Sote maakunnan näkökulmasta. DRG-käyttäjäpäivät, Kotka Varatoimitusjohtaja Timo Reina

Sote maakunnan näkökulmasta DRG-käyttäjäpäivät, Kotka 2.12.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina

Maakuntauudistus kuntien kannalta Kysymys on pääosin kuntien (ja kuntayhtymien) tehtävien ja resurssien uudelleenorganisoinnista. Uudistus näyttäytyy erilaiselta eri kunnissa ja maakunnissa johtuen etenkin siitä, miten sote-tehtävät nyt hoidetaan. Kuntien elinvoimatehtävät eivät vähene, mutta niihin liittyviä asiakokonaisuuksia siirtyy valtion aluehallinnosta (ELY-keskuksilta) itsehallinnon piiriin. Kuntien tuleva rooli on osin selkiintymätön, mutta silti selkeämpi kuin maakuntien. Kunnalla on vaalit, verot, runsaasti lakisääteisiä tehtäviä ja yleinen toimiala, maakunta hoitaa laissa säädettyjä tehtäviä valtion varoilla. Kuntien, maakuntien ja valtion uudet roolit määriteltävä kasvua ja alueiden kehittämistä parhaiten edistäviksi. 2 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

Kunta ja maakunta yhteistyötä ja työnjakoja Kunnan ja maakunnan tulisi olla osa itsehallinnollista Suomea; maakunta vertautuu lähinnä kuntaan, mutta erojakin on. Kunta ja maakunta ovat rinnakkaisia toimijoita, joilla on isossa kuvassa yhteiset asukkaat ja alue, joista ne ovat vastuussa. Tehtävien ja työnjaon tulisi olla selkeä, mutta samalla niistä pitäisi olla mahdollisuus itsehallinnollisten toimijoiden kesken sopia mm. alueellisten erityispiirteiden huomioimiseksi. Kunta ja maakunta eivät lähtökohtaisesti kilpaile samoista rahoista; rahoitusjärjestelmät ovat erillisiä. Kunnan ja maakunnan uudentyyppisen yhdyspinnan merkitys korostuu sekä sotessa että elinvoimatehtävissä. Tämä on tärkeää huomioida myös alueellisessa valmistelussa. 3 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

Maakuntia ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Ohjaus ja resurssit Ohjaus ja resurssit Vuorovaikutus Vuorovaikutus MAAKUNNAT Roolit Yhdyspintakysymykset ja palvelut: esim. hyte, tukipalvelut, oppilashuolto, työllisyys,, kaavoitus, rakentaminen, joukkoliikenne, kotouttaminen, elinvoima,, asuminen, järjestöyhteistyö, osallisuus, johtaminen jne. Vuorovaikutus ja neuvottelumenettely KUNNAT Roolit

Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 5

1. 2. 3. Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 6

Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 7

Valinnanvapausuudistuksen toimeenpanon vaiheistus I vaihe voimaan 1.1.2019» Suora valinta ennalta sovittaviin palveluihin (peruspalvelut ja erikoispalvelut?)» Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetointi käytössä» Maakunnallisten yhtiöiden perustaminen 2019-2020 II vaihe voimaan 1.1.2021» Palveluvalikoima laajenee» Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetointi laajenee Valinnanvapaus täysimääräisenä käytössä 1.1.2023 Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 9

I- vaiheen valinnanvapauden toteutus 2019-2020 1. Asiakkaan tekemä suora valinta (palvelulaitoksen, yksityisen tai 3. sektorin yhtiö) Pääosin perustason palveluita, mahdollisesti erityispalveluita? (tarkempi määrittely kesken) Suunterveydenhuollon palvelut 2. Jos edellä mainittu palvelu ei riitä, asiakkaalle tehdään palvelulaitoksessa palvelutarpeen arvio/ asiakassuunnitelma Palvelulaitos voi järjestää palvelut joko omana tuotantona tai ostopalveluin asiakassetelin avulla (vrt. nykyinen palveluseteli) henkilökohtaisen budjetin avulla Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 10

Suoran valinnanvapauden palvelut 1 (2) Palvelun tuottaja listautuu ja täyttää tietyt kriteerit Maakunta hyväksyisi suoran valinnan palvelujen ja asiakassetelipalvelujen tuottajat ja tekisi heidän kanssa sopimukset Maakunta voisi asettaa palveluntuottajille ehtoja, joilla voidaan varmistaa esim. maakunnan palvelustrategian toteutuminen tai riittävä palveluverkko Maakunta päättäisi suoran valinnan palvelujen ja asiakassetelipalveluntuottajille maksettavista korvauksista lainsäädännössä määriteltyjen valtakunnallisten yleisten rahoitusperiaatteiden perusteella. Suoran valinnan palveluiden tuottajille maksettavat korvaukset olisivat kiinteitä korvauksia asiakkaan listautumisajalta (12 kuukautta, maksatus tuottajille jaksotettuna esim. kuukausittain), mutta rahoitukseen voisi sisältyä osittain suoriteperusteisia sekä hoidon ja palvelun vaikuttavuuteen perustuvia korvauksia sekä kannustimia ja sanktioita Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 11

