Ajankohtaiset lainsäädäntöasiat opetustoimessa Pohjois-Suomen oppilaitosjohdon päivät 21.4.2016, Oulu Minna Antila, lakimies, opetus- ja kulttuuriyksikkö Suomen Kuntaliitto
Sisältö:» Perusopetuslain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksumuutokset 1.8.2016 alkaen» Lastensuojelulain nojalla sijoitettujen oppilaiden esi- ja perusopetuksen järjestämisvelvollisuus» Muutoksenhakusäännösten uudistukset 1.1.2016 alkaen» Maahanmuuttajien esi-, perus-, ja perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestäminen ja rahoitus» Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi
Perusopetuslain mukaisen aamuja iltapäivätoiminnan maksut Laki perusopetuslain 48 f :n muuttamisesta (2016/127)
Aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksut perusopetuslaki 48 f Lakimuutoksella toiminnan enimmäismaksumääriä korotetaan Kunta päättää aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävistä maksuista laissa asetetun enimmäismäärän puitteissa. Enimmäismaksu 570 tunnin osalta nousee 60 eurosta enintään 120 euroon kuukaudessa ja Enimmäismaksu 760 tunnin osalta nousee 80 eurosta enintään 160 euroon kuukaudessa
Aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksut perusopetuslaki 48 f Lakiin on kirjattu velvollisuus maksun perimättä jättämiseen tai sen alentamiseen, jos siihen on syytä ottaen huomioon» huoltajan elatusvelvollisuus,» toimeentuloedellytykset tai» huollolliset näkökohdat Muutos tiukentaa voimassa olevaa lain sanamuotoa ja asettaa kunnalle nykyistä vahvemman velvollisuuden tarkistaa maksua, mikäli laissa asetetut edellytykset täyttyvät. Muutokset voimaan 1.8.2016
Lastensuojelun vuoksi sijoitettujen oppilaiden esi- ja perusopetuksen järjestäminen ja kustannusten laskuttaminen kotikunnalta
Sijoitettujen oppilaiden oikeus esi- ja perusopetukseen Oikeus saada perusopetuslaissa tarkoitettua opetusta kuuluu yhtäläisesti myös kodin ulkopuolelle sijoitetuille ja huostaan otetuille lapsille ja nuorille. Opetuksen järjestäminen on yksi kunnan järjestämisvastuulla olevista tehtävistä.
Oppivelvollisuus (perusopetuslaki 25, 26 ) Oppivelvollisia ovat Suomessa vakinaisesti asuvat lapset» oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta» oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta Ns. pidennetty oppivelvollisuus» jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta aikaisemmin ja kestää 11 vuotta 8
Oppivelvollisuuden ja velvoittavan esiopetuksen suorittaminen (perusopetuslaki 26, 26 a ) Oppivelvollisen on osallistuttava» perusopetuslain mukaisesti järjestettyyn perusopetukseen tai» saatava muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot (ns. kotiopetus) Huoltaja/muu laillinen edustaja päättää» Jos oppivelvollinen ei osallistu perusopetuslain mukaisesti järjestettyyn opetukseen, oppivelvollisen asuinkunnan tulee valvoa oppivelvollisen edistymistä Oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena lapsen on osallistuttava» vuoden kestävään esiopetukseen tai» muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan (ns. kotiopetus) Huoltaja/muu laillinen edustaja päättää 9
Lastensuojelun vuoksi sijoitetut lapset - päätösvalta Kun lapsi on otettu huostaan, sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus huostaanoton tarkoituksen toteuttamiseksi päättää lapsen olinpaikasta sekä hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta ja näiden toteuttamiseksi tarpeellisesta opetuksesta ja terveydenhuollosta. (lastensuojelulaki 45 ) Avohuollon toimenpiteenä sijoitetun lapsen päätösvaltaa käyttävät lapsen huoltajat 10
Kunnan velvollisuus järjestää perusopetusta ja esiopetusta (perusopetuslaki 4 ) Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville» oppivelvollisuusikäisille perusopetusta» esiopetusta oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna» esiopetusta oppivelvollisuuden alkamisvuonna ns. pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille (25.2 )» esiopetusta niille lapsille, jotka 27 :n mukaisesti aloittavat perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin 11
