Pääluokka 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Valtiovarainhallinto Valtiovarainhallinnolla on strateginen vastuu tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta, kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä sekä tuloksellisesta julkisesta hallinnosta. Valtiovarainhallinto on talouden, julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen uudistaja ja ohjaaja. Valtiovarainhallinnon toiminnan tavoitteena on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous, jonka julkinen sektori on tehokas ja laadukas. Valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnanmahdollisuudet. Valtiovarainhallinnon toiminta perustuu vahvaan tietopohjaan ja näkemykseen tulevaisuuden muutostarpeista ja niitä tukevista ohjausprosesseista, asiakaslähtöisten julkisten palvelujen tehokkaaseen tuottamiseen sekä valtion yhteisten palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen. Valtiovarainministeriö suunnittelee ja johtaa toimintaansa seuraavina kokonaisuuksina: talouspolitiikan valmistelu hallintopolitiikan valmistelu ja hallinnonalan ohjaus. Talouspolitiikan valmistelu Valtiovarainministeriö valmistelee ja toteuttaa hallituksen talouspolitiikkaa. Ministeriö myös valmistelee Suomen osalta EU:n talouspolitiikan koordinointia ja euroalueen talouspolitiikkaa. Taloustutkimus ja talouden ennustaminen Talouspolitiikan valmistelu edellyttää talouden kehityksen seurantaa, analysointia ja ennustamista. Valtiovarainministeriö kehittää talouden ennustamista ja julkaisutoimintaa vastaamaan yhä paremmin yhteiskunnan muuttuvia tarpeita. Ministeriö tekee tiiviisti yhteistyötä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa ja hyödyntää enenevässä määrin tutkimuskeskuksen asiantuntemusta talouspolitiikan valmistelutyössä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusalueita ovat julkisten palvelujen vaikuttavuus, julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot sekä työmarkkinat ja kestävää kasvua tukeva politiikka. Julkinen toiminta ja talous Valtiovarainministeriö tiivistää talouspolitiikan valmistelun yhteyttä hallintopolitiikan valmisteluun. Ministeriö kohdentaa resurssejaan enenevässä määrin julkisen toiminnan ja talouden analyyseihin ja jatkaa toimenpiteitä julkisen talouden tasapainon vahvistamiseksi. Keskeistä on hallitusohjelman menolinjauksen noudattaminen ja uuden hallituksen toimintalinjan valmistelu. Valtion- ja yleisemmin julkistaloudelle asetettavien tavoitteiden lisäksi keskeinen tehtävä on hallituksen meno- ja kehyssääntöjen sekä julkisen talouden suunnitelman valmistelu. Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia väestön ikärakenteen muuttuessa ja kuntien menopaineiden kasvaessa. Rakenteellisia muutoksia toimeenpannaan hallitusohjelman mukaisesti. Julkisessa toiminnassa keskeistä on vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen mm. lisäämällä sähköisiä toimintaprosesseja, keskittymällä ydintoimintoihin sekä valtion ja kuntien välisen työnjaon ja rahoitussuhteiden tarkistaminen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1
EU:n budjetti Valtiovarainministeriö vaikuttaa EU:n budjetin valmisteluun ja rahoituskehysten uudistamiseen nettomaksajan näkökulmasta. Ministeriö pyrkii vaikuttamaan siihen, että EU:n toimintaa ja voimavaroja kohdennetaan asioihin, joissa EU:n ja jäsenvaltioiden yhteistyö saa aikaan lisäarvoa unionille. Rahoitusmarkkinoiden säätely Rahoitusmarkkinapolitiikalla valtiovarainministeriö vahvistaa ja luo rahoitusmarkkinoille toimintapuitteet ja pelisäännöt, jotka ylläpitävät yleisön luottamusta rahoitusmarkkinoiden toimintaan Suomessa ja kansainvälisesti. Suomen tavoitteena EU:n talouskriisin ajan on ollut euroalueen taloudellisen vakauden, kasvun ja työllisyyden turvaaminen sekä Suomen riskien rajaaminen pienimpään mahdolliseen turvaten suomalaisten veronmaksajien edut. Verotus ja tulli Veropolitiikan tavoitteena on Suomen verojärjestelmän kilpailukyvyn säilyttäminen ja veropohjan turvaaminen eri veromuodoissa. Valtiovarainministeriön tehtävänä on kehittää verojärjestelmiä ja arvioida veropoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia. Verohallinto toimittaa verotusta ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille. Tulli turvaa yritysten ulkomaankaupan sujuvuuden, huolehtii EU:n kauppapolitiikan ja kansallisen tavaraverotuksen täytäntöönpanosta sekä takaa tuloksellisen rikostorjunnan. Valtion varainhallinta Valtiovarainministeriö vastaa valtion velanhoidon strategisesta ohjauksesta ja tavoitteenasettelusta ja Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa tarvittavat rahoitusoperaatiot. Valtion budjettitalouden velanhallinnan strategisena tavoitteena on tyydyttää valtion budjettitalouden rahoitustarve ja minimoida velasta aiheutuva kustannus pitkällä aikavälillä hyväksyttäväksi katsottavalla riskitasolla. Toiminnon merkitys korostuu valtion siirryttyä velkojensa lyhentämisestä uusien velkojen ottajaksi. Valtion eläkerahaston (VER) avulla valtio varautuu eläkemenojen maksamiseen ja niistä aiheutuvien vuosittaisten menojen tasaamiseen. VER on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, josta voidaan siirtää varoja talousarvion katteeksi. Tilastotoimi Tilastokeskus huolehtii tilastojen laadinnasta sekä kansallisen tilastotoimen kehittämisestä yhteistyössä muiden tilastoja laativien valtion viranomaisten kanssa. Hallintopolitiikan valmistelu Valtiovarainministeriö valmistelee julkisen hallinnon kehittämisen yleiset periaatteet poliittiseen päätöksentekoon. Valmistelu ulottuu valtionhallinnon lisäksi kuntien toiminnan yleisten edellytysten kehittämiseen. Tavoitteena on hallitusohjelman tavoiteasettelun pohjalta kehittää hallinnon rakenteita ja ohjausjärjestelmiä, parantaa ministeriöiden tulos- ja talousohjausta, kehittää tietohallintoa ja julkishallinnon informaatioteknologian hyödyntämistä sekä syventää konserniohjausta ja -ratkaisuja. Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen Valtiovarainministeriö jatkaa kuntauudistusta hallitusohjelman mukaisesti. Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Kuntalain kokonaisuudistus toteutetaan vuoteen 2015 mennessä. Peruspalveluohjelman taloudellisia ohjauskeinoja tehostetaan siten, että ohjelma on tehokas poikkihallinnollinen kunnallisten palvelujen ja niiden rahoituksen kokonaisuuden ohjausväline poliittisessa päätöksenteossa. Valtion aluehallinnossa seurataan aluehallintouudistuksen toteutumista eduskunnan edellyttämällä tavalla. Keskus- ja aluehallinnon toimintoja kootaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ja aluehallintovirastoihin hallinnon Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2
kehittämisen ministeriryhmän linjauksen mukaisesti. Valtion paikallishallintoa uudistetaan osana hallinto- ja palvelurakenteiden uudistamista. Valtion paikallishallinnon asiakaspalvelut tarjotaan pääasiassa yhteispalveluna. Valtionhallinnon työpaikkojen alueellistamista jatketaan aiempaa tasaisemmin maan eri osiin. Valtionhallinnon konserniohjaus ja yhteisten palvelujen kehittäminen Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja ohjataan ja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, lisäarvoa ja mittakaavaetuja tuottava, osaamista yhdistävä valtiokonserni. Valtiovarainministeriö luo valtion vastuulla olevan palvelutuotannon konserniperiaatteita ja konsernipalveluja. Henkilöstövoimavarojen käytön ohjaus ja tietotekniikan tehokkaampi hyödyntäminen korostuvat sekä palvelutuotannossa että valtionhallinnon sisäisissä järjestelmissä. Valtiovarainministeriö varmistaa valtiolle yhtenäisen ja taloudellisen hankinta-, toimitila- ja matkustuspolitiikan. Valtiovarainhallinto edistää valtion kilpailukykyä työnantajana. Valtiovarainministeriö valmistelee valtion työnantajapolitiikkaa ja eläketurvaa koskevat säädökset. Konsernipalvelujen tuottajana Valtiokonttorin toiminnan painopisteenä on virastojen yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäkokonaisuuden (Kieku) toteutus ja käyttöönotto. Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien uudistamista jatketaan. Palvelukeskusprosesseja ja toimintakulttuuria yhdenmukaistetaan tehokkuushyötyjen saavuttamiseksi. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tuottaa ja kehittää valtionhallinnolle suunnatut toimialariippumattomat ICT-palvelut valtiovarainministeriön ohjauksessa. Palvelukeskukseen kootaan hallitusohjelman ja talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjausten mukaisesti valtion toimialariippumattomat ICT-tehtävät vuosien 2014 2015 aikana. Julkisen hallinnon viranomaisten tietohallinnon yleinen ohjaus Valtiovarainministeriö vastaa julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisten toimintojen (ICT) ohjaamisesta ja kehittämisestä. Valtiovarainministeriö ohjaa julkisen hallinnon viranomaisten tietohallintoa vuonna 2012 laaditun JulkICTstrategian mukaisesti. Ohjauksen tavoitteena on yhteentoimiva, kustannustehokas, asiakaslähtöinen ja tietoturvallinen julkisen hallinnon tiedonhallinta. Valtiovarainministeriö huolehtii julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain edellyttämien julkisen hallinnon yhteentoimivuuden ja kokonaisarkkitehtuurin määrittelystä, suunnittelusta ja kuvaamisesta, näiden ylläpidosta ja muiden tietohallintoon liittyvien yhteisten palvelujen, hankkeiden ja toimenpiteiden ohjauksesta. Vuonna 2015 jatketaan Kansallinen palveluarkkitehtuuri -ohjelmaa, jossa luodaan arkkitehtuurin kannalta keskeisiä yhteentoimivuuden komponentteja kuten kansallinen palveluväylä, kansallinen sähköinen tunnistusratkaisu, kansalliset ratkaisut yritysten, muiden organisaatioiden ja luonnollisten henkilöiden roolien ja valtuutusten hallintaan, yhteiset palvelunäkymät (kansalaisille, yrityksille ja viranomaisille) sekä ohjaus- ja hallintamallit. Tavoitteena on, että palveluväylän valmistuttua kansalaisilla on mahdollisuus omien keskeisten tietojen tarkasteluun sähköisesti. Kuntiin kohdistuvalla IT-toiminnan ohjauksella edistetään valtakunnallisiin ratkaisuihin perustuvaa kunnallishallinnon tietoteknologian yhteen sovittamista. Valtiovarainministeriö ohjaa ja yhteen sovittaa myös julkisen hallinnon ja erityisesti valtionhallinnon tietoturvallisuuden kehittämistä. Lisäksi valtiovarainministeriö vastaa hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan yleishallinnollisesta, strategisesta, taloudellisesta ja tieto- ja viestintäteknisen varautumisen, valmiuden ja turvallisuuden ohjauksesta ja valvonnasta sekä julkisen hallinnon sähköisen asioinnin yleisestä ohjauksesta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3
Hallinnonalan ohjaus Hallinnonalan ohjaus on ministeriön ydintoimintaa, jossa painottuvat strategisesti tärkeät kysymykset, kuten hallinnonalan keskeiset substanssiasiat, hallinnonalan rakenteiden ja toimintatapojen kehittäminen sekä valtiokonsernin strategiset, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden ja laadun parantamiseen tähtäävät hankkeet. Hallinnonalalla toimeenpannaan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmassa valmisteltuja uudistamistoimia. Tavoitteena on hallinnollisen taakan vähentäminen sekä inhimillisten voimavarojen kokonaisuuden hyvä hallinta ja johtaminen. Sukupuolten välinen tasa-arvo Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joilla ei ole välittömiä sukupuolivaikutuksia. Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa. Vaikuttavuustavoitteet Valtioneuvosto asettaa valtiovarainministeriön hallinnonalalle seuraavat vaikuttavuustavoitteet: 1) Taloudellisesti kestävä hyvinvointi Talous- ja hallintopolitiikan tavoitteena on taloudellisesti kestävä hyvinvointi. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi tulee turvata kilpailukyky ja vakaus avoimilla ja globaaleilla markkinoilla, parantaa julkisten palvelujen tuottavuutta sekä kannustaa työntekoon, innovatiivisuuteen ja yrittämiseen. Valtiovarainministeriö voi vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen lainsäädännöllä, valtionhallinnon ohjauksella, kehittämällä julkisen sektorin hallinto- ja palvelurakenteita sekä edistämällä teknologian hyödyntämistä. 2) Laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut Hallintopolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut, joiden kehittämisessä Suomi on edelläkävijä. Julkisten palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvät työnjaot selkiytetään ja poistetaan päällekkäisyyksiä. Palvelujen tuottamisessa otetaan huomioon sekä asiakas- että tuottavuusnäkökulma. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi syvennetään konserniohjausta sekä kehitetään toimintatapoja ja julkisia palveluja, tietohallinnon yhteen toimivuutta ja konserniratkaisuja, hallinto- ja palvelurakenteita ja uusia innovatiivisia ratkaisuja. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma Talousarviovuonna toteutettavat vaikuttavuus- ja tuloksellisuustoimet täsmentyvät hankkeen valtioneuvostokäsittelyn myötä. Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa) 2014 varsinainen talousarvio 2015 esitys 28.90.20 Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v) hankesopimusvaltuus 5,0 - Hallinnonalan määrärahat Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4
TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 LTA IV 1000 Yhteensä 1000 01. Hallinto 162 423 2 800 0 0 95 165 318 01. Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 29 939 2 400 95 32 434 13. Julkisen hallinnon yhteisten tietojärjestelmien ja - palvelujen käyttöönottojen tuki (siirtomääräraha 3 v) 1 844 1 844 20. Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus (siirtomääräraha 2 v) 315 800 1 115 21. Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 400-400 0 29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 102 925 102 925 69. Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (kiinteä määräraha) 27 000 27 000 10. Verotus ja tulli 603 469 2 810 0 0 7 663 613 942 01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 410 566 2 500 0 413 066 02. Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 164 003 310 6 463 170 776 63. Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) 3 200 1 200 4 400 95. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) 22 700 0 22 700 97. Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) 3 000 3 000 20. Palvelut valtioyhteisölle 52 192 0 0 0 0 52 192 01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 28 089 28 089 02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha) 1 1 03. Valtiovarain controller - toiminnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 057 1 057 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5
TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 LTA IV 1000 Yhteensä 1000 06. Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut (siirtomääräraha 2 v) 3 804 3 804 07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 2 000 2 000 08. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 4 241 4 241 09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 000 3 000 10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v) 10 000 10 000 88. Senaatti-kiinteistöt 0 0 0 0 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto 62 714 270 0 0-500 62 484 01. Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 50 356 50 356 02. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 044 100 4 144 03. Väestörekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 314 170-500 7 984 40. Valtion alue- ja paikallishallinto 91 398 75 0 0 1 300 92 773 01. Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 58 524-25 58 499 02. Maistraattien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 31 092 100 1 300 32 492 03. Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet (siirtomääräraha 3 v) 1 782 1 782 50. Eläkkeet ja korvaukset 4 692 967 0 0 0 0 4 692 967 15. Eläkkeet (arviomääräraha) 4 448 533 4 448 533 16. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) 2 205 2 205 17. Muut eläkemenot 2 720 2 720 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6
TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 LTA IV 1000 Yhteensä 1000 (arviomääräraha) 50. Vahingonkorvaukset (arviomääräraha) 40 009 40 009 63. Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha) 170 300 170 300 95. Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot (arviomääräraha) 29 200 29 200 60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot 4 538 25 000 0 0-17 000 12 538 02. Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha) 3 418 3 418 10. Työturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 920 920 (12.) Osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 25 000-17 000 8 000 60. Siirto Koulutusrahastolle (arviomääräraha) 200 200 70. Valtionhallinnon kehittäminen 68 295-2 080 0 0-800 65 415 01. Valtion ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 4 600 4 600 02. Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) 10 560 10 560 03. Kansallisen tietoalan ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 32 000 32 000 04. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen tietojärjestelmien tietoturvallisuus ja varautuminen (siirtomääräraha 3 v) 8 600 8 600 20. Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 12 535-2 080-800 9 655 80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 249 145-8 162-4 27-3 642 237 364 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) 221 145-162 -4 27-642 220 364 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7
TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 LTA IV 1000 Yhteensä 1000 31. Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 15 000-8 000 7 000 40. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 13 000-3 000 10 000 90. Kuntien tukeminen 8 547 037 0 0 0 550 8 547 587 20. Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v) 9 465 0 9 465 22. Kunta- ja palvelurakennemuutosten toteuttaminen (siirtomääräraha 3 v) 600 600 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) 8 500 317 550 8 500 867 31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha) 36 135 36 135 34. Paikallisten kuntakokeilujen rahoitus (siirtomääräraha 3 v) 520 520 91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 251 000 0 0 0 0 251 000 41. Energiaverotuki (arviomääräraha) 251 000 251 000 92. EU ja kansainväliset järjestöt 2 154 876-10 000 0 0-150 000 1 994 876 03. Rahoitusvakausviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 000 3 000 20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v) 2 900 2 900 40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha) 9 976 9 976 60. Siirto rahoitusvakausrahastoon (siirtomääräraha 3 v) 170 500 170 500 67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha) 170 170 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 8
TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 LTA IV 1000 Yhteensä 1000 68. Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennusja kehityspankin peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha) 2 530 2 530 69. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha) 1 965 000-10 000-150 000 1 805 000 95. Valtion takaussuoritukset (arviomääräraha) 800 800 99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot 15 450 0 0 0 0 15 450 87. Pankkiveron tuoton käyttö (siirtomääräraha 3 v) 0 0 95. Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha) 300 300 96. Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v) 5 000 5 000 97. Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) 150 150 98. Kassasijoitusten riskinhallinta (siirtomääräraha 3 v) 10 000 10 000 Yhteensä 16 955 504 10 713-4 27-162 334 16 803 906 Henkilöstön kokonaismäärä 12 390 12 366 12 768 I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015) Pääluokan perusteluja täydennetään siten, että valtioneuvosto voi myöntää vastavakuutta vaatimatta ja valtioneuvoston tai sen määräämissä rajoissa valtiovarainministeriön muutoin päättämin ehdoin omavelkaisen enintään 770 milj. euron valtiontakauksen työttömyysvakuutusrahaston alijäämän kattaville lainoille ja niihin liittyville koroille. S e l v i t y s o s a : Työttömyysvakuutusrahaston (TVR) tulos painuu vuoden 2014 osalta noin 680 milj. euroa alijäämäiseksi. Samalla rahaston suhdannepuskuri kääntyy noin 20 milj. euroa alijäämäiseksi ja alijäämän ennustetaan kasvavan noin 640 milj. euroon vuonna 2015 ja noin 770 milj. euroon vuonna 2016, jonka jälkeen alijäämän kasvun odotetaan taittuvan ja lähtevän pienenemään. Suhdannepuskuri menee alijäämäiseksi huolimatta vuoden 2015 työttömyysvakuutusmaksujen korottamisesta. TVR:n laskelmissa suhdannepuskurin kehityksestä vuosina 2016 ja 2017 oletetaan työttömyysvakuutusmaksujen edelleen nousevan. Tästä huolimatta suhdannepuskurin ennustetaan pysyvän alijäämäisenä ainakin vuoteen 2018 asti. Valtiontakauksella pyritään varmistamaan työttömyysvakuutusrahaston alijäämän rahoituksen saatavuus markkinatilanteesta riippumatta. Valtiontakauksen enimmäismääräksi ehdotetaan 770 milj. euroa pääoman osalta. Valtiontakaus kattaa takauspäätöksestä seuraavan kahden vuoden kuluessa otetut, juoksuajaltaan enintään 2 vuoden lainat. Tämän lisäksi takaus kattaisi lainojen pääomalle laskettavat korot. Valtiontakauksen perusteella syntyvä enimmäisvastuu koostuisi näistä eri sitoumuksista ja niiden korkotasosta ja juoksuajoista. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 9
Takauksen kohteena olevien lainojen juoksuaika olisi enintään 2 vuotta. TVR:n oman arvion mukaan 2 vuoden juoksuajan pankkilainojen korkotaso olisi noin 0,95 % vuodessa ja valtion takauksen kanssa noin 0,80 % vuodessa. Näillä oletuksilla valtion enimmäisvastuu 770 milj. euron lainojen takaamisessa nousisi 782 milj. euroon. Valtion tulevia vastuita arvioitaessa on huomioitava korkotason mahdollisen nousun vaikutukset. Yhden prosenttiyksikön muutos koroissa merkitsee 15,4 milj. euron muutosta valtion vastuussa laskettuna 2 vuoden juoksuajalle. Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015) Pääluokan perusteluja täydennetään siten, että valtioneuvosto voi myöntää vastavakuutta vaatimatta ja valtioneuvoston tai sen määräämissä rajoissa valtiovarainministeriön muutoin päättämin ehdoin omavelkaisen enintään 770 milj. euron valtiontakauksen työttömyysvakuutusrahaston alijäämän kattaville lainoille ja niihin liittyville koroille. 01. Hallinto S e l v i t y s o s a : Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta valtiontalouden hyvästä hoidosta kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä julkisen hallinnon vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta. Hallinnonalansa tulosohjaajana valtiovarainministeriö vastaa hallinnonalansa toiminnan tuloksellisuudesta sekä siitä, että konserniohjauksen linjaukset toimeenpannaan omalla hallinnonalalla. Valtiovarainministeriön strategisena tavoitteena on julkisen talouden vakauttaminen ja talouden kestävän kasvun turvaaminen varmistaa julkisten palvelujen ja hallinnon vaikuttavuus ja tuloksellisuus taata henkilöstön hyvinvoinnin ja johtamisjärjestelmien kehittämisellä tehokas ja tuloksellinen työnteko siten, että VM on hyvä paikka työskennellä. Strategisten tavoitteiden kohteena ovat poliittiset päätöksentekijät, valtionhallinto, kunnat, kuntayhtymät ja muu julkishallinto, EU ja muut kansainväliset tahot, työmarkkinaosapuolet sekä välillisesti myös yritykset, yhteisöt ja kansalaiset. Valtiovarainministeriö toimii siten, että valtiontalouden ja -hallinnon kokonaisuuden edut ja tavoitteet valtion yhteisissä palveluissa ja toiminnoissa tunnistetaan ja edistetään niiden ottamista huomioon eri hallinnonaloilla, niiden virastoissa, laitoksissa ja rahastoissa. Valtiovarainministeriö luo ja toimeenpanee toimialueellaan yhteisiä pelisääntöjä sekä järjestää ja ohjaa hallinnonalan virastoja, Senaatti-kiinteistöjä ja Hansel Oy:tä järjestämään toimialallaan valtioyhteisölle yhteisiä, sisäisiä palveluja sekä työ- ja toimintaprosesseja siten, että niiden avulla hallinnonala voi saavuttaa ja tuottaa taloudellista ja toiminnallista hyötyä ja hyvää toiminnan laatua. 01. Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 37 488 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 10
