Kestilän Kokkonevan tuulivoimahankkeen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 29.6.2016
Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Kaava-alue... 3 3. Tiedot hankkeesta... 6 3.1. Hankkeen tekninen kuvaus... 6 3.2. Hankkeen aikataulu... 7 4. Suunnittelun tavoitteet... 7 5. Suunnittelun lähtökohdat... 8 5.1. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)... 8 5.2. Kaavoitustilanne... 10 5.3. Laadittavat selvitykset... 13 5.4. Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin... 13 6. Selvitettävät vaikutukset... 15 7. Osalliset, osallistuminen ja alustava aikataulu... 16 7.1. Osalliset... 16 7.2. Osallistuminen ja aikataulu... 17 8. Yhteystiedot... 19 Lähteet... 20 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman pohjakartat ovat MML 2016 ellei toisin mainita. 2
1. Johdanto Infinergies Finland Oy suunnittelee Siikalatvaan Kestilän Kokkonevan alueelle 9 tuulivoimalan tuulivoimahanketta. Tuulipuiston rakentaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaista rakennuslupaa. Koska alueella ei ole tuulipuiston mahdollistavaa kaavaa, edellyttää hankkeen toteuttaminen tuulivoimaosayleiskaavan laatimista. Maankäyttö- ja rakennuslain 1.4.2011 voimaan astunut muutos mahdollistaa rakennusluvan myöntämisen tuulivoimalan rakentamiseen yleiskaavan perusteella (MRL 77 a ). Kaavoitus on tullut vireille Infinergies Finland Oy:n aloitteesta. Kaavoitustyötä ohjaa Siikalatvan kunta. Kaavan laadinnasta vastaa WSP Finland Oy. Tuulivoimayleiskaavan vireilletulon yhteydessä laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 63 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) esitellään kaavan laatimisessa noudatettavat osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt, kaavoituksen päätavoitteet, suunnittelun eteneminen ja alustava aikataulu. Lisäksi osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kuvataan kaavan laadinnan yhteydessä laadittavat ja laaditut selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään kaavaprosessin edetessä. 2. Kaava-alue Kaava-alue sijaitsee Siikalatvan kunnassa, n. 11 km Kestilän keskustaajamasta (kuva 1.). Alueen pinta-ala on n. 560 hehtaaria ja se on pääosin metsätalouskäytössä. Alue sijaitsee hieman alle 3 km päässä Pyhännän kunnan rajasta. Vaalan kunnanraja sijaitsee kaava-alueen itäpuolella n. 5 km päässä. Alustavien voimalapaikkojen läheisyydessä on vakituista ja loma-asutusta lähimmillään n. 2,2 km etäisyydellä (kuva 2.). Lähimmät luonnonsuojelualueet ovat Törmäsenrimpi-Kolkanneva (FI1104408, 2 126 ha) ja Iso Suksineva- Ahvenjärvenneva Turvakonneva (FI1103602, 476 ha) hieman yli 2 km alueen eteläpuolella, Saarensuon- Niskanperän yksityinen suojelualue (YSA208028) n. 2,4 km kaava-alueelta itään, Louhikkokankaan yksityinen suojelualue (YSA206781) n. 3 km itään ja Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet (FI1200800, n. 4 849 ha) n. 5,2 km koilliseen. Luonnonsuojelualueet ovat pääosin soidensuojelualueita, joilla esiintyy edustavaa suolinnustoa. Kaava-aluetta lähimmät vesistöt ovat alle kilometrin etäisyydellä eteläpuolella sijaitseva Paha-Törmänen, 2 km päässä virtaava Mulkuanjoki, n. 4,5 km kaava-alueelta länteen sijaitseva Mulkuanjärvi sekä Ahvenjärvi n. 6 km alueen kaakkoispuolella. Pyhännän puolella n. 4,7 km alueelta etelään sijaitsee lisäksi Törmänen. Kaava-alueen eteläosaa sivuaa Palokankaan pohjavesialue, joka on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi. Kaava-aluetta lähimmät valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat Pyhännän Tavastkengän kulttuurimaisema hieman alle 7 km:n etäisyydellä alueen eteläpuolella ja Pihkalanrannan kulttuurimaisema hieman alle 10 km päässä kaava-alueelta luoteeseen. Paikallisesti arvokas Hyvölänrannan kulttuurimaisema sijaitsee n. 3,8 km kaava-alueen länsipuolella. 3
Kuva 1. Hankkeen sijainti. 4
Kuva 2. Hankkeen lähellä sijaitsevat asuin- ja lomarakennukset ja 1 ja 2 km etäisyysvyöhykkeet tuulivoimaloista. 5
