Planck satelliitti. Mika Juvela, Helsingin yliopiston Observatorio

Samankaltaiset tiedostot
Suomalainen teknologia selvittämään maailmankaikkeuden alkua

Helsinki Testbed säätietojen käyttö Metsähovin radiotutkimusasemalla. Anne Lähteenmäki Metsähovin radiotutkimusasema TKK

Planck ja kosminen mikroaaltotausta

Tähtitieteelliset havainnot -sähkömagneettisen säteilyn vastaanottoa ja analysointia. Fotonin energia (E=hc/λ) vaikuttaa detektiotapaan

Radiokontinuumi. Centaurus A -radiogalaksi. Cassiopeia A -supernovajäänne

PIMEÄ ENERGIA mysteeri vai kangastus? Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 11, Muut aaltoalueet. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen

Kosmos = maailmankaikkeus

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

Radioastronomia harjoitustyö; vedyn 21cm spektriviiva

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Wien R-J /home/heikki/cele2008_2010/musta_kappale_approksimaatio Wed Mar 13 15:33:

SPEKTROGRAFIT. Mitataan valon aallonpituusjakauma

Maailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016)

MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA. NOT-tiedekoulu La Palma

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY

Planck-satelliitti ja kaiken alku

Galaksit ja kosmologia FYS2052, 5 op, syksy 2017 D112 Physicum

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan

Astrokemia avaa tähtitarhojen

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Kemiallinen mallinnus II: tulokset ja tulkinta. Astrokemia -kurssin luento

Radioastronomian perusteita

Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Havaintoaikahakemuksen valmistelu. Luento , V-M Pelkonen

11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna

Galaksit ja kosmologia 53926, 5 op, syksy 2015 D114 Physicum

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi

Z 1 = Np i. 2. Sähkömagneettisen kentän värähdysliikkeen energia on samaa muotoa kuin molekyylin värähdysliikkeen energia, p 2

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson

Friedmannin yhtälöt. Einsteinin yhtälöt isotrooppisessa, homogeenisessa FRW-universumissa 8 G 3. yleisin mahdollinen metriikka. Friedmannin yhtälö

Tähtienvälisen aineen komponentit

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa

Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: Valo ja muu säteily

CCD-kamerat ja kuvankäsittely

XFYS4336 Havaitseva tähtitiede II

Pimeän energian metsästys satelliittihavainnoin

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

9. Polarimetria. tähtitieteessä. 1. Polarisaatio. 2. Stokesin parametrit. 3. Polarisaattorit. 4. CCD polarimetria

Radioaaltojen eteneminen. Marjo Yli-Paavola, OH3HOC

Kemiallinen mallinnus I: mallintamisen perusteita. Astrokemia -kurssin luento

Aerosolimittauksia ceilometrillä.

Spektrometria. Mikkelin Lukio NOT-projekti La Palma saarella

15. Tähtienvälinen aine

10. Polarimetria. 1. Polarisaatio tähtitieteessä. 2. Stokesin parametrit. 3. Polarisaattorit. 4. CCD polarimetria

9. Polarimetria. 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä. 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria

Lääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen

Lataa Polaris - Heikki Oja. Lataa

Vuorovaikutuksien mittamallit

Teoreettinen hiukkasfysiikka ja kosmologia Oulun yliopistossa. Kari Rummukainen

Kosmologia ja alkuaineiden synty. Tapio Hansson

spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero

9. Polarimetria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Kevät 2014 Veli-Matti Pelkonen (Kalvot JN, TH, MG & VMP)

n=5 n=4 M-sarja n=3 L-sarja n=2 Lisäys: K-sarjan hienorakenne K-sarja n=1

UrSalo. Laajaa paikallista yhteistyötä

XFYS4336 Havaitseva tähtitiede II

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Kosmologian yleiskatsaus. Syksy Räsänen Helsingin yliopisto, fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos

Mustan kappaleen säteily

Infrapunaspektroskopia

ANTARES- rahoitetut hankkeet

Gravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen

Kemiaa kylmissä ja kuumissa ytimissä

HARRASTERADIOASTRONOMIAA. URSALO Janne Peltonen

Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 7, Astrometria, ultravioletti ja lähi-infrapuna. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen

Valo ja muu sähkömagneettinen säteily

Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät

Mistä on kyse? Pilvien luokittelu satelliittikuvissa. Sisältö. Satelliittikartoitus. Rami Rautkorpi Satelliittikartoitus

Sähkömagneettinen säteily ja sen vuorovaikutusmekanismit

c λ n m hf n m E m = h = E n 1. Teoria 1.1. Atomin energiatilat ja säteily

Supernova. Joona ja Camilla

Mikroskooppisten kohteiden

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, yhteenveto

Polaarisatelliittidataan perustuva lumentunnistusalgoritmi (valmiin työn esittely)

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

5. Kaukoputket ja observatoriot

13.3 Supernovat. Maailmankaikkeuden suurienergisimpiä ilmiöitä: L max 10 9 L. Raskaiden alkuaineiden synteesi (useimmat > Fe )

Euclid. Hannu Kurki- Suonio Kosmologian kesäkoulu 2015 Solvalla

Galaksit ja kosmologia 53926, 5 op, syksy 2015 D114 Physicum

Fysiikan maanalaisen tutkimuksen nykytila Suomessa

Teoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta

Polarimetria. Teemu Pajunen, Kalle Voutilainen, Lauri Valkonen, Henri Hämäläinen, Joel Kauppo

