Ajankohtaista kuntapolitiikasta. Pienkuntaseminaari, Vaala Varatoimitusjohtaja Timo Reina

Transkriptio

1 Ajankohtaista kuntapolitiikasta Pienkuntaseminaari, Vaala Varatoimitusjohtaja Timo Reina

2 Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden tilannekuva on vakaa ja odotuksia parempi Julkisen talouden suunnitelmassa paikallishallinnon eli kuntasektorin kokonaistulojen ja kokonaismenojen erotukselle (nettoluotonanto) on asetettu rahoitusasematavoite: korkeintaan -0,5 % suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

3 Valtion ja paikallishallinnon nettoluotonanto , milj. euroa Kuntien tehtäviä lisättiin 2000-luvulla kiivaasti paikallishallinto valtio /MP Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito

4

5 Kilpailukykysopimusen vaikutukset kuntatalouteen*, milj. eur Kulutusmenosäästö Valtionosuudet Verotulot Vaikutus kuntatalouden rahoitusasemaan, netto *Ml. työtulon ja eläketulon verokevennys. Ei huomioitu työllisyyden ja talouskasvun vahvistumisen kautta tulevia positiivisia vaikutuksia kuntatalouteen.

6 Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. (painelaskelman mukaan) * 2016** 2017** 2018** 2019** 2020** 1) 1) Toimintakate -26,67-27,56-27,88-27,01-27,41-27,89-29,06 Verotulot 21,18 21,77 21,96 21,81 22,33 22,98 23,81 Käyttötalouden valt.os. 8,20 8,23 8,80 8,37 8,23 8,05 8,26 Rahoituserät, netto 0,17 0,25 0,30 0,30 0,29 0,28 0,26 Vuosikate 2,88 2,70 3,18 3,46 3,44 3,43 3,27 Poistot -2,64-2,66-2,76-2,86-2,96-3,06-3,16 Satunnaiset erät, netto 1,92 0,33 0,27 0,27 0,27 0,27 0,27 Tilikauden tulos 2,16 0,37 0,68 0,86 0,74 0,63 0, Tulorah. korjauserät -2,56-0,61-0,55-0,55-0,55-0,55-0,55 Tulorahoitus 2,24 2,42 2,89 3,18 3,15 3,14 2,98 Investoinnit, netto -2,34-3,26-3,45-3,62-3,57-3,72-3,75 Rahoitusjäämä 2) -0,10-0,83-0,56-0,44-0,42-0,57-0,77 Lainakanta 16,53 17,40 18,01 18,50 18,96 19,58 20,40 Rahavarat 5,30 5,11 5,11 5,11 5,11 5,10 5,10 1) Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen paransi vuonna 2014 tilikauden tulosta arviolta noin 1,7 mrd. euroa. Vuonna 2015 liikelaitosten yhtiöittäminen heikensi toimintakatetta arviolta 0,45 mrd. euroa. 2) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät /hp Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot VM

7 Kuntakonsernien lainakanta , /as. Kuntakoon mukaan vuoden 2015 kuntajaolla Alle as. kunnat as. kunnat as. kunnat Kaikki kunnat Yli as. kunnat Lähde: Tilastokeskus Timo Reina

8 Väestö ja ulkoiset menot kuntakoon mukaan (vuoden 2015 kuntajako, yhteensä 317 kuntaa) Asukasluku Ulkoiset menot henk. Osuus kaikista kunnista % mrd. Osuus kaikista kunnista % 100 pienintä kuntaa 205 3,7 1,73 4,1 200 pienintä kuntaa ,2 6,31 14,9 300 pienintä kuntaa ,6 20,64 51,3 17 suurinta kuntaa ,4 20,64 48,7 6 suurinta kuntaa ,4 13,42 31,7 Kaikki kunnat ,0 42,36 100,0 Lähde: Tilastokeskus Timo Reina

9 Laskennallinen ennuste pienten kuntien rahoituksellisesta epätasapainosta Tasapainotilaa kuvataan toiminnan ja investointien rahavirta -käsitteellä Lähde: Kuntatalousohjelma