Suoran valinnan palvelut 2(2) Maakunta päättäisi säädetyn siirtymäajan puitteissa, milloin se käynnistää valinnanvapausmalliin kuuluvan suoran valinnan palvelujen järjestämisen. Koko maakunta siirtyisi samanaikaisesti suoran valinnan malliin. Siirtyminen suoraan valintaan edellyttää sitä, että maakunnan palvelulaitos on yhtiöittänyt omat suoran valinnan piirissä olevat palvelunsa Tuottaja ei voi kieltäytyä vastaanottamasta asiakkaita, mikäli sen listalla on tilaa ja tuottaja tuottaa asiakkaan tarvitsemia palveluita. Tuottajan täytyy julkisesti ilmoittaa verkossa listan tilanne. Valinnan jälkeen asiakas on sitoutunut määräajaksi valitsemaansa palvelutuottajaan. Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 12

Kuntaliiton näkemyksiä valinnanvapaudesta Asiakkaiden ja potilaiden valinnanvapauden lisääminen on kannatettavaa Alueellisten olosuhteiden huomioon ottaminen ja kustannustehokkaan palvelujärjestelmän luominen koko maahan edellyttää, että maakunnilla on oikeus päättää palvelustrategiansa mukaisesta palvelutuotannosta sekä tuottajille maksettavien korvausten periaatteista. Kunnilla tulee olla mahdollisuus tuottaa omistamissaan yhtiöissä valinnanvapauden piirissä olevia palveluja Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 13

Kuntaliiton näkemyksiä valinnanvapaudesta Uudistuksen kokonaisuuteen liittyvät valinnanvapaus, monituottajamalli ja yhtiöittämisvelvoite vaarantavat integraation toteutumisen ja edellyttävät maakunnalta sellaista järjestämisosaamista, josta ei ole missään aiempaa kokemusta, siksi jotta siirtyminen voitaisiin tehdä hallitusti ja turvata palvelujen häiriötön jatkuvuus, Kuntaliitto edellyttää maakunnille neljän vuoden siirtymäaikaa (2022 loppuun mennessä) valinnanvapauden piirissä olevien palvelujen yhtiöittämiseen lisäksi alueellisten markkina- ja muiden olosuhteiden vaihtelun vuoksi maakunnille tulee antaa mahdollisuus asteittaiseen siirtymiseen uuteen malliin ja valinnanvapauden laajentamiseen Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 14

Raja- /yhdyspintojen johtamisessa korostuu 6. Haastava Muutosjohtaminen, ml. erilaisten toimintakulttuurien kohtaaminen 1. Kokonaiskuvan hahmottaminen ja yhteiset tavoitteet 2. Luottamuksen, avoimuuden ja yhteistyön vahvistaminen 5. Ketterät kokeilut ja uudet toimintatavat 4. Verkostojohtaminen ja matalat organisaatiot 3. Tiedolla johtaminen ja kokemuksista oppiminen

Kys. 21. Voimaanpanolain 4 luvun mukaan lakisääteisten kuntayhtymien koko omaisuus sekä kuntien irtain omaisuus siirtyy maakunnille. Kuntien toimitilat ja kiinteistöt jäävät kuntien omistukseen. Onko omaisuusjärjestelyjä koskeva ratkaisu hyväksyttävä? % vastaajista, n=421

Kys. 23. Voimaanpanolain 41 :ssasäädettäisiin kunnan tuloveroprosentista vuosina 2019 2021. Pidättekö veronmaksajien yhdenvertaisen aseman näkökulmasta perusteltuna, että kuntien veroprosentteja esitetään rajoitettavaksi kolmen vuoden määräajaksi? % vastaajista, n=394

Muutospaineita lausuntojen pohjalta Verokatto Palvelulaitokset Palvelukeskukset Valtion sote-ohjaus Maakunta-kunta -sopimusmahdollisuus Omaisuusjärjestelyt Kuntien mahdollisuus omistaa sote-yhtiöitä 22 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