3. Tiedot hankkeesta 3.1. Hankkeen tekninen kuvaus Hanke koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, sähköasemasta, sähköverkkoon liittymiseen tarvittavasta maakaapelista sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Kuvassa 3. on kuvattu tuulivoimalan pääkomponentit. Kuva 3. Tuulivoimalan pääkomponentit (Tuulivoimaopas 2016) Kestilän Kokkonevan alueelle sijoittuva tuulivoimapuisto olisi kooltaan 9 voimalaa. Voimaloiden nimellisteho olisi n. 3 6 MW, jolloin tuulivoimapuiston yhteisteho olisi n. 27 54 MW. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus olisi enintään 250 m. Kokkonevan tuulipuiston sähköverkkoliityntä on suunniteltu maakaapelilla voimalinjaan, joka sijaitsee n. 6 km kaava-alueelta länteen. Liittymäkohtaan rakennettaisiin sähköasema. 6
Kaava-alueelle sijoittuu Sorvonkankaantie. Kaava-alueen länsipuolella, n. 3,5 km päässä alueelta sijaitsee Pyhännäntie (tienumero 822). Hankkeessa on tarkoitus hyödyntää alueella sijaitsevia metsäautoteitä. Teiden kantavuutta on osin parannettava täysperävaunuajoneuvoille soveltuviksi. Myös teiden leveyttä on paikoin kasvatettava, siten että tuulivoimaloiden komponentit on mahdollista kuljettaa alueelle (minimileveys käytettävästä kalustosta riippuen on noin 5 6 metriä). Tarve kokonaan uusien teiden rakentamiselle tarkentuu suunnittelun edetessä. Rakennus- ja asennusvaiheessa jokaisen tuulivoimalan ympäriltä raivataan puustoa noin hehtaarin alueelta (100 m x 100 metrin alueelta). Voimaloiden perustukset valetaan tyypillisesti paikan päällä. Voimalan osat (komponentit) tuodaan asennuspaikalle rekoilla. Tyypillisesti voimalan torni tuodaan asennuspaikalle 3 4 osassa, konehuone yhtenä kappaleena sekä roottorin napa ja lavat erikseen. Osat nostetaan paikoilleen ja liitetään tosiinsa kahden nosturin avulla. Yleensä roottori kootaan jo maassa valmiiksi liittämällä lavat napaan. Tuulivoimaloiden tekninen käyttöikä on noin 25 vuotta. Perustukset mitoitetaan noin 50 vuoden käyttöiälle ja kaapelit vähintään 30 vuoden käytölle. Voimaloiden koneistoja uusimalla käyttöikää voidaan jatkaa 50 vuoteen. 3.2. Hankkeen aikataulu Kaavoitusmenettely on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2017 aikana ja rakennuslupamenettely valmiiksi vuoden 2018 aikana. Tuulipuisto olisi mahdollisesti tuotantokäytössä vuonna 2019. 4. Suunnittelun tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain muutos (1.4.2011) mahdollistaa yleiskaavan käytön tuulivoimalan rakennusluvan perusteena (MRL 77 a ). Kokkonevan osayleiskaava on tarkoitus laatia siten, että sen perusteella voidaan myöntää rakennuslupa tuulivoimaloiden rakentamiselle. Osayleiskaava laaditaan olemassa olevaa lähtöaineistoa, hankkeesta vastaavan suunnitelmia, luonto- ja ympäristöselvityksiä sekä muita tehtäviä selvityksiä ja niiden tuloksia hyödyntäen. Maankäyttö- ja rakennuslain 77 b :n mukaan laadittaessa 77 a :ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaava, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että: 1. yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella 2. suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön 3. tuulivoiman tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää Kokkonevan tuulivoimahankkeen tavoitteena on osaltaan edistää Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita, jossa tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho 2500 MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Hanke edistää osaltaan myös Pohjois-Pohjanmaan ilmasto- ja energiastrategian mukaisia tavoitteita. Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategiassa tuulivoimalle on määritelty vähintään 1 TWh (noin 400 MW) tuotantotavoite vuoteen 2020 ja 3 TWh (noin 1 200 MW) vuoteen 2050 mennessä (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2010). 7
5. Suunnittelun lähtökohdat 5.1. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueiden käytön suunnittelujärjestelmää. Valtioneuvoston vuonna 2000 tekemän päätöksen mukaisia tavoitteita on tarkistettu ja tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Tarkistetuissa tavoitteissa todetaan tuulivoiman osalta: - maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet - tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin Nimenomaisesti tuulivoimarakentamista koskevien tavoitteiden lisäksi tuulivoima-alueiden suunnittelussa on otettava huomioon muutkin valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, kuten esimerkiksi maisemaa, luonnonarvoja ja kulttuuriperintöä, puolustusvoimien toiminnan turvaamista ja lentoturvallisuutta koskevat tavoitteet. Näistä keskeisiä ovat seuraavat: - Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtana. - Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. - Maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvä tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset. Lisäksi alueiden käytössä on turvattava lentoliikenteen lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Eheyttävän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun kannalta pidetään tärkeänä alueidenkäytön suunnittelussa: - alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kehitystä - alueiden käytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle - alueiden käytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä Kulttuuri- ja luonnonperinnön, virkistyskäytön ja luonnonvarojen kannalta pidetään tärkeänä alueidenkäytön suunnittelussa: - alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä - alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville - alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. 8
Toimivien yhteysverkostojen ja energiahuollon kannalta pidetään tärkeänä alueidenkäytön suunnittelussa: - alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia - yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luontokohteet ja -alueet sekä maiseman yleispiirteet - alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät 9
5.2. Kaavoitustilanne Maakuntakaavoitus Kaava-alueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava (vahvistettu 17.2.2005, lainvoimainen 25.8.2006, kuva 4.). Kuva 4. Suunnittelualueen (punainen suorakulmio) likimääräinen sijainti Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa. 10
Kaava-alueen lounaisreunaan sijoittuu maakuntakaavaan merkitty pohjavesialue. Pohjavesialuetta koskee suunnittelumääräys: - Pohjavesien pilaantumis- ja muuttumisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle tärkeistä ja vedenhankintaan soveltuvista pohjavesialueista tai riskien syntyminen on estettävä riittävin vesiensuojelutoimenpitein. Alueella tulee huolehtia pohjavesien suojelun ja maa-aineisten ottotarpeiden yhteensovittamisesta. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013 ja vahvistettu Ympäristöministeriössä 23.11.2015. 1. vaihemaakuntakaavan aihepiirejä ovat: energiantuotanto ja -siirto (manneralueen tuulivoima-alueet, merituulivoiman päivitykset, turvetuotantoalueet) kaupan palvelurakenne ja aluerakenne, taajamat luonnonympäristö (soiden käyttö, suojelualueiden päivitykset, geologiset muodostumat) liikennejärjestelmän (tieverkko, kevyt liikenne, raideliikenne, lentoliikenne, meriväylät) ja logistiikka. 11
Pohjois-Pohjanmaalla on vireillä 2. ja 3. vaihemaakuntakaava. Vireillä olevien vaihemaakuntakaavojen teemat ovat: 2. vaihekaava: kulttuuriympäristö, maaseudun asutusrakenne, virkistys ja matkailu, jätteenkäsittely. Kaava on tullut vireille 2013. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä keväällä 2015. 3. vaihekaava: kiviaines- ja pohjavesialueet, mineraalivarat ja kaivokset, tarvittavat päivitykset. Kaava on tullut vireille tammikuussa 2016. Kuva 5. Suunnittelualueen (punainen suorakulmio) likimääräinen sijainti Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavojen yhdistelmäkartalla. Asema- ja yleiskaavoitus Alueella ei sijaitse voimassaolevaa asemakaavaa tai yleiskaavaa. 12
5.3. Laadittavat selvitykset Yleisesti tuulivoimahankkeissa vaadittuja erillisselvityksiä ovat kasvillisuus-, linnusto- ja muut luontoselvitykset, melu- ja välkemallinnus, muinaisjäännösten inventointi, näkemäalueanalyysi ja kuvasovitteet. Osayleiskaavoitusta varten laaditaan seuraavat selvitykset: - Asukaskysely - Meluselvitys - Muinaisjäännösinventointi - Näkemäalueanalyysi - Valokuvasovitteet - Välkeselvitys - YVA-tarveharkintaselvitys - Luontoselvitysraportti sisältäen: o o o o o o o Pesimälinnustoselvitys Pöllöselvitys Natura-tarvearvio Lintujen kevät- ja syysmuuttoselvitys Kanalintujen soidinpaikkaselvitys Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys Luontodirektiiviin liitteen IV (a) lajien selvitys (lepakot, liito-orava, viitasammakko) 5.4. Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin Kaava-alueen läheisyydessä ei sijaitse muita tuulipuistohankkeita. Alueen lähimmät tuulivoimahankkeet ovat Vaalan Naulakankaan tuulivoimahanke ja Vaalan Metsälamminkankaan tuulivoimahanke yli 10 km päässä kaavaalueelta (Kuva 6.). 13
Vaalan Naulakangas / TuuliWatti Oy, 6 voimalaa Vaalan Metsälamminkangas / LähiTuuli Oy, 27 voimalaa 5 km 10 km 20 km Kuva 6. Kaava-alueen lähellä sijaitsevat tuulivoimahankkeet. 14
6. Selvitettävät vaikutukset Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan osayleiskaavan keskeiset vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä eri vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siitä alueesta, jolla kaavalla arvioidaan olevan olennaisia vaikutuksia. Kaavoituksen yhteydessä tarkastellaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA 1 ) mukaiset vaikutukset: - ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön - maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon - kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin - alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen - kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan hankeen maankäyttö-, luonto-, maisema-, melu- ja varjostusvaikutuksia. Osayleiskaavan vaikutusten arviointi perustuu alueelta käytettävissä oleviin perustietoihin, alueella suoritettuihin selvityksiin ja tutkimuksiin, osallisilta saatuihin lähtötietoihin, lausunnoista ja huomautuksista saatuihin tietoihin sekä tehtyihin mallinnuksiin (melu- ja varjostus). Jokaisella vaikutustyypillä on erilainen vaikutusalue. Vaikutusalueella tässä tarkoitetaan aluetta, jolla arviointityön ja tehtyjen selvitysten tuloksena kyseisen ympäristövaikutuksen arvioidaan ilmenevän. Vaikutukset arvioidaan kuitenkin huomattavasti laajemmalla alueella siten, että tarkastelualue määritetään niin suureksi, ettei merkityksellisiä vaikutuksia voida olettaa ilmenevän alueen ulkopuolella. Tarkastelualueen laajuus riippuu aina tarkasteltavasta ympäristövaikutuksesta. 15
7. Osalliset, osallistuminen ja alustava aikataulu 7.1. Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti osallisilla (MRL 62 ) on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja antaa kaavasta mielipiteitä, muistutuksia ja lausuntoja. Osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. (MRL 64 ). Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Tässä hankkeessa osallisia ovat: - kuntalaiset, kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat ja haltijat - kaava-alueen ja kaavan vaikutusalueen asukkaat - kaava-alueen ja kaavan vaikutusalueen yritysten, laitosten työntekijät ja palvelujen käyttäjät - kaava-alueen ja kaavan vaikutusalueen elinkeinonharjoittajat, maanviljelijät ja metsästäjät Yhteisöt, joihin Kokkonevan tuulivoimahankkeella saattaa olla vaikutuksia: - asukkaita edustavat yhteisöt kuten kotiseutu- ja asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat - tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojelu- ja rakennusperinneyhdistykset: Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys - elinkeinoharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt - muut paikalliset tai alueellisella tasolla toimivat yhteisöt kuten tienhoitokunnat ja vesiensuojeluyhdistykset - erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset: Digita Oy, Fingrid Oyj, Elenia Oy, Loiste Sähköverkko Oy ja Vestia Oy Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään - Siikalatvan kunnan hallintokunnat, tekninen lautakunta - Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Museovirasto, Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseo, Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto (TraFi), Finavia Oyj ja Puolustusvoimat (Ilmavoimat), Jokilaaksojen pelastuslaitos 16