10 Pienten kuntien laskennallinen paine nostaa tuloveroprosenttia Kehitysarvion mukaisen toiminnan ja investointien rahavirran ero rahoituksellisesta tasapainosta -> Pidemmällä aikavälillä korotuspaine suuri, vuosittaiset vaihtelut suuria Lähde: Kuntatalousohjelma

11 Kuntien ja kuntayhtymien talous nyt ja tulevaisuudessa Arvio vuodelle 2016: Hahmotelma vuodesta 2019: (mukana sote-uudistus, perustoimeentulotuen siirto Kela:lle, kiky-sopimus) Palkat 35 % Muut henk.- menot 11 % Sosiaali- ja terveystoimi 49 %, noin 23 mrd. (toimintamenot + investoinnit) Verotulot 48 % Siitä: Kunnallisvero 41% Yhteisövero 3 % Kiinteistövero 4 % Materiaalin ostot 8 % Palvelujen ostot 23 % Avustukset 6 % Lainanhoito 6 % Investoinnit 10 % Muut menot 2 % Opetus- ja kulttuuritoimi 29 %, noin 13 mrd. (toimintamenot + investoinnit) Muut tehtävät 16 %, noin 7 mrd. Rahoitus ym.6 % Valtionosuudet 19 % Toimintatulot 23 % Tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot noin 45,8 mrd. ja ulkoiset menot noin 45,7 mrd. Palkat 35 % Muut henk.menot 9% Materiaalin ostot 7% Palvelujen ostot 12% Opetus- ja kulttuuritoimi 59 %, noin 14 mrd. (toimintamenot + investoinnit) Verotulot 47 % Siitä: Kunnallisvero 34 % Yhteisövero 5 % Kiinteistövero 8 % Valtionosuudet 12 % Avustukset 5% Muut tehtävät Toimintatulot Lainanhoito 11% 29 %, 26 % Investoinnit noin 7 mrd. Lainanotto 6 % 17 % Lainanotto 8 % Muut tulot 4 % Rahoitus ym.12 % Muut menot 4 % Muut tulot 7 % Tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot ja ulkoiset menot noin 23 mrd Lähde: Kuntaliitto

12 Kuntien asukasluku indeksoituna, 2000=100 Kuntakoon mukaan vuoden 2015 kuntajaolla Alle as. kunnat as. kunnat as. kunnat Kaikki kunnat Yli as. kunnat Lähde: Tilastokeskus Timo Reina

13 Maakuntauudistus kuntien kannalta Kysymys on pääosin kuntien (ja kuntayhtymien) tehtävien ja resurssien uudelleenorganisoinnista. Uudistus näyttäytyy erilaiselta eri kunnissa ja maakunnissa johtuen etenkin siitä, miten sote-tehtävät nyt hoidetaan. Kuntien elinvoimatehtävät eivät vähene, mutta niihin liittyviä asiakokonaisuuksia siirtyy valtion aluehallinnosta (ELY-keskuksilta) itsehallinnon piiriin. Kuntien tuleva rooli on osin selkiintymätön, mutta silti selkeämpi kuin maakuntien. Kunnalla on vaalit, verot, runsaasti lakisääteisiä tehtäviä ja yleinen toimiala, maakunta hoitaa laissa säädettyjä tehtäviä valtion varoilla. Kuntien, maakuntien ja valtion uudet roolit määriteltävä lainsäädännössä kasvua ja alueiden kehittämistä parhaiten edistäviksi. 13 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

