TAMPERE Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 26.6.2014 II (TAMMERKOSKI) -10-3, 4, 11, 12 JA 13, PUUTARHAKATU 11 JA 13, KAUPPA- KATU 2, 4 JA 6, KORTTELIN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN. KAAVA NRO 8557. Kaava-alue lähivaikutusalueineen Ilmakuva kaava-alueesta Mikä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on? Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Tarkoituksena on kertoa, miksi kaava laaditaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Aloite Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi ovat tehneet tonttien omistajat tontti nro 10-3: Asunto Oy Hämeenpohja, 19.6.2014 tontti nro 10-4: Tampereen Palvelukiinteistöt Oy, 17.3.2014 tontti nro 10-11: Kekäle Oy, 22.1.2014 tontti nro 10-12: Peab Invest Oy, 22.1.2014 tontti nro 10-13: Kiinteistö Oy Tirkkosentalo, 21.3.2014. Dno: TRE:665/10.02.01/2014, pvm 22.1.2014
Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee II kaupunginosassa (Tammerkoski) Tampereen ydinkeskustassa. Korttelin nro 10 tontit nro 3, 4, 11, 12 ja 13 käsittävä kaavamuutosalue rajautuu Kauppakatuun, Kuninkaankatuun, Puutarhakatuun ja Aleksis Kiven katuun. Suunnittelualue sivuaa Hämeenkadun, Hämeensillan ja Keskustorin valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Keskustori ympäristöineen on Tampereen hallinnollinen, kaupunkikuvallinen, toiminnallinen ja historiallinen ydin, jossa sijaitsevat kaupungin merkittävimmät julkiset rakennukset. Korttelin eteläpuolinen Kauppakatu on kaupungin alkuperäinen pääkatu, jonka varrella ja päätteenä on useita arvorakennuksia. Ajallisesti ja tyylillisesti monimuotoinen kortteli 10 on kaupungin vanhimpia kortteleita. Pääosin liike- ja toimistokäytössä olevassa korttelissa asuminen on keskittynyt tontille 3. Tontilla nro 3 sijaitsee Olavi Suvitien ja Taito Uusitalon suunnittelema, 1961 rakennettu Hämeenpohjan asuin- ja liikekerrostalo. Rakennus on Kuninkaankadun puolella 7-kerroksinen ja Puutarhakadun puolella kolmikerroksinen. Pihalla on kaareva varastorakennus ja ajo parkkihalliin. Tontilla nro 4 sijaitsee Heikki Tiitolan suunnittelema, 1908 10 rakennettu Pantin talo. Jugendtyylisen rakennuksen katu- ja länsisiipi ovat kolmikerroksisia, pihanpuolinen eteläsiipi nelikerroksinen. Alun perin Tampereen Suomalaisen Klubin käyttöön rakennetussa talossa on nykyään ravintola-, kahvila-, liike- ja toimistotilaa sekä panttilainaamo. Rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus on suojeltu asemakaavalla kadun- ja lännenpuoleisilta osiltaan. Tontilla nro 11 sijaitsee F. L. Caloniuksen suunnittelema, 1880 1897 kolmessa vaiheessa rakennettu Sandbergin talo. Kauppakatuun ja Aleksis Kiven katuun rajautuva uusrenessanssia edustava rakennus on kolmikerroksinen ja sisäpihan piharakennus on kaksikerroksinen. Rakennus on ollut liikekäytössä koko olemassaolonsa ajan ja nykyään siinä toimii Kekäleen vaatemyymälä. Rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävää rakennusta ei ole suojeltu. Tontilla nro 12 sijaitsee Vilho Penttilän suunnittelema, 1907 valmistunut Osuuspankin talo. Kansallisromanttista tyyliä edustanut pankkitalo vaurioitui talvisodan pommituksissa ja korotettiin kolmikerroksisesta viisikerroksiseksi 1954 Bertel Strömmerin suunnittelemana. Sisäpihalla on 1 3-kerroksiset siipirakennukset ja autopaikkoja. Rakennus on pääosin liike- ja toimistokäytössä. Rakennuksen rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas kadunpuoleinen osa on suojeltu asemakaavalla. Tontilla nro 13 sijaitsee Lars Sonckin ja Birger Federleyn suunnittelema, 1899 1905 kahdessa vaiheessa rakennettu Tirkkosen talo. Kolmikerroksinen jugendtyylinen Tirkkosen talo on suojeltu rakennussuojelulailla ja asemakaavalla. Kuninkaankadun ja sisäpihan puolelle valmistui 1985 Ritva Lappalaisen ja Liisa Vaahteran suunnittelema, pääosin viisikerroksinen laajennusosa. Sisäpihalla on valokatteista liiketilaa. Liike- ja asuinkäyttöön suunnitellussa rakennuksessa on nykyään pääosin liike- ja toimistotilaa. Suunnittelun lähtökohdat ja tehtävät selvitykset Maakuntakaava Valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistamassa Pirkanmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). Merkinnällä on osoitettu palveluvarustukseltaan kaupunkitasoisten keskusten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita ja nii-
hin liittyviä liikennealueita ja puistoja. Alueelle voi sijoittua myös asumista sekä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Alue kuuluu kaupunkikehittämisen kohdealueeseen (kk 2) eli Tampereen valtakunnanosakeskuksen ydinalueeseen. Aluetta kehitetään vetovoimaisena ja dynaamisena valtakunnanosakeskuksena ottaen huomioon valtakunnallisiin kulttuuriympäristöihin liittyvät rakennus- ja teollisuushistorialliset arvot. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston 4.1.1995 hyväksymä oikeusvaikutukseton keskustan osayleiskaava. Osayleiskaavassa suunnittelualue on pääosin keskustatoimintojen aluetta, joka varataan liike-, toimisto-, hallinto- ja palvelutiloille, keskustaan soveltuvalle asumiselle sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille työpaikkatoiminnoille (C). Tontti nro 3 on kerrostalovaltaista asuntoaluetta, jonka kerrosalasta pääosa on sijoitettava kerrostaloihin (AK). Kaava-aluetta koskee kaupunginvaltuuston 18.1.2006 hyväksymä keskustan liikenneosayleiskaava. Liikenneosayleiskaavassa Kuninkaankatu ja Puutarhakatu ovat kevyen liikenteen pääreittejä. Kuninkaankatu on kävelykatu, Aleksis Kiven katu kävelypainotteinen katu ja Kauppakatu kävelypainotteiseksi muuttuva katu. Puutarhakadulla on varaus pikaraitiotietunnelille ja korttelin itäpuolella varaus pikaraitiotien seisakkeelle. Ote Pirkanmaan maakuntakaavasta Ote Tampereen keskustan osayleiskaavasta Keskustan osayleiskaavan tarkistaminen on käynnistynyt yleiskaavoitusohjelman 2012 2014 mukaisesti. Keskustan strateginen osayleiskaava laaditaan maankäyttöja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana, joka kumoaa vuoden 1995 keskustan osayleiskaavan ja keskustan liikenneosayleiskaavan. Yhdyskuntalautakunta päätti kokouksessaan 1.4.2014 asettaa kaksi keskustan strategisen osayleiskaavan luonnosta nähtäville 3.4. 28.5.2014. Suunnittelualue on molemmissa osayleiskaavan maankäyttöluonnoksissa keskustatoimintojen aluetta. Kortteli kuuluu myös kaupunkikehittämisen alueeseen, jossa tulee parantaa ydinkeskustamaisen liiketoiminnan edellytyksiä, saavutettavuutta ja kävelyalueen elävyyttä. Alueella on tarjottava mahdollisuuksia ennakoimattomaan kohtaamiseen ja tapahtumien järjestämiseen. Kortteleita kehitetään koko korttelia koskevien suunnitelmien avulla. Sisäpihojen liikekäytön lisääminen on sovitettava yhteen asumisen kanssa. Erillisiä tonttipihoja on yhdistettävä ja korttelien läpi kulkevia jalankulkuyhteyksiä on avattava mahdollisuuksien mukaan. Korttelisuunnitelmien yhteydessä on tutkit-
tava asumisen lisäämistä ja toteutettava asumisen vaatimat ulko-oleskelutilat. Täydennysrakentamisen yhteydessä on lisättävä julkiseen oleskeluun soveltuvia tiloja ja kaupunkivihreää. Alueen autopysäköinti tulee toteuttaa ensisijaisesti laitoksissa. Kävelykeskustan toteutuksen tulee tukea kivijalkakauppaa ja sen toimintamahdollisuuksia. Osayleiskaavan liikenneluonnoksissa suunnittelualue kuuluu kävelykeskustana kehitettävään hitaan liikkumisen alueeseen. Puutarhakadulla kulkee seudullinen pyöräilyn pääreitti. Aleksis Kiven kadulla on urbaani jalankulkuakseli sekä keskustan pyöräilyn pääreitti. Kuninkaankatu ja korttelin itäpuolinen tori on maanalaisen pysäköintiverkon laajenemisaluetta, luonnosvaihtoehto 2:ssa myös Puutarhakatu. Keskustorille on merkitty keskitettyä pyöräpysäköintiä. Yleiskaavan liikenteellisinä pohjamateriaaleina toimivat keskustan liikenneverkkosuunnitelma ja keskustan maanalaisen huollon ja pysäköinnin yleissuunnitelma (WSP Finland Oy 2013). Ote keskustan osayleiskaavan maankäytön luonnosvaihtoehto 1:stä. Suunnittelualue ympyröity kuvaan punaisella. Ote keskustan osayleiskaavan liikenteen luonnosvaihtoehto 1:stä. Suunnittelualue ympyröity kuvaan punaisella. Asemakaava Tontilla nro 3 on voimassa 13.5.1961 vahvistunut asemakaava nro 1636, jossa tontti on yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialuetta (ALK). Tontille tehtävästä kerrosalasta saa käyttää asunnoiksi enintään 55 %. Kuninkaankadun puolella suurimmat sallitut kerrosluvut ovat VI ja VII ja suurimmat sallitut keskikorkeudet 21 m ja 24 m; Puutarhakadun puolella vastaavasti II ja 9 m. Pihan puolelle saa rakentaa ulokkeen sekä enintään 60 m² suuruisen ja 3,5 m korkean kellarin ajoluiskan suojakatoksen. Tontin rajalle ei saa tehdä aitausta. Tonteilla nro 4 ja 12 on voimassa 7.1.1993 vahvistunut asemakaava nro 7153. Tontit ovat liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, jonne saadaan rakentaa myös asuntoja. Tonteille on varattava yksi autopaikka 140 k-m² kohti. Autopaikkoja saadaan osoittaa enintään 300 metrin päässä olevasta pysäköintilaitoksesta (K-20). Tonttien läpi on merkitty ohjeellinen jalankulkureitti (jk-piha). Tontilla nro 4 on rakennusoikeutta 6400 k-m². Kerrosluvut vaihtelevat yhdestä neljään. Pantin talo Puutarhakadun puoleinen osa on merkitty rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennukseksi, jota ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmel-
la rakennuksen rakennustaiteellisia arvoja. Kerrosalaan kuulumattomia tiloja sekä ullakko- ja kellarikerroksen tiloja saa muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi. Lisärakentamisella ei saa muuttaa rakennuksen kadunpuoleista räystäskorkeutta tai kattomuotoa (sr-29). Rakennuksen läntinen osa on merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeäksi rakennukseksi, jota ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa muuttaa rakennuksen räystäskorkeutta. Kellarikerroksessa olevia tiloja saa muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi (sr-30). Tontilla nro 12 on rakennusoikeutta 8700 k-m². Kerrosluvut vaihtelevat yhdestä viiteen. Osuuspankin talo on merkitty rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeäksi rakennukseksi, jota ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen julkisivujen tai rakennuksessa sijaitsevan pankkisalin rakennustaiteellisia arvoja (sr-26). Tontilla nro 11 on voimassa 10.6.1936 vahvistunut asemakaava nro -182, jossa tontille ei varhaisten asemakaavojen tapaan ole osoitettu asemakaavamerkintöjä. Tontilla nro 13 on voimassa 6.1.1984 vahvistunut asemakaava nro 6056. Tontti on liikeja toimistorakennusten korttelialuetta (K). Rakennusoikeutta on merkitty tehokkuusluvun e=3,3 mukaisesti 7900 k-m². Kerrosluvut vaihtelevat kahdesta viiteen. Kauppakadun puoleinen osa Tirkkosen taloa on merkitty rakennukseksi, jonka julkisivut on suojeltu kulttuurihistoriallisesti huomattavien rakennusten suojelusta annetun lain nojalla (sk-1). Kuninkaankadun varren rakennusosa on rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus, jota ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Mikäli tämän pyrkimyksen vastaisesti on rakennuksessa aiemmin suoritettu rakennustoimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen (sr-1). Sisäpihalla on valopiha, joka saadaan kattaa teräsrakenteisella läpinäkyvällä katolla (va). Asemakaavassa on annettu määräyksiä myös uudisrakennuksen sovittamisesta tontin vanhaan rakennukseen. Tontille on varattava 64 autopaikkaa. Tontin autopaikkoja saadaan osoittaa enintään 300 metrin päässä olevasta pysäköintitalosta. Kadunpuoleisilla tonttirajoilla on ajoneuvoliittymäkiellot. Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualue rajattu karttaan punaisella.
Rakennuskiellot Maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n mukaan kunta voi määrätä rakennuskiellon alueelle, jolla asemakaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä. Kielto päättyy, kun alueelle laadittu uusi asemakaava saa lainvoiman. Yhdyskuntalautakunta päätti kokouksessaan 18.2.2014 jatkaa korttelin nro 10 tonttien rakennuskieltoa 1.3.2016 saakka. Korttelisuunnitelma Tampereen ydinkeskustan liikekortteleiden pitkäjänteinen kehittäminen on avainasemassa keskustan elinvoimaisuuden, vetovoiman ja viihtyvyyden lisäämisessä. Tavoitteena on kehittää kortteleita laajempana kokonaisuutena, jolloin voidaan saavuttaa käyttäjien, kiinteistönomistajien, yrittäjien ja asukkaiden kannalta toiminnallisesti, laadullisesti ja taloudellisesti parempia ratkaisuja kuin hanke kerrallaan suunniteltuna. Kaupunki haluaa edistää keskustan vahvistamista ja teettää tarpeen mukaan ydinkeskustan liikekortteleista korttelikohtaisia kehittämissuunnitelmia. Korttelisuunnitelmissa tarkastellaan mm. korttelin täydennysrakentamispotentiaalia, keskitetyn pysäköinnin ja huollon edellytyksiä, sisäisten ja kortteleiden välisten yhteyksien parantamista sekä mahdollisuuksia muuttaa sisäpihoja liiketoimintaa ja asukkaita palveleviksi. Ensimmäinen korttelisuunnitelma valmistui tämän asemakaavamuutoksen pohjaksi (Eriksson Arkkitehdit Oy 2012). Havainneaineistoa korttelisuunnitelmasta "K10 Aukioiden kortteli" (Eriksson Arkkitehdit Oy)
Muut suunnitelmat ja selvitykset Korttelista on laadittu kulttuuriympäristöselvitys (Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio). Korttelin alle Tammerkosken ja Hämeenpuiston välille valmistellaan maanalaisen pysäköintilaitoksen "Kunkun parkin" asemakaavaa. Kuninkaankadun länsipuolelle kortteliin nro 13 on laadittu korttelisuunnitelma, jonka pohjalta valmistellaan asemakaavamuutosta tonteille nro 13-1, 2 ja 3. Korttelin itäpuolisen Molinin tontin ja Frenckellin parkin kaavoitus sisältyy Tampereen kaupungin vuoden 2016 asemakaavoitusohjelmaan. Maankäyttösopimus Koska kaava-alueen maapohja on yksityisessä omistuksessa, yksityisen maanomistajan ja kaupungin välillä laaditaan ennen kaupunginhallituksen käsittelyä maankäyttösopimus. Kaavan tavoitteet Asunto Oy Hämeenpohjan tavoitteena on korttelin kehittäminen ja keskusta-alueen täydennysrakentaminen. Tampereen Palvelukiinteistöt Oy:n ja Peab Invest Oy:n tavoitteena on kehittää korttelin elinvoimaisuutta yhdessä naapuritonttien kanssa, lisätä katutason kaupallista houkuttelevuutta, lisätä asumista ydinkeskustaan, monipuolistaa tonttien nro 4 ja 12 käyttötarkoitusta sekä selvittää mahdollisuudet maankäytön tehostamiseen. Kekäle Oy:n tavoitteena on tontin nro 11 asemakaavan päivittäminen sekä tontin täydennysrakentaminen osana korttelin kehittämistä. Kiinteistö Oy Tirkkosentalon tavoitteena on tontin nro 13 käyttötarkoituksen muutos sekä ullakon osittainen muutos asuinkäyttöön. Kaavoituksen tavoitteena on korttelin kehittäminen korttelisuunnitelman periaatteiden mukaisesti alueen kulttuuriympäristöarvot huomioiden. Suunnittelutyön yhteydessä selvitetään hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus muutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Täydennysrakentaminen sovitetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Osalliset Osallisia ovat mm.: Kaavamuutoksen hakijat Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) Kaupungin eri toimialat, viranomaiset ja liikelaitokset (mm. kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksikköineen, kiinteistötoimi, Pirkanmaan pelastuslaitos, Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Liikelaitos, Pirkanmaan Jätehuolto Oy) Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan ELY-keskus Muut ilmoituksensa mukaan Tiedottaminen ja osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Asemakaavatyön aikana aineistojen nähtävilläoloista (OAS, luonnos, ehdotus) julkaistaan kuulutukset kaupungin ilmoituslehdessä (Aamulehti). Kaava-aineisto on nähtävillä kaavan eri vaiheissa nähtävilläoloaikoina Palvelupiste Frenckellissä osoitteessa Frenckellinaukio 2 B, jossa palvelupisteen neuvojilta saa opastusta kaavan valmiste-
luun liittyvistä asioista. Aineisto on lisäksi nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla osoitteessa: http://www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/kaavoitus/kuulutukset.html. Mahdolliset mielipiteet ja muistutukset tulee toimittaa nähtävilläoloaikoina kirjaamoon. Kirjaamon postiosoite: Kirjaamo, PL 487, Tampere 33101 Kirjaamon käyntiosoite: Puutarhakatu 6 Kirjaamon sähköpostiosoite: kirjaamo@tampere.fi Saaduista mielipiteistä ja lausunnoista laaditaan kooste asemakaavan selostukseen. Aloitus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, korttelin kulttuuriympäristöselvitys sekä aiemmin laadittu korttelisuunnitelma ovat nähtävänä 26.6. 21.8.2014. Hakijat eivät ole kuulleet naapureitaan ennakkoon. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään sen nähtävilläoloaikana tiedoksi edellä mainituille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi jättää mielipiteen nähtävilläoloaikana kaupungin kirjaamoon. Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa tutkitaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatu palaute ja järjestetään tarvittavia neuvotteluja. Valmistelumateriaali kehitetään kaavaluonnokseksi. Selostuksessa kerrotaan, miten osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet ovat vaikuttaneet kaavaluonnokseen. Asemakaavaluonnos oheisaineistoineen asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään lausunnot asianomaisilta kaupungin toimialoilta ja muilta viranomaistahoilta. Samat asiakirjat lähetetään tiedoksi aloitteen tekijöille. Luonnos muokataan kaavaehdotukseksi saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta. Selostuksessa selvitetään eri vaiheissa tehdyt muutokset. Ehdotusvaihe Yhdyskuntalautakunta käsittelee ehdotuksen ja asettaa sen yleisesti nähtäville. Nähtävilläolosta julkaistaan sanomalehtikuulutus ja siitä tiedotetaan internetissä. Ehdotuksen selostuksesta selviää, miten jätetyt mielipiteet ovat vaikuttaneet suunnitteluun. Ehdotusta vastaan on mahdollista jättää muistutuksia ja ne käsitellään säädetyssä järjestyksessä. Muistutukset voi jättää kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana kirjaamoon. Vaikutusten arviointi Asemakaavan vaikutusten arviointi tehdään kaavan laatimisen yhteydessä. Suunnitelmista arvioidaan vaikutukset mm. 1) yhdyskuntarakenteeseen 2) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön 3) kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön. Kaavan käsittelyvaiheet kaaviona ja asiasta päättäminen Asiasta päättäminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Seuraavalla sivulla on kaavio asemakaavan käsittelyvaiheista, josta selviää, miten osallistumismahdollisuus jatkuu yhdyskuntalautakunnan käsittelyn jälkeen.
Yhteystiedot: Kaavoitusviranomainen: Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu Asemakaavapäällikkö Elina Karppinen puh. 040 800 4908 Kaavan laatija: Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu Asemakaavasuunnittelu Asiaa hoitaa: Kaavoitusarkkitehti Anna Hyyppä puh. 040 800 7905 etunimi.sukunimi@tampere.fi Aineiston esittely: Asiakaspalvelu Palvelupiste Frenckell Frenckellinaukio 2 B puh. (03) 5656 4400 palvelupiste.frenckell@tampere.fi Mielipiteiden vastaanotto: Tampereen kaupunki, kirjaamo, PL 487, Tampere 33101 käyntiosoite Puutarhakatu 6 kirjaamo@tampere.fi