Määrärahaa saa käyttää myös: 1) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille 2) EU-yhteistyöhön hallinnon kehittämisessä. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon 1) siirtyvän omaisuuden väliaikaisesta hallinnasta valtiovarainministeriölle saatavat tulot 2) Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan (JHTT-lautakunnan) tulot. S e l v i t y s o s a : Valtiovarainministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2015 ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi: Vaikuttavuustavoitteet Toimenpiteet 1) Turvaamme julkisen talouden kestävän rahoituksen Luomme suotuisat puitteet talouden kasvulle Vahvistamme finanssipolitiikan ohjausmekanismeja Valtionhallinto toimii joustavana verkostona Hallinnon ohjausjärjestelmät toimivat saumattomasti yhteen Turvaamme julkiset palvelut, niiden asiakaslähtöisyyden ja uudistamme hallinnon rakenteita ICT on julkisten palvelujen strateginen voimavara ja tukee palveluja ja hallintoa Johtamisjärjestelmä on selkeä ja johtaminen ammattimaista Osaamisemme on sekä syvää että laaja-alaista Viestintä on strateginen voimavara, joka vahvistaa vaikuttavuutta ja luottamusta Toteutetaan hallitusohjelmaan sisältyvät säästötavoitteet. Vahvistetaan peruspalveluohjelman ohjaavuutta. Kartoitetaan kuntien lakisääteiset tehtävät. Uudistetaan kuntalaki kestävään talouden pitoon kannustavaan ja tehokkaamman seurannan mahdollistavaan suuntaan. Kehitetään välineitä työllisyyttä, tuottavuutta ja kilpailukykyä edistävien toimien vaikutusten arvioimiseksi. Ohjataan pääomamarkkinoita kasvua edistävään suuntaan. Vahvistetaan euroalueen vakautta. Pannaan toimeen valtion vaikuttavuus ja tuloksellisuusohjelma. Saatetaan voimaan julkista taloudenpitoa ohjaavat EU-asetusten ja -sopimusten edellyttämät menettelytavat. Koko julkista taloutta koskevien finanssipoliittisten tavoitteiden lisääminen ja tavoitteiden saavuttamisen seuranta mahdollisine korjaustoimineen. Valmistellaan kuntarakennelaki sekä uudistetaan valtionosuuslainsäädäntö ja kuntalaki (kuntauudistus). Luodaan menettelytavat kuntakonsernien tilinpäätösinformaation keräämiseksi ja hyödyntämiseksi. Valmistellaan keskushallinnon uudistusta. Kehitämme valtionhallinnon yhteisiä palveluja. Selkeytämme VM:n roolia ja vahvistamme yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Uudistamme tulosohjausta ja vakiinnutamme tuloksellisuusajattelun. Toteutamme kuntauudistusta. Rakennamme julkisen hallinnon yhteistä asiakaspalvelua. Yhdistämme toimialariippumattomat ICT-palvelut. Kehitämme sähköisiä yhteisiä palveluita. Strategian toimeenpano sisältyy tulostavoiteasiakirjoihin ja johtamisen prosesseihin. Selkeytämme johtoryhmärakennetta. Henkilöstösuunnittelu on tulevaisuuteen suuntautunutta ja tukee ministeriön ydintoimintoja. Vahvistamme kaikkien henkilöstöryhmien osaamista. Lisäämme asiakasajattelua yhteistyökumppaneiden kanssa. Käytämme aktiivisesti verkkoviestintää työnteon tukena ja tiedon jakamisen välineenä. Hankkeiden suunnitelmallisella viestinnällä edistämme vaikuttavuutta ja ymmärrettävyyttä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 11
Vaikuttavuustavoitteet Toimenpiteet 1) Valmistelumme on suunnitelmallista ja tietopohja tukee päätöksentekoa Laadukas ICT ja luotettava tieto tukevat joustavaa työntekoa Hyödynnämme tutkimustietoa entistä paremmin osana valmistelua. Tietojohtaminen on osa kokonaiskehittämistä. Kehitämme säädösvalmistelua. Sähköiset toimintatavat ovat joustavia ja yhteisöllisiä. Yhteisissä tietojärjestelmissä on oikeat ja ajantasaiset tiedot ja edistämme niiden käyttöä. 1) Taulukossa esitetty esimerkinomaisesti muutamia toimenpiteitä. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on osa valtiovarainministeriön henkilöstöpolitiikkaa sekä toimintatapojen ja työhyvinvoinnin kehittämistä. Valtiovarainministeriö toimeenpanee ja seuraa laatimaansa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen alueita suunnitelmassa ovat rekrytointi ja perehdyttäminen työssä kehittyminen ja uralla eteneminen työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen arvojen mukainen johtaminen ja toiminta moniarvoisuus ja häirinnän ehkäiseminen sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä. Valtiovarainministeriön tasa-arvotyöryhmä arvioi suunnitelman toteutumista vuosittain sekä päivittää sitä tarvittaessa. Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen 2013 toteutuma 2014 arvio 2015 tavoite Henkilöstömäärä, htv 364 354 353 Sairauspoissaolot, pv/htv 6,2 8,0 7,8 Työtyytyväisyysindeksi, 1 5 VM Baro 3,48 3,5 3,6 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2013 toteutuma 2014 varsinainen talousarvio 2015 esitys Bruttomenot 40 488 40 987 39 338 Bruttotulot 2 236 1 016 1 850 Nettomenot 38 252 39 971 37 488 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 882 siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 453 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 12
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kansainvälinen virkamiesvaihto (siirto momentille 29.01.03) -120 Siirto momentille 23.01.02-150 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -514 Palkkaliukumasäästö -63 Palkkausten tarkistukset 151 Toimintamenojen lisäsäästö -443 Toimintamenojen tuottavuussäästö -192 Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille 28.20.01) -4 Vuokramenojen indeksikorotus 55 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -54 Tasomuutos -1 149 Yhteensä 2015 talousarvio 37 488 000 2014 talousarvio 39 971 000 2013 tilinpäätös 38 823 000 Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 29 939 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen. Muutos talousarvioesityksen 37 488 000 euroon nähden on 7 549 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 7 560 000 euroa (-24 htv) valtioneuvoston hallintoyksikön perustamisesta aiheutuvana siirtona momentille 23.01.01 ja lisäyksenä 11 000 euroa palkkausten tarkistuksista johtuen. 2015 talousarvio 29 939 000 2014 talousarvio 39 971 000 2013 tilinpäätös 38 823 000-2 483 Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 29 939 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille 2) EU-yhteistyöhön hallinnon kehittämisessä. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon 1) siirtyvän omaisuuden väliaikaisesta hallinnasta valtiovarainministeriölle saatavat tulot 2) Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan (JHTT-lautakunnan) tulot. I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 13
Momentille myönnetään lisäystä 2 400 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Lisäyksestä 2 000 000 euroa aiheutuu ministeriön toiminnan turvaamisen edellyttämästä resurssoinnista ja 400 000 euroa siirrosta momentilta 28.01.21 ministeriön toiminnan turvaamiseen. 2015 I lisätalousarvio 2 400 000 2015 talousarvio 29 939 000 2014 talousarvio 39 971 000 2013 tilinpäätös 38 823 000 Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015) Momentille myönnetään lisäystä 2 400 000 euroa. IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015) Momentille myönnetään lisäystä 95 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Lisäys on siirtoa momentilta 23.01.01 ja aiheutuu valtioneuvoston hallintoyksikön perustamisen johdosta tehtävistä palkkaus- ja muiden menojen resurssitarkistuksista. 2015 IV lisätalousarvio 95 000 2015 I lisätalousarvio 2 400 000 2015 talousarvio 29 939 000 2014 tilinpäätös 39 971 000 2013 tilinpäätös 38 823 000 Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015) Momentille myönnetään lisäystä 95 000 euroa. 13. Julkisen hallinnon yhteisten tietojärjestelmien ja -palvelujen käyttöönottojen tuki (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 1 844 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää julkisen hallinnon yhteisten tietojärjestelmien ja palveluiden käyttöönottoihin ja alkuvaiheen kulujen alentamiseen sekä asiakasvirastojen ja -laitosten yhteisten järjestelmien ja palveluiden kanssa päällekkäisten ratkaisujen alasajoon. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa voidaan käyttää muun muassa seuraaviin järjestelmiin ja palveluihin: valtion yhteinen turvallinen tietoliikenneratkaisu (VY-verkko) valtion yhteinen viestintäratkaisu (VyVi) virkamiehen tunnistaminen (Virtu) valtion yhteinen päätelaite- ja käyttäjätukipalvelu Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 14
valtion yhteinen integraatiopalvelu (VIA) julkisen hallinnon verkkotunnistamis- ja maksamispalvelu (VETUMA) kansalaisen asiointitili. Valtiovarainministeriö päättää määrärahan käyttämisestä myös muihin julkisen hallinnon tai valtionhallinnon yhteisiin tietojärjestelmiin ja palveluihin. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuustavoitteet Toimenpiteet Palveluiden laajennukset uusien palveluiden osalta onnistuvat hallinnonaloittain suunnitellun aikataulun mukaisesti kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Palveluiden käyttöönottojen myötä päällekkäinen toiminta vähenee IT-palvelutuotannossa sekä valtionhallinnon kokonaiskustannukset alenevat. Päivitetään palveluiden toteutussuunnitelmat valtiotasoisesti ja asiakaskohtaisesti huomioiden JulkICT-strategia. Sovitaan valtion yhteisten strategisten järjestelmien käyttöönotoista virastoissa ja laitoksissa. Toteutetaan käyttöönottojen tehokas läpivienti. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -22 Tasomuutos -1 165 Yhteensä 2015 talousarvio 1 844 000 2014 talousarvio 3 031 000 2013 tilinpäätös 5 584 000-1 187 Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014) Momentille myönnetään 1 844 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää julkisen hallinnon yhteisten tietojärjestelmien ja palveluiden käyttöönottoihin ja alkuvaiheen kulujen alentamiseen sekä asiakasvirastojen ja -laitosten yhteisten järjestelmien ja palveluiden kanssa päällekkäisten ratkaisujen alasajoon. 20. Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 315 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kiinteistövarallisuuteen liittyvistä omaisuus- ja omistusjärjestelyistä aiheutuviin menoihin 2) kiinteistövarallisuuden hallinnoinnista ja käytön tehostamisesta aiheutuviin menoihin 3) omistus- ja yritysjärjestelyistä aiheutuvien menojen sekä omaisuuden hallinnointiin ja omistajaohjaukseen liittyvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon kiinteistöstrategian mukaisiin hallinnansiirtoihin liittyvistä arvioinneista ja lausunnoista aiheutuvat menot sekä muut valtion kiinteistövarallisuuden hoidosta ja käytön Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 15
tehostamisesta sekä investoinneista aiheutuvat menot. Lisäksi mitoituksessa on otettu huomioon omistus- ja yritysjärjestelyjen toimenpiteistä sekä niiden valmistelusta aiheutuvat kulut, kuten osakkeiden hallinnointi- ja valtion tarvitsemien asiantuntijapalvelujen kulut. Valtiovarainministeriön hallinnonalan omistajaohjauksessa on Fingrid Oyj, Aalto-yliopistokiinteistöt Oy, Hansel Oy, HAUS Kehittämiskeskus Oy, Helsingin yliopistokiinteistöt Oy, Suomen yliopistokiinteistöt Oy sekä Tietokarhu Oy. Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Kiinteistöstrategian toteuttaminen 215 000 Omistajaohjauksen menot 100 000 Yhteensä 315 000 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Finanssialan asiantuntijapalvelut -100 Yhteensä 2015 talousarvio 315 000 2014 talousarvio 415 000 2013 tilinpäätös 415 000-100 Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014) Momentille myönnetään 315 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kiinteistövarallisuuteen liittyvistä omaisuus- ja omistusjärjestelyistä aiheutuviin menoihin 2) kiinteistövarallisuuden hallinnoinnista ja käytön tehostamisesta aiheutuviin menoihin 3) omistus- ja yritysjärjestelyistä aiheutuvien menojen sekä omaisuuden hallinnointiin ja omistajaohjaukseen liittyvien menojen maksamiseen. I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015) Momentille myönnetään lisäystä 800 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Lisäys aiheutuu valtion omistusjärjestelyistä aiheutuvien kulujen kattamisesta. 2015 I lisätalousarvio 800 000 2015 talousarvio 315 000 2014 talousarvio 415 000 2013 tilinpäätös 415 000 Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015) Momentille myönnetään lisäystä 800 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 16
21. Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 400 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtiovarainministeriön hallinnonalalla tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palveluiden hankkimiseen. S e l v i t y s o s a : Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määrärahaa on tarkoitus käyttää hankkeisiin, joilla tuetaan hallinnonalan tuottavuuden paranemista. Hallinnonalan virastot saavat rahoittaa määrärahalla hankkeita, joista valtiovarainministeriö on erikseen sopinut viraston kanssa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Analytiikkatyökalujen hankinta ja käyttöönotto (investointimenot) (siirto momentille 28.10.01) -1 250 Asiakirjojen digitalisointi sähköiseen muotoon 2014-2018 (investointimenot) (siirto momentille 28.10.01) -550 Asiakkaan sähköinen tavoittamisen hallinta (investointimenot) (siirto momentille 28.10.01) -1 050 Asiakkaiden itsepalvelua ohjaavan ohjelmiston hankinta ja käyttöönotto, ns. sääntökone (investointimenot) (siirto momentille 28.10.01) -200 Avoimen datan kehitys (investointimeno) (siirto momentille 28.40.02) -100 Johdon tietojärjestelmä (investointimeno) (siirto momentille 28.40.02) -140 Prosessiohjauksen ja -johtamisen edellyttämien työvälineiden hankinnat ja käyttöönotot, mm. prosessien mallinnus ja -kuvausväline, arkkitehtuurin mallinnusväline, hankesalkku, projektinhallintaohjelmisto (investointimenot) (siirto momentille 28.10.01) -600 Sopeutustoimi -2 000 Tietojärjestelmien teknologiauudistus (investointimeno) (siirto momentille 28.40.02) -150 Valtiokonttorin toiminnan turvaaminen (siirto momentille 28.20.01) -1 000 Väestötietojärjestelmän käyttöympäristön ja aineistonhallinnan käyttöpalveluiden kilpailutus ja käyttöönotto (Käypä-hanke 2014-2015) (siirto momentille 28.30.03) -900 XBRL-muotoinen taloustietojen raportointi (investointimenot) (siirto momentille 28.10.01) -500 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -32 Tasomuutos 8 842 Yhteensä 370 2015 talousarvio 400 000 2014 talousarvio 30 000 2013 tilinpäätös 616 000 Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014) Momentille myönnetään 400 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtiovarainministeriön hallinnonalalla tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palveluiden hankkimiseen. I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015) Momentilta vähennetään 400 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 17
S e l v i t y s o s a : Vähennys on siirtoa momentille 28.01.01 ministeriön toiminnan turvaamiseen. 2015 I lisätalousarvio -400 000 2015 talousarvio 400 000 2014 talousarvio 30 000 2013 tilinpäätös 616 000 Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015) Momentilta vähennetään 400 000 euroa. 29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 104 124 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Valtori (siirto momenteilta 23.01.29, 24.01.29, 25.01.29, 26.01.29, 27.01.29, 29.01.29, 30.01.29, 31.01.29, 32.01.29, 33.01.29 ja 35.01.29) 25 990 Tasomuutos -1 010 Yhteensä 24 980 2015 talousarvio 104 124 000 2014 talousarvio 79 144 000 2013 tilinpäätös 78 633 699 Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014) Momentille myönnetään 102 925 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan. Vähennys 1 199 000 euroa talousarvioesityksen 104 124 000 euroon nähden on siirtoa momentille 23.01.29. 2015 talousarvio 102 925 000 2014 talousarvio 79 144 000 2013 tilinpäätös 78 633 699 Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014) Momentille myönnetään 102 925 000 euroa. 69. Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 27 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää eräiden sijoitustuottojen siirtoon Kreikan valtiolle. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 18
S e l v i t y s o s a : Eduskunnan suuren valiokunnan hyväksymän järjestelyn mukaisesti euroryhmä päätti 27.11.2012 osana Kreikan talouden sopeutusohjelman jatkoa, että euroalueen jäsenvaltiot siirtävät niiden kansallisten keskuspankkien Kreikan valtionvelkakirjoihin osana Eurojärjestelmän arvopaperimarkkinaohjelmaa tekemistä sijoituksista saatavia tuottoja vastaavan määrän Kreikan valtiolle. Suomen osuus näistä siirrettävistä tuotoista vuonna 2015 on 27 milj. euroa. Vastaava tulo on merkitty momentille 13.04.01. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tasomuutos -8 000 Yhteensä 2015 talousarvio 27 000 000 2014 talousarvio 35 000 000 2013 tilinpäätös 40 400 000-8 000 Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014) Momentille myönnetään 27 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää eräiden sijoitustuottojen siirtoon Kreikan valtiolle. (89.) Suomen Erillisverkot Oy:n pääomittaminen (siirtomääräraha 3 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. 2014 talousarvio 5 000 000 2013 tilinpäätös 8 000 000 10. Verotus ja tulli S e l v i t y s o s a : Verohallinto on yhteiskunnan suurin verojen ja maksujen kerääjä ja siten ratkaiseva toimija julkisen talouden rahoitustoiminnan näkökulmasta. Verohallinnon perustehtävä on toimittaa verotus ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille siten, että veronsaajat saavat verotulonsa oikean määräisinä, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Verotus toimitetaan niin, että se aiheuttaa varsinaisten verojen lisäksi mahdollisimman vähän kustannuksia ja haittaa asiakkaan taloudelliselle toiminnalle. Tullin tehtävänä on huolehtia tulliselvityksestä, tulli-, valmiste- ja autoverotuksesta, maahantuonnin arvonlisäverotuksesta, maahan tuotavien ja maasta vietävien tavaroiden ja ulkomaanliikenteen tullivalvonnasta, tullirikosten estämisestä ja paljastamisesta sekä muista tullitoimenpiteistä ja sen mukaan kuin erikseen säädetään toimittaa muuta verotusta ja suorittaa tullirikosten esitutkintaa. Lisäksi Tulli huolehtii ulkomaankaupan tilastoinnista, muusta toimialaansa liittyvästä tilastoinnista ja tehtävissään tarvitsemistaan laboratoriotutkimuksista. Tullilla voi olla myös muita sille erikseen säädettäviä tai määrättäviä tehtäviä. Valtiovarainministeriö voi antaa Tullille selvitys-, kokeilu-, seuranta-, suunnittelu- ja muita vastaavia tehtäviä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 19
Valtiovarainministeriö asettaa Verohallinnolle ja Tullille seuraavat alustavat vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2015: Vaikuttavuustavoitteet Toimenpiteet Verotulojen kertymä turvataan edistämällä veronmaksumyönteisyyttä, antamalla ennakoivaa ohjausta ja hoitamalla verovaljien tilanteiden ja toiminnan edellyttämällä tavalla. Segmentoin- Verohallinnon verotustoimenpiteet kohdennetaan veronmaksavonta uskottavasti.verotulojen kertymä turvataan helpottamalla nin avulla tunnistetaan eri asiakasryhmien erilaiset neuvonta-, asiointia, antamalla ennakoivaa ohjausta ja valvomalla, että verot tulevat maksetuiksi. taan kullekin asiakasryhmälle kohdennetusti. Keinoja ovat ohjaus- ja valvontatarpeet. Verotukseen liittyvä neuvonta anne- esim. sähköiset uutiskirjeet, ohjaus- ja valvontakampanjat, verohallintoaloitteinen ohjaus puhelimitse sekä verovälittäjä- ja tilitoimistoyhteistyön kehittäminen. Verohallinto panostaa veroja kerryttävään valvontaan, kuten suurten ja kansainvälisten yhtiöiden valvontaan sekä siirtohinnoittelun valvontaan. Kansainvälistä tietojenvaihtoa kehitetään edelleen. Verovajeen kokonaismäärän ja eri osatekijöiden selvittämistä jatketaan. Tulli: Kehitetään verotuksen varmistavia menettelyjä ja järjestelmiä. Asiakasohjausta kohdennetaan tarpeiden mukaisesti ja verot kannetaan pienin verojäämin. Harmaan talouden torjuntaa tehostetaan kehittämällä verotustoimintoja, tehostamalla valvontaa ja parantamalla yhteistyötä viranomaisten välillä. Asiakasvaikuttavuutta parannetaan ja sähköistä asiointia edistetään. EU:n laajuisten sähköisten tullitoimintojen käyttöön ottaminen varmistetaan uudistetun tullikoodeksin edellyttämässä aikataulussa. Tullia koskevat sisäiseen turvallisuuteen liittyvät kansalliset ja EU-tason toimintastrategiat ja periaatepäätökset toteutetaan. Harmaan talouden toimintaedellytyksiä ennaltaehkäistään tehokkaalla valvonnalla, yleiseen mielipiteeseen vaikuttavalla tiedottamisella ja kehittämällä verojen ilmoittamisen ja maksamisen menettelyjä. Konkreettisia keinoja ovat mm. Verohallinnon ylläpitämän julkisen veronumerorekisterin ylläpito, rakennusalalla käyttöönotettava työntekijä- ja urakkatietojen kuukausittainen ilmoittamisvelvollisuus ja verovelkatietojen julkistaminen verovelkarekisterin avulla. Viranomaistiedon käytettävyyttä lisätään velvoitteidenhoitoselvityksiin liittyvällä viranomaistietopalvelurajapintahankkeella. Myös viranomaisyhteistyötä kehitetään edelleen. Tulli: Harmaan talouden torjuntaohjelman toimintasuunnitelma toteutetaan. Asiointitarvetta Verohallinnossa vähennetään edelleen mm. joustavia sähköisiä palveluita ja menettelytapoja kehittämällä. Henkilöasiakkaiden tarvetta veroasiointiin vähennetään hankkimalla mahdollisimman suuri osa verotukseen tarvittavista tiedoista heidän puolestaan. Tietoja toimittavien tahojen kustannuksia ja hallinnollista taakkaa kevennetään kehittämällä yhtenäisiä sähköisiä palveluja ja ratkaisuja, joiden avulla tiedot välittyvät Verohallinnon järjestelmiin automaattisesti ja mahdollisimman reaaliaikaisesti. Verotustietojen kerääminen ja käsittely tapahtuu sähköisessä muodossa. Sähköinen käsittely mahdollistaa mm. valtakunnalliset tehokkaat toimintaprosessit, valtakunnalliset työjonot ja valtakunnallisesti tasapuolisen työnjaon. Tulli osallistuu EU-tasoiseen valmisteluun ja kehittää tietojärjestelmiä EU-aikataulujen mukaisesti. Tulli osallistuu järjestäytyneen rikollisuuden torjunta-, terrorismintorjunta- ja kyberturvallisuusstrategioiden täytäntöönpanoon. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 20
Vaikuttavuustavoitteet Kansainvälisen rikollisuuden torjuntaa tehostetaan. Turvataan kasvavan itärajan liikenteen sujuvuus ja tullivarmuus. Toimenpiteet Tullin toimintaedellytyksiä rajat ylittävän tullirikollisuuden torjumiseksi parannetaan. Rikostorjunnassa korostuu kansallinen ja kansainvälinen viranomaisyhteistyö. Kehitetään itärajan rajanylityspaikkojen kapasiteettia ja toimintaprosesseja viranomaisyhteistyössä. Luvun nimike on muutettu. 01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 410 456 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin 2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen 3) verohallinnon menettelystä asiakkaille aiheutuneiden vahinkojen sopimusperusteisiin korvauksiin. Valtuus Mikäli verotusjärjestelmien kokonaisuudistamiseen liittyvään valmisohjelmistohankintaan myönnettyä valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2014, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sopimuksia vuonna 2015 enintään 30 101 000 eurolla. S e l v i t y s o s a : Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet 2013 toteutuma 2014 tavoite 2015 tavoite Vaikuttavuus Asiakkaiden osuus, jotka maksavat mielellään veronsa, % 69 70 70 Asiakkaiden osuus, joiden mielestä pimeän työn teettäminen ja kuitittomat ostokset ovat väärin, % 57 60 60 Asiakkaiden osuus, joiden mielestä valvonta on tehokasta, % 77 78 80 Tuotokset ja laadunhallinta Asiakaskohtaisen perinnän kertymä, % 50 49 50 Suurten ja keskisuurten yritysten tarkastuskattavuus, % 21 15 15 Sähköisten alv-ilmoittajien osuus, % 85 85 85 Sähköisten tuloveroilmoitusten osuus, henkilöasiakkaat, % 45 45 50 Sähköisten verokorttimuutosten osuus, % 44 45 45 Toiminnallinen tehokkuus Tuottavuusindeksi, parivuosi 1) 103,1 99,9 103,1 Taloudellisuusindeksi, parivuosi 1) 98,6 104,3 101,4 Siirtohinnoitteluvalvontaan kohdistettava työaika, htv 39 43 52 Harmaan talouden tarkastuksiin kohdistettavan työajan osuus, % 34 30 30 Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuodet yhteensä 5 072 5 135 4 956 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 21