14 Kunta ja maakunta yhteistyötä ja työnjakoja Kunta ja maakunta ovat osa itsehallinnollista Suomea; maakunta vertautuu lähinnä kuntaan, mutta erojakin on. Kunta ja maakunta ovat rinnakkaisia toimijoita, joilla on isossa kuvassa yhteiset asukkaat ja alue, joista ne ovat vastuussa. Tehtävien ja työnjaon tulisi olla selkeä, mutta samalla niistä pitäisi olla mahdollisuus itsehallinnollisten toimijoiden kesken sopia mm. alueellisten erityispiirteiden huomioimiseksi. Kunta ja maakunta eivät lähtökohtaisesti kilpaile samoista rahoista; rahoitusjärjestelmät ovat erillisiä. Kunnan ja maakunnan uudentyyppisen yhdyspinnan merkitys korostuu sekä sotessa että elinvoimatehtävissä. Tämä on tärkeää huomioida myös alueellisessa valmistelussa. Myös kunnan ja maakunnan edunvalvontaroolit uudistuvat. 14 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

15 15 Väliaikainen toimielin: Jäseninä viranhaltioita maakunnan liitosta, sairaanhoitopiiristä, kunnista, erityishuoltopiiristä, pelastuslaitoksesta, ELY- ja TEkeskuksesta Päätökset määräaikaisia

16 Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 16

17 Valmistelutilanteesta Lausuntopalaute (DL 9.11.) ja sen huomioiminen tärkeää uudistuksen hyväksyttävyydelle ja jouhevalle etenemiselle Lakipaketin kolme vaihetta ja laajuus ovat ainutlaatuisen iso haaste valtakunnalliselle ja alueelliselle toimeenpanolle Valinnanvapausmalli ja etenkin sen rahoituselementit auki, monikanavarahoituksen purkaminen? Maakuntien rahoituksen yleiskatteisuus ja riittävyys kriittinen kysymys maakuntien itsehallinnolle ja mahdollisuudelle selviytyä tehtävistään 17 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

18 Kuntaliiton lausunnon näkökulmia (hallitus ) Uudistuksen tarve myönnetään ja sen toteuttamista tuetaan Kuntien elinvoima uudistuksessa ja sen jälkeen» Omaisuusjärjestelyt (tyhjien kiinteistöjen ratkaisumallit, pakkokuntayhtymien maapohjat ym.)» Oikeutta päättää veroprosentista ei pidä rajoittaa» Rahoitus siirtymävaiheessa ja kokonaisuudistuksen tarve Maakuntien itsehallinnon aitous» Verotusoikeus» Yleiskatteiden valtionrahoitus» Vahva valtion ohjaus ja interventiot» Pakko-organisoinnit (mm. palvelulaitos, palvelukeskukset, pakkodelegoinnit)» Talouden hallinta ja arviointimenettelyt» Laajat asetuksenantovaltuudet 18 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

19 Kuntaliiton lausunnon näkökulmia (hallitus ) Kunnan ja maakunnan yhteistyö» Joustava mahdollisuus itsehallinnollisten toimijoiden kesken sopia tehtävien toteuttamisesta» Mahdollistaa alueellisten ym. erityistarpeiden huomioimisen Kunnille mahdollisuus omistaa valinnanvapauden piirissä olevia palveluja tuottavia yhtiöitä 19 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

20 Maakuntia ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Ohjaus ja resurssit Vuorovaikutus Ohjaus ja resurssit Vuorovaikutus MAAKUNNAT Roolit Yhdyspintakysymykset ja palvelut: esim. hyte, tukipalvelut, oppilashuolto, työllisyys,, kaavoitus, rakentaminen, joukkoliikenne, kotouttaminen, elinvoima,, asuminen, järjestöyhteistyö, osallisuus, johtaminen jne. Vuorovaikutus ja neuvottelumenettely KUNNAT Roolit

21 Kuntien nykyisten tehtävien muuttuminen sote- ja maakuntauudistuksen johdosta Sosiaalija terveystoimi Elinkeinopolitiikka Tukipalvelut ml. hankinnat Koulutus- ja varhaiskasvatus Kulttuuri ja kirjastot Liikunta ja nuoriso Maahan muutto ja kotouttaminen Ympäristö ja ympäristöterveydenhuolto Pelastustoimi Työllisyys Maankäyttö ja asuminen Joukkoliikenne ja kuljetukset Hyvinvointi ja terveys Lapset ja nuoret Osallisuus Elinvoima Lapset ja nuoret Työikäiset Seniorit Suuri muutos Kohtalainen muutos Ei suurta muutosta 21 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

22 Maakunnan tehtävät ja yhteys kuntiin Lausuntokierroksella oleva lakiluonnos Erittäin merkittävä Merkittävä Vähemmän merkittävä 1. sosiaali- ja terveydenhuolto 2. sosiaalisen hyten edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön asiantuntijatuki kunnille ja ehkäisevät palvelut 3. alueellinen alkoholihallinto 4. pelastustoimi 5. ympäristöterveydenhuolto 6. maatalous ja maaseudun kehittäminen 7. maataloustuotteiden markkinajärjestelyt, maatalouden tuotantopanosten turvallisuus, laatu ja käyttö sekä kasvinterveyden valvonta 8. kalatalous ja vesitalous 9. aluekehittämisviranomaisen tehtävät, alueen, sen elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen, näihin liittyvä koulutus ja osaamisen kehittäminen, kulttuurin edistäminen, yritys-, työ- ja elinkeinopalvelujen järjestäminen sekä kotoutumisen edistäminen 10. alueellisen lyhyen, pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu 11. maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus 12. kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen 13. kulttuuriympäristön hoito 15. yksityisteitä ja liikkumisen ohjausta koskevat valtionavustustehtävät 14. liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, alueellinen tienpito, maankäytön yhteistyö sekä toimintaympäristöä koskevien tietojen tuottaminen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun; 18. kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntastrategian ja -ohjelman sekä maakuntakaavoituksen toteuttamista 16. alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen yhteistyössä muiden maakuntien kanssa sekä liikunnan edistäminen maakunnassa alueellisen liikuntaneuvoston toiminnan kautta sekä ulkoilureittitehtävät 19. vesihuollon edistäminen ja suunnittelu, vesivarojen käytön ja hoidon sekä tulvariskien hallinnan tehtävät, alueelliset luonnonvaratehtävät ja huolehtiminen ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötöiden toteuttamisesta 17. maakunnallisen identiteetin edistäminen alueella yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa 20. vesien ja merensuojelu, vesien ja merenhoidon järjestäminen ja toteuttaminen sekä merialuesuunnittelu 21. ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen järjestäminen sekä poronhoitajien sijaisavun kustannusten 22. yhteiskunnan 24. alueelliset turvallisuusstrategiaan romaniasiain kuuluva neuvottelukuntia ja alueellinen romaniasioita varautuminen [pvm] Etunimi Sukunimi korvaaminen koskevat tehtävät titteli Tapahtuma 25. yhteispalveluiden alueellinen järjestäminen ja kehittäminen

23 Raja-/yhdyspinnat uudessa toimintaympäristössä Yhteistyöalueet (5) YA V Valtio 1. Valtio on vahva vaikuttaja 2. Maakuntien rooli palveluiden järjestäjinä on vielä epäselvä Maakunnat (18) M T Tuottajat 3. Kunnan asema riippuu kytkennästä maakuntaan, tuottajiin ja asiakkaisiin 4. Maakunta joutuu erottamaan järjestämisen ja tuottamisen Kunnat K Järjestämisen taso A Tuottamisen taso Asiakkaat 5. Asiakkaiden ja tuottajien välisestä kytkennästä voi tulla merkittävä 6. Asiakkaiden valinnanvapaus mahdollistuu erityisesti siellä, missä on toimivat markkinat

24 Raja- /yhdyspintojen johtamisessa korostuu 6. Haastava Muutosjohtaminen, ml. erilaisten toimintakulttuurien kohtaaminen 1. Kokonaiskuvan hahmottaminen ja yhteiset tavoitteet 2. Luottamuksen, avoimuuden ja yhteistyön vahvistaminen 5. Ketterät kokeilut ja uudet toimintatavat 4. Verkostojohtaminen ja matalat organisaatiot 3. Tiedolla johtaminen ja kokemuksista oppiminen

25 Kriittisiä tehtäviä soten lisäksi yhteensovittamisen kannalta 1. Kasvupalvelut (työllisyys, elinkeinojen kehittäminen) Järjestäjä-tuottaja rakenteen soveltuvuus? 2. Alueiden käytön suunnittelu Maakuntakaavoituksen (sisällön ja prosessin) kehittäminen ja suhde kuntakaavoitukseen MAL-sopimusten jatkaminen 3. Ympäristö- ja luonnonsuojelutehtävät Kunnat, maakunta ja uusi Avi 4. Ympäristöterveydenhuolto Maakunta sekä riittävän osaamisen ja resurssit omaava kunta voisivat sopia, että kunta hoitaa näitä tehtäviä myös jatkossa 5. Liikennetehtävät ml. alueellinen tienpito Siirtyvät pääosin maakunnille, LIVE-yhtiön vaikutus? Joukkoliikennetehtävät eivät siirry kunnallisten viranomaisten toimialueella maakunnalle 6. Pelastustoimi, ensihoito ja varautuminen 5/18 linjaus käytännössä? 7. Tukipalvelut (toimitilat, ICT, TaHe, hankinnat) Perusteilla valtakunnalliset maakuntien yhdessä omistamat palvelukeskus-yhtiöt Tarve ja rooli avoimia Suhde kuntien olemassa oleviin toimijoihin Skaalaetuja ei saisi menettää, kuntien ja maakuntien yhteiset yhtiöt tulisi aidosti mahdollistaa 25 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

26 Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen?? 26

27

28 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Kaupungistuminen Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Syrjäytyminen Ikääntyminen Syntyvyys Arvojen muutokset Monikulttuuristuminen Asukkaat ja yhteisöt voimavarana ja kumppanina Uudet demokratian muodot Maahanmuutto Muu mikä? Välitystalous Kokeilukulttuuri Työllisyys ja työelämän muutokset Matalat organisaatiot Tehtävien ja vastuiden uusjako: tulevaisuuden kunnat, maakunnat ja valtio

29 Muutostuen elementit Kuntaliitossa Maakuntien muodostumisen ja kuntien uudistumisen tuki, Kuntaliitto (yhteistyö STM, VM) 1. Verkostoyhteistyö, oppaat ja koulutukset Valmistelijoiden verkosto, muut Kuntaliiton verkostot, alueelliset ja kansalliset verkostoseminaarit, työseminaarit, viestintä, koulutukset, oppaat jne. 7. Muut muutostukeen liittyvät projektit ja palvelut: mm., Innokylä, Lähipalvelut, ELSE (ikääntyneen väestön palvelut), Kunta-alan työelämän kehittämisohjelma Kunteko2020, Uudistuva esimiesosaaminen kuntakonsernissa, kuntarekry, mallinukset 2. Muutosjohtaminen Muutos-akatemia, muutosviestintä, työvälineet, verkostot ja vertaistuki 3. Neuvontapalvelu front desk back desk periaate, yhteistyö eri toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa, uudistusklinikat Viestintä 6. Muutostuen keskeiset projektit Rajapinnat ja neuvottelumenettely, Asukkaat sote- ja maakuntauudistuksen keskiöön, Tulevaisuuden kunta ja Kunnat Reaaliaikainen arviointi ja uudistusta tukeva tutkimustyö reaaliaikainen arviointi sekä arviointitutkimus, joka on osa Arttu 2.0 tutkimusohjelmaa 4. Digitalisaatio, ICT-palvelut ja tietohallinto Akusti-foorumi tukena

30

31 VISIO: ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ STRATEGIA PAINOPISTEET: Askeleen edellä Yhteistyötä yli rajojen Uudistava kulttuuri Edunvalvontaa Kehittämistä Asiantuntijapalveluja MISSIO: TEEMME KUNTIEN JA MAAKUNTIEN KANSSA KESTÄVÄÄ TULEVAISUUTTA