Asuinkunnan määritelmä (4 ) Kunnan esi- ja perusopetuksen järjestämisvelvollisuus perustuu kunnan alueella asumiseen Asumista ei ole tarkemmin määritelty perusopetuslaissa tai sen esitöissä Järjestämisvelvollisuus on sidottu asuinkuntaan, ei kotikuntalain mukaiseen kotikuntaan Asumismuotoa ei ole rajattu vaan asua voi esimerkiksi sijaisperheessä, perhekodissa tai lastensuojelulaitoksessa» perusopetuslain mukaisen opetuksen järjestämisvelvollisuus on laitoksen sijaintikunnalla 12
Oppilaan esiopetus- ja koulupaikan määräytyminen Kunta on velvollinen osoittamaan oppivelvollisille ja esiopetusta saaville perusopetuslain 6 :ssä tarkoitetun koulupaikan» Kunta päättää, missä muodossa ja mitä menettelyjä noudattaen esi- ja perusopetuksen järjestämispaikat kunnassa määrätään» Olennaista on se, että määräytymisperusteet ovat yhdenvertaiset eivätkä ne ole ristiriidassa perusopetuslain 6 :n kanssa Kunta osoittaa lastensuojelulain perusteella kuntaan sijoitetuille oppilaille 6 :n mukaisen ns. lähikoulun yhdenvertaisin perustein kunnassa asuvien muiden lasten kanssa -> suorittavat oppivelvollisuuttaan kunnan järjestämässä opetuksessa 13
Kunnan esi- ja perusopetuksen järjestämisvelvollisuus (perusopetuslaki 4 ) Kunta voi järjestää esi- ja perusopetuksen» itse omissa peruskouluissa, esiopetuksen järjestämispaikoissa» yhdessä muiden kuntien kanssa» hankkia perusopetuslain 7 :ssä tai 8 :ssä tarkoitetulta opetuksen järjestäjältä» hankkia esiopetuspalvelut myös muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta, jolloin kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään perusopetuslain mukaisesti» kunta ei voi toteuttaa opetuksen järjestämisvelvollisuuttaan hankkimalla opetuksen lastensuojelulaitokselta, jolla ei ole perusopetuslain mukaista opetuksen järjestämislupaa 14
Lastensuojelun vuoksi sijoitetun oppilaan kotikunnan korvaus Korvaus perustuu lakiin» Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009), 41.3, 41.4 Opetuksen järjestäjällä laskutusoikeus/oppilaan kotikunnalla maksuvelvollisuus Laskutusoikeus koskee sekä esi- että perusopetuksen järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia» Ns. kotiopetuksesta ei voi lain perusteella laskuttaa Korvaus lasketaan oppilaan kustannusten ja mahdollisten oppilaan perusteella määräytyvien tulojen erotuksena Laskutus tehdään tyypillisesti kalenterivuosittain ja ajoittuvat vuodenvaihteeseen» Asia koskee suurta joukkoa kunnista joko sijoittaja- tai sijoituskunnan näkökulmasta 15
16
17
Korvaus = Kustannukset Mahdolliset tulot 18
Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 41.3 Kunta, joka on lastensuojelulain 16 b :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sijoitetun esitai perusopetusta saavan oppilaan kotikunta opetuksen aikana, on velvollinen maksamaan opetusta järjestävälle kunnalle tai muulle opetuksen järjestäjälle oppilaan esi- tai perusopetuksesta aiheutuneita kustannuksia vastaavan korvauksen.
HE 66/2013 vp. Kustannukset Kustannukset, joita ovat vakiintuneesti ainakin toimintamenot kuten palkat, eläke- ja sosiaalivakuutusmaksut, palveluiden ostot, aineet ja tarvikkeet sekä vuokramenot ja perusopetuslain mukaisesta kuljetuksesta aiheutuneet kustannukset. Myös osuus välittömistä hallintokustannuksista voidaan lukea toimintamenoihin. Kustannusten tulee olla välittömiä, välttämättömiä ja perusteltuja opetuksen ja siihen liittyvän tuen järjestämiseksi nimenomaisesti sijoitetun oppilaan kannalta, eikä oppilaan kotikunnalta voida laskuttaa sitä osaa kuluista, jota vastaava toiminta suunnataan muihin tarkoituksiin. Esimerkiksi sijoitetun oppilaan opetuksen asianmukaiseksi järjestämiseksi mahdollisesti palkattavan koulunkäyntiavustajan kustannukset voidaan laskuttaa oppilaan kotikunnalta ainoastaan osittain, mikäli avustajan tehtäviin kuuluu myös muiden kuin sijoitetun oppilaan avustaminen.
