Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Rovaniemen kaupunki

Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018 2019 Rovaniemen kaupunki

ROVANIEMI TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA 2018 2019 TALOUSARVIOESITTELY: KÄSITTELY: kaupunginhallitus 24.10.2016 kaupunginhallitus 27.10.2016 kaupunginvaltuusto 7.11.2016 kaupunginvaltuusto 14.11.2016

S I S Ä L T Ö 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS... 3 2.1 AVAINLUVUT... 3 2.2 VÄESTÖNMUUTOKSET ROVANIEMELLÄ... 4 2.3 TYÖTTÖMYYS, TYÖLLISYYS JA TYÖPAIKAT ROVANIEMELLÄ... 17 2.4 YHDYSKUNTARAKENTAMINEN... 24 2.5 YMPÄRISTÖTEKIJÄT... 30 2.6 JULKINEN TALOUS... 32 2.7 ROVANIEMEN KAUPUNGIN TALOUS... 34 3 KAUPUNKIKONSERNIN STRATEGISEN KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT... 36 3.1 STRATEGISET PAINOPISTEET... 36 3.2 ROVANIEMI ARKTISENA PÄÄKAUPUNKINA... 37 3.3 TALOUSARVION ORGANISAATIO, RAKENNE JA SITOVUUS... 39 3.4 HENKILÖSTÖLINJAUKSET JA HENKILÖSTÖSUUNNITELMA... 45 3.5 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA... 48 4 KÄYTTÖTALOUSOSA... 50 4.1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS... 51 4.2 KAUPUNGINHALLITUKSEN TOIMINTA JA TALOUS... 52 4.3 ALUELAUTAKUNTIEN TOIMINTA JA TALOUS... 58 4.4 PERUSTURVALAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS... 61 4.5 KOULUTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS... 66 4.6 VAPAA-AJANLAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS... 70 4.7 TEKNISEN LAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS... 72 4.8 YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS... 74 5 TULOSLASKELMAOSA... 75 5.1 TULOSLASKELMAN SELOSTUS... 75 5.2 TULOSLASKELMA PERUSKAUPUNKI... 82 5.3 TULOSLASKELMA KOKO KAUPUNKI... 83 6 INVESTOINTIOSA... 84 6.1 KAUPUNGINHALLITUS... 87 6.2 VAPAA-AJANLAUTAKUNTA... 89 6.3 TEKNINEN LAUTAKUNTA... 90 6.4 KAUPUNKIKONSERNIN INVESTOINNIT... 93 7 RAHOITUSOSA... 94 7.1 RAHOITUSLASKELMA PERUSKAUPUNKI... 97 7.2 RAHOITUSLASKELMA KOKO KAUPUNKI... 98 8 KOHDERAHOITTEISTEN TEHTÄVIEN TOIMINTA JA TALOUS... 99 8.1 RUOKA- JA PUHTAUSPALVELUT... 99 8.2 TILALIIKELAITOS... 101 8.2.1 TILALIIKELAITOKSEN INVESTOINNIT... 103 8.2.2 TULOSLASKELMA TILALIIKELAITOS... 104 8.2.3 RAHOITUS TILALIIKELAITOS... 105

9 KAUPUNGIN KONSERNIYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS... 106 9.1 MERKITTÄVIMPIEN TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS... 107 9.1.1 NAPAPIIRIN RESIDUUM OY... 107 9.1.2 NAPAPIIRIN ENERGIA JA VESI OY... 109 9.1.3 ROVANIEMEN INFRA OY... 111 9.1.4 ROVASEUDUN MARKKINAKIINTEISTÖT OY... 113 9.1.5 ROVANIEMEN KEHITYS OY... 116 9.1.6 TYÖTERVEYS LAPPICA OY... 118 9.2 MUUT KONSERNIYHTIÖT JA YHTEISÖT... 120 9.2.1 LAPIN ALUETEATTERIYHDISTYS RY... 120 9.2.2 ROVANIEMEN KYLIEN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ... 122 9.2.3 EDURO-SÄÄTIÖ... 124

1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen talouskehitys on ollut pitkään heikkoa. Taustalla ovat muun muassa maailmantalouden kasvun hidastuminen, elektroniikka- ja metsäteollisuuden ongelmat sekä Venäjän talouden taantuma. Lähivuosina talouskehityksen odotetaan hiljalleen elpyvän, mutta kasvu on jäämässä vaimeaksi. Talouden tukipilarina on viime vuosina ollut pitkälti yksityinen kulutus. Kuluvana ja lähivuosina yksityisen kulutuksen rinnalla myös investointien odotetaan jälleen tukevan talouskasvua. Viennin kasvu on sen sijaan jäämässä heikoksi. Vaikka vienti piristyy vähitellen maailmankaupan vanavedessä, se ei kustannus- ja tuotekilpailukykyongelmista johtuen pääse vieläkään täysin vientimarkkinoiden kasvun vauhtiin. Työmarkkinatilanne on pitkän taantuman jäljiltä synkkä. Työllisyysaste ei ole noussut ja työttömyysjaksot ovat pitkittyneet ja rakennetyöttömyys on lisääntynyt. Korkea rakennetyöttömyys hidastaa työttömyyden laskua talouskasvun elpyessä. Siksi työttömyysaste pysyy lähivuosina korkeana. Heikko työmarkkina- tilanne vaikeuttaa kuntatalouden tilaa heikentämällä verotulojen kasvua. Lisäksi kuntien työmarkkina- tukimenot pysyvät korkealla tasolla. Julkisen talouden tila on heikentynyt kuluvan vuosikymmenen aikana voimakkaasti. Julkinen velka kohosi yli sille EU-säännöksissä asetetun 60 prosentin rajan suhteessa BKT:hen viime vuonna. Kuntataloutta on leimannut viime vuodet jatkuva kireys, mihin ovat vaikuttaneet heikko suhdannetilanne ja verotulojen hidastunut kasvu, valtiontalouden tervehdyttämistoimenpiteet, kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisääminen, palveluiden kysynnän kasvu muun muassa työttömyyden lisääntymisen myötä, muuttoliike sekä ikääntymiskustannusten asteittainen nousu. Kuntien ja kuntayhtymien velkamäärä jatkaa kasvuaan, mutta kasvu on hidastunut. Lainakanta oli vuoden 2015 lopussa noin 17 mrd. euroa. Kuntien velan kasvu on perustunut pääasiassa investointien rahoittamiseen. Kireä taloustilanne on merkinnyt monissa kunnissa myös kunnallisverojen korotuspäätöksiä. Noin kolmannes kunnista eli yhteensä 98 kuntaa korotti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2015. Myös lähivuosina kuntatalouden näkymät arvioidaan vaikeiksi. Toimintamenojen kasvupaine pysyy tulevina vuosina suurena, sillä palvelutarvetta kasvattavat väestön ikärakenteen muutos, lisääntynyt maahanmuutto ja heikko työmarkkinatilanne. Hitaan talouskasvun vuoksi kuntatalouden verotulojen kasvu on jäämässä vaimeaksi. Mittavista sopeutustoimista huolimatta eivät kuntien tulot riitä kattamaan toimintamenoja ja investointeja. Ilman uusia kuntataloutta vahvistavia toimia nettorahoitustarve myös uhkaa kasvaa vuosikymmenen loppua kohden. Tulojen ja menojen välisen epäsuhdan korjaaminen edellyttää rakenteellisten uudistusten toteuttamista, kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentävien toimien toimeenpanoa sekä sitä, että kunnat jatkavat omia kuntataloutta vahvistavia toimiaan. Ilman menopaineita hillitseviä rakenteellisia uudistuksia kunnallisveroprosentteihin kohdistuu tulevina vuosina huomattava nostopaine. Kunnallisverojen kasvun arvioidaan jäävän tänä vuonna 1,5 prosenttiin, vaikka useat kunnat ovat nostaneet tuloveroprosenttejaan. Vuonna 2017 kunnallisverojen tilitysten arvioidaan laskevan 1,7 prosenttia. Keskeiset syyt ovat kilpailukykysopimuksen aiheuttamat muutokset kunnallisveropohjaan ja edelleen heikkona jatkuva työllisyystilanne. Yhteisöveron tuoton arvioidaan laskevan tänä vuonna 7,4 prosenttia. Ensi vuonna yhteisöveron tilitysten määrän arvellaan kasvavan 2,0 prosenttia. Kiinteistöverojen tilitykset nousevat tänä vuonna 2,9 prosenttia. Useat kunnat ovat nostaneet kiinteistöveroprosenttejaan 2016. Vuonna 2017 kasvuksi arvioidaan 6,7 prosenttia. Kokonaisuutena verotulojen tilitysten arvioidaan vuonna 2017 laskevan 0,8 prosenttia. Vuonna 2018 päästään taas 2,2 prosentin kasvuun ja vuodelle 2019 ennustetaan jopa 2,9 prosentin kasvua. Kuntien valtionavut ovat vuonna 2017 10,8 miljardia euroa ja alenevat 10,6 miljardiin euroon vuonna 2020. Valtionapuja vähentävät muun muassa edellisen ja nykyisen hallituksen päättämät leikkaukset, perustoimeentulotuen siirto kunnilta Kelalle vuonna 2017 sekä turvapaikanhakijoiden määrän kehitys. Valtionosuuksiin ei myöskään tehdä indeksikorotuksia vuosina 2017-2019. Rovaniemen väestömäärä on jatkanut kasvuaan myös tänä vuonna. Kuntien välinen nettomuutto ja nettomaahanmuutto ovat Rovaniemelle positiivisia. Tosin syntyneiden enemmyys ei enää ole viime vuosien tasolla. 1

Kaupungin tehostunut kaavoitus, yritysneuvonta ja muu elinkeinoille annettu tuki on ollut tuloksekasta. Vilkas rakennustoiminta ja uuteen nousuun lähtenyt matkailu pitävät kaupungin vireänä ja verotulopohjan kasvun verrattain suotuisana huolimatta koko maata piinaavasta jo vuosia jatkuneesta lamasta. Valitettavasti kaupungin keräämät verot ja saamat valtionosuudet, eivät riitä kattamaan kasvavan kaupungin palvelu- ja investointitarpeita. Erityisesti huolta aiheuttavat kaupungin toimitilojen ja katuverkon kunto. Korjausvelkaa on aivan liikaa ja se kasvaa koko ajan. Rovaniemen kaupungin ongelmana on edelleen verorahoitukseen nähden liian suuri nettomenojen kasvu. Toimintamallit ja palvelurakenne on saatava kevyemmiksi. Palvelut tulisi voida tuottaa nykyistä edullisemmin, jotta välttämättömiin investointeihin jäisi vuosikatetta käytettäväksi. Toimintakatteen kasvu on kehittynyt oikeaan suuntaan, mutta kehitys on ollut liian hidasta. Vuosina 2006-2012 koko kaupungin toimintakate kasvoi keskimäärin 6,7 prosenttia vuodessa. Viimeisenä kolmena vuotena 2012-2015 on kasvu lähes puolittunut ja se on ollut keskimäärin 3,7 prosenttia vuodessa. Vuonna 2016 se on edelleen laskussa. Vuoden 2017 talousarviossa toimintakate ei enää kasva, vaan sen arvioidaan laskevan 1,5 prosenttia vuoden 2016 tilinpäätökseen verrattuna. Suurin syy on Kilpailukykysopimuksen tuoma viiden miljoonan euron vähennys henkilöstömenoihin. Määrärahoille ei muutoinkaan ole tulossa kasvua tähän vuoteen verrattuna. Rovaniemi investoi tulevalla suunnittelukaudella 2017-2019 lähes 60 miljoonalla eurolla. Suurin osa kaupungin investointimäärärahoista 38,2 miljoonaa euroa kohdistuu katuverkon rakentamiseen ja korjaamiseen. Tilaliikelaitos käyttää 16,0 miljoonaa euroa nykyisten toimitilojen korjauksiin ja toiminnallisiin muutoksiin. Uutta tonttimaata hankitaan 5,0 miljoonalla eurolla. Uudisrakennushankkeet on siirretty kaupungin oman yhtiön Markkinakiinteistöjen toteutettavaksi. Vuoden 2017 investointien nettosumma on 17,6 miljoonaa euroa. Tässä eivät ole mukana vuokrarahoilla maksettavat uudisrakennushankkeet. Vuonna 2017 arvioidaan verotuloja tilitettävän yhteensä 246,30 miljoonaa euroa. Veroja tulisi yhteensä 0,7 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016. Kunnallisverojen kertymän on arvioitu laskevan 1,2 prosenttia. Yhteisöverojen osuudelle arvioidaan saatavan kasvua 1,7 prosenttia ja kiinteistöveroille 2,3 prosenttia. Valtionosuuksia vuonna 2017 ennakoidaan saatavan 93,4 miljoonaa euroa eli 3,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Rovaniemen kaupungilla on taseessa kertynyttä ylijäämää 65,5 miljoonaa euroa. Arviolta vuodesta 2016 on tulossa alijäämäinen (-3,5 miljoonaa euroa). Myös taloussuunnitelmavuosille 2017 (- 4,85 miljoonaa euroa) ja 2018 (- 4,1 miljoonaa euroa) on esitetty alijäämää. Näin on vaikka määrärahat ensi vuonna laskevat ja vuonna 2018 on sallittu kasvua vain yhden prosentin verran. Huolimatta väestönkasvusta kaupungin henkilöstömäärä on jatkuvassa laskussa. Kehitys on ollut mahdollista tuottavuuden lisäämisellä, palvelusetelitoiminnan kehittämisellä ja onnistuneilla organisaation muutoksilla. Nykyisellään kaupungin henkilötyövuodet ovat n. 3000. Tuleva suunnittelukausi on talouden kannalta raskas. Verotulojen kasvu notkahtaa vuonna 2017 koko maassa. Syynä tähän ovat kilpailukykysopimuksen mukanaan tuomat vähennykset kunnallisveropohjaan. Myös valtionosuuksien leikkaukset jatkuvat edelleen. Nyt päätettyjen lisäksi on odotettavissa vielä uusia vähennyksiä valtionapuihin. Tulossa ovat siis taloudellisesti vaikeat kaksi vuotta. Vuosi 2019 on vielä suureksi osaksi arvailujen varassa, mutta näyttäisi siltä, että Rovaniemen kaupunki selviää tulevasta muutoksesta voittajana, kunhan tehdään kovasti töitä ja katsotaan eteenpäin valoisin mielin. Uuden rakentamista ja vanhan korjaamista ei saa lopettaa. Pitää vain hakea uusia tapoja toteuttaa asioita ja malttaa luopua vanhoista rakenteista. Tämä koskee kaupungin kaikkea toimintaa. Luottaen omin voimin vauhtiin saadun yrityskasvun työllisyysvaikutuksiin, rakenteellisiin muutoksiin palvelurakenteessa sekä maan hallituksen lupauksiin vähentää kuntien tehtäviä ja korvata kilpailukykysopimuksen kunnille aiheuttama taloudellinen menetys, ei talousarviovuodelle 2017 eikä suunnitteluvuosille 2018-2019 ole esitetty verojen korotuksia alijäämän paikkaamiseksi. Esko Lotvonen kaupunginjohtaja 2