7.2. Osallistuminen ja aikataulu Osayleiskaavan vireille tulosta, kaavaluonnoksen ja -ehdotuksen nähtävillä olosta sekä kaavan voimaantulosta ilmoitetaan Siikalatvan paikallislehdessä (Siikajokilaakso) sekä Siikalatvan kunnan ilmoitustaululla (Kestilän toimisto, Hallintotie 5, 92700 Kestilä) ja kunnan www-sivuilla (www.siikalatva.fi). Kaava-alueen maanomistajille sekä kaava-alueeseen rajautuvien alueiden omistajille lähetetään tiedotteet postitse OAS-, kaavaluonnos- ja kaavaehdotusvaiheissa. Osayleiskaavoituksen aikana järjestetään yleisötilaisuus aloitusvaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelman käsittelyn jälkeen ja kaavaluonnoksen ollessa nähtävillä. Osallisilla on mahdollisuus antaa osayleiskaavasta palautetta mielipiteinä kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana ja muistutuksina kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana. Kuvassa 7. on esitetty osayleiskaavoituksen päävaiheet ja osallistumismahdollisuudet. Kuva 7. Osayleiskaavoituksen vaiheet ja osallistumismahdollisuudet. 17
Kaavoituksen alustava aikataulu vireille tulo 27.6.2016 kaavoitusaloitteen käsittely kunnanhallituksessa viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) 23.8.2016 OAS nähtäville kaavaluonnos, kunnanhallitus kaavaluonnos nähtävillä (4 vkoa) mielipiteet lausunnot yleisötilaisuus viranomaisneuvottelu, tarvittaessa (MRL 66 ) kaavaehdotus, kunnanhallitus kaavaehdotus nähtävillä (30 pv) muistutukset lausunnot yleisötilaisuus tarkentuu suunnittelun edetessä tarkentuu suunnittelun edetessä tarkentuu suunnittelun edetessä tarkentuu suunnittelun edetessä tarkentuu suunnittelun edetessä tarkentuu suunnittelun edetessä viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) hyväksyminen kunnanhallitus hyväksyminen kunnanvaltuusto tarkentuu suunnittelun edetessä tarkentuu suunnittelun edetessä tarkentuu suunnittelun edetessä 18
8. Yhteystiedot Kaavoitukseen ja suunnitteluun liittyvää lisätietoa saa Siikalatvan kunnalta, kaavaa laativalta konsultilta (WSP Finland Oy) ja tuulipuistohankkeesta vastaavalta (Infinergies Finland Oy). Siikalatvan kunta Kehitys- ja tekninen johtaja Aimo Lehmikangas puh. 044 511 8601 etunimi.sukunimi@siikalatva.fi Infinergies Finland Oy Sisko Kotzschmar puh. 044 7595 050 etunimi.sukunimi@infinergies-finland.com WSP Finland Oy Ilkka Oikarinen puh. 044 508 1981 etunimi.sukunimi@wspgroup.fi 19
Lähteet Etha Wind Oy (2016). Tuulivoima Suomen kartalla. http://ethawind.com/map/. Katsottu 28.6.2016. Pohjois-Pohjanmaan liitto (2006). Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavakartta. Pohjois-Pohjanmaan liitto (2006). Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaavamerkinnät ja - määräykset. Pohjois-Pohjanmaan liitto (2010). Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategia Pohjois-Pohjanmaan liitto (2011). Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys. 86 s. Pohjois-Pohjanmaan liitto (2012). Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen 1. vaihemaakuntakaavan aineisto. Pohjois-Pohjanmaan liitto (2012). Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen 2. vaihemaakuntakaavan aineisto. Pohjois-Pohjanmaan liitto (2012). Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen 3. vaihemaakuntakaavan aineisto. Tuulivoimaopas (2016). http://www.tuulivoimaopas.fi/. Katsottu 29.6.2016. Ympäristöministeriö (2012). Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Rakennettu ympäristö. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012. 20