HE 66/2013 vp. Palvelut Oppilaan opetuksen asianmukaiseksi järjestämiseksi järjestettävät palvelut tulee lähtökohtaisesti järjestää yhtäläisesti kaikille järjestäjän oppilaille, myös sijoitetulle oppilaalle (HE 66/2013).
Korvaus = Kustannukset Mahdolliset tulot 22
Kotikunnan korvauksesta vähennettävät tulot (41.4 ) Sijoitetun oppilaan kotikunnan korvausta varainhoitovuodelle laskettaessa otetaan vähennyksenä huomioon oppilaan osuus opetuksen järjestäjälle maksettavasta» 37 :ssä ja 38 :n 1 5 momentissa tarkoitettu varainhoitovuoden lopun tilanteen mukaan oppilaan perusteella määräytyvästä oppilaasta maksettavasta kotikuntakorvaus kotikuntakorvaustulo vähennetään kustannuksesta vain siinä tapauksessa, jos oppilas ilmoitetaan vieraskuntalaiseksi oppilaaksi varainhoitovuoden lopussa eli 31.12. tilanteen mukaisesti vähennystä huomioitaessa otetaan huomioon varainhoitovuoden kotikuntakorvauksen valtakunnallinen kotikuntakorvauksen perusosa ja oppilaan ikä varainhoitovuoden lopussa.» pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaan opetuksesta varainhoitovuodelle maksettava opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 14 :ssä tarkoitettu korotus
Kuntaliiton ohje laskutukseen Lastensuojelun vuoksi sijoitetun oppilaan korvauksen määräytyminen vuonna 2015» Kuntaliiton yleiskirje 16/2015, 21.10.2015 Juha Karvonen http://www.kunnat.net/fi/kuntaliitto/yleiskirjeet - lausunnot/yleiskirjeet/2015/sivut/lastensuojelu n-vuoksi-sijoitetun-oppilaan-korvauksenm%c3%a4%c3%a4r%c3%a4ytyminenvuonna-2015-.aspx
Muutoksenhakua koskevia säännöksiä uudistettiin 1.1.2016 lukien Perusopetuslaki 42, 42 a, 42 b, 42 c, 42 d, 42 e ja 42 f Lukiolaki 34, 34 a, 34 b, 34 c, 34 d, 34 e ja 34 f Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 44, 44 a, 44 b, 44 c, 44 d, 44 e ja 44 f Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 16 Laki taiteen perusopetuksesta 10
Mikä muuttui Oikaisuvaatimuksen käyttöä muutoksenhaun ensi vaiheena laajennettiin Perusopetuksessa ja lukiossa aluehallintovirastolle tehtävän valituksen sijaan tehdään hallintolain mukainen oikaisuvaatimus Uskonnon ja elämänkatsomustiedon järjestämistä ja pidennettyä oppivelvollisuutta koskevat päätökset oikaisuvaatimusmenettelyn piiriin» Perusopetuslain mukaiseen aamu- ja iltapäivätoimintaan ottamista koskevaan päätökseen haetaan jatkossakin muutosta siten kuin kuntalaissa säädetään Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen Hallinto-oikeuden oikaisuvaatimukseen antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla 26
Oikaisuvaatimus perusopetuksessa perusopetuslaki 42 PÄÄTÖS MUUTOKSENHAKU KEINO MUUTOKSENHAKU VIRANOMAINEN Oppilaaksi ottaminen Hallintolain mukainen oikaisuvaatimus Aluehallinto-virasto (jatkovalitus hallinto-oikeus) Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus (POL 13 ) Hallintolain mukainen oikaisuvaatimus Aluehallintovirasto (jatkovalitus hallinto-oikeus) Erityisen tuen järjestäminen (POL 17 ) Hallintolain mukainen oikaisuvaatimus Aluehallintovirasto (jatkovalitus hallinto-oikeus) 27
Oikaisuvaatimus perusopetuksessa perusopetuslaki 42 PÄÄTÖS MUUTOKSENHAKU KEINO MUUTOKSENHAKU VIRANOMAINEN Erityiset opetusjärjestelyt (POL 18 ) Hallintolain mukainen oikaisuvaatimus Aluehallinto-virasto (jatkovalitus hallinto-oikeus) Pidennetty oppivelvollisuus (POL 25 2 mom.) Hallintolain mukainen oikaisuvaatimus Aluehallintovirasto (jatkovalitus hallinto-oikeus) Perusopetuksen poikkeava aloittamisajankohta (POL 27 ) Hallintolain mukainen oikaisuvaatimus Aluehallintovirasto (jatkovalitus hallinto-oikeus) 28