2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 2.1 AVAINLUVUT Taulukko 1. Avainluvut. Lähde: Tilastokeskus Rovaniemi Koko maa Väestö Väkiluku, 2015 61 835 5 487 308 Väkiluvun muutos edellisestä vuodesta, %, 2015 0,5 0,3 0-14-vuotiaiden osuus väestöstä, %, 2015 16,8 16,3 15-64-vuotiaiden osuus väestöstä, %, 2015 65,6 63,2 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, %, 2015 17,7 20,5 Ruotsinkielisten osuus väestöstä, %, 2015 0,2 5,3 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, %, 2015 2,4 4,2 Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä, 2015-56 0 Syntyneiden enemmyys, 2015 130 2 980 Perheiden lukumäärä, 2015 16 271 1 475 335 Asuminen Taajama-aste, %, 2014 89,3 85,1 Asuntokuntien lukumäärä 2015 30 292 2 634 339 Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, %, 2014 35,9 31,5 Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, %, 2015 52,1 40,0 Koulutus Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, %, 2014 75,4 70,2 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, %, 2014 31,4 29,7 Työmarkkinat Alueella asuvan työllisen työvoiman määrä, 2014 25 480 2 274 076 Työllisyysaste (18-64-vuotiaista laskettuna), % 2014 65,5 68,0 Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta, %, 2014 90,8 66,7 Työttömien osuus työvoimasta (18-74-vuotiaista laskettuna), %, 2014 14,8 13,7 Huom. Tilastokeskuksen luvut perustuvat otantaan, joten ne poikkeavat TEM:n luvuista. Eläkeläisten osuus väestöstä, %, 2014 22,3 24,6 Taloudellinen huoltosuhde (työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat sataa työllistä 141,6 140,6 kohti), 2014 Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä, 2014 25 211 2 274 076 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, %, 2014 2,2 3,3 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % 2014 13,5 20,6 Palvelujen työpaikkojen osuus, % 2014 83,2 74,9 Toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, %, 2014 1,2 1,2 3

2.2 VÄESTÖNMUUTOKSET ROVANIEMELLÄ Kuvio 1. Väkiluku. Lähde: Tilastokeskus Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2019 57 835 58 099 58 825 59 353 59 848 60 090 60 637 60 877 61 215 61 551 61 838 62 142 62 436 62 715 62 986 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 E2016 E2017 E2018 E2019 Tilastokeskuksen väestöennustetta käytetään perusteltuna väestökehitysarviona Rovaniemen kaupungin alueella. Tilastokeskuksen ennusteen perusteella väestönkasvu jatkuu myös tulevina vuosikymmeninä, millä on vaikutusta niin palvelutuotantoon kuin kaavoitukseenkin. Asukasmäärän kasvaminen kertoo kaupungin elinvoimaisuudesta. Vuoden 2005 lopusta vuoden 2015 loppuun Rovaniemen väestömäärä on kasvanut noin 4 000 henkilöllä. Kuvio 2. Väestöennuste ikäluokittain. Lähde: Tilastokeskus 70000 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Rovaniemen väestönkasvu ikäluokittain 2015-2030 61 838 62 142 62 436 62 715 62 986 63 249 64 465 65 443 1287 1393 1406 1421 1469 1540 1842 2051 3547 3672 3674 3770 3807 3808 4931 6086 6091 6232 6590 6844 7133 7475 7812 7797 27484 27507 27394 27366 27331 27248 26977 26523 9511 9326 9305 9187 9053 8950 8360 8652 2859 2857 2836 2810 2788 2753 3073 3057 6015 6083 6184 6327 6410 6481 6477 6398 5044 5072 5047 4990 4995 4994 4993 4879 2015 E2016 E2017 E2018 E2019 E2020 E2025 E2030 85-75-84 65-74 30-64 20-29 16-19 7-15 0-6 Päivähoitoikäisten lasten määrä pienenee hieman lähivuosina, mutta pysyttelee kuitenkin noin 5000 lapsen lukemissa. Ala- ja yläkouluikäisten lasten määrä kasvaa vuoteen 2020 saakka, jonka jälkeen ei tapahdu suuria muutoksia. Toisen asteen opiskeluiässä olevien nuorten määrä laskee lievästi 2020-luvun alkuun saakka, jonka jälkeen ikäluokat alkavat kasvaa. Työikäisten (15-64-vuotiaat) ikäryhmässä tapahtuu laskua lähitulevaisuudessa. Vuonna 2020 ikäryhmä on noin 39 500 asukkaan suuruinen ja vuonna 2030 työikäisiä on jo alle 39 000, kun tällä hetkellä heitä on noin 40 500. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa reilusti väestöennusteen tarkasteluvälillä 2015-2030. Huoltosuhteen kannalta kehitys on haastava, koska työikäisten määrä on hienoisessa laskussa. Muutos on samansuuntainen valtakunnallisesti. Taulukko 2. Väestönmuutos ikäluokittain. Lähde: Tilastokeskus Muutos 0-6 7-15 16-19 20-29 30-64 65-74 75-84 85- yht. 15-64 2015-2020 -50 466-106 -561-236 1 384 261 253 1 411-957 2015-2030 -165 383 198-859 -961 1 706 2 539 764 3 605-1 610 4

Kuvio 3. Väestöennuste, indeksi. Lähde: Tilastokeskus 150,0 145,0 140,0 135,0 130,0 125,0 120,0 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 Väestökehitys suhteessa vuoteen 2015 ikäluokittain vuoteen 2030 saakka (vuosi 2015=100) 90,0 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Alle 15-vuotiaat Koko maa 15-64-vuotiaat Koko maa Yli 65-vuotiaat Koko maa Alle 15-vuotiaat Rovaniemi 15-64-vuotiaat Rovaniemi Yli 65-vuotiaat Rovaniemi Kuvio 4. Väestöennuste, indeksi. Lähde: Tilastokeskus Väestökehitys suhteessa vuoteen 2015 ikäluokittain vuosina 2020,2025 ja 2030 (indeksi 2015 = 100) 2020 2025 2030 99,0 99,0 96,7 96,3 94,1 87,9 91,0 99,1 98,2 96,5 107,7 107,7 106,4 107,5 106,9 122,7 128,3 128,0 107,4 139,0 171,6 119,7 143,1 159,4 0-6 7-15 16-19 20-29 30-64 65-74 75-84 85- Yläpuolisissa kuvioissa on esitetty Tilastokeskuksen ennusteeseen perustuva väestönkasvu suhteessa vuoden 2015 tilanteeseen indeksien avulla, mikä mahdollistaa vertailun koko maan tasoon. Jos indeksi olisi esimerkiksi 150, olisi kyseinen ikäluokka 1,5 kertainen vuoden 2015 tilanteeseen nähden kyseisenä vuonna. Ikäihmisten osuus väestöstä tulee kasvamaan lähivuosina. Erityisesti yli 85-vuotiaiden osuuden kasvun vaikutukset palvelutuotantoon tulee ottaa huomioon palvelurakennetta suunniteltaessa. 5

Kuvio 5. Väestöennuste. Lähde: Tilastokeskus ja Venni (huom. asteikko 60 000-70 000) 70 000 69 000 68 000 67 000 Vaihtoehtoiset väestöennusteet vuoteen 2030 Henkilöä 66 000 65 000 64 000 63 000 62 000 61 000 60 000 2015 E 2020 E 2025 E 2030 Tilastokeskuksen ennuste 61 838 63 249 64 465 65 443 A Trendi 61 838 62 802 63 981 64 976 B Tavoite 61 838 63 598 65 243 66 556 C Nopea 61 838 64 454 66 590 68 246 Yläpuoliseen kuvioon on laskettu Tilastokeskuksen (TK) virallisen, vuoden 2015 väestöennusteen, lisäksi Vennityökalulla erilaisia skenaarioita väestönkasvusta pitkällä tähtäimellä. Laskelmat ottavat huomioon menneen kehityksen ja tulevan asuntorakentamisen sekä Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteen. Itse malli on sama kaikille skenaarioille, mutta eroja syntyy parametrien muuntelun kautta. Kartta 1. Väestöennuste 2030. Lähde: AlueOnline Skenaarioista: A Trendi perustuu mallin laskemaan trendiennusteeseen. Se on laadittu menneen kehityksen / TK:n vuoden 2012 ennusteesta saatujen kuolleisuus/hedelmällisyys/nettomuuttokertoimien avulla. Tulomuuton kerroin on tässä mallissa 95 % ja hedelmällisyyden 90 %. B Tavoite on se skenaario, johon kaupunki aktiivisesti tähtää ja joka toimii suunnittelun perustana (kaupunkistrategiassa asetettu väestötavoite). Tulomuuton kerroin on tässä mallissa 100 % ja hedelmällisyyden 95 %. Maakuntaraja Muutos vuodesta 2014, % -25,0 - -14,0-13,9 - -5,5-5,4-4,5 4,6-29,8 C Nopea perustuu kerrointen kasvattamiseen. Tämä toteutuu, mikäli esimerkiksi elinkeinojen positiivinen kehitys tuo Rovaniemelle muuttoon kasvua. Tulomuuton kerroin on tässä mallissa 105 % ja hedelmällisyyden 100 %. Venni-työkalun alueittaisia väestöennusteita voidaan lisäksi hyödyntää alueittaista väestökehitystä arvioitaessa. Vennin tietojen seuraavassa päivityksessä otetaan huomioon Tilastokeskuksen uusin ennuste sekä muut muuttuneet tekijät. Päivityksen myötä ennusteet tulevat hieman muuttumaan. Viereisessä kartassa on kuvattu väestönmuutos kunnittain vuoteen 2030 mennessä. 6

Kuvio 6. Väestöllinen huoltosuhde. Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet Väestöllinen huoltosuhde Rovaniemellä ja koko maassa vuosina 2010-2030 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 69 66 63 58 68 52 65 60 53 47 57 58 60 56 53 54 55 52 50 51 52 53 45 48 49 47 40 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2010 2015 E2020 E2025 E2030 Koko maa Rovaniemi Väestöllinen (tai demografinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa 15-64-vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. (Sotkanet) Huoltosuhde on kasvanut vähitellen viime vuosina. Kasvu jatkuu lähivuosina suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Ero koko maan tasoon kaventuu. Huoltosuhde perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen. Kartta 2. Demografinen huoltosuhde 2015. Lähde: AlueOnline Kartta 3. Demografinen huoltosuhde 2040. Lähde: AlueOnline (huom. eri asteikko ja ulottuminen vuoteen 2040) Maakuntaraja Maakuntaraja Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti 44,0-64,0 64,1-71,0 71,1-77,0 77,1-102,8 Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti 50-80 81-90 91-106 107-150 7

Kuvio 7. Väestönmuutokset. Lähde: Tilastokeskus Rovaniemen väestönmuutostekijät vuosina 2006-2015 Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto -216-182 -128-73 -28-56 -3 0 20 133 146 130 200 214 212 316 273 254 308 204 223 235 307 252 182 239 212 252 203 183 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Luonnollinen väestönlisäys oli vuonna 2015 yhteensä 130 henkilöä. Luonnollisen väestönlisäyksen lisäksi Rovaniemen väestönlisäys perustuu maahanmuuttoon. Maan sisäisessä muutossa Rovaniemi on kärsinyt viime vuosina tappiota. Kartta 4. Väkiluvun muutos 2000-2015. Lähde: AlueOnline Tilastotietojen perusteella kuntien välistä muuttovoittoa Rovaniemelle tuovat erityisesti 19- ja 20-vuotiaiden ikäryhmät, kun taas kuntien välistä muuttotappiota kertyy erityisesti 22-30-vuotiaiden ikäryhmissä. Kyseistä muuttoliikettä selittää se, että Rovaniemi on merkittävä opiskelukaupunki. Luonnollinen väestölisäys = elävänä syntyneiden ja kuolleiden määrän erotus Kuntien välinen nettomuutto = kuntien välisen tulo- ja lähtömuuton erotus Nettomaahanmuutto = kunnasta ulkomaille muuttaneiden ja ulkomailta kuntaan muuttaneiden erotus Maakuntaraja Muutos (%) -30,5 - -15,0-14,9-0,0 0,1-10,0 10,1-73,5 Oikeanpuoleisessa kartassa on kuvattu pitkän aikavälin väkiluvun muutokset kunnittain. Seuraavalla sivulla on esitetty lähiaikojen väestömuutoksia kuvaavia karttoja. 8

Kartta 5. Väkiluvun muutos 2015. Lähde: AlueOnline (huom. muista poiketen vain yksi vuosi) Kartta 6. Luonnollinen väestönlisäys 2013-2015. Lähde: AlueOnline Maakuntaraja Muutos (%) -4,8 - -1,6-1,5 - -1,0-0,9-0,0 0,1-2,5 Maakuntaraja Promillea väestöstä, vuosien keskiarvo -18,3 - -7,7-7,6 - -4,0-3,9-0,0 0,1-15,3 Kartta 7. Kuntien välinen nettomuutto 2013-2015. Lähde: AlueOnline Kartta 8. Nettomaahanmuutto 2013-2015. Lähde: AlueOnline Maakuntaraja Promillea väestöstä, vuosien keskiarvo -23,7 - -9,0-8,9 - -4,0-3,9-0,0 0,1-15,4 Maakuntaraja Promillea väestöstä, vuosien keskiarvo -2,2-0,5 0,6-1,5 1,6-2,5 2,6-22,5 9

Kartta 9. Rovaniemen suuralueet. Lähde: Rovaniemen kaupunki Väestömäärä on kasvanut erityisesti Rovaniemen keskuksen alueella. Seuraavilla sivulla on esitetty ikäluokittainen väestökehitys suuralueilla. 10

Taulukko 3. Väestökehitys ikäluokittain suuralueilla ja koko Rovaniemellä. Lähde: Tilastokeskus Rovaniemen keskus 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2010-2015 Muutos- % 0-6 4 361 4 475 4 523 4 585 4 582 4 486 125 2,9 7-15 5 076 5 049 5 030 5 032 5 073 5 258 182 3,6 16-19 3 036 2 953 2 852 2 765 2 575 2 538-498 -16,4 20-29 8 585 8 778 8 792 8 792 8 880 8 942 357 4,2 30-64 23 161 23 155 23 226 23 301 23 391 23 466 305 1,3 65-74 3 961 4 208 4 370 4 535 4 712 4 969 1 008 25,4 75-84 2 566 2 642 2 670 2 788 2 836 2 893 327 12,7 85-767 853 930 982 1 015 1 083 316 41,2 Sodankyläntien suuralue 51 513 52 113 52 393 52 780 53 064 53 635 2 122 4,1 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2015 2010-2015 Muutos- % 0-6 35 35 35 38 34 29-6 -17,1 7-15 40 42 39 38 38 32-8 -20,0 16-19 22 27 20 13 19 18-4 -18,2 20-29 45 46 43 35 28 27-18 -40,0 30-64 386 386 378 370 353 350-36 -9,3 65-74 120 119 102 101 111 108-12 -10,0 75-84 69 70 82 84 77 79 10 14,5 85-14 13 12 16 21 21 7 50,0 Ounasjoen suuralue 731 738 711 695 681 664-67 -9,2 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2015 2010-2015 Muutos- % 0-6 123 147 142 145 152 152 29 23,6 7-15 232 229 214 200 187 171-61 -26,3 16-19 81 82 92 91 94 93 12 14,8 20-29 131 129 106 105 96 99-32 -24,4 30-64 1 159 1 119 1 090 1 059 1 050 1 024-135 -11,6 65-74 308 336 345 358 370 382 74 24,0 75-84 195 199 197 198 205 190-5 -2,6 85-35 37 41 44 49 57 22 62,9 Alakemijoen suuralue 2 264 2 278 2 227 2 200 2203 2 168-96 -4,2 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2015 2010-2015 Muutos- % 0-6 260 265 267 250 244 236-24 -9,2 7-15 353 330 331 334 346 339-14 -4,0 16-19 150 133 142 137 120 130-20 -13,3 20-29 235 236 211 214 206 199-36 -15,3 30-64 1 441 1 421 1 428 1 426 1 403 1 399-42 -2,9 65-74 251 256 276 277 300 320 69 27,5 75-84 180 189 193 198 195 186 6 3,3 85-70 70 66 68 77 84 14 20,0 2 940 2 900 2 914 2 904 2 891 2 893-47 -1,6 11