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI

Synkrotronisäteily ja elektronispektroskopia. Tutkimus Oulun yliopistossa

XFYS4336 Havaitseva tähtitiede II

Neutriinofysiikka. Tvärminne Jukka Maalampi Fysiikan laitos, Jyväskylän yliopisto

Radioastronomian harjoitustyö

Mustien aukkojen astrofysiikka

1 Perussuureiden kertausta ja esimerkkejä

Tähtitieteen historiaa

TÄHTITIETEEN PERUSTEET (8OP)

5. Kaukoputket ja observatoriot. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Datan käsittely. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Kehät ja väripilvet. Ilmiöistä ja synnystä

Lataa Galaksit - Heikki Oja. Lataa

Syventävissä opinnoissa opit lisää tähtitieteen tutkimusmenetelmistä ja voit perehtyä. kohteiden numeerista mallinnusta.

nykyään käytetään esim. kaapelitelevisioverkoissa radio- ja TVohjelmien

Transkriptio:

Planck satelliitti Mika Juvela Helsingin yliopiston Observatorio

kosmista taustasäteilyä tutkiva Planck satelliitti laukaistaan vuonna 2008 Planck kartoittaa koko taivaan yhdeksällä radiotaajuudella 30GHz ja 860GHz välillä 70GHz vastaanotin valmistettiin Suomessa (Millilab) pääpeilin halkaisija 1.5m resoluutio 5'... 30' herkempi kuin IRAS, tarkempi kuin COBE tai WMAP

W. Hu http://background.uchicago.edu/~whu/ Planck satelliitin pääasiallinen tarkoitus on mitata kosmisen mikroaaltosäteilyn fluktuaatioita sekä sen polarisaatiota

Planck kartoittaa koko taivaan yhdeksällä maan päältä vaikeasti havaittavalla aallonpituudella signaali sisältää etualalähteiden säteilyä: etualan lähteet haittaavat puhtaan kosmiseen taustasäteilyn mittaamista mutta data voidaan käyttää näiden lähteiden tutkimiseen The Blue Book http://www.rssd.esa.int/sa/planck/docs/ Bluebook ESA SCI(2005)1_V2.pdf

galaksijoukkojen aiheuttama Sunyaev Zeldovich efekti vapaat elektronit sirottavat CMB fotoneja, jotka siirtyvät korkeammalle taajuudelle 10x10 astetta The Blue Book http://www.rssd.esa.int/sa/planck/docs/ Bluebook ESA SCI(2005)1_V2.pdf

yksittäiset galaksit korkeilla taajuuksilla mm. star burst galaksit: terminen pölyemissio matalilla taajuuksilla mm. aktiiviset galaksit: synkrotronisäteily, free free pienen resoluution vuoksi vain kirkkaimmat havaitaan erillisinä lähteinä heikommat, mutta suurilukuisemmat galaksit aiheittavat karttoihin kirkkausfluktuaatioita

Linnunradan lähteet neutraalit alueet: terminen pölyemissio tähtienvälisistä pilvistä ionisoituneet alueet free free ja synkrotronisäteily HII alueet, supernovajäänteet, diffuusi emissio anomaalinen mikroaaltoemissio alle 90GHz taajuuksilla korreloi pölyemission kanssa: 'spinning dust'?

Linnunradan emissio on hallitseva matalilla galaktisilla leveyksillä 30GHz 857GHz

http://map.gsfc.nasa.gov/ free free säteilyn kartta (WMAP satelliitti) Linnunradan keskus Linnunradan taso

synkrotronisäteilyn kartta (WMAP)

Planck on erityisen herkkä kylmälle pölylle kylmä p normaal öly esimerkiksi tiheät ja kylmät pilviytimet, jotka myöhemmin synnyttävät tähtiä i pöl y Pla nck in h erk kyy s

Planck havaintojen perusteella tehdään luettelo Linnunradan kylmistä pilviytimistä sijainti, koko, pölyn lämpötila, säteilyn spektri indeksi, pylvästiheys, massa,... havaintoja pyritään jatkamaan Herschel satelliitilla huomattavasti parempi erotuskyky => saadaan tietoa ytimien rakenteesta

alustavia tutkimuksia ~50 ISO:n paikallistamaa pilviydintä on kartoitettu muutaman molekyyliviivan avulla eräitä kysymyksiä, joihin etsitään vastausta: Missä määrin molekyylit jäätyvät pölyhiukkasten pinnalle? Miten tämä vaikuttaa pilvien lämpötilaan ja kehitykseen? Miten tämä näkyy pölyn säteilyssä?

Planck projektiin osallistuvia suomalaisia ryhmiä Metsähovin ja Tuorlan observatoriot kvasaarit ja aktiiviset galaksit (galaksijoukot) http://kurp-www.hut.fi/quasar/planck/index.htm Fysikaalisten tieteiden laitos, Helsingin yliopisto kosmologia http://www.helsinki.fi/~tfo_cosm/tfo_planck.html Observatorio, Helsingin yliopisto Linnunradan diffuusi säteily, kylmä pöly; läheiset galaksit http://www.astro.helsinki.fi/~mjuvela/planck/