Oikaisuvaatimus lukiokoulutuksessa lukiolaki 34 PÄÄTÖS MUUTOKSENHAKU KEINO MUUTOKSENHAKU VIRANOMAINEN Opiskelijaksi ottaminen Hallintolain mukainen oikaisuvaatimus Aluehallinto-virasto (jatkovalitus hallinto-oikeus) Erityiset opetusjärjestelyt (LL 13 ) Hallintolain mukainen oikaisuvaatimus Aluehallintovirasto (jatkovalitus hallinto-oikeus) Muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukeminen Hallintolain mukainen oikaisuvaatimus Aluehallintovirasto (jatkovalitus hallinto-oikeus) 29
Oikaisuvaatimus lukiokoulutuksessa lukiolaki 34 PÄÄTÖS MUUTOKSENHAKU KEINO MUUTOKSENHAKU VIRANOMAINEN Lukion suoritusajan pidentäminen ja opiskelijan katsominen eronneeksi lukiosta Hallintolain mukainen oikaisuvaatimus Aluehallinto-virasto (jatkovalitus hallinto-oikeus) Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus (LL 9 ) Hallintolain mukainen oikaisuvaatimus Aluehallintovirasto (jatkovalitus hallinto-oikeus) 30
Oikaisuvaatimus perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Yleiset säännökset oikaisuvaatimuksesta hallintolain 7 a luvussa. Hallintolain säännöksiä sovelletaan siltä osin kuin perusopetuslaissa/lukiolaissa ei toisin säädetä. Oikaisuvaatimus tulee tehdä 14 päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle tiedoksi (POL 42 b, LL 34 b ) Tässä tarkoitetut asiat tulee käsitellä kiireellisinä (POL 42 b, LL 34 b ). 31
Mikä muuttui Perusopetuslain (42 a ) ja lukiolain (34 a ) mukaisista päätöksistä, joista ensi vaiheena on valitettu hallintooikeuteen valitetaan edelleen hallintolainkäyttölain mukaisesti hallinto-oikeuteen. Valituslupasääntelyn (KHO) soveltamisalaa laajennettiin Kirjallista varoitusta, määräaikaista erottamista, opiskelijan erottamista asuntolasta määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi sekä koulutuksesta pidättämistä rikostutkimuksen ajaksi koskevan hallinto-oikeuden päätöksen valituskielto hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen muuttui valituslupasääntelyksi. Opetuksen maksuttomuutta, koulumatka- ja majoitusetuutta sekä tapaturman hoidon korvaamista koskevien päätösten jatkovalitusmahdollisuus hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen muuttui valituslupasääntelyksi. Valituslupa-asiassa KHO:n on tutkittava, onko asiassa valitusluvan myöntämisen perustetta (HLL 13 ). 32
Hallintovalitus hallinto-oikeuteen perusopetuksessa perusopetuslaki 42 a PÄÄTÖS MUUTOKSENHAKU KEINO MUUTOKSENHAKU VIRANOMAINEN Oppilaalle annettava kirjallinen varoitus (POL 36 ) Hallintovalitus Hallinto-oikeus (valituslupa KHO) Oppilaan määräaikainen erottaminen (POL 36 ) Opetuksen maksuttomuus (POL 31 ) Hallintovalitus Hallintovalitus Hallinto-oikeus (valituslupa KHO) Hallinto-oikeus (valituslupa KHO) 33
Hallintovalitus hallinto-oikeuteen perusopetuksessa perusopetuslaki 42 a PÄÄTÖS MUUTOKSENHAKU KEINO MUUTOKSENHAKU VIRANOMAINEN Koulumatkaetu ja majoitusetu (POL 32, 33 ) Hallintovalitus Hallinto-oikeus (valituslupa KHO) Koulutapaturman hoidon korvaaminen (POL 34 ) Hallintovalitus Hallinto-oikeus (valituslupa KHO) 34
Hallintovalitus hallinto-oikeuteen lukiokoulutuksessa lukiolaki 34 a PÄÄTÖS MUUTOKSENHAKU KEINO MUUTOKSENHAKU VIRANOMAINEN Opiskelijalle annettava kirjallinen varoitus Hallintovalitus Hallinto-oikeus (valituslupa KHO) Opiskelijan määräaikainen erottaminen Hallintovalitus Hallinto-oikeus (valituslupa KHO) Opiskelijan erottaminen asuntolasta määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi Hallintovalitus Hallinto-oikeus (valituslupa KHO) 35
Hallintovalitus hallinto-oikeuteen lukiokoulutuksessa lukiolaki 34 a PÄÄTÖS MUUTOKSENHAKU KEINO MUUTOKSENHAKU VIRANOMAINEN Koulutuksesta pidättäminen rikostutkimuksen ajaksi Opintososiaaliset edut ja oikeudet (LL 28 ) Hallintovalitus Hallintovalitus Hallinto-oikeus (valituslupa KHO) Hallinto-oikeus (valituslupa KHO) 36
Hallintovalitus hallinto-oikeuteen perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Muutosta haetaan valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jollei perusopetuslaissa/lukiolaissa toisin säädetä. Valitus kirjallista varoitusta ja määräaikaista erottamista, asuntolasta erottamista määräajaksi tai lopullisesti, koulutuksesta pidättämistä rikostutkinnan ajaksi koskevasta päätöksestä tulee tehdä 14 päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle tiedoksi. Tulee käsitellä kiireellisinä. (POL 42 b, LL 34 b ) Muut 42 a :n ja 34 :n päätökset valitusaika 30 päivää tiedoksisaannista (HLL 22 ) 37
Päätöksiin liitettävä muutoksenhakumallit Kuntaliitto tarjoaa muutoksenhakuohjemalleja kuntien käyttöön Muutoksenhakuohjemallit ovat käytettävissä maksutta Malleja päivitetään lainsäädännön muuttuessa Ohjemallit voi ladata Suomi.fiverkkopalvelusta työhuone osiosta (muutoksenhakumallit kuntien käyttöön)
Maahanmuuttajien esi-, perus- ja perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestäminen ja rahoitus 39
Oikeus maksuttomaan perusopetukseen Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen (PL 16 ) Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu 17.4.2014 Kunnan tulee järjestää perusopetusta kaikille kunnassa asuville lapsille http://www.oikeusasiamies.fi/resource.phx/pubm an/templates/2.htx?id=1022 40
Kunnan velvollisuus järjestää perusopetusta ja esiopetusta Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä esiopetusta (perusopetuslaki 4 )» Asumisen ei tarvitse olla vakituista tai pysyvää» Myös ilman kotikuntaa oleville esim. turvapaikanhakijoille Esi- ja perusopetuksen rahoituksesta säädetään laissa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta Valtio maksaa kotikuntakorvauksen kotikuntaa vailla olevien oppilaiden osalta (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 39 )» Tiedot ilmoitettava kotikuntakorvauskyselyssä vuoden alussa Tilastokeskuksen lomakkeella 41
Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetukseen valmistava opetus Kunta voi järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta harkintansa mukaan (perusopetuslaki 5 ) Maahanmuuttajan käsitettä ei ole laissa tarkemmin määritelty - vakiintuneesti kaikki eri syistä Suomeen muuttaneet Opetuksen laajuus vastaa yhden vuoden oppimäärää (9 )» 6-10 -vuotiaille vähintään 900 tuntia» Tätä vanhemmille vähintään 1000 tuntia» Opetukseen osallistuvalla on oikeus siirtyä perusopetukseen tai esiopetukseen jo ennen edellä todettujen tuntimäärien täyttymistä, jos hän pystyy seuraamaan perusopetusta tai esiopetusta (perusopetusasetus 3 ) tavoitteena on edistää suomen tai ruotsin kielen taitoa, tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavia valmiuksia perusopetukseen siirtymistä varten... 42
Perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoitus Valmistavan opetuksen rahoituksesta säädetään laissa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta Valtion rahoitus ilman kuntarahoitusosuutta Perustuu laskentapäivien 20.9. oppilasmäärään» Esim. vuonna 2015 20.9.2014 ja 20.9.2015 laskentapäivien oppilasmäärien keskiarvo x ko. opetuksen yksikköhinta Edelleen voimassa! 43
Perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoituslainmuutos laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 12 :n ja 48 :n väliaikaisesta muuttamisesta Rahoitusta myönnetään oppilaista, jotka eivät ole läsnä laskentapäivänä, mutta joille järjestetään perusopetukseen valmistavaa opetusta yhtäjaksoisesti 4 kuukautta Sovelletaan jo 20.9.2015 jälkeen aloitettuihin opintoihin, voimassa 31.12.2016 asti. Oppilaat, jotka ovat opiskelleet vähintään 4 kk yhtäjaksoisesti 21.9.2015-19.9.2016 välisenä aikana, mutta eivät ole olleet läsnä 20.9.2015 tai 20.9.2016 huomioidaan 20.9.2016 laskentapäivän oppilaiksi 44
Perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoituslainmuutos laki opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 12 :n ja 48 :n väliaikaisesta muuttamisesta Ilmoitetaan niiden oppilaiden lukumäärä, joiden opiskeluaika on ollut vähintään 4 kk, mutta alle 8 kk tai vähintään 8 kk.» Laskentapäivien välillä vähintään 4 kk alle 8 kk - > rahoitus 50 %» Laskentapäivien välillä yli 8 kk opiskellut -> rahoitus 100 % Rahoitus koskee vain niitä, joiden opetus on alkanut esiopetus- tai oppivelvollisuusikäisenä Muutos ei koske oppivelvollisuusiän ylittäneitä 45
Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi (HO) 46
Hallituksen toimintasuunnitelman mukaan ammatillisen koulutuksen reformissa: (28.9.2015) Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat ja kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetusja kulttuuriministeriön alle. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteita sekä toimintaprosesseja. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta koskeva toimintalainsäädäntö yhdistämällä nykyiset lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta uudeksi laiksi, jossa keskeisenä lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Tehdään ammatillisen koulutuksen tutkintouudistus tutkintoja laajaalaistamallaja erillisten tutkintojen määrää vähentämällä sekä keventämällä ja yksinkertaistamalla tutkintojärjestelmään liittyvää sääntelyä ja hallintoa. Lisäksi uudistetaan ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintoja ja hakupalveluja. Parannetaan työttömien koulutuksen ja omaehtoisen koulutuksen työelämävastaavuutta, yhteistyötä ja synergiaa. Huomioidaan ja varmistetaan elinkeinoelämän nopeista muutostarpeista johtuva koulutustarjonta ja kehittämispalvelut. Niitä voivat järjestää myös muut kuin nykyiset koulutuksen järjestämisluvan saaneet järjestäjät. 47
Hallituksen toimintasuunnitelman mukaan ammatillisen koulutuksen reformissa: (28.9.2015) Käynnistetään koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma, jolla turvataan koulutuksen järjestäjäverkon palvelukykyä ja koulutuksen alueellista kattavuutta järjestäjärakennetta uudistamalla. Koulutuksen järjestäjiä kannustetaan vapaaehtoisiin fuusioihin ylläpitäjäneutraliteetti huomioon ottaen. Uudistetaan ja digitalisoidaan koulutuksen järjestäjien toimintaprosesseja ja oppimisympäristoja. Käynnistetään kehittämisohjelma, jonka puitteissa uudistetaan ammatillisen koulutuksen toimintaprosesseja osaamisperusteisiksi ja asiakaslähtöiseksi, tehostetaan ja joustavoitetaan koulutuksen järjestäjien toimintaa ja kevennetään hallintoa, lisätään ja monipuolistetaan työpaikalla tapahtuvaa opiskelua ja erityisesti nuorten oppisopimuskoulutusta, vähennetään työnantajille siitä koituvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa sekä parannetaan työpaikalla tapahtuvan opiskelun laatua. Luodaan ja otetaan käyttöön uusi koulutussopimusmalli joka mahdollistaa joustavat polut työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistämiseen ja tutkinnon suorittamiseen käytännönläheisesti. Kehitetään ja otetaan laajasti käyttöön näitä tavoitteita tukevia digitaalisia palveluita ja oppimisympäristöjä sekä vahvistetaan opetushenkilöstön osaamista. 48
Hallituksen toimintasuunnitelman mukaan ammatillisen koulutuksen reformissa: (28.9.2015) Uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä yhtenäiseksi kokonaisuudeksi yhdistämällä nykyiset ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen ja työvoimakoulutuksen rahoitusjärjestelmät. Lisätään toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden painoarvoa koulutuksen järjestäjien rahoituksessa ja puretaan asiakaslähtöistä, tuloksellista ja tehokasta toimintaa rajoittavaa sääntelyä. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen säätely- ja ohjausjärjestelmää siten, että kaikkea ammatillista koulutusta säädellään jatkossa yhdellä järjestämisluvalla. Uudistetaan ohjausjärjestelmää tuloksellisuuteen, laatuun ja vaikuttavuuteen painottuvaksi ja virtaviivaistetaan koulutuksen järjestäjien toiminnan ohjausta. Osana ammatillisen koulutuksen sääntely- ja ohjausjärjestelmäuudistusta turvataan ilman toisen asteen tutkintoa olevien aikuisten ammatillisen koulutuksen saatavuus myös erityisissä oppimisympäristöissä, kuten vankilassa. Lisätään oppisopimuskoulutuksen ja työpaikoilla tapahtuvan oppimisen houkuttelevuutta työnantajan, koulutuksen järjestäjän ja opiskelijan näkökulmista. 49
Seurantaryhmä ja projektiryhmä Seurantaryhmän tehtävä:» Seurata ja tukea reformin toimeenpanoa sekä arvioida reformissa tehtävien toimenpiteiden kokonaisuutta Projektiryhmän tehtävä:» Valmistella, koordinoida ja toteuttaa tarvittavat toimet reformin toimeenpanemiseksi hallituksen toimintasuunnitelman mukaisesti Seuranta- ja projektiryhmän toimikausi kestää 31.12.2018 saakka. Ammatillisen koulutuksen reformin valmistelu toteutetaan tiiviissä vuoropuhelussa koulutuksen järjestäjien ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. 50
Mukaan kutsutut Työ-ja elinkeinoministeriö Valtionvarainministeriö Opetushallitus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry AKAVA ry Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry Sivistystyönantajat ry Suomen Yrittäjät ry Suomen Kuntaliitto ry KT Kuntatyönantajat Maa-ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry Yksityisten ammatillisten oppilaitosten liitto YAOL ry Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO ry Ammatillisen aikuiskoulutuksen johtajat ry Suomen Kansanopistoyhdistys ry Suomen konservatorioliitto ry Urheiluopistojen Yhdistys ry Elinkeinoelämän Oppilaitokset ry ELO Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto- SAKKI ry 51
Kuntaliitto kumppanina muutoksessa Kuntaliitto pitää toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformia tarpeellisena Kunnat vastaavat 63 % toisen asteen ammatillisen koulutuksen rahoituksesta valtio; 681 915 000 ; 37 % kunnat; 1 173 441 000 ; 63 % Kunnat vastaavat pääosin ammatillisen koulutuksen järjestämisestä joko yksin tai yhdessä toisten kuntien kanssa Kunnat ja kuntayhtymät järjestävät 80 % ammatillisesta peruskoulutuksesta. Yksityisistäkin ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjistä yli 30% on kuntaomisteisia, lisäksi useiden muidenkin yksityisten pääasiallisena omistajana on kunta tai kunnat yhdessä Kunta 21 % Yksityinen 20 % Kuntayhtymä 59 % Kuntaliitto voi tuoda laajan asiantuntemuksensa ja osaamisensa mukaan valmisteluun 52
Kiitos! minna.antila@kuntaliitto.fi