Mitä kunta tekee tulevaisuudessa? Osaamisen ja kulttuurin edistäminen Varhaiskasvatus Esi- ja perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Vapaa sivistystyö Taide- ja kulttuuripalvelut Kirjastopalvelut Nuorisopalvelut Liikuntapalvelut Elinympäristön kehittäminen Maapolitiikka Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu Liikenne, joukkoliikenne, Tieverkkojen rakentaminen ja ylläpito Vesihuolto Jätehuolto Energiantuotanto ja -jakelu Rakennusvalvonta Asuntotoimi Kuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen Kunnan elinvoiman edistäminen Paikkakunnan vetovoimaisuus Vaikeasti työllistyvien tuki: etsivä nuorisotyö, työpajat, työttömyyden pitkittymisen ehkäisy, kaupunginosatyö, kotouttaminen Elinkeinopolitiikka: yritysneuvonta, kehittämishankkeet, yritystontit, alueen markkinointi, avoin data Paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen Monipuoliset osallistumismahdollisuudet Paikallinen yhteisöllisyys Viestintä ja vuorovaikutus Vaalit ja edustuksellinen demokratia Kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuudet Asukkaiden omaehtoinen toiminta

Kuntien ja kuntayhtymien talous nyt ja tulevaisuudessa Arvio vuodelle 2016: Hahmotelma vuodesta 2019: (mukana sote-uudistus, perustoimeentulotuen siirto Kela:lle, kiky-sopimus) Palkat 35 % Muut henk.- menot 11 % Sosiaali- ja terveystoimi 49 %, noin 23 mrd. (toimintamenot + investoinnit) Verotulot 48 % Siitä: Kunnallisvero 41% Yhteisövero 3 % Kiinteistövero 4 % Materiaalin ostot 8 % Palvelujen ostot 23 % Avustukset 6 % Lainanhoito 6 % Investoinnit 10 % Muut menot 2 % Opetus- ja kulttuuritoimi 29 %, noin 13 mrd. (toimintamenot + investoinnit) Muut tehtävät 16 %, noin 7 mrd. Rahoitus ym.6 % Valtionosuudet 19 % Toimintatulot 23 % Tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot noin 45,8 mrd. ja ulkoiset menot noin 45,7 mrd. Palkat 35 % Muut henk.menot 9% Materiaalin ostot 7% Palvelujen ostot 12% Opetus- ja kulttuuritoimi 59 %, noin 14 mrd. (toimintamenot + investoinnit) Verotulot 47 % Siitä: Kunnallisvero 34 % Yhteisövero 5 % Kiinteistövero 8 % Valtionosuudet 12 % Avustukset 5% Muut tehtävät Toimintatulot Lainanhoito 11% 29 %, 26 % Investoinnit noin 7 mrd. Lainanotto 6 % 17 % Lainanotto 8 % Muut tulot 4 % Rahoitus ym.12 % Muut menot 4 % Muut tulot 7 % Tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot ja ulkoiset menot noin 23 mrd. 31.8.2016 Lähde: Kuntaliitto

Toimeenpanon tuen elementit Kuntaliitossa Maakuntien muodostumisen ja toimeenpanon tuki, Kuntaliitto (yhteistyö STM, VM) 1. Verkostoyhteistyö, oppaat ja koulutukset Valmistelijoiden verkosto, muut Kuntaliiton verkostot, alueelliset ja kansalliset verkostoseminaarit, työseminaarit, viestintä, koulutukset, oppaat jne. 2. Muutosjohtaminen Muutos-akatemia, muutosviestintä, työvälineet, verkostot ja vertaistuki 3. Neuvontapalvelu front desk back desk periaate, yhteistyö eri toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa, uudistusklinikat, palvelusähköposti Viestintä 7. Muut muutostukeen liittyvät projektit ja palvelut: mm., Innokylä, Lähipalvelut, ELSE (ikääntyneen väestön palvelut), Kunta-alan työelämän kehittämisohjelma Kunteko2020, Uudistuva esimiesosaaminen kuntakonsernissa, kuntarekry, mallinukset 6. Muutostuen keskeiset projektit Rajapinnat ja neuvottelumenettely, Asukkaat sote- ja maakuntauudistuksen keskiöön, Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 5. Reaaliaikainen arviointi ja uudistusta tukeva tutkimustyö reaaliaikainen arviointi sekä arviointitutkimus, joka on osa Arttu 2.0 tutkimusohjelmaa 4. Digitalisaatio, ICT-palvelut ja tietohallinto Akusti-foorumi tukena

VISIO: ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ STRATEGIA 2017-2021 PAINOPISTEET: Askeleen edellä Yhteistyötä yli rajojen Uudistava kulttuuri Edunvalvontaa Kehittämistä Asiantuntijapalveluja MISSIO: TEEMME KUNTIEN JA MAAKUNTIEN KANSSA KESTÄVÄÄ TULEVAISUUTTA