Ranuantien 2010- Muutos- 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2015 suuralue 2015 % 0-6 54 54 50 52 52 49-5 -9,3 7-15 59 63 60 60 60 60 1 1,7 16-19 44 38 35 29 24 18-26 -59,1 20-29 47 41 35 42 45 43-4 -8,5 30-64 326 323 328 329 312 299-27 -8,3 65-74 63 60 60 59 68 74 11 17,5 75-84 33 32 37 39 38 41 8 24,2 85-4 7 7 8 7 4 0 0,0 630 618 612 618 606 588-42 -6,7 Yläkemijoen 2010- Muutos- 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2015 suuralue* 2015 % 0-6 69 68 69 71 70 66-3 -4,3 7-15 142 141 138 128 127 116-26 -18,3 16-19 54 55 55 51 52 51-3 -5,6 20-29 82 97 86 74 74 78-4 -4,9 30-64 746 736 741 737 703 682-64 -8,6 65-74 206 213 217 214 207 212 6 2,9 75-84 159 157 157 157 148 155-4 -2,5 85-33 24 28 31 44 37 4 12,1 1 491 1 491 1 491 1 463 1 425 1 397-94 -6,3 * Yläkemijoen suuralue sisältää myös Oikaraisen tilastoalueen. Väestö, Rovaniemi** 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2010-2015 0-6 4 917 5 063 5 114 5 182 5 174 5 044 127 2,6 7-15 5 946 5 891 5 856 5 847 5 890 6 015 69 1,2 16-19 3 420 3 312 3 222 3 110 2 929 2 859-561 -16,4 20-29 9 285 9 496 9 443 9 406 9 473 9 511 226 2,4 30-64 27 472 27 375 27 437 27 495 27 511 27 484 12 0,0 65-74 4 918 5 201 5 381 5 559 5 797 6 091 1 173 23,9 75-84 3 205 3 293 3 338 3 466 3 529 3547 342 10,7 85-927 1006 1086 1150 1 248 1 287 360 38,8 ** Sisältää myös tuntemattomat 60 090 60 637 60 877 61 215 61 551 61 838 1 748 2,9 Muutos- % Väestö muuttaa keskustaan ja keskustan lähialueille. Rovaniemen keskuksen suuralueen väestönkasvu on ollut tarkastelujaksolla 31.12.2010-31.12.2015 noin neljä prosenttia. Suhteessa eniten asukkaitaan on menettänyt Sodankyläntien suuralue, jonka väestömäärä on vähentynyt kyseisellä tarkastelujaksolla noin yhdeksän prosenttia. Koko Rovaniemen väestömäärä on lisääntynyt lähes kolme prosenttia. Muutosprosenteissa näkyy lisäksi väestön ikääntyminen. Seuraavalla sivulla on esitetty Rovaniemen tilasto- ja pienaluejaot. Aluejakoihin ja niihin perustuviin väestötietoihin voi tutustua tarkemmin Rovaniemen nettisivuilla osoitteessa: http://www.rovaniemi.fi/fi/palvelut/kuntainfo/vaesto-ja-ennuste 12

Kartat 10 ja 11 Rovaniemen tilastoalueet. Lähde: Rovaniemen kaupunki Kartat 12 ja 13 Rovaniemen pienalueet. Lähde: Rovaniemen kaupunki 13

Kuvio 8. Väestökehitys tilastoalueittain. Lähde: Tilastokeskus Väestömuutokset Rovaniemen tilastoalueilla 2010-2015 Keskustatoimintojen tilastoalue* Rantaviirin tilastoalue Ratantauksen tilastoalue Pullinpuolen tilastoalue Ounasrinteen tilastoalue Pöykkölän tilastoalue Lapinrinteen tilastoalue Karinrakan tilastoalue Ounasmetsän tilastoalue Koskenkylän tilastoalue Saarenkylän tilastoalue* Ylikylän tilastoalue Alakorkalon tilastoalue Kaukon tilastoalue Niesin tilastoalue Olkkajärven tilastoalue Lohinivan tilastoalue Meltauksen tilastoalue Sinetän tilastoalue Songan tilastoalue Hirvaan tilastoalue Rautiosaaren tilastoalue Muurolan tilastoalue Jaatilan tilastoalue Ranuantien tilastoalue Auttin tilastoalue Vanttauskosken tilastoalue Oikaraisen tilastoalue -3-225 -6-61 -163-42 -109-41 -26-13 -44-25 -14-51 -86-42 -44-46 -4 46 13 85 5 356 383 483 719 731-400 -200 0 200 400 600 800 *Pohjoiskeskuksen pienalueen siirto osaksi Saarenkylän tilastoaluetta on korjattu myös aiempiin vuosiin. Vuodesta 2010 vuoteen 2015 väestönlisäys on ollut suurinta keskustassa ja sen lähialueilla. Lähellä keskustaa sijaitsevista alueista Ounasrinne on menettänyt eniten asukkaitaan. Ylikylän tilastoalueen väestömäärä on kasvanut eniten. 14

Kartta 14. Rovaniemen aluelautakuntajako. Lähde: Rovaniemen kaupunki Aluelautakunnat jatkavat toimintaansa 31.5.2017 saakka. Uudesta toimintamallista ei vielä ole lopullisia päätöksiä. Ounasjoen alue on suuraluejaossa yhtä aluetta, mutta aluelautakuntajaossa se jakaantuu Yläounasjoen ja Alaounasjoen aluelautakunta-alueisiin. Oikarainen ei kuulu Yläkemijoen aluelautakunta-alueeseen, mutta se kuuluu Yläkemijoen suuralueeseen. 15

Taulukko 4. Aluelautakuntakylät ja niiden väestö Lähde: Tilastokeskus Sodankyläntien suunta 2011 2012 2013 2014 2015 Alakemijoki 2011 2012 2013 2014 2015 Niesi 26 21 20 20 20 Hirvas 746 744 747 763 801 Tiainen 72 67 70 61 63 Rautiosaari 643 621 614 598 587 Ylinampa 99 95 96 91 86 Pisa 54 54 51 54 58 Alanampa 62 64 58 54 53 Muurola 1039 1069 1072 1040 999 Perunkajärvi 68 68 62 60 55 Leive 62 71 69 74 65 Misi 71 72 70 75 71 Petäjäinen 185 192 193 202 217 Vikajärvi 187 183 182 185 181 Jaatila 171 163 158 160 166 Vika 24 22 20 17 17 Yhteensä 2900 2914 2904 2891 2893 Olkkajärvi 129 119 117 118 118 Yhteensä 738 711 695 681 664 Ranuantien suunta 2011 2012 2013 2014 2015 Kivitaipale 271 274 280 274 273 Yläounasjoki 2011 2012 2013 2014 2015 Välijoki 137 133 126 124 115 Lohiniva 71 68 70 66 62 Narkaus 168 160 168 166 157 Porokari 48 49 47 50 46 Siika-Kämä 42 45 44 42 43 Jääskö 20 20 20 20 20 Saari-Kämä väestö sisältyy yllä oleviin alueisiin Perttaus 42 42 40 40 38 Haukitaipale väestö sisältyy yllä oleviin alueisiin Tolonen 75 71 72 69 66 Yhteensä 618 612 618 606 588 Meltaus 175 166 151 160 172 Marrasjärvi 79 70 66 69 62 Yläkemijoki 2011 2012 2013 2014 2015 Patokoski 159 159 159 154 156 Pajulampi 54 52 49 48 46 Yhteensä 669 645 625 628 622 Pirttikoski 107 116 117 107 107 Autti 111 108 108 93 89 Alaounasjoki 2011 2012 2013 2014 2015 Juotasniemi 136 142 131 128 129 Marraskoski 168 164 169 169 168 Pekkala 97 97 90 87 88 Tapionkylä 280 264 257 259 250 Vanttauskoski 220 216 218 220 206 Sinettä 631 639 636 631 625 Vanttausjärvi 87 83 88 91 90 Mäntyjärvi 32 31 32 30 25 Viirinkylä 99 98 100 105 95 Sonka 218 207 195 203 201 Tennilä 103 97 95 92 91 Lehtojärvi 280 277 286 283 277 Yhteensä 1014 1009 996 971 941 Yhteensä 1609 1582 1575 1575 1546 Aluelautakuntakylien väestö yhteensä ja osuus koko Rovaniemen väestöstä 7 548, 12,4 % 7 473, 12,3 % 7 413, 12,1 % 7 352, 11,9 % 7 254, 11,7 % Väestö on vähentynyt tarkastelujaksolla 2011-2015 aluelautakuntien alueilla; Sodankyläntie (-10 %), Yläounasjoki (-7 %), Alaounasjoki (-4 %), Alakemijoki (-0,2 %), Ranuantie (-5 %) ja Yläkemijoki (-7 %). 16

2.3 TYÖTTÖMYYS, TYÖLLISYYS JA TYÖPAIKAT ROVANIEMELLÄ Kuvio 9. Työttömät ja työttömyysaste. Lähde: Toimiala Online Työttömien määrä ja työttömyysaste Rovaniemellä 2006-2015 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 3 889 14,2 % 3 384 3 403 12,4 % 12,3 % 4 638 4 489 4 256 3 967 3 796 3 725 3 507 14,7 % 15,3 % 15,5 % 14,0 % 13,3 % 12,3 % 13,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 2 000 10,0 % 1 500 1 000 5,0 % 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 0,0 % Työttömiä Työttömyysaste Yllä olevasta kuviossa on esitetty työttömien määrän ja työttömyysasteen kehitys (vuoden keskiarvo) vuosina 2006-2015. Luvut ovat Työja elinkeinoministeriön tuottamia. Ne poikkeavat hieman Tilastokeskuksen luvuista, jotka perustuvat otantaan. Kartta 15. Työttömyyden muutos 2015-2016 (maaliskuu). Lähde: AlueOnline Vuoden 2009 matalasuhdanteen jälkeen työttömien määrä laski, kunnes vuodesta 2012 alkaen määrä on kasvanut. Vuoden 2015 aikana työttömyyden kasvu oli maltillista ja sama kehitys on jatkunut vuonna 2016. Viereisessä kartassa on kuvattu työttömyyden muutos kunnittain vuoden 2015 maaliskuusta vuoden 2016 maaliskuuhun. Rovaniemellä työttömyyden kasvu on ollut useimpia kuntia suurempi (ToimialaOnlinen mukaan 0,8 prosenttiyksikköä). Kaupunkistrategian tavoitteena on ollut, että työttömyysaste on enintään 10 % vuonna 2016. Tavoite ei ole toteutunut. Muutos (%-yksikköä) Maakuntaraja -6,7 - -1,0-0,9-0,0 0,1-0,5 0,6-4,0 17

Kuvio 10. Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys. Lähde: Toimiala Online 1600 Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys 2006-2015 (ka.) 1400 1349 1341 1200 1 132 1000 800 955 737 630 724 787 840 925 600 400 637 572 557 653 712 584 624 736 720 712 200 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Yli vuoden työttömänä Alle 25-v. työttömät Nuorisotyöttömyys (alle 25-vuotiaat työttömät) pieneni niukasti vuonna 2015. Vuoden 2016 aikana nuorisotyöttömien määrä on pysytellyt lähellä edellisvuoden lukemia. Kartta 16. Pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta. Maaliskuu 2016. Lähde: AlueOnline Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut viime vuosina jyrkästi. Kasvu kuitenkin pysähtyi vuoden 2014 kesällä ja tasaista vaihetta kesti hieman yli vuoden. Loppuvuodesta 2015 alkanut lievän kasvun vaihe on jatkunut vuonna 2016. Työttömyyttä pyritään alentamaan osallistumalla muun muassa erilasiin kehittämis- ja yhteistyöhankkeisiin. Pitkäaikaistyöttömyyden hillitsemiseen keskittynyt Monet-kuntakokeiluhanke päättyi vuonna 2015. Nuorisotyöttömyyteen on pureuduttu erityisesti Nuorten Ohjaamo -hankkeessa, jossa nuoria ohjataan tarvittavien palvelujen pariin. Yli vuoden työttömänä olleiden osuus työvoimasta (%) Maakuntaraja 0,0-3,0 3,1-4,0 4,1-5,0 5,1-9,4 Kaupunkistrategian tavoitteena on, että sekä nuorisotyöttömyys että pitkäaikaistyöttömyys alenevat. Nuorisotyöttömyyden kasvu on pysähtynyt, mutta pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkuu. 18

Kuvio 11. Rakennetyöttömyys. Lähde: Toimiala Online Rakennetyöttömyys 2006-2015 (ka.) 1 400 1 216 1202 1 200 1 000 1 128 945 874 992 992 924 1 001 1 106 1 123 1184 800 600 902 826 765 773 869 879 859 942 400 197 200 175 205 248 210 216 251 286 285 200 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Nuoret työnhakijat 25-49v työnhakijat Yli 50v työnhakijat Rakennetyöttömyys on ollut viime vuosina kasvussa erityisesti yli 25-vuotiaiden ikäluokissa. Rakennetyöttömät yhteensä = yhteismäärä pitkäaikaistyöttömien, rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien, palveluilta työttömäksi jääneiden ja palveluilta palveluille siirtyneiden määristä. Pitkäaikaistyöttömät sisältää vähintään vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleet. Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät sisältää viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana olleet. Ei kuitenkaan edelliseen ryhmään kuuluvia yhdenjaksoisia pitkäaikaistyöttömiä. Palveluilta työttömäksi jääneisiin lasketaan viimeisen 12 kuukauden aikana työllistämisessä, työharjoittelussa/työelmävalmennuksessa, kokeiluissa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksissa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa olleet, joiden sijoitus on päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivää ja jotka ovat kuukauden laskentapäivänä työttöminä työnhakijoina. Henkilöt eivät sisälly pitkäaikaistyöttömien tai rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien muuttujiin. Palveluilta palveluille sijoittuneisiin lasketaan työllistämisessä, työharjoittelussa/työelmävalmennuksessa, kokeiluissa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksissa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa laskentapäivänä olevat, jotka ovat olleet viimeisen 16 kuukauden aikana em. palveluissa, joka on kuitenkin päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivänä voimassa olevan palvelun alkua. Lisäksi henkilön on täytynyt olla viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana tai em. aktiivipalveluissa. (ToimialaOnline) 19

