KAKSISUUNTAISEN KAUKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Kaukolämpöpäivät 2016 Jenni Patronen, Pöyry Management Consulting Oy
SISÄLTÖ Johdanto Kaksisuuntaisen kaukolämmön määritelmä Kaksisuuntaisen kaukolämmön markkinamallien elementtejä Kaksisuuntaisen kaukolämmön hyötyjä ja haasteita Johtopäätökset
JOHDANTO
KESKITETYSTÄ HAJAUTETTUUN Myös kaukolämpöliiketoiminnan on sopeuduttava muuttuvaan markkinaan, jotta kilpailukyky ja kannattavuus voidaan säilyttää uudessa hybridimaailmassa Kysyntä kasvaa Vanha, keskitetty maailma Vahvat kansalliset politiikat Energiaa tuotetaan suurissa tuotantolaitoksissa kysyntälähtöisellä tuotantomallilla Energian siirtosuunta verkossa on tarkasti määritelty tuotannosta kulutukseen Kuluttajat ovat tuskin kiinnostuneita energialaskustaan Investoinnit voimalaitoksiin ja infrastruktuuriin ovat lähes aina kannattavia sijoittajille Energiayhtiöillä toimintaympäristö, jossa vakaat tuotot ja pienet markkinariskit Riski kysynnän laskuun Globaali kestävyystrendi Uusi, hybridimaailma Rajojen yli vaikuttava politiikkavetoiset muutokset johtavat muuttuviin tai uusiin markkinalogiikoihin Uusiutuva ja hajautettu tuotanto vaikuttaa energiayhtiöihin merkittävästi Vanhojen voimalaitosten alenevat käyttöasteet Monimutkaisempi tasapainottaminen kysynnän ja tuotannon välillä Uudet (teknologialähtöiset, digitaaliset) liiketoimintamallit valtaavat lisää markkinaosuutta Energiayhtiöiden toimintaympäristön epävarmuudet ja riskit kasvavat COPYRIGHT PÖYRY
KAKSISUUNTAISEN KAUKOLÄMMÖN MÄÄRITELMÄ
MITÄ KAKSISUUNTAINEN KAUKOLÄMPÖ ON? Kaksisuuntaisella kaukolämmöllä voidaan viitata kaksisuuntaiseen asiakkaaseen, joka sekä ostaa kaukolämpöä että myy itse omaa lämmöntuotantoaan tai ylijäämälämpöä verkkoon. Verkon kannalta ajateltuna kaksisuuntainen kaukolämpö voidaan myös nähdä verkkona, johon erilaiset tuottajat voivat syöttää lämpöä ja lämpöä käyttävät asiakkaat voivat ostaa lämpöä. Laajemmin sovellettuna voidaan toteuttaa jopa avoimena kaukolämpöverkkona. Käytännössä vaatimus siitä, että lämpöä verkkoon syöttävät tahot aina myös käyttävät lämpöä, voisi olla haastava toteuttaa. Kaukolämpöyhtiöiden ja potentiaalisten asiakastuottajien näkökulmat ja odotukset voivat erota toisistaan merkittävästi. Vuoropuhelun lisääminen ja käsitteiden yhteinen määrittely onkin tärkeä edellytys kaukolämmön kaksisuuntaisuuden hyödyntämisen lisäämiselle. Kaksisuuntainen kaukolämpö voidaan nähdä yhtenä ratkaisuna yhdistää perinteinen kaukolämmön liiketoimintamalli hajautettujen energiantuotantoratkaisujen kanssa ja huomioida paremmin asiakkaiden tarpeet ja odotukset
KAKSISUUNTAISEN KAUKOLÄMMÖN MARKKINAMALLIN VAIHTOEHTOJA JA ELEMENTTEJÄ
KAKSISUUNTAISEN KAUKOLÄMMÖN TÄRKEÄT REUNAEHDOT 1 Laatu Tarjolla olevien lämpövirtojen on sovittava nykyiseen järjestelmään Tarjolla olevan lämmön lämpötila määrittelee sen laadun, ja tätä kautta vaikuttaa sen arvoon kaukolämpöyhtiölle - 120-asteisella vedellä on paremmat käyttömahdollisuudet kuin 60-asteisella 2 3 Tuotannon ja kysynnän tasapaino Taloudelliset edellytykset Tarjonnan ja kysynnän ajoittuminen määrittää mahdollisuuden ottaa lämpöä asiakastuottajilta Kesäaikana ylimääräiselle tuotannolle ei välttämättä ole kysyntää Talven huippukysyntään vastaava säädettävä tuotanto on yleensä selvästi arvokkainta Tuotannon sijoittuminen verkon alueella ja mahdolliset pullonkaulat verkossa on huomioitava Lämmön toimitusvarmuus kaikissa tilanteissa on varmistettava Lämmön syötöstä verkkoon täytyy syntyä taloudellisia hyötyjä verkon kannalta Pelkän yksikkökustannuksen lisäksi voidaan huomioida myös muita arvoja, kuten sijainti verkossa, päästöttömyys, saatavuus ja laatutekijät Myös tehoa voidaan ostaa verkkoon energian sijaan/lisäksi Kaksisuuntaisen asiakkaan tulisi saada katettua lämmön syötöstä syntyvät lisäkustannukset lämmön myyntituloilla
KAKSISUUNTAISEN KAUKOLÄMMÖN MARKKINAMALLIN VAIHTOEHTOJA Kaksisuuntaisuus voidaan toteuttaa lukuisilla eri tavoilla toteutuksen haastavuuden kasvaessa yhdessä teoreettisen kilpailullisuuden kanssa TEOREETTINEN KILPAILUN TASO JÄRJESTELYN YKSINKERTAISUUS # 1 KL-yhtiö järjestelmävastuussa, ja ostaa halukkailta ulkopuolisilta tuottajilta lämpöä kokonaistaloudellisesti järkevillä, yhteisesti (kahdenvälisesti) sovituilla kaupallisilla sopimuksilla # 2 KL-yhtiö järjestelmävastuussa, avoin ja läpinäkyvä hinnanmääritys ulkopuoliselle lämmöntuottajille # 3 KL-yhtiö järjestelmävastuussa, KL-yhtiöllä velvollisuus ulkopuolisen tuotannon (joko kaiken tai valittujen tuotantomuotojen) verkkoonottoon kilpailukykyisillä hinnoilla # 4 Reguloitu, vapaa tuotantomarkkina jossa kriteerit täyttävät tuotantomuodot on otettava osaksi tuotantomixiä, mutta asiakasrajapintaa hallitsee yksi myyjä # 5 Avoin markkinamalli jossa tuotanto ja vähittäismyynti ovat eriytetyt, tuottajat pääsevät verkkoon vapaasti, asiakkaat voivat valita toimittajansa ja esimerkiksi jakeluyhtiö vastaa taseenhallinnasta
KAKSISUUNTAISEN KAUKOLÄMMÖN HINNOITTELUMALLEJA Lämpöä voidaan ostaa asiakastuottajilta erilaisilla malleilla riippuen sekä kaukolämpöyhtiön että potentiaalisten tuottajien tarpeista. Kiinteän hinnan malli Rajakustannusmalli Kapasiteettimalli Verkko avoimena alustana Tavoitteena uusien tuottaja-asiakkaiden löytäminen ja kokemuksen kerääminen uuden markkinan käynnistämiseksi Hinnat etukäteen sovitut, ei toimitusvelvollisuutta Kahdenkeskisiä sopimuksia, ei yleisiä ehtoja ja hintoja. Kaukolämmön keskistetyn tuotannon rajakustannusten mukaan määräytyvä ostohinta energiasta ( /MWh) Tavoitteena houkutella asiakastuottajia, jotka eivät tarvitse suuria investointeja kaksisuuntaisen lämmön tuottamiseksi Voi kehittyä myös kohti kysyntä-tarjontatasapainomallia, jolloin kaikki tuottajat osallistuvat yhteisille markkinoille Tavoitteena tuoda pelkän energian asemasta kapasiteettia verkkoon Tuottajalla toimitusvelvollisuus sovitun kapasiteetin puitteissa Kaukolämpöverkko toimii omana markkinaalustana Vahva analogia nykyiseen sähköverkkomaailmaan Kaukolämmön siirto voidaan eriyttää energiakaupasta.
MARKKINAMALLIEN KAUPALLISIA ELEMENTTEJÄ Kaukolämpöyhtiön ja asiakastuottajan on päästävä yhteisymmärrykseen monesta tekijästä ja yksityiskohdasta. Hinnan määräytyminen Ostosopimuksen kesto Tuotannon verkkoonpääsyn toteutustapa Hinnoittelujaksot Ympäristöarvoista maksaminen Hinnan julkisuus Kysyntäjouston huomiointi Tekninen myynnin toteutus
KAKSISUUNTAISEN KAUKOLÄMMÖN HYÖTYJÄ JA HAASTEITA
KAKSISUUNTAISEN KAUKOLÄMMÖN HYÖTYJÄ JA HAASTEITA Kaksisuuntaisen kaukolämmön hyödyt ja haasteet ovat usein tapauskohtaisia, ja niiden suhdetta on punnittava tarkoin sekä verkon että asiakastuottajan näkökulmasta Kaukolämmön asiakaslähtöisyyden ja imagon parantaminen Uusien palveluiden mahdollistaminen, mm. kysyntäjousto osana kaksisuuntaisia malleja Kokonaistaloudellisuuden ja järjestelmän energiatehokkuuden parantaminen Energiatehokkuusvelvoitteiden täyttäminen Huoltovarmuuden parantuminen joissain tapauksissa Hyödyt Investointitarpeet ja taloudellinen houkuttelevuus Resurssien ja osaamisen tarve Optimaalisten toimintamallien löytäminen Haasteet
KAKSISUUNTAISUUS OSA ÄLYKÄSTÄ LÄMMITYSJÄRJESTELMÄÄ Uusia teknologioita kehitetään myös lämmityssektorille ja ne vaikuttavat kaukolämpöyhtiöiden liiketoimintaan Uusia teknologioita ja palveluita kaukolämmössä Kaukolämpöyhtiöiden vaihtoehdot Uusia teknologioita pientuotantoon, energiatehokkuuteen ja kotiautomaatioon kehitetään jatkuvasti Kaukolämpöyhtiöt voivat valmistautua sopeutumaan näihin tai hyödyntämään näitä omassa liiketoiminnassaan Kumppanuudet Uudet ratkaisut Uudet toimijat etsivät paikkaansa asiakasrajapinnassa Kaukolämpöyhtiöiden valmistauduttava kohtaamaan kilpailua Asiakkaita ohjaa yhä eniten mukavuus ja toimitusvarmuus näihin tekijöihin vaikuttavat palvelut ovat jatkossakin tärkeitä COPYRIGHT PÖYRY
JOHTOPÄÄTÖKSET
JOHTOPÄÄTÖKSET KAKSISUUNTAISEN KAUKOLÄMMÖN EDISTÄMISESTÄ Kaksisuuntaisuuden edistäminen voi osaltaan auttaa varmistamaan kaukolämpöverkkojen arvon säilymisen pidemmälle tulevaisuuteen ja pitää kaukolämmön houkuttelevana vaihtoehtona muihin lämmitysmuotoihin nähden. Molemminpuolisten hyötyjen löytämiseksi erilaisille asiakastuottajille voidaan tarjota erilaisia sopimus- ja hinnoittelumalleja huomioiden asiakkaiden erilaiset tarpeet. Esimerkiksi asuinkiinteistöt ovat hyvin erilaisia potentiaalisina asiakastuottajina teollisuuden ylijäämä- tai hukkalämpöön verrattuna. Tärkeämmäksi edellytykseksi kaksisuuntaisen kaukolämmön lisäämiselle nähdään vuoropuhelun lisääntyminen, kaksisuuntaisen kaukolämmön mahdollisuuksista viestiminen ja yleinen tietoisuuden kasvattaminen niin potentiaalisten kaksisuuntaisten asiakastuottajien kuin kaukolämpöyhtiöiden keskuudessa. Aluksi voi olla tarpeen kehittää pilottikohteita kokemusten keräämiseksi ja yleisen tietoisuuden lisäämiseksi.