Niemenrannan ja Sellupuiston hulevesien hallintasuunnitelma

Niemenrannan ja Sellupuiston hulevesien hallintasuunnitelma 20.11.2012

Hulevesien hallinta SUUNNITTELUN AIKAINEN ORGANISAATIO: Tilaaja: Konsultti: WSP Finland Oy Petri Saarikoski (projektipäällikkö Niemenranta2) Arto Kaituri (projektipäällikkö Sellupuisto) Kia Aksela (hulevesiasiantuntija) 2 (12)

Sisällys 1 LÄHTÖKOHDAT JA SUUNNITTELUKOHDE... 4 1.1 SUUNNITTELUALUE, KOKO JA NYKYTILA, MAAPERÄ JA POHJAVESI... 4 2 SUUNNITELTU MAANKÄYTTÖ ALUEELLA JA SEN VAIKUTUKSET HULEVESIEN MUODOSTUMISEEN... 6 3 HULEVEDET SUUNNITTELUTILANTEEN MUKAISESSA RATKAISUSSA... 7 4 YHTEENVETO HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMASTA... 12 3 (12)

1 LÄHTÖKOHDAT JA SUUNNITTELUKOHDE Tässä raportissa esitetään Tampereen Niemenrannan ja siihen liittyvän Sellupuiston suunnittelualueen hulevesien hallinnan ratkaisut. Selvityksessä on huomioitu alueen kaavaluonnoksen mukainen maankäyttö sekä kaupungin hulevesiin liittyvä ohjeistus, jonka mukaan hulevesistä pyritään huolehtimaan korttelitasolla mahdollisuuksien mukaan. 1.1 Suunnittelualue, koko ja nykytila, maaperä ja pohjavesi Suunnittelualueen pinta-ala on noin 46 ha. Nykyisellään suunnittelualue on erittäin väljästi rakennettua metsä- ja peltoaluetta (kuva 1). Kuva 1. Suunnittelualue nykytilassa 4 (12)

Maaperältään alue on hyvin heterogeeninen (kuva 2), alueen luoteiskulmassa on kalliota, keskellä soramoreenia ja muualla hienojakoista hietaa, hiesua ja savea. Nykyisin suunnittelualueelta valuvat hulevedet kulkeutuvat Näsijärven Lielahteen. Kuva 2. Suunnittelualueen maaperä (Tampereen kaupungin karttapalvelu) Suunnittelualueelta on joitakin pohjavesihavaintoja ja niiden mukaan pohjaveden pinta voi vaihdella voimakkaastikin ja ylimmillään olla melko lähellä maanpintaan, reilun metrin syvyydessä (kuva 3). Kuva 3. Esimerkki mitatusta pohjavedenpinnan korkeudesta ja sen suhteutumisesta maaston nykyiseen pinnankorkeuteen suunnittelualueella 5 (12)

2 SUUNNITELTU MAANKÄYTTÖ ALUEELLA JA SEN VAIKUTUKSET HULEVESIEN MUODOSTUMISEEN Suunnittelualueen havainnekuva on esitetty kuvassa 4. Suunnittelualue on jaettu kortteleihin alueen keskiosassa 7903_7-7916 ja alueen itäosassa 7917-7919. Maankäytön muuttuessa lisääntyy läpäisemättömän pinnan määrä alueella. Tämän seurauksena alueen hydrologia muuttuu siten, että sadevesien imeytyminen alueella vähenee ja purkautuvien hulevesien määrä kasvaa ja virtaus alueelta Näsijärveen lisääntyy. Hulevesien hallinnalla voidaan vaikuttaa alueelta Näsijärveen valuvan huleveden määrään ja laatuun sekä pidättämällä että viivyttämällä hulevesiä lähellä syntypaikkoja. Kuva 4. Niemenrannan suunnittelualueen havainnekuva kortteleineen 6 (12)

3 HULEVEDET SUUNNITTELUTILANTEEN MUKAISESSA RATKAISUSSA Mitoitussadantana, josta aiheutuva hulevesi kortteleilla tulisi pystyä vähintään hallitsemaan, on käytetty kerran viidessä vuodessa toistuvaa 15 minuutin sadetta, jonka intensiteetti on 150 l/s/ha. Rankkasateella syntyvät hulevesimäärät ja niiden hallintaratkaisut on esitetty seuraavassa taulukossa sekä hulevesien hallintasuunnitelma kuvassa. Hulevesien hallintasuunnitelma kuvassa esitetyt hulevesipainanteiden sijainnit ja muodot ovat ohjeellisia. Alueelle on alustavasti suunniteltu maanpäällisiä hulevesipainanteita, jotka toimivat myös pohjavedenpinnan ollessa ylhäällä lähellä maan pintaa, tarkastelutilanteessa käytettävissä oli pohjavedenpinnan korkeustietoja kahdesta mittauspisteestä. Taulukossa on esitetty myös maaperätyyppi, joka vaikuttaa voimakkaasti mahdollisuuksiin imeyttää hulevesiä. Kallio- ja savimaassa tulee lähinnä kysymykseen hulevesien viivyttäminen painanteissa, kun moreenimaaperässä onnistuu viivyttämisen lisäksi osittainen imeyttäminen pohjavedenpinnan korkeudesta ja maan kosteusoloista riippuen. Maaperätiedot ovat karkeita, perustuen Geologian Tutkimuskeskuksen yleisiin maaperäkarttoihin. Painanteiden tilavuudet ovat kooltaan vähintään sellaiset, että niissä kyetään viivyttämään mitoitussateella syntyvä vesimäärä, jos painanteessa ei ennestään juurikaan ole vettä. Huomioitavaa on myös, että mikäli läpäisemättömän pinta-alan määrä vähenee suunnittelun edetessä, vaikuttaa se hulevesipainanteiden tilavuuksiin pienentävästi. Painannetilavuuksissa on huomioitu myös korttelin sijainti siten, että ylärinteeltä aiheutuva hulevesikuormaa alempana sijaitseville kortteleille olisi mahdollisimman vähäinen jatkuvillakin sateilla. Painanteiden pinta-alaan vaikuttaa paljon niiden syvyys sekä luiskaratkaisut kaltevuuksineen. Pääperiaatteena painanteita sijoitettaessa alueelle on ollut maksimi syvyys 0,4 m, minimi syvyyden ollessa 0,2 m, tällöin painanteet toimivat varmasti, vaikka pohjavesi alueella olisikin korkealla, ja samalla niiden yhteyteen on rakentaa viherpuutarhoja, joissa tapahtuu läpäisemättömiltä pinnoilta sadeveteen irtoavan kiintoaineksen pidättymistä. Painanteet suositellaan muotoiltaviksi loivaluiskaisina tai pienillä porrastuksilla siten, että viherpainanteet saadaan luontevaksi osaksi kortteleiden piha-alueita. 7 (12)

Kortteli /-t Hulevesimäärä mitoitussateella / painannetilavuus, m³ Hulevesien hallintaratkaisut Maaperä 7903_7, 7904, 7905 350 / 400 Korttelit 7904 ja 7905: Kortteleilla yhteiset hulevesien viivytysratkaisut, osittainen viivytys ojapainanteeseen pysäköintialueen pohjoispuolella Lielahdentien reunassa sekä korttelien kaakkoiskulman ja eteläreunan painanteisiin. Viivytyspainanteista ylivuotokaivon kautta liitos Isoniemenkadun hulevesiverkostoon. Perustusvesien johto hulevesiviemäriin Isoniemenkadulle. Kortteli 7903_7: moreenimaastoon korttelialueen keskellä sekä kaakkois-eteläreunalla. Ylivuoto kaivon välityksellä Federleynkadun hulevesiviemäriin. Liikuntahallin osalta perustusten kuivatusvesien purku viivytyspainanteisiin, korttelin itäpuolen rakennusten osalta perustustenkuivatusvesien johto Federleynkadun hulevesiviemäriin. kallio, hiesu, savi viivytys kallio ja moreeni 7906 70 / 80 Korttelissa 7906 hulevesien korttelin eteläreunalla matalassa (syv. 0,2 m) viherpuutarhapainanteessa, jonne laskee korttelin itäsivustaa pitkin avo-oja kuljettaen hulevedet korttelin pohjoisosasta. Hulevesipainanteesta ylivuoto kaivon kautta Isoniemenkadun hulevesiviemäriin. Perustusten kuivatusvedet Isoniemenkadun hulevesiviemäriin. 7907 70 / 90 Korttelissa 7907 hulevesien viivytys ojapainanteeseen pysäköintialueen pohjoispuolella Lielahdentien reunassa, täältä ylivuotokaivon kautta yhteys Isoniemenkadun hulevesiviemäriin. Lisäksi korttelissa on viivytyspainanne eteläreunalla, josta yhteys korttelin itäpuolella olevaan kadun hulevesiviemäriin. Perustusten kuivatusvesien johto Isoniemenkadun hulevesiviemäriin. Alueella suositeltavaa varautua mitoitussadetta reilumman vesimäärän viivyttämiseen, alapuolisten alueiden kuormituksen välttämiseksi runsaammilla sateilla ja useiden peräkkäisten sadetapahtumien seurauksena. pohjoisosa savea ja hiesua, eteläosa moreenia hiesu ja savi viivytys 8 (12)

7908 30 / 30 Korttelissa 7908 hulevesien moreenimaaperään korttelialueen keskellä, altaasta yhteys ylivuotokaivon kautta Federleynkadun hulevesiviemäriin, tähän johto-osuuteen mahdollisesti liitännät myös korttelin eteläreunalla olevien kiinteistöjen perustusten kuivatusvesille. Korttelin itäreunan kiinteistön perustusten kuivatusvesien johto itäreunan puolella kulkevan kadun hulevesiviemäriin. 7909 20 / 30 Korttelissa 7909 hulevesien kahdessa painanteessa, joista molemmista ylivuotokaivon kautta yhteys korttelin länsipuolella kulkevan kadun hulevesiviemäriin, jonne myös talojen perustusten kuivatusvedet johdetaan. 7910 30 / 40 Korttelin 7910 hulevesien johto korttelin laitaa kiertävään pitkänomaiseen hulevesiviherpuutarha-aihioon, josta ylivuotokaivon välityksellä yhteys hulevesiviemäriin. Perustustenkuivatusvedet johdetaan kadun hulevesiviemäriin, perustusten korkoon kiinnitettävä huomiota, jotta perustusten kuivatusvesien johto onnistuu. 7911 40 / 50 Korttelissa 7911 kolme painannetta hulevesille, joissa viivytystä ja imeytystä, painanteista ylivuodot kaivojen kautta kadun hulevesiviemäriin, jonne myös rakennusten perustusten kuivatusvedet johdetaan. 7912 60 / 70 Korttelissa 7912 kolme painannetta hulevesille, joissa viivytystä ja imeytystä, painanteista ylivuodot kaivojen kautta Isoniemenkadun hulevesiviemäriin, jonne myös rakennusten perustusten kuivatusvedet johdetaan. moreeni ja luoteiskulmassa savi pohjoispuoli hiesua ja savea, eteläpuoli moreenia hieta ja savi viivytys moreeni, itä- ja eteläreunassa hiesu ja savi moreeni, etelä kulmassa hiesu ja savi 9 (12)

7913 20 / 30 Korttelissa 7913 kaksi painannetta hulevesille, joissa viivytystä ja imeytystä, painanteista ylivuodot kaivojen kautta kevyenliikenteenraitin hulevesiviemäriin, jonne myös rakennusten perustusten kuivatusvedet johdetaan. 7914 40 / 70 Korttelissa 7914 kolme painannetta hulevesille, joissa viivytystä ja imeytystä, Federleynkadun puoleisesta painanteesta ylivuoto kaivon kautta kevyenliikenteenraitin hulevesiviemäriin, jonne myös rakennusten perustusten kuivatusvedet johdetaan. Kaakkoisreunan kahdesta painanteesta hulevesien ylivuoto painanteen kaakkoisreunan ylitse puistoon ja edelleen purouomaan. Näiden painanteiden tilavuus määritelty siten, että ylivuotoa puistoalueelle tapahtuu harvemmin kuin kerran viidessä vuodessa tapahtuvalla sateella. 7915 20 / 30 Korttelissa 7915 kolme painannetta hulevesille, joissa viivytystä, painanteista ylivuodot kaivojen kautta länsisivustalla sijaitsevan kevyenliikenteenraitin hulevesiviemäriin, jonne myös rakennusten perustusten kuivatusvedet johdetaan. moreeni, etelä kulmassa ja kaakkoissivulla hiesu ja savi hieta ja savi viivytys hieta ja savi viivytys 7916 10 / 50 Korttelissa 7916 yksi ojamainen viherpainanne hulevesille, joissa viivytystä. Korttelin alhaisen sijainnin johdosta hulevesien viivytykseen varattava paljon tilaa, jotta se toimii myös mitoitussadetta rankemmissa sadetapahtumissa siten, että rakennusten perustukset pysyvät kuivina. Painanteesta tarvittaessa ylivuoto eteläreunan yli kautta puistoalueelle ja edelleen purouomaan. Painanteen tilavuus määritelty siten, että ylivuotoa puistoalueelle tapahtuu harvemmin kuin kerran viidessä vuodessa tapahtuvalla sateella. Rakennusten perustusten kuivatusvedet itä- ja länsireunoilla kulkeviin hulevesiviemäreihin. hieta ja savi ja täyttömaa viivytys 10 (12)

7917 40 / 40 Korttelissa 7917 yksi viherpainanne hulevesien imeytykseen ja viivytykseen, yhteys hulevesiviemäriin ylivuotokaivon kautta. Rakennusten perustusten kuivatusvedet hulevesiviemäriin. 7918 130 / 160 Korttelissa 7918 kolmiosainen viherpainanne hulevesien viivytykseen, joista yhteys hulevesiviemäriin ylivuotokaivojen kautta. Rakennusten perustusten kuivatusvedet hulevesiviemäriin. hieta, itäsivulla moreeni hieta ja savi, kaakkoiskulmassa moreenia viivytys 7919 70 / 100 Korttelissa 7919 kaksiosainen viherpainanne hulevesien viivytykseen, yhteys hulevesiviemäriin ylivuotokaivon kautta. Rakennusten perustusten kuivatusvedet hulevesiviemäriin. hieta ja savi, kaakkoiskulmassa moreenia viivytys 11 (12)

4 YHTEENVETO HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMASTA Hulevesien hallintatoimenpiteiden tavoitteena on syntypaikoilla tapahtuva hulevesien hallinta. Suunnittelualueella voidaan hulevesien hallintatoimenpiteiden valinnassa pyrkiä neutraaliin vaihtoehtoon alueen vesitasapainon kannalta mitoitussateen mukaisessa tilanteessa. Osassa kortteleita olevat viherpainanteiden tilavuudet huomioivat myös mitoitussadetta rankempien sateiden tai peräkkäin lyhyen ajan kuluessa toistuvien sateiden vaikutuksia. Tällöin tavoitteena on minimoida ympäristöön, alempana sijaitseville kortteleille tai puistoalueelle, päätyvän huleveden määrä. Alueelle on alustavasti suunniteltu maanpäällisiä hulevesipainanteita, jotka toimivat myös pohjavedenpinnan ollessa ylhäällä lähellä maan pintaa. Hulevesien viivyttämisellä ja imeyttämisellä viherpainanteissa on myös positiivinen vaikutus Näsijärveen johtuvien hulevesien laatuun, koska osa hulevesien mukanaan kuljettamasta kiitoaineesta laskeutuu ja ravinteista hyödynnetään viherpainanteissa. Sellupuiston hulevesiuoma ottaa vastaan Niemenrannan asuinalueelta virtaavat hulevedet. Myös tässä kokooja uomassa on hulevesien viivytystä ja imeytystä hulevesien laadun parantamiseksi. Asuinalueelta virtaavat vedet johdetaan uomaan joko viherpainanteiden tai putkien välityksellä. Putkitetussa vesienjohtamisessa tulisi huomioida purkupäätä ympäröivän maanpinnan päällystäminen esimerkiksi luonnon kivillä eroosiovaikutusten minimoimiseksi. Uoman painanneosuuksilla pohja muotoillaan hyvin maltillisella vietolla, jotta veden virtaus hidastuu ja kiintoaines pääsee laskeutumaan. 12 (12)