Kuvio 12. Virallinen työllisyysaste. Lähde: Tilastokeskus 70% Virallinen työllisyysaste Rovaniemellä vuosina 2006-2014 60% 60,2 % 61,6 % 61,3 % 59,6 % 60,9 % 62,1 % 62,0 % 61,6 % 62,3 % 50% 40% 30% 20% 10% 0% 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kartta 17. Työllisyysaste 2014. Lähde: AlueOnline Työllisyysaste (työllisten osuus ikäluokasta) kehittyi positiivisesti vuoteen 2007 saakka, jonka jälkeen kehityksessä näkyvät vuoden 2008 taloudellisen taantuman vaikutukset. Työllisyysaste kasvoi vuonna 2014. Yläpuolisen kuvion työllisyysaste on laskettu 15-64-vuotiaiden ikäluokasta, mikä on virallinen tapa laskea työllisyysaste. Oheisessa kartassa ja seuraavalla sivulla työllisyysaste on laskettu 18-64-vuotiaista. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otantaan, joten luvut voivat poiketa hieman työ- ja elinkeinoministeriön työllisyysluvuista. Rovaniemen kaupunkistrategian tavoite on, että työelämäosallisuus vahvistuu. Maakuntaraja 18 64-vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä (%) 54,8-63,0 63,1-67,0 67,1-72,0 72,1-88,1 20

Kuvio 13. Työllisyysaste 18-64-vuotiasta ikäluokittain. Lähde: Tilastokeskus Työllisyysaste 18-64-vuotiaista laskettuna vuosina 2006-2014 75,0 % 70,0 % 65,0 % 64,2 % 65,7 % 65,4 % 63,5 % 64,5 % 65,7 % 65,3 % 64,9 % 65,5 % 60,0 % 55,0 % 50,0 % 45,0 % 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 70,0 % 69,0 % 68,0 % 67,0 % 66,0 % 65,0 % 64,0 % 63,0 % 62,0 % 61,0 % 60,0 % 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 0,0 % 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Työllisyysaste miehet Työllisyysaste naiset Työllisyysaste molemmat sukupuolet Useissa lähteissä työllisyysaste on laskettu virallisen luokituksen lisäksi myös 18-64-vuotiaiden ikäluokasta, mikä antaa todellisemman kuvan työllisten osuudesta, sillä mukana ei ole alaikäisten ikäluokkia, joista suurin osa on 2. asteen opiskelijoita. Tässä tarkastelussa Rovaniemen työllisyysaste on hieman suurempi kuin virallisessa luokituksessa. Kehityskulku on kuitenkin samankaltainen virallisen laskelman kanssa. Kartta 18. Työllisten määrän muutos 2013-2014. Lähde: AlueOnline Yläpuolisen kuvioon on kuvattu 18-64-vuotiaden työllisyysasteen lisäksi työllisyysaste sukupuolittain. Merkillepantavaa on, että vuoden 2006 jälkeen naisten työllisyysaste on selkeästi kasvanut, kun taas miesten työllisyysaste on pienentynyt. Vuonna 2014 Rovaniemellä oli 25 480 työllistä; työllisten määrä kasvoi yli 200 henkilöllä edellisestä vuodesta. Maakuntaraja Muutos (%) -9,2 - -3,0-2,9 - -1,5-1,4-0,0 0,1-9,1 Oikeanpuoleisessa kartassa on esitetty työllisten määrän muutos 2013-2014. Rovaniemi on niiden harvojen kuntien joukossa, jossa työllisten määrä on kasvanut. 21

Kuvio 14. Työpaikat. Lähde: Tilastokeskus Työpaikat Rovaniemellä vuonna 2014 Vuonna 2014 työpaikkoja oli yhteensä 25 211; kasvua edelliseen vuoteen 131 työpaikkaa. 2175 9 % 3113 12 % Yrityskanta ylitti Rovaniemellä 3 000 yrityksen rajan vuonna 2008. Vuonna 2015 yrityksiä oli 3637. Nousua edelliseen vuoteen oli 0,3 %. (Lähde: Tilastokeskus) 12102 48 % Valtio Kunta 7153 28 % 625 3 % Tilastokeskuksen suhdannepalvelujen tilastojen perusteella Rovaniemen yritysten liikevaihto kasvoi 1,2 prosenttia vuonna 2015. Kasvua oli kaikilla seurattavilla toimialoilla; teollisuudessa, rakentamisessa, kaupanalalla ja matkailussa. Henkilöstömäärä laski 0,5 prosenttia vuonna 2015 (Lähde: Tilastokeskus, suhdannepalvelu). Valtioenemmistöinen Oy Yksityinen sektori Yrittäjät Kuvio 15. Työpaikat toimialoittain. Lähde: Tilastokeskus Työpaikat toimialoittain Rovaniemellä vuosina 2010-2014 Kartta 19. Toimipaikat/1000 asukasta 2016. Lähde: AlueOnline 296 307 314 1 129 1 130 294 286 1 075 1 182 1 388 9 905 9 925 9 992 9 984 9 971 Maakuntaraja Toimipaikkoja/1 000 asukasta 40,7-58,0 58,1-67,0 67,1-78,0 78,1-166,0 9 709 9 842 9 781 9 617 9 608 3 588 3 648 3 493 3 397 3 400 637 627 601 606 558 2010 2011 2012 2013 2014 Alkutuotanto Yksityiset palvelut Muut palvelut Jalostus Yhteiskunnalliset palvelut Toimiala tuntematon 22

Kuvio 16. Taloudellinen huoltosuhde. Lähde: Tilastokeskus Taloudellinen huoltosuhde Rovaniemellä ja koko maassa vuosina 2006-2014 180 160 140 120 100 144 128 137 138 124 124 145 140 138 139 142 142 134 137 141 131 129 132 80 60 40 20 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Rovaniemi Koko maa Vuodesta 2006 vuoteen 2014 taloudellinen huoltosuhde on pysynyt Rovaniemellä tasaisena. Koko maan taso on lähentynyt Rovaniemen tasoa. Kartta 20. Taloudellinen huoltosuhde 2014. Lähde: AlueOnline Koska eläkeläisten määrä kasvaa lähivuosina, tulisi myös työllisten määrän nousta, jotta huoltosuhde pysyy nykyisellä tasolla. Taloudellinen huoltosuhde mittaa sitä, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Luku lasketaan jakamalla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä työllisten määrällä ja kertomalla saatu luku sadalla. (Findikaattori) Taloudellisen huoltosuhteen laskua pidetään positiivisena ja tavoiteltavana ilmiönä ja nousua negatiivisena (Tilastokeskus). Maakuntaraja Työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät sataa työllistä kohti 86-140 141-160 161-190 191-245 23

2.4 YHDYSKUNTARAKENTAMINEN Rovaniemellä valmistuneet asunnot 2006-2015 Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Kerrostalot 600 500 400 244 311 300 200 100 214 31 150 52 229 230 29 208 71 46 146 125 26 187 311 36 167 48 194 233 210 239 37 92 10 133 112 112 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 17. Valmistuneet asunnot. Lähde: Rovaniemen kaupunki Kartta 21. Asuntotuotanto 2014. Lähde: AlueOnline Maankäytön toteuttamista ohjaa maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelma 2013-2016 (MAATO). Ohjelmassa on yhdistetty asuntopoliittinen ohjelma, kaavoitusohjelma ja yhdyskuntatekninen työohjelma. Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa osoitetaan asuntotuotantotavoitteiden ja elinkeinojen tarvitsema tonttivaranto ja tonttien luovutusaikataulu. MAATO:ssa määritellään yleis- ja asemakaavojen toteuttamisjärjestys ja osoitetaan vuosittaiset yleis- ja asemakaavojen toteuttamista edellyttävät investointitarpeet. Kaavavarannolla tarkoitetaan lainvoimaisissa kaavoissa olevien tonttien / asuntojen määrää. Tonttivarannolla tarkoitetaan kaavoitettuja tontteja, joiden investoinnit ovat valmiina. Vuosina 2007-2015 valmistuneiden asuntojen määrä vaihtelee paljon yleisen taloustilanteen mukaan. Vuosi 2009 oli erityisesti kerrostalojen rakentamisessa heikko vuosi. Sen jälkeen kerrostaloasuntojen rakentaminen on vilkastanut. Vuonna 2015 tapahtui pientä laskua rakentamisen kokonaismäärässä verrattuna edelliseen vuoteen. Maakuntaraja Valmistuneet asunnot/ 1 000 asukasta 0,0-1,0 1,1-2,5 2,6-5,0 5,1-19,1 Vuosien 2006-2015 välillä erillispientaloasuntoja on valmistunut keskimäärin noin 164 asuntoa, rivitaloasuntoja 41 ja kerrostaloasuntoja 219 kappaletta. Vuosittain uusia asuntoja on valmistunut keskimäärin 423 asuntoa. 24

Taulukko 5. Kaavavaranto ja jaettavat asunnot ja tontit / rakennuspaikat. Lähde: Rovaniemen kaupunki Kaavavaranto Jaettavat asunnot ja tontit / rakennuspaikat Rovaniemen kaupungin tavoite Kahden vuoden kaavavaranto Vuosittain jaettavien tonttien / rakennuspaikkojen määrä Pientaloalueet AO, AP 170 tonttia tai rakennuspaikkaa 85 erillispientaloasuntoa Rivitalotontit ja -asunnot, AR ja ARK 10 AR tai AKR- tonttia, eli noin 60 asuntoa 5 AR tai AKR- tonttia eli noin 30 asuntoa. Kerrostaloasunnot, AK 690 kerrostaloasuntoa 345 kerrostaloasuntoa Teollisuustontit, T 72 teollisuustonttia 36 teollisuustonttia Liiketontit, K 10 liiketonttia 5 liiketonttia Yleisten rakennusten tontit, Y Erityisryhmille keskimäärin 2 tonttia, 92-98 asuntoa erityisryhmille keskimäärin 1 tonttia/ vuosi, 46-49 asuntoa Matkailulle varatut tontit, RM Matkailulle laaditaan ajantasaiset Kysynnän mukaan Yleiskaavoilla tuotettavat rakennuspaikat (kaupungin mailla) asemakaavat Kaupungin tavoite on, että kaavoituksella varmistetaan kahden vuoden kaavavaranto. Vuosittain kaavoitetuilla alueilla tulee olla taulukon mukaisesti jaettavissa olevia asuntoja / tontteja, jotta tonttitarjonta voidaan turvata. Rovaniemellä oli 7.9.2016 vireillä 12 yleiskaavaa, ja vuonna 2015 hyväksyttiin yhteensä 4 yleiskaavaa Kartat 22 ja 23: Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman 2013-2016 mukaiset suunnitteilla olevat yleiskaavat. Hyväksytty: KH 25.5.2015, 209. Lähde: Rovaniemen kaupunki 20 rakennuspaikkaa 10 rakennuspaikkaa 25 1. Valionrannan ja Koskipuiston sekä Antinpuiston yk 2. Yliopiston yk 3. Ounasrinne- Pöykkölä kaavarunko /yleiskaavan tarkistus 4. Meltauksen oyk 5. Norvajärven oyk 6. Virkistysalueiden yk 7. Napapiirin yk/ kaavarunko 8. Eteläkeskus 9. Kolpene 10. Pöykkölän lumimaa ja ratsastuskeskus 11. Vennivaaran laajennus / mäntyvaara 12. Ranuantien suunta oyk 13. Alakorkalo (Teollisuusalue) 14. Lainassaari 15. Vitikanpään oyk 16. Oikaraisen oyk 17. Sinettäjärvi 18. Vennivaara-Mellalampi 19. Saarenkolmio VT4 /länsipuoli 20. Niskanperän oyk 21. Maakuntakaavan mukainen lanssialue + teollisuusalue 22. Vanttauskoski 23. Rautiosaaren oyk 24. Ylikylä-Nivanvaaran oyk 25. Paavalniemen oyk

Kartta 24. Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman 2013 2016 mukaiset asemakaavat pääkäyttötarkoituksen mukaan. Hyväksytty: KH 25.5.2015, 209. Lähde: Rovaniemen kaupunki Rovaniemellä oli 7.9.2016 vireillä 68 asemakaavaa ja 1 ranta-asemakaavaa. Vuonna 2015 lainvoiman sai 17 asemakaavaa ja 1 ranta-asemakaavaa. Kaavojen tavoitteet ja kaavoitettavan alueen laajuus vaihtelevat merkittävästi. Vieressä olevassa kuvassa on esitetty maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman (KH hyväksynyt 25.5.2015 209) mukaiset asemakaavat kaavan pääkäyttötarkoituksen mukaan. Tarkemmat tiedot kaavoista löytyvät maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmasta. 26

Kartta 25. Hankitut maa-alueet. Lähde: Rovaniemen kaupunki Lisäksi on hankittu maa-alueita Ylikylän ja Saarenkylän/Nivavaaran katualueilta. Lisäksi on hankittu maa-alueita Rantavitikan, Lampelan ja Rajavartioston katualueilta. Rovaniemen kaupunki hankki maaomaisuutta vuonna 2015 noin 61 hehtaaria (vuonna 2014 noin 67 ha). Hankintameno oli yhteensä noin 3 200 000 euroa (vuonna 2014 noin 700 000 ). Merkittävimmät hankinnat olivat Metsäruusun ja Kolpeneen alueet. 27

ROVANIEMEN KAPUNKI TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA 2018 2019 Kartta 26. Kaupunginosat. Lähde: Rovaniemen kaupunki 28

Kartta 27. Kaavoitustilanne. Lähde: Rovaniemen kaupunki 29

2.5 YMPÄRISTÖTEKIJÄT Ympäristövaikutuksien arviointi ja haitallisten ympäristövaikutusten minimointi on osa kunnallista päätöksentekoa. Kirjanpitolain mukaan kunnan on esitettävä tunnusluvut ja muut tiedot ympäristöstä. Tähän talousarvion ympäristötekijät-osuuteen on koottu ympäristöön vaikuttavia keskeisiä asioita ja toimenpiteitä, joiden tilasta ja toteutumisesta raportoidaan joko tilinpäätöksessä tai Rovaniemen kaupungin ympäristöraportissa. Tämän lisäksi hyvinvointikertomuksessa raportoidaan vuosittain ihmisten elinympäristöön vaikuttavista asioista. Kasvihuonepäästö-raportti, ilmasto-ohjelma, kiertotalous, ympäristöraportti Viimeisin ympäristöraportti on annettu tiedoksi kaupunginvaltuustolle 8.12.2014 ( 119). Rovaniemen kaupunki tilaa jatkossa vuosittain Rovaniemen kasvihuonepäästöjä kokevan raportin, jonka laatii Beviroc Oy/ CO2-tiimi yhteistyössä NeVe OY:n kanssa. Raportista saatavat tiedot ovat vertailtavissa muiden vastaavien kaupunkien kanssa. Ensimmäinen raportti on laadittu vuoden 2014 tiedoista. CO2-vuosiraportissa on esitetty Rovaniemen kasvihuonekaasujen päästöt vuodelta 2014 sekä ennakkotieto vuodelta 2015. Mukana laskennassa ovat: kauko-, sähkö- ja erillislämmitys, maalämpö, kuluttajien ja teollisuuden sähkönkulutus, tieliikenne, maatalous ja jätehuolto. Rovaniemi 2014 2015 Maakunta Lappi Lappi Asukasluku 61551 61825 Asukastiheys (as.km2) 8 Kuluttajien sähkönkulutuksen päästöt (kt CO2 ekv) 45,8 35,4 Rakennusten lämmityksen päästöt (kt CO2 ekv) 168,8 138,1 Tieliikenteen päästöt (kt CO2 ekv) 125,1 118,6 Maatalouden päästöt (kt CO2 ekv) 18,6 18,4 Jätehuollon päästöt (kt CO2ekv) 33,5 33,5 Päästöt yhteensä (kt CO2 ekv) 391,9 344,1 Päästöt asukasta kohden (t CO2 ekv/asukas) 6,4 5,6 Sähkönkulutuksen päästöjen laskuun on vaikuttanut sähkönkulutuksen päästökertoimen lasku. CO2- raportissa käytämme sähkönkulutuksen päästökertoimena Suomen keskimääräistä sähkönkulutuksen päästökerrointa, joka perustuu Tilastokeskuksen ja Energiateollisuus ry:n aineistoon. Päästökerroin vuonna 2015, jolloin sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt laskivat mittaushistorian alhaisimmalle tasolle, oli 26 % pienempi kuin vuonna 2014. - Kaukolämmön päästöjen laskuun vaikuttavat Suosiolan yhteistuotantolaitoksen lämmön tuotantoon käytetyt polttoaineet. Vuonna 2014 käytettiin enemmän kivihiiltä, kevyttä polttoöljyä ja turvetta vuoteen 2015 verrattuna. Vuonna 2015 käytössä oli enemmän puupolttoaineita. Lisäksi vuosi 2015 oli lämpimämpi kuin vuosi 2014, mikä osaltaan vaikuttaa lämmitystarpeeseen. - Pienempi lämmitystarve vaikuttaa myös sähkölämmityksen, maalämmön ja erillislämmityksen päästöihin. Rovaniemen kaupunki kehittää arktista kiertotaloutta. Ilmasto-ohjelma sisältää useita ympäristön tilasta kertovia tunnuslukuja. Tämän lisäksi ympäristöraportissa arvioidaan ajoittain ilmasto-ohjelman toteutumista. Valtuustokaudelle 2017-2020 valmistellaan yksi ympäristöasiat (ilmasto-ohjelma, ympäristöraportti, kiertotalous sekä kasvihuonekaasupäästöt) kokoava raportti. 30

Maato Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelma (MAATO) laaditaan valtuustokaudelle 2017-2020 ja viedään uuden kaupunginhallituksen käsittelyyn. MAATO sisältää kaavoituskatsauksen, kaavoitus-, uusien alueiden investointiohjelman ja asunto-ohjelman sekä huomioi koulujen ja päiväkotien palveluverkkosuunnitelmat. Tulvat Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta aiheutuvat tulvariskit Lapin alueella. Maa- ja metsätalousministeriö on ELY-keskuksen ehdotuksen mukaisesti nimennyt Rovaniemen merkittäviksi tulvariskialueeksi. Maa- ja metsätalousministeriö on nimennyt maakunnan liittojen ehdotuksesta tulvaryhmät niille vesistö- ja rannikkoalueille, joille on nimetty yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue. Maa- ja metsätalousministeriön hyväksymä tulvariskien hallintasuunnitelma ohjaa kaupungin tulvariskien hallintaa. Vakuudet Maa-ainesluvat edellyttävät luvanhaltijalta ympäristöasioiden hoidosta annettavaa vakuutta, joka realisoituu, mikäli luvanhaltija laiminlyö ympäristönhoidon esimerkiksi jättämällä maisemointityöt tekemättä. Saatujen maa-ainelupien vakuuksista raportoidaan tilinpäätöksessä. Kaavoitus ja rakentaminen Kaavoituksen ja rakentamisen keskeiset tunnusluvut kuvataan talousarviossa ja tilinpäätöksessä. Lisäksi kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa raportoidaan kaavoituksen periaatteet, kaavoituskatsaus ja lainvoiman saaneet kaavat. Kaavoituksen ja rakentamisen ympäristövaikutukset raportoidaan uudessa kokoavassa raportissa. Rovaniemen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja keskustan osayleiskaavassa hyväksytty vyöhykejako on kaupungin nimeämä arktisten talvikaupungin ympäristötavoite (World Winter Cities Association for Mayors, 2015). Liikenne Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Rovaniemen liikennejärjestelmä 2030 -strategisen suunnitelman. Tilinpäätöksessä raportoidaan Rovaniemen liikennejärjestelmän kehittämisestä ja joukkoliikenteen kehittämisohjelman laatimisesta. Energiansäästö Energiansäästö on kaupungin nimeämä arktisten talvikaupungin ympäristötavoite (World Winter Cities Association for Mayors, 2015). Jätevedet ja viemäröinti Napapiirin Energia ja Vesi Oy (NeVe), pyrkii lähitulevaisuudessa parantamaan jätevesien hallintaa jätevedenpuhdistamoilla ja lietteen jälkikäsittelyä sekä nostamaan viemäröinnin kunnon tasoa vähentääkseen jätevesistä ja lietteistä aiheutuvaa ympäristökuormaa. Ympäristöraportissa 2015 raportoidaan jätevesiin ja viemäröintiin liittyvien toimenpiteiden toteutumisesta. NeVE panostaa kiertotalouteen. Kiertotalous on kaupungin nimeämä arktisten talvikaupungin ympäristötavoite (World Winter Cities Association for Mayors, 2015). 31

2.6 JULKINEN TALOUS Kansantalous Lähde: VM, Kuntatalousohjelma 2016 Suomen talouskehitys on ollut pitkään heikkoa. Taustalla ovat muun muassa maailmantalouden kasvun hidastuminen, elektroniikka- ja metsäteollisuuden ongelmat sekä Venäjän talouden taantuma. Lähivuosina talouskehityksen odotetaan hiljalleen elpyvän, mutta kasvu on jäämässä vaimeaksi. Talouden tukipilarina on viime vuosina ollut pitkälti yksityinen kulutus. Kuluvana ja lähivuosina yksityisen kulutuksen rinnalla myös investointien odotetaan jälleen tukevan talouskasvua. Viennin kasvu on sen sijaan jäämässä heikoksi. Vaikka vienti piristyy vähitellen maailmankaupan vanavedessä, se ei kustannus- ja tuotekilpailukykyongelmista johtuen pääse vieläkään täysin vientimarkkinoiden kasvun vauhtiin. Suomi menettää siten markkinaosuuksia kansainvälisessä kaupassa. Työmarkkinatilanne on pitkän taantuman jäljiltä synkkä. Työllisyysaste ei ole noussut ja työttömyysjaksot ovat pitkittyneet ja rakennetyöttömyys on lisääntynyt. Korkea rakennetyöttömyys hidastaa työttömyyden laskua talouskasvun elpyessä. Siksi työttömyysaste pysyy lähivuosina korkeana. Heikko työmarkkina- tilanne vaikeuttaa kuntatalouden tilaa heikentämällä verotulojen kasvua. Lisäksi kuntien työmarkkina- tukimenot pysyvät korkealla tasolla. Julkisen talouden tila on heikentynyt kuluvan vuosikymmenen aikana voimakkaasti. Julkinen velka kohosi yli sille EU-säännöksissä asetetun 60 prosentin rajan suhteessa BKT:hen viime vuonna. Velkasuhteen kasvu on ollut erittäin nopeaa, sillä ennen taantuman puhkeamista vuonna 2008 julkisyhteisöillä oli velka vain vajaa 33 prosenttia suhteessa BKT:hen. Hallitus pyrkii taittamaan julkisen talouden velkaantuneisuuden hallituskauden aikana sekä toteuttamaan rakenteellisia uudistuksia, jotka hillitsevät menojen kasvua pitkällä aikavälillä. Hallitus pyrkii myös vahvistamaan työllisyyden ja talouden kasvun edellytyksiä verotuksen keinoin sekä talouden kilpailukykyä ja tuottavuuden kasvua tukevin toimin. Ilman korjaavia toimia julkisen talouden velkaantuminen jatkuu nopeana, sillä talouden kasvunäkymät ovat vaisut ja väestön ikärakenteen muutos jatkuu vielä lähes kahden vuosikymmenen ajan. Kuntatalous Kuntataloutta on leimannut viime vuodet jatkuva kireys, mihin ovat vaikuttaneet heikko suhdannetilanne ja verotulojen hidastunut kasvu, valtiontalouden tervehdyttämistoimenpiteet, kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisääminen, palveluiden kysynnän kasvu muun muassa työttömyyden lisääntymisen myötä, muuttoliike sekä ikääntymiskustannusten asteittainen nousu. Edellisen hallituskauden aikana tehdyt päätökset alentavat osittain valtionosuusrahoituksen tasoa vielä ohjelmakauden aikana. Kunnat ovat jatkaneet toimintojensa sopeuttamista vähentämällä muun muassa henkilöstömenoja. Kuntien ja kuntayhtymien velkamäärä jatkaa kasvuaan, mutta kasvu on hidastunut. Lainakanta oli vuoden 2015 lopussa noin 17 mrd. euroa. Kuntien velan kasvu on perustunut pääasiassa investointien rahoittamiseen. Kireä taloustilanne on merkinnyt monissa kunnissa myös kunnallisverojen korotus- päätöksiä. Noin kolmannes kunnista eli yhteensä 98 kuntaa korotti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2015. Korotukset kohdistuivat lähinnä pienempiin kuntiin. Myös lähivuosina kuntatalouden näkymät arvioidaan vaikeiksi. Toimintamenojen kasvupaine pysyy tulevina vuosina suurena, sillä palvelutarvetta kasvattavat väestön ikärakenteen muutos, lisääntynyt maahanmuutto ja heikko työmarkkinatilanne. Hitaan talouskasvun vuoksi kuntatalouden verotulojen kasvu on jäämässä vaimeaksi. Kuntien ja kuntayhtymien toteuttamat sopeutustoimet kuitenkin vahvistavat kuntataloutta kuluvana vuonna. Valtion toimenpiteiden vaikutus kohdistuu eri kuntiin vaihtelevasti. Mittavista sopeutustoimista huolimatta eivät kuntien tulot riitä kattamaan toimintamenoja ja investointeja. Ilman uusia kuntataloutta vahvistavia toimia nettorahoitustarve myös uhkaa kasvaa vuosikymmenen loppua kohden. Tulojen ja menojen välisen epäsuhdan korjaaminen edellyttää rakenteellisten uudistusten toteuttamista, kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentävien toimien toimeenpanoa sekä sitä, että kunnat jatkavat omia kuntataloutta vahvistavia toimiaan. Ilman menopaineita hillitseviä rakenteellisia uudistuksia kunnallisveroprosentteihin kohdistuu tulevina vuosina huomattava nostopaine. 32

Kuntien verorahoituksen kehitys 10/2016 Lähde: Kuntaliiton veroennustekehikko Kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat viime vuonna 2,9 prosenttia. Tänä vuonna kasvua arvioidaan saatavan 1,0 prosenttia. Kasvua saadaan vain kunnallisverossa ja kiinteistöverossa. Kunnallisverojen kasvun arvioidaan jäävän tänä vuonna 1,5 prosenttiin, vaikka useat kunnat ovat nostaneet tuloveroprosenttejaan. Vuonna 2017 kunnallisverojen tilitysten arvioidaan laskevan 1,7 prosenttia. Keskeiset syyt ovat kilpailukykysopimuksen aiheuttamat muutokset kunnallisveropohjaan ja edelleen heikkona jatkuva työllisyystilanne. Yhteisöveron tuoton arvioidaan laskevan tänä vuonna 7,4 prosenttia. Ensi vuonna yhteisöveron tilitysten määrän arvellaan kasvavan 2,0 prosenttia. Kiinteistöverojen tilitykset nousevat tänä vuonna 2,9 prosenttia. Useat kunnat ovat nostaneet kiinteistöveroprosenttejaan 2016. Vuonna 2017 kasvuksi arvioidaan 6,7 prosenttia. Ensi vuonna kasvuun vaikuttavat valtion päättämät uudet kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajat. Kokonaisuutena verotulojen tilitysten arvioidaan vuonna 2017 laskevan 0,8 prosenttia. Vuonna 2018 päästään taas 2,2 prosentin kasvuun ja vuodelle 2019 ennustetaan jopa 2,9 prosentin kasvua. Valtionosuudet Vuonna 2016 valtionosuuksiin lisättiin kustannusjaon tarkistuksen perusteella kunnille kuuluva osuus aikaisemmilta vuosilta sekä valtion päättämien toimien johdosta kuntien verotulopohjaa heikentävä osuus. Näiden päätösten johdosta kuntien saamat valtionosuudet nousivat jonkin verran niihin kohdistuvista leikkauksista huolimatta. Kuntien valtionavut ovat vuonna 2017 10,8 miljardia euroa ja alenevat 10,6 miljardiin euroon vuonna 2020. Valtionapuja vähentävät muun muassa edellisen ja nykyisen hallituksen päättämät leikkaukset, perustoimeentulotuen siirto kunnilta Kelalle vuonna 2017 sekä turvapaikanhakijoiden määrän kehitys. Valtionosuuksiin ei myöskään tehdä indeksikorotuksia vuosina 2017-2019. Yleinen taloudellinen tilanne (Lähde: VM, Taloudellinen katsaus, 16.9.2016) Muuttuja 2014 2015 2016 2017 2018 (%-muutos) Tuotanto (määrä) -0,7 0,2 1,1 0,9 1,1 Palkkasumma 0,3 1,0 1,7 0,8 1,7 Ansiotaso 1,4 1,3 1,2 0,8 1,2 Työllisyys (määrä) -0,4-0,4 0,4 0,3 0,5 Inflaatio 1,0-0,2 0,4 1,1 1,3 (%-yksikköä) Työttömyysaste 8,7 9,4 9,0 8,8 8,5 Verot/ BKT 43,9 44,1 44,3 43,3 42,9 Julkiset menot/bkt 58,1 57,7 57,4 56,6 55,9 Rahoitusjäämä/BKT -3,2-2,8-2,4-2,6-2,0 Julkinen velka/bkt 59,3 62,6 64,3 65,8 66,4 Vaihtotase/BKT -0,9 0,1 0,3 0,3 0,3 Euribor 3 kk, % 0,2 0,0-0,3-0,3-0,3 10 vuoden korko, % 1,4 0,7 0,3 0,4 1,0 33

2.7 ROVANIEMEN KAUPUNGIN TALOUS Rovaniemen kaupunki tasapainoilee kovien kasvupaineiden ja toisaalta heikkenevän talouden ristipaineessa. Väestömäärä on jatkanut kasvuaan myös tänä vuonna. Kuntien välinen nettomuutto ja nettomaahan-muutto ovat Rovaniemelle positiivisia. Tosin syntyneiden enemmyys ei enää ole viime vuosien tasolla. Vilkas rakennustoiminta ja uuteen nousuun lähtenyt matkailu pitävät kaupungin vireänä ja verotulopohjan kasvun suotuisana huolimatta koko maata piinaavasta jo vuosia jatkuneesta lamasta. Valitettavasti kaupungin keräämät verot ja valtionosuudet, eivät alkuunkaan riitä kattamaan kasvavan kaupungin palvelu- ja investointitarpeita. Erityisesti huolta aiheuttavat kaupungin toimitilojen ja katuverkon kunto. Korjausvelkaa on aivan liikaa ja se kasvaa koko ajan. Vuoden 2015 tilinpäätös oli poikkeuksellinen. Napapiirin Veden myynti Rovaniemen Energialle toi kaupungin taseeseen mukavan 27,8 miljoonan euron ylijäämäkirjauksen. Kaupungin toimielimien määrärahat kasvoivat vain 1,1 prosenttia ja koko kaupungin toimintakate 4,6 prosenttia. Investoinneista toteutui 93,4 prosenttia ja omavaraisuusasteeksi kirjattiin 60,0 prosenttia. Lainakanta kasvoi 16,0 miljoonaa euroa. Tälle vuodelle tehtiin niukasti ylijäämäinen budjetti, jossa odotettiin 11,7 miljoonan euron vuosikatetta. Toimintakatteen kasvuksi hyväksyttiin 1,5 prosenttia. Nyt on kuitenkin selvää, että tilinpäätös painuu miinukselle. Perusturvalautakunnan määrärahat eivät riitä kattamaan kaikkia toimialalle kertyviä kustannuksia. Ylitysuhkaa on 4-5 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi näyttää siltä, että verorahoituksen kertymä jää 0,8 miljoonaa alle arvioidun. Rovaniemen kaupungin ongelmana on edelleen verorahoitukseen nähden liian suuri nettomenojen kasvu. Toimintamalleja ja rakenteita olisi saatava kevyemmiksi. Palvelut tulisi voida tuottaa nykyistä edullisemmin, jotta välttämättömiin investointeihin jäisi vuosikatetta käytettäväksi. Toimintakatteen kasvu on kehittynyt oikeaan suuntaan, mutta kehitys on ollut liian hidasta. Vuosina 2006-2012 koko kaupungin toimintakate kasvoi keskimäärin 6,7 prosenttia vuodessa. Viimeisenä kolmena vuotena 2012-2015 on kasvu lähes puolittunut ja se on ollut keskimäärin 3,7 prosenttia vuodessa. Vuonna 2016 sen arvioidaan olevan 3,0 prosenttia. Arviossa on huomioitu perusturva-lautakunnan määrärahojen ylitys. Vuoden 2017 talousarviossa toimintakate ei enää kasva, vaan sen arvioidaan laskevan 1,5 prosenttia vuoden 2016 tilinpäätökseen verrattuna. Suurin syy on Kilpailukykysopimuksen tuoma viiden miljoonan euron vähennys henkilöstömenoihin. Määrärahoille ei muutoinkaan ole tulossa kasvua tähän vuoteen verrattuna. Rovaniemi investoi tulevalla suunnittelukaudella 2017-2019 lähes 60 miljoonalla eurolla. Suurin osa kaupungin investointimäärärahoista 38,2 miljoonaa euroa kohdistuu katuverkon rakentamiseen ja korjaamiseen. Tilaliikelaitos käyttää 16,0 miljoonaa euroa nykyisten toimitilojen korjauksiin ja toiminnallisiin muutoksiin. Uutta tonttimaata hankitaan 5,0 miljoonalla eurolla. Uudisrakennushankkeet on siirretty kaupungin oman yhtiön Markkinakiinteistöjen toteutettavaksi. Vuoden 2017 investointien nettosumma on 17,6 miljoonaa euroa. Tässä eivät ole mukana vuokrarahoilla maksettavat uudisrakennushankkeet. Tuleva suunnittelukausi on talouden kannalta raskas. Verotulojen kasvu notkahtaa vuonna 2017 koko maassa. Syynä tähän ovat kilpailukykysopimuksen mukanaan tuomat vähennykset kunnallisveropohjaan.myös valtionosuuksien leikkaukset jatkuvat edelleen. Nyt päätettyjen lisäksi on odotettavissa vielä uusia vähennyksiä valtionapuihin. Vuonna 2017 arvioidaan verotuloja tilitettävän yhteensä 246,30 miljoonaa euroa. Veroja arvioidaan kertyvän yhteensä 0,7 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016. Pääosin Kunnallisverojen kertymän on arvioitu laskevan 1,2 prosenttia. Yhteisöverojen osuudelle arvioidaan saatavan kasvua 1,7 prosenttia ja kiinteistöveroille 2,3 prosenttia. Valtionosuuksia vuonna 2017 arvioidaan saatavan 93,4 miljoonaa euroa eli 3,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Rovaniemen kaupungilla ei ole taseessa kattamattomia alijäämiä. Näyttää kuitenkin siltä, että vuodesta 2016 on tulossa alijäämäinen samoin taloussuunnitelmavuosista 2017 ja 2018. Näin on käy- 34

mässä vaikka määrärahat eivät ensi vuonna laskevat ja vuonna 2018 on laskettu kasvua yhden prosentin verran. Nyt arvioitu alijäämä vuodelta 2016 sekä suunnitellut tulevat alijäämät voidaan kuitenkin kirjanpidollisesti kattaa aikaisempien vuosien ylijäämistä, joten siinä suhteessa ei vielä ole hätää. Ongelmana onkin lainamäärän jatkuva kasvu. Arvioitu verorahoituksen kasvu ei tuo riittävästi vuosikatetta poistojen ja investointien hoitamiseksi. Lainakannan kasvuarvio suunnittelukaudella on 52,8 miljoonaa euroa. Veronkorotuksia ei suunnittelukaudelle ole budjetoitu. Tulossa ovat siis taloudellisesti vaikeat kaksi vuotta. Vuosi 2019 on vielä suureksi osaksi arvailujen varassa, mutta näyttäisi siltä, että Rovaniemen kaupunki selviää tulevasta muutoksesta voittajana, kunhan tehdään kovasti töitä ja katsotaan eteenpäin valoisin mielin. Uuden rakentamista ja vanhan korjaamista ei saa lopettaa. Pitää vain hakea uusia tapoja toteuttaa asioita ja malttaa luopua vanhoista rakenteista. Tämä koskee kaupungin kaikkea toimintaa. Vuonna 2017: Määrärahat eivät kasva Toimintakate laskee 1,5 prosenttia Veroja ei koroteta Lainakanta kasvaa 31,8 M Koko kaupungin taloustietoja 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Toimintakate, milj. euroa -210,2-227,4-241,7-249,7-263,4-281,6-302,6-308,7-323,0-337,8 Toimintatuotot, % toimintakuluista 20,0 19,7 19,3 19,2 18,3 17,5 17,8 17,8 17,5 15,6 Verotulot, milj. euroa 156,7 170,1 184,3 186,9 199,3 204,4 208,1 226,5 235,7 241,4 Verotulot, euroa / asukas 2 697 2 892 3 105 3 122 3 316 3 372 3 418 3 700 3 829 3 903 Valtionosuudet, milj. euroa 59,0 62,1 69,9 75,5 83,0 85,0 89,1 92,4 92,0 91,1 Valtionosuudet yhteensä, euroa / asukas 1 015 1 057 1 177 1 261 1 381 1 402 1 464 1 509 1 495 1 473 Vuosikate, milj. euroa 9,7 8,0 14,5 15,2 22,4 11,3-1,3 14,0 9,6 2,8 Vuosikate, euroa / asukas 166 137 244 254 372 187-21 229 157 45 Vuosikate, % poistoista 84,3 64,1 119,7 121,5 165,1 83,3-9,2 98,5 69,2 13,9 Tilikauden yli/alijäämä, milj. euroa -1,7-4,4 2,5 2,2 6,9-2,2-15,8 4,6-4,4 27,8 Lainakanta, milj. euroa 63,6 71 75,5 76,4 75,3 72,1 74,1 95,3 102,4 118,4 Lainakanta, euroa / asukas 1 096 1 208 1 272 1 277 1 253 1 190 1 217 1 558 1 663 1 914 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 40,7 41,3 39,9 40,7 38,9 37,7 39,3 42,4 43,7 46,3 Omavaraisuusaste, % 68,8 66,6 65,7 64,9 65,4 65,4 62,2 60,0 58,1 59,9 Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas (Sotkanet) 3 859 4 126 4 334 4 463 4 702 4 973 5 318 5 414 5 625 Konsernin taloustietoja 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Konsernilainakanta, milj. euroa 128,5 140,4 148,9 146,2 144,0 138,4 134,0 156,3 159,4 198,8 Konsernin lainat, euroa/asukas 2 212 2 387 2 508 2 443 2 397 2 282 2 200 2 553 2 589 3 214 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 56 54 49 48 48 45 43 51 53 55 Omavaraisuusaste, % 56 54 55 57 58 59 57 56 55 50 35

3 KAUPUNKIKONSERNIN STRATEGISEN KEHITTÄMISEN SUUNTA- VIIVAT 3.1 STRATEGISET PAINOPISTEET Kaupungin valtuuston 19.5.2014 ( 43) hyväksymä kaupunkistrategia määrittelee kolme (yksi yhdistetty) strategista painotusta, joissa kaupungin on onnistuttava: Alueen elinvoimaisuus ja yritysten kilpailukyky Hyvinvointi ja osallisuus Viihtyisä elinympäristö Näiden perusteella asetetaan seuraavat keskeiset tavoitteet: Yleistavoitteet Arviointikriteeri Tavoitetaso/mittari Kaupungin kasvaa ja kehittyy Väestömäärä, työpaikkojen lukumäärä, verotulojen kasvu Kasvua vuosittain vuoteen 2016 tai viimeisimpään tilastointivuoteen verrattuna 1. Väestömäärä kasvaa n. 300 henkeä/vuosi 2. Työpaikkojen määrän kasvu 150/vuosi 3. Veropohjan kasvu 2 % /vuosi, tilitysten kasvu 1,5 % Kaupunkikonsernin ja kaupungin talous on tasapainossa Asukkaiden ennaltaehkäisevä toiminta tehostuu ja asukkaiden hyvinvointi paranee Asukkaiden osallisuus päätöksenteossa ja valmistelussa vahvistuu Kaupungin ja kaupunkikonsernin taloudellinen tulos ja taseen ylijäämä Uudet toimintatavat, joilla on edistetty asukkaiden omatoimista ja aktiivista hyvinvointia edistävää toimintaa. Osallisuusjärjestelmä Kaupungin ja kaupunkikonsernin vuosikate kattaa poistot ja yli 80 % nettoinvestoinneista viimeistään vuoden 2018 lopussa Kaupunkikonsernin suhteellinen velkaantuneisuus alittaa 50 % vuoden 2018 loppuun mennessä. Kansanterveysindeksi ja sairastavuusindeksi paranevat vuoden 2015 tasosta. Käyttöönotetut uudet hyvinvointia edistävät toimintatavat Käyttöönotetut uudet osallisuutta parantavat toimintatavat 36

3.2 ROVANIEMI ARKTISENA PÄÄKAUPUNKINA Rovaniemi on Suomen arktinen pääkaupunki. Arktisille alueille kohdistuu yhä kasvava maailman taloudellinen ja poliittinen mielenkiinto ja aktiivisuus, mikä saa aikaan merkittäviä investointeja ja sitä kautta uusia mahdollisuuksia koko Suomen elinkeinoelämälle. Tässä kasvussa Rovaniemen sijainti napapiirillä ja logistisesti Pohjois-Euroopan keskeisellä paikalla luovat alueemme yrityksille positiivista kilpailuetua. Rovaniemi on Lapin maakuntasuunnitelma 2030:ssa luokiteltu aluerakenteessa maakuntakeskukseksi. Hallinnollinen asema ja sijaintitekijät mahdollistavat olemassa olevan tietotaidon ja innovaatioiden kaupallisen hyödyntämisen. Sijainti liikenneyhteyksien solmukohdassa tekee kaupungin kiinnostavaksi logistisille toimijoille. Matkailuun, kylmäteknologiaan, rakentamiseen, talvitestatukseen ja infrastruktuuriin liittyvä osaaminen on kaupunkimme vahvuus. Rovaniemi on myös taiteen ja arkkitehtuurin sekä muotoilun kaupunki, minkä vuoksi se on kansainvälisesti kiinnostava ja vetovoimainen. Kiertotalouteen liittyvät kehittämishankkeet ja kiertotalouden integrointi muuhun osaamiseen on merkittävä mahdollisuus Rovaniemelle. Sijainti Napapiirillä mahdollistaa palvelujen ja tuotteiden testaamisen ja kehittämisen ääriolosuhteissa. Rovaniemen kaupunki, Lapin yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen, jolla tähdätään siihen, että Rovaniemestä tulee arktisen osaamisen kansallinen ja kansainvälinen pääkaupunki. Yhteistyön vahvistamisen kohteena on muiden muassa arktisen elinkeinotoiminnan ja yrittäjyyden edistäminen, arktisen opiskelijakaupunki-imagon vahvistaminen sekä uudenlaiset palveluratkaisut. Yhteistyön pyrkimyksenä on synnyttää Rovaniemestä yhtenäinen ja vahva arktinen toimija. Rovaniemi toimii aktiivisesti arktisuuteen liittyvissä kansallisissa ja kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa. Rovaniemi on Suomen arktisen neuvottelukunnan jäsen. Rovaniemi liittyi vuonna 2014 kansainväliseen talvikaupunkien verkostoon (World Winter Cities Association for Mayors), jonka tavoitteena on edistää kaupunkien välistä yhteistyötä sekä kaupungeissa toimivien yritysten yhteistyötä. Suurin osa verkoston kaupungeista sijaitsee Aasiassa. Rovaniemen kaupunginjohtaja on verkoston varapuheenjohtaja. Verkostossa Rovaniemen kaupunki on erityisesti vetovastuussa arktisen muotoilun kehittämisestä vuosien 2015-2018 aikana. Lapin yliopisto ja etenkin sen Arktinen keskus on kansainvälisesti tunnettu arktisen tutkimuksen ja osaamisen keskus. Arktinen osaaminen ja erikoistuminen ovat keskiössä sekä Lapin korkeakonsernin ja Lapin liiton ohjelmissa. Rovaniemen kaupunki tukee osaltaan näiden ohjelmien toteuttamista sekä arktisen muotoiluklusterin osaamiskeskuksen syntymistä. Rovaniemi tukee omalla edunvalvontatyöllään Euroopan unionin arktisen informaatiokeskuksen perustamista Arktisen keskuksen yhteyteen. Rovaniemen tavoitteena on vakiinnuttaa asemansa arktisen muotoilun pääkaupunkina ja se on rekisteröinyt Arctic Design Capital ja Arctic Design Week tavaramerkit. Tavaramerkkien rekisteröinti ei pelkästään riitä, vaan niiden sisältöjä tulee edelleen kehittää. Tavoitteena on rakentaa kokonaisvaltainen arktisen muotoilun vuosikalenteri arktisesta muotoilua hyödyntävien yritysten vientiä edistäväksi työkaluksi. Tätä työtä tehdään yhdessä Lapin yliopiston arktisen keskuksen kanssa Rovaniemi Arctic Spirit hankkeen puitteissa. Arktisen muotoiluvuoden huipennus on vuosittain järjestettävä Arctic Design Week, joka toimii Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan eri tuotantojen sekä rovaniemeläisten muotoiluun kytkeytyvien yritysten tuotteiden ja palvelujen esittely-ympäristönä. Rovaniemen kaupunkikonserni kohdentaa omat resurssinsa erityisesti tapahtuman yritystoimintaa tukevan osuuden toteuttamiseen. Rovaniemen asemaan johtavana arktisena kaupunkina kohottavat myös muut tapahtumat kuten vuosittain järjestettävät Arctic Business Week ja Arctic Lapland Rally. Rovaniemen profiilia arktisen osaamisen ja vaikuttavuuden kohtaamispaikkana vahvistaa yhdessä Lapin yliopiston kanssa järjestettävä Rovaniemi Arctic Spirit-kokoussarja. Arktisen matkailuun liittyvä suurin hankekokonaisuus on Lapin matkailuelinkeinojen liiton hallinnoima Visit Arctic Europe -hanke, jossa ovat Suomen Lapin lisäksi mukana Ruotsin ja Norjan pohjoiset alueet. Rovaniemeä hanketoiminnassa edustaa Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy. 37

Rovaniemen kaupunkikonserni toteutti Arktinen käytävä -hankeeen yhdessä Pohjois-Lapin kuntien ja Norjan Etelä-Varangin kunnassa sijaitsevan Kirkkoniemen kanssa. Hankkeen päättymisen jälkeen tavoitteena on edelleen tehdä yhteistyötä koko Jäämeren käytävän alueella, jolloin ylitetään valtakunnan rajat. Lisäksi tavoitteena on markkinoida alueella olevien yritysten osaamista kansainvälisille markkinoille Euroopassa ja Aasiassa. Rovaniemi kehittyy kiertotalouden edelläkävijäksi. Kiertotaloudella tarkoitetaan taloutta, jossa kerran synnytetty tuote tai arvo olisi mahdollista hyödyntää hallitusti useaan kertaan. Kiertotalous pyrkii myös nojaamaan uusiutuvaan energiaan ja menee tavaroiden tai palveluiden tuotantoa ja kulutusta syvemmälle. Napapiirin energia ja vesi (NeVe Oy) kehittää aktiivisesti toimintaansa kiertotalouden näkökulmasta. Rovaniemi panostaa Arktinen muotoilun keinoihin arktisen kiertotalouden kehittämisessä. Kiertotalous mahdollistaa uuden liiketoiminnan syntymisen. Viestinnällä on selkeä vaikuttava rooli Rovaniemen aseman vahvistamiseksi johtavana arktisena kaupunkina. Viestintää tehdään jatkuvana toimintana Rovaniemen kaupungin omilla kansainvälisillä verkkosivuilla mm. kansainvälisen uutisoinnin ja maahanmuuttajien kirjoittamien blogien kautta. Lappi-tasolla arktisuudesta viestittää House of Lapland -hankkeet. Arktinen keskus tuottaa omilla sivuillaan arktisuuteen liittyvää tiedeviestintää. Rovaniemen vetovoimaisuutta lisää Ounasvaaralle tarjotut talviliikuntaolosuhteet, sekä Rovaniemellä järjestetyt talviset liikuntatapahtumat. Lapin urheiluopisto Santasport on saanut oikeuden käyttää Olympic Training Center nimikettä ja kehittää toimintaansa johtavaksi talvilajien valmennuskeskukseksi, jonka palveluja tarjotaan myös kansainvälisesti. 38

3.3 TALOUSARVION ORGANISAATIO, RAKENNE JA SITOVUUS Rovaniemen kaupungin hallinnon järjestäminen sekä toiminnan ja talouden ohjaaminen ovat olleet muutosprosessissa viime vuodet ja muutos jatkuu edelleen. Toimielinorganisaatiota on tarkoitus uudistaa kuntavaalien jälkeen. Samalla tarkistetaan viranhaltijaorganisaatio uuteen malliin sopivaksi. Uudet toimielimet aloittavat työskentelynsä 1.6.2017. Muutosten valmistelu on edelleen kesken, eikä vuoden 2017 organisoitumisesta ole vielä tehty lopullisia päätöksiä. Tämä luku on kirjoitettu pääosin vuonna 2016 vallinneen tilanteen pohjalta, joitakin asioita uudesta kuitenkin ennakoiden. Työterveysliikelaitos on esitetty tässä talousarviossa jo yhtiönä. Talousarvion rakenne Talousarviorakenteessa noudatetaan kuntaliiton talousarviosuositusta. Toimintaa ja taloutta suunnitellaan ja seurataan käyttötalouden, investointien, tuloslaskelmaosan ja rahoituksen näkökulmista. Käyttötalousosassa asetetaan palveluille tavoitteet ja budjetoidaan niiden toteuttamisessa tarvittavat määrärahat. Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden hankinta sekä rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Rahoitusosassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö. Mukaan liitetään omina kokonaisuuksinaan Tilaliikelaitoksen ja Ruoka- ja puhtauspalveluiden toiminta ja talous sekä Kaupungin konserniyhtiöiden toiminta ja talous. Kaupungin palvelutuotanto ja hallinto jaetaan rahoitustavan perusteella budjettirahoitteisiin ja kohderahoitteisiin tehtäviin. Budjettirahoitteiset tehtävät rahoitetaan valtuuston verorahoitukseen perustuvilla määrärahoilla. Kohderahoitteisten yksiköiden rahoitus perustuu sisäiseen tai ulkoiseen tulorahoitukseen, joka perustuu palvelujen tuottamisesta saatuihin myynti- ja maksutuottoihin. Budjettirahoitteiset tehtävät vuonna 2017 ovat: - Ulkoinen tarkastus- ja arviointi - Strateginen hallinto - Alueelliset palvelut - Perusturvapalvelut - Sivistyspalvelut - Tekniset palvelut Kohderahoitteiset tehtävät vuonna 2017 ovat: - Ruoka- ja puhtauspalvelut (nettobudjetoitu yksikkö) - Tilaliikelaitos (mahdollinen muutos taseyksiköksi 1.1.2017) Valtuuston ja toimielinten päätösvalta ja vastuu Kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto, jonka tehtävänä on päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Talousarviossa ja -suunnitelmassa valtuusto hyväksyy toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet tulevalle talousarviovuodelle ja sitä seuraavalla kaksivuotiselle suunnittelukaudelle. Talousarvio pohjautuu voimassa olevaan kuntalakiin, hyväksyttyyn kaupunkistrategiaan ja muihin kaupunginvaltuuston päätöksiin sekä kaupunginhallituksen antamiin ohjeisiin. Käyttötalousosassa valtuusto päättää sitovat määrärahat (taulukko s. 50) toimielimille hallinnon ja palvelujen järjestämistä ja tuottamista varten. Tarkastuslautakuntaa, kaupunginhallitusta ja palveluja tuottavia lautakuntia sitovat niille myönnetyt määrärahat. Toimielimet voivat päättää määrärahojensa tarkemmasta käytöstä hyväksymissään käyttösuunnitelmissa. Aluelautakuntien osalta valtuusto päättää sitovasti niille kohdennetusta kokonaismäärärahasta. Aluelautakuntien määrärahat on erotettu toimialalautakuntien määrärahoista, muiden paitsi sosiaali- ja 39

terveyspalveluiden osalta. Lautakuntakohtainen jako päätetään käyttösuunnitelmavaiheessa kaupunginhallituksessa. Tämä käytäntö jatkuu vielä ainakin keväällä 2017, koska aluelautakunnat jatkavat toimintaansa toukokuun loppuun saakka. Uudesta toimintamallista ei vielä ole lopullisia päätöksiä. Valtuusto hyväksyy talousarvion yhteydessä myös toimielinten tuloskortit, joissa määritellään keskeiset tavoitteet vaikutuksineen talousarviovuodelle ja tulevalle suunnittelukaudelle. Nyt talousarviokirjassa olevat tuloskortit korvaavat vuonna 2016 käytössä olleet I vaiheen tulosohjausasiakirjat. Kohderahoitteisten tehtävien osiossa (s.99) asetetaan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Tilaliikelaitokselle sekä Ruoka- ja Puhtauspalvelut nettobudjettiyksikölle. Sitovia taloustavoitteita Tilaliikelaitokselle ovat tulostavoite, erillinen ylijäämätavoite, peruspääoman korko, omistajalainan korko, investointien nettokehys ja kaupunginhallituksen hyväksymät vuokranmääritysperiaatteet. Kaupungin konserniyhtiöiden toiminta ja talous -osiossa (s. 106) asetetaan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet merkittävimmille tytäryhtiöille ja muille konserniyhtiöille ja yhteisöille. Yhtiöitä sitovia taloustavoitteita ovat mm. tulostavoite ja mahdollinen tuloutustavoite. Tavoitteet vaihtelevat yhtiökohtaisesti. Kaupunginhallituksen, liikuntalautakunnan ja teknisen lautakunnan osalta investointiosan sitovia määrärahoja ovat hankkeeseen tai hankeryhmään myönnetyt nettomäärärahat. Liikelaitoksia sitoo investointeihin varattu kokonaisnettokehys. Tilaliikelaitoksen investointien työohjelmasta päättää liikelaitosten johtokunta. Teknisen lautakunnan investointien työohjelmasta päättää tekninen lautakunta. Kaupungin talousarvion rahoittamisesta vastaa ja päättää kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto päättää sitovat kokonaismäärärahat lainanantoa ja pitkäaikaista lainanottoa varten. Kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpanosta vastaa kaupunginhallitus ja sen alainen viranhaltijaorganisaatio. Kuntalain 125 :n nojalla tilivelvollisia ovat kunnan toimielimen jäsenet (kaupunginhallitus, lautakunnat ja niiden jaostot, liikelaitosten johtokunta sekä virallisesti asetetut toimikunnat) ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisina viranhaltijoina pidetään toimielimen esittelijöitä ja toimielimen tehtäväalueilla itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavia viranhaltijoita, jotka ovat suoraan toimielimen alaisia. Tilivelvollisella on henkilökohtainen vastuu johtamastaan toiminnasta sekä omasta että alaisensa tekemisestä tai tekemättä jättämisestä. Tilivelvollisuus merkitsee sitä, että viranhaltijan toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi, viranhaltijaan voidaan kohdistaa tilintarkastuskertomuksessa muistutus ja viranhaltijalle voidaan myöntää vastuuvapaus. Viime kädessä harkintavalta siitä, ketkä ovat tilivelvollisia, voidaan katsoa olevan tilintarkastuskertomuksen antavalla tilintarkastajalla. Kaupunginvaltuusto päättää tarvittaessa erillisellä päätöksellä tarkemmin tilivelvollisuudesta tarkastuslautakunnan esityksestä. 40

Luottamushenkilöorganisaatio vuonna 2016 (Huom. nykyinen organisaatiojako) Kuvio 14. Rovaniemen kaupungin luottamushenkilöorganisaatio. Organisaatiotyöryhmä valmistelee uutta luottamushenkilöorganisaatiota. Aluelautakuntakokeilu jatkuu nykyisessä muodossaan 31.5.2016 saakka. 41

Viranhaltijaorganisaatio vuonna 2016. (Huom. nykyinen organisaatiojako) Kuvio 15. Rovaniemen kaupungin viranhaltijaorganisaatio. Kaupunginvaltuusto päätti (19.09.2016, 86 ) yhtiöittää kaaviossa vielä näkyvän työterveysliikelaitoksen. Uusi yhtiö, Työterveys Lappica Oy, aloittaa 1.1.2017. Luottamushenkilöorganisaation muutosten vaikutukset viranhaltijaorganisaatioon arvioidaan ja toteutetaan luottamushenkilöorganisaatiojaon valmistuttua. 42

Kuvio 16. Konsernin rakenne. (Huom. Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitoksen yhtiöittäminen 1.1.2017 Työterveys Lappica Oy) 43

Tytäryhtiöiden omistusosuudet OMISTUSOSUUS (%) v. 2016 TYTÄRYHTEISÖT: Kiinteistö Oy Hallankaikko 100,00 Kiinteistö Oy Rovaniemen Poropeukalo 100,00 Rovaniemen Energia ja Vesi Oy 100,00 Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy 100,00 Rovaniemen Kehitys Oy 90,10 Napapiirin Residuum Oy 90,04 As Oy Viirinkankaantie 2-4 77,30 Kiinteistö Oy Lappi Areena 71,69 Kiinteistö Oy Monitoritalo 66,33 Asunto Oy Rakan Veteraanit 59,00 Rovaniemen Klubikiinteistö Oy 52,46 KUNTAYHTYMÄT Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 65,00 Lapin sairaanhoitopiirin ky 53,28 Ounastähti kehittämiskuntayhtymä 42,33 Lapin liitto ky 29.89 Kolpeneen Palvelukeskuksen ky 17,69 OSAKKUUSYHTEISÖT Lapin ammattikorkeakoulu Oy 44,00 Rovakaira Oy 39,85 Kiinteistö Oy Saarenhelmi 36,80 LapIT Oy 33,75 Arktikum Palvelu Oy 33,33 Kiinteistö Oy Liisankumpu 33,30 Kiinteistö Oy Liike-Jaako 32,10 Rovaniemen Pohjanpuistikon autotalo Oy 26,89 YHTEISYHTEISÖT Kiinteistö Oy Arctic Centre 50,00 YHDISTYKSET JA SÄÄTIÖT Lapin alueteatteriyhdistys ry Rovaniemen kylien kehittämissäätiö Rovaniemen monitoimikeskussäätiö (määräysvalta) (määräysvalta) (määräysvalta) Lisäys tytäryhteisöihin 1.1.2017 alkaen: Työterveys Lappica Oy* 100,00 *Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos yhtiöitetään kaupunginvaltuuston päätöksen (19.9.2016, 86 ) mukaisesti 1.1.2017. 44

3.4 HENKILÖSTÖLINJAUKSET JA HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Nykytilanne Rovaniemen kaupungin henkilöstömäärä on laskenut v. 2006 kuntaliitoksen jälkeen. Henkilötyövuosien määrä on tällä hetkellä vuositasolla n. 3 000 htv. Asukasmäärä kaupungissa on edelleen kasvava ja ikärakenteesta johtuen paine palvelukysynnän kasvulle on jatkuva. Kasvavaan palvelukysyntään on vastattu ostopalveluilla ja esim. palveluseteleillä. Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät eivät mahdollista nykyisen tasoista ja laajuista palveluiden järjestämistä. Maakunta- ja sote-uudistus tulevat muuttamaan kaupungin rahoituspohjaa merkittävästi. Toteutuneet rakenteelliset muutokset Rovaniemen Infra Oy aloitti toimintansa 1.2.2016. Teknisistä palveluista siirtyi henkilöstä yhtiöön sekä tilaliikelaitokseen. Varhaiskasvatuspalveluissa palvelusetelitoiminnan osuus on noussut elokuussa 2016 alkaneella toimintakaudella. Seitsemän omaa yksikköä on lopettanut vuoden 2016 aikana. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden toiminta siirtyy LSHP:n organisaatioon 1.1.2017 alkaen. Työterveysliikelaitoksen toiminta yhtiöitetään 1.1.2017 alkaen. Säästötoimet Tiukkaa kustannusten hallintaa jatketaan suunnittelukaudella. Tukipalveluissa (esim. siivous, ateria, kiinteistöhuolto) tulee tehdä hintavertailut ja siirtyä ostopalveluihin silloin kun se on taloudellisesti edullisempaa. Henkilöstön vapaaehtoisia säästövapaita jatketaan vuonna 2017, tavoitteena on 7500 säästövapaapäivää ja vähennystä henkilöstömenoihin 1 miljoona euroa. Toimielinten jäsenten ja henkilöstön koulutukset tulee järjestää aina kun se on mahdollista sähköisesti ja vältettävä matkustus- ja majoituskuluja. Tilapäisen henkilökunnan käyttöä vähennetään ja eläkepoistumaa tulee korvata töiden uudelleen järjestelyillä tai vaihtoehtoisilla tehtävien järjestämistavoilla henkilöstösuunnitelmien mukaisesti. Pääsääntöisesti sijaisia saa ottaa vain silloin, lakisääteisten tehtävien hoitaminen tai turvallisuus sitä edellyttää. Henkilöstötoimenpiteet tulee huomioida myös kaupungin yhtiöissä, etenkin niissä jotka myyvät kaupungille palveluita ja saavat merkittäviltä osin tulorahoituksensa kaupungin budjetista. Kaupunginjohtaja päättää tarkemmista työvoiman käytön ja vakanssien täytön menettelytavoista. Henkilöstön kehittäminen ja hyvinvointi Kaupungin henkilöstöpolitiikassa lähdetään siitä, että hyvin toimivat työyhteisöt ja henkilöstön hyvinvointi edistävät tuottavuutta ja tehokasta toimintaa. Henkilöstön hyvinvointia mittaava työolokysely toteutetaan vuoden 2017 alussa. Työolokyselyn tuloksia hyödynnetään laatimalla yksikkötason kehittämissuunnitelmat työyhteisön toimesta. Kaupunkitason kehittämiskohteena on osallistavan toimintakulttuurin kehittäminen työyhteisötaitoja sekä esimiestyötä ja henkilöjohtamista kehittämällä sekä tuottavuuden parantaminen työhyvinvointia vaarantamatta. Sairauspoissaolot ovat huolestuttavasti lisääntyneet vuosina 2015-2016. Työkykyongelmien ehkäisyä jatketaan mm. Työssä tapahtuu -toiminnan muodossa sekä tiiviissä yhteistyössä työterveyden kanssa. Esimiehiä tuetaan esim. varhaisen tuen menetelmiin sekä poissaolojen jälkeisessä työhönpaluuseen liittyen. 45

Henkilöstön oma vastuu huolehtia työilmapiiristä, omasta hyvinvoinnistaan, terveydestään ja osaamisestaan korostuu. Esimiesten tulee mahdollistaa työn kehittäminen sekä huolehtia työn hyvästä organisoinnista sekä oikeudenmukaisesta ja reilusta johtamisesta. Työnantajalla on vastuu hyvän työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan luomisesta ja toteuttamisesta. Henkilöstön osaamisen kehittymistä edistetään esim. kannustamalla työkiertoon. Strategiset linjaukset henkilöstömäärän ja kustannusten sopeuttamiseksi suunnittelukaudella Oman toiminnan tuottavuuden parantamiseksi etsitään uusia keinoja. Merkittävästi vaikeutunut taloustilanne aiheuttaa voimakkaan tarpeen sopeuttaa toimintaa, jotta kustannusrakenne saadaan vastaamaan rahoitusmahdollisuuksia. Kaupungin omilla päätöksillä tulee vaikuttaa henkilöstötarpeeseen. Palveluihin, niiden laatuun, määrään sekä palveluverkkoon liittyviä päätöksiä tulee valmistella ja tehdä, jotta henkilöstö- ja kokonaiskustannukset laskevat. Pelkästään palvelujen tuotantotapa (oma palvelutuotanto tai vaihto-ehtoiset tuotantotavat) ei ratkaise talouteen liittyviä ongelmia. Sote-uudistuksen myötä merkittävä osa kaupungin henkilöstöä siirtyy uuden työnantajan palvelukseen v. 2019. Samalla kuitenkin myös kaupungin rahoituspohja kapenee. Tulevan maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu vaatii resursointia erityisesti perusturvan toimialalla, mutta myös hallinto-organisaatiossa. Henkilöstön eläköityminen jatkuu voimakkaana myös tulevina vuosina ja se tuo joustavuutta henkilöstöresurssien kohdentamiseen. Oman toiminnan tuottavuutta tulee parantaa siten, että koko kaupungin tasolla tarkasteltuna henkilöstökustannukset laskevat. Henkilöstösuunnitelmat päivitetään siten, että ne kuvaavat henkilöstön kokonaistarpeen. Kasvavaan palvelukysyntään vastataan vaihtoehtoisilla tuotantotavoilla, kuten palvelusetelillä sekä henkilöstön oikealla ja oikea-aikaisella kohdentamisella ja kouluttamisella huomioiden tuleva maakunta- ja soteuudistus. Strategiset tavoitteet 1. Henkilöstökustannukset laskevat 2. Terveysperusteiset poissaolot laskevat 3. Työterveyskustannukset laskevat 4. Ns. varhe-kustannukset laskevat 5. Työhyvinvointi työolotiedustelulla mitattuna paranee. 6. Henkilöstön osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen. Tarkemmat tavoitteet on KH:n tulosohjauskortissa. 46

Henkilöstösuunnitelma 2017-2019, yhteenveto määrällisistä suunnitelmista (ilman työllistettyjä ja projektihenkilöstöä) Henkilötyövuodet E2016 TA2017 TS2018 TS2019 Strateginen hallinto + Tarkastuslautakunta 82 81 80 80 Perusturvapalvelut 1044 1084 1094 1094 Perusturvapalvelut (ta hallinto) 31 34 34 34 Aikuisten ja työikäisten palvelut 126 125 130 130 Lapsiperheiden palvelut 121 133 137 137 Ikäihmisten palvelut 541 542 542 542 Terveydenhuollon palvelut 226 250 251 251 Sivistyspalvelut 1487 1437 1430 1431 Sivistyspalvelut (ta hallinto) 3 3 3 3 Koulutuksen palvelualue 671 672 669 671 Vapaa-ajan palvelualue 136 131 131 130 Varhaiskasvatuksen palvelualue 676 631 627 627 Tekniset palvelut 90 88 90 90 Tekniset palvelut (ta hallinto) 12 10 10 10 Tekniset palvelut 50 46 48 48 Ympäristönvalvonta 29 32 32 32 Ruoka- ja puhtauspalvelut 119 122 120 120 Tilaliikelaitos 63 75 75 75 Työterveysliikelaitos 35 Kaikki yhteensä 2920 2887 2890 2890 47

3.5 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA Sisäinen valvonta ja riskienhallinta kattavat kunnan koko tehtäväkentän Kuntalaissa (10.4.2015) on säännökset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä kunnassa ja kuntakonsernissa. Säännöksillä on yhteys kunnan talousarvioprosessiin. Talousarviossa valtuusto asettaa kunnan ja kuntakonsernin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, joiden toteutumista sen tulee valvoa. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimintana kattavat kunnan koko tehtäväkentän niin peruskunnan kuin kuntakonsernin osalta. Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kunnanhallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja on velvoitettu vuosittain toimintakertomuksessa raportoimaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Tilintarkastaja tarkastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuuden. Sisäisen valvonnan lähtökohdat Sisäinen valvonta on osa kunnan johtamisjärjestelmää sekä kunnan johdon ja hallinnon työväline. Sen järjestäminen on kunnan toimivan johdon eli kunnanhallituksen sekä kunnanjohtajan vastuulla. Rovaniemen kaupungissa sisäinen valvonta on eriytetty omaksi toiminnakseen kaupunginhallituksen ja edelleen ylimmän virkamiesjohdon alaisuuteen. Sisäisen valvonnan ohjeissa KH 8.12.2008 471 korostetaan sisäistä valvontaa tukena johtamiselle ja riskien hallinnalle. Sisäinen tarkastus on toiminnallinen osa sisäistä valvontaa. Jatkuvalla valvonnalla pyritään varmistamaan talouden ja toiminnan laillisuus, tuloksellisuus, varojen turvaaminen sekä johdolle oikeat ja riittävät tiedot taloudesta ja toiminnasta. Tarkastuksilla tuetaan organisaatiota sen tavoitteiden saavuttamisessa mm. tarjoamalla järjestelmällinen lähestymistapa organisaation riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien tuloksellisuuden arviointiin. Tarkastustoiminnasta vastuullisena viranhaltijana toimii sisäinen tarkastaja kaupunginjohtajan alaisuudessa. Valvontavastuuta on määrätty myös esimiehille, jotka vastaavat jatkuvasta valvonnasta ja tarvittavilta osin tarkastustoiminnasta omissa toimintaprosesseissaan. Konserniohjeilla (KV 16.5.2016 48) varmennetaan sisäisen valvonnan toimia konserniyhteisöissä. Kaupunginjohtajalla on oikeus sisäisen tarkastuksen järjestämiseen kaupungin tytäryhteisöissä. Kaupunginjohtaja voi myös määrätä nimeämälleen viranhaltijalle kutakin konserniyhteisöä koskevan valvonta- ja seurantavastuun. Yhteisöjen hallituksien tulee sitoutua noudattamaan konserniohjeita omassa toiminnassaan. Sisäisen valvonnan toimenpiteet suunnittelukaudella Sisäistä valvontaa koskevat säännökset sekä kaupungin omat määräykset velvoittavat valvonnasta vastuullisia viranhaltijoita so. sisäistä tarkastajaa sekä esimiehiä valvontatoimiin omalla vastuualueellaan. Esittelijöiden tulee huolehtia sisäiseen valvontaan liittyvien asioiden saattamisesta toimielimen päätettäväksi. Kaupunginjohtaja hyväksyy sisäisen valvonnan vuosisuunnitelman vuodelle 2017. Suunnitelmassa yksilöidään tarkastustoimet ja määritellään tarkastustoiminnan painotukset. Esimiesten vastuulla on ns. jatkuvan valvonnan toimena varmistaa, että tehtävät hoidetaan oikeaan aikaan, hyväksytyllä tavalla ja tehtävään osoitettujen voimavarojen puitteissa. Toiminnan tarkkailun tulee olla rationaalista toimintaa suunnittelun, päätöksenteon, toimeenpanon ja valvonnan muodostamassa toimintaketjussa (vrt. Sisäisen valvonnan ohje, kohta 4). Kaupunginhallitus voi toimintavuoden kuluessa antaa tarkempia määräyksiä sisäisen valvonnan menettelyistä sekä peruskaupungin että konserninyhteisen osalta. Kaupunginjohtaja antaa tarvittaessa täsmentäviä ohjeita ja määräyksiä valvonnasta vastaaville viranhaltijoille. Riskienhallinnan lähtökohdat Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että riskienhallinta tulee toteuttaa valtuuston hyväksymän riskienhallintapolitiikan tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti. kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden orga- 48

nisaatiorakenteen mukaisen riskienhallintapolitiikan 15.6.2015. Rovaniemen kaupungin riskienhallinta järjestetään kaupunkikonsernin palvelutuotannon, hyvän hallinnon ja yleisen turvallisuuden perustaksi. Kaupunginhallitus hyväksyi uudistetun riskienhallinnan yleisohjeen 10.8.2015, jossa määritellään yksityiskohtaisemmin riskienhallinnan organisointi, tehtävät, käsitteet, liittyminen muihin toimintoihin ja toimintaohjeet hallinto-organisaation, lautakuntien, johtokunnan ja konserniyhtiöiden riskienhallintasuunnitelmien laatimiseen. Riskienhallinnan toimenpiteet suunnittelukaudella Hallinto-organisaatio, lautakunnat, liikelaitosten johtokunta ja konserniyhtiöt tunnistavat, arvioivat sekä priorisoivat vuosittain toimialan keskeisimmät riskit ja laativat tarvittavat suunnitelmat ja toimenpiteet sekä vahinkojen varalle että suunnitelmat korjaavista toimenpiteistä mahdollisissa vahinkotapauksissa. Hallinto-organisaatio, lautakunnat, liikelaitosten johtokunta ja konserniyhtiöt raportoivat vuosittain kaupunginhallitukselle todetut riskit, keskeisimmät toimenpiteet riskien välttämiseksi ja arvioivat riskienhallinnan toimivuuden ja riittävyyden. Toimialajohtajat, liikelaitosten johtajat ja konserniyhtiöiden toimitusjohtajat vastaavat palvelutoimintansa riskienhallintasuunnitelmasta ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja arvioinnista. Sisäinen tarkastaja hankkii organisaatiosta tietoa riskienhallinnasta ja tuottaa siitä varmennustietoa. Turvallisuuspäällikkö kokoaa tietoa riskeistä ja valmistelee vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä esitettävän riskienhallintaraportin kaupunginhallitukselle. Kaupunginjohtajan nimeämä riskienhallintaryhmä ylläpitää ja kehittää riskienhallinnan ohjeista, apuvälineitä, menetelmiä ja muita seurantamenetelmiä. Ryhmä järjestää riskienhallintaan liittyviä asiantuntijapalveluita ja koulutusta sekä huolehtii riskienhallintaan liittyvästä yleisestä tiedottamisesta. Lisäksi riskienhallintaryhmä ohjeistaa ja seuraa toimialojen ja liikelaitosten riskienhallintaa. Kaupungin työntekijät noudattavat työssään hyvää riskienhallintaa ja raportoivat läheltä piti tilanteista sekä tiedottavat esimiehilleen toimintaan liittyvistä riskeistä ja kehittämismahdollisuuksista. 49

4 KÄYTTÖTALOUSOSA Määrärahojen sitovuus Kaupunginvaltuustoon nähden sitovat määrärahat on tummennettu alla olevaan taulukkoon. Tarkastuslautakuntaa, kaupunginhallitusta, ja palveluja tuottavia lautakuntia sitovat niille myönnetyt määrärahat. