolla, vältytään uusilta käynneiltä kiinteistölle epäselvän asian vuoksi. Jos jätevesiselvitykset otetaan inventointiin mukaan, tulee kiinteistön omistajalle lähetettävän kirjeen mukana olla selvät ohjeet, mitä heiltä halutaan tietää. Nämä selvitykset tulee tehdä tapauskohtaisesti kiinteistön omistajan kanssa. 5.3 Pohdintaa Mittaustyön tuloksena syntyy aineistoa, josta maanmittauslaitos voisi olla kiinnostunut. Yhteistyö maanmittauslaitoksen kanssa tulee selvittää. Onko mahdollista yhdistää VTJ:n rakennusrekisterissä oleva tieto mitattujen rakennusten aluegeometriaan? Rakennusten geometria ei kulje rekisteristä toiseen, ainoastaan pistemäinen koordinaattitieto. Lomakkeita palautettiin 95 %. Lomakkeilla ilmoitetut tiedot pitivät pääsääntöisesti paikkansa maastotietoihin verrattuna. Onkin hyvä pohtia, saadaanko pelkällä lomakekyselyllä parannettua rakennusrekisterin tietosisältöä.
34 Maanmittauslaitos, VRK ja kunnat sekä verohallinto ylläpitävät rekistereitä, joiden tietosisällössä on samankaltaisia tietoja. Tällaisen projektin tekemisessä tulee ottaa huomioon kaikki mahdolliset asiat, ei ainoastaan tuloksellista tavoitetta, vaan myös tiedon oikeellisuus. Maakuntaliiton, maanmittauslaitoksen, VRKn, maistraatin, verohallinnon, kuntaliiton ja kuntien tulisi yhdessä pohtia omien tarpeidensa kannalta tätä asiaa ja yhdistää tietonsa. Päättäjien tulisi sitoutua tämän kaltaisen projektin suorittamiseen tulevaisuudessa. Tiedossa on paljon työtä, mutta tehdään asiat kerralla kuntoon ja huolellisesti. Maakuntaliitto on aloittanut hankkeen rakennus- ja huoneistorekisteritietojen päivittämiseksi. Hankkeella on tarkoitus kartoittaa menetelmiä, joilla parannetaan rekisterissä olevia tietoja. Rakennusten mittaamiseen ei myönnetty hankeraha riitä. Tavoitteena on ylikunnallinen toiminta. Hankkeeseen on palkattu projektihenkilö tekemään selvitykset. Toimintatapoja pitäisi miettiä kuntien kesken löytämällä yhteiset pelisäännöt. Onko mahdollista käyttää yhteisiä lomakkeita tiedottamiseen ja rakennustietojen keräämiseen? Rakennusjärjestyksiä voisi yhtenäistää suhteessa ympäristökuntiin seudullisen yhteistyön sujuvoittamiseksi. Onko tavoitteena tuloksellisuus vai tietojen oikeellisuus ja ajantasaisuus rekistereissä? Miten hoidetaan vesihuoltoverkoston asiat ja ympäristön siisteys? Kiinteistöillä on paljon erilaisia kaivoja, jotka olisi hyvä olla jossakin rekisterissä. Raki uudistuksen myötä kunnilta on kysytty, lähtevätkö he rakennusrekisterinpitäjiksi, jolloin kunta saa käyttöönsä täydet ylläpito-oikeudet tietojen selaus- ja ylläpito-osioon sekä raporttiosioon ylläpitorajapinnan kautta. Tämän käyttöliittymän saaminen edellyttää kunnalta rekisterinpitäjäsopimuksen tekemistä VRK:n kanssa tai VRK:n myöntämää rakennustietojen ilmoituslupaa. Edellytyksinä on, että kunnat ottavat omassa rekisterissään käyttöön VTJ-pysyvän rakennustunnuksen. VTJ-ylläpitokäyttöliittymä on selainpohjainen ja mahdollistaa rakennustietojen ylläpidon suoraan VTJ:n tietokantaan reaaliaikaisesti. Onko rekisteristä puuttuvien rakennusten saattaminen viranomaisten käyttämiin rekistereihin sellainen taloudellinen ongelma, ettei kunnalla ole siihen resursseja? En ymmärrä tätä priorisointia. Kunnalla on resursseja hoitaa päivittäiset viranomais- ja valvontatehtävät, mutta useiden vuosikymmenten tasolla tätä valvontaa ei ole. Hajaasutusalueella on paljon rakennuksia, joille ei ole haettu rakennuslupaa, ei loppukatselmusta eikä rakennuksesta ole mennyt kiinteistöveroa vuosikausiin.
35 Rakennusjärjestyksen uudistuksilla kunnat voisivat lisätä verotulojaan. Kunnat voisivat miettiä, minkä kokoisia rakennuksia tai rakennelmia saa rakentaa ilmoittamatta. Kaikki yli 5 m²:n suuruiset rakennukset tulee ilmoittaa verottajalle. Nykyinen käytäntö Mikkelin kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan sallii haja-asutusalueella rakentaa enintään 15 m²:n suuruisen rakennuksen ilman rakennuslupaa, ilmoitus rakennuksen rakentamisesta riittää. Useissa tapauksissa tämä ilmoituskin on unohtunut.
36 Lähteet 1 Rakennusvalvonta. 2015. Verkkodokumentti. Mikkelin kaupunki. <http://www.mikkeli.fi/palvelut/rakennusvalvonta>. Luettu 5.10.2015. 2 Perustiedot. 2015. Verkkodokumentti. Mikkelin kaupunki. <http://www.mikkeli.fi/sisalto/perustiedot>. Luettu 5.10.2015 3 Mikkelin kaupungin kartta-aineisto. 2015. 4 Mikkelin kaupungin Facta-kuntarekisteri. 2015. CGI. 5 Mikkelin kaupungin paikkatietoselvitys.2013. Luettu 5.10.2015. 6 Maanmittauslaitoksen julkaisulupa 60/MML/2015. 7 FactaGis-paikkatieto-ohjelma. 2015. CGI. 8 Historia. 2013. Verkkodokumentti. Väestörekisterikeskus. <http://www.vrk.fi/default.aspx?id=168 >. Luettu 20.10.2015. 9 Haggren, Riitta. 2013. VTJ:n rakennus- ja kiinteistötietojen käsittelyn uudistaminen. Verkkodokumentti. Väestörekisterikeskus. <http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tapahtumat/aineisto/2013/paikkatieto/docu ments/0602_4_haggren_rakennustietojen%20k%c3%a4sittelyn%20uudistusp aikkatieto.pdf>. Luettu 20.10.2015. 10 Rakentamismääräyskokoelma. Verkkodokumentti. Ympäristöministeriö. 2015. <http://www.ym.fi/fifi/maankaytto_ja_rakentaminen/lainsaadanto_ja_ohjeet/ra kentamismaarayskokoelma>.luettu 30.10.2015. 11 Korjaus- ja muutostyön sekä käyttötarkoituksen muutoksen rakennuslupa. Verkkodokumentti. Korvo. Luettu 15.10.2015. 12 Maankäyttö- ja rakennuslaki. 132/5.2.1999. Verkkodokumentti. Finlex. <http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132#l1p12>. Luettu 30.10.2015. 13 Hallintolaki. Verkkodokumentti. Kuntaliitto. <http://www.kunnat.net/fi/kuntaliitto/yleiskirjeet lausunnot/yleiskirjeet/2003/sivut/y23802003-hallintolaki.aspx>. Luettu 5.11.2015. 14 Uusi kuntalaki. Verkkodokumentti. Suomen kuntaliitto.
37 <http://www.kunnat.net/fi/kuntaliitto/yleiskirjeetlausunnot/yleiskirjeet/2015/sivut/y-6-2015.aspx>. Luettu 30.11.2015. 15 Maankäyttö- ja rakennusasetus. Verkkodokumentti. Finlex. <http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990895#l1p4>. Luettu 10.11.2015. 16 Mikkelin kaupungin rakennusjärjestys. 2009. Verkkodokumentti. Mikkelin kaupunki. <http://www.mikkeli.fi/sisalto/rakennusjarjestys>. Luettu 6.12.2015. 17 Organisaatio. 2013. Verkkodokumentti. Mikkelin kaupunki. <http://www.mikkeli.fi/sisalto/organisaatio>. 18 Kuntaliiton selvitys rakennusvalvonnan alueellistamisesta on valmistunut. 2015. Verkkodokumentti. Suomen kuntaliitto. <http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutisia/2015/sivut/2015-02-12- rakennusvalvonnan-alueellistaminen-selvitys.aspx>. Luettu 30.10.2015. 19 Kiinteistöverotus. 2015. Verkkodokumentti. Verohallinto. <https://www.vero.fi/fifi/syventavat_veroohjeet/lomakkeet/henkiloasiakkaiden _lomakkeet/kiinteistoverotus_ilmoitusosa_3743%2816993%29>. Luettu 5.10.2015. 20 Sähköpostikeskustelu 19.10.2015 Kaakkois-Suomen veroviraston prosessivastaavan kanssa. 21 JHS 185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen. 2014. Verkkodokumentti. JUH- TA julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta. <http://docs.jhs-suositukset.fi/jhs-suositukset/jhs185_liite4/jhs185_liite4.pdf>.
Liite 1 1 (1) Inventoitavan alueen rajaus
Liite 2 1 (1) Vastuualueet
Liite 3 1 (2) Kirje kiinteistön omistajille
Liite 3 2 (2)
Liite 4 1 (6) Kiinteistötietojen ilmoituslomake
Liite 4 2 (6)
Liite 4 3 (6)
Liite 4 4 (6)
Liite 4 5 (6)
Liite 4 6 (6)
Liite 5 1 (1) Artikkeli Etelä-Savon maakuntaliiton tarkastushankkeesta Länsi-Savo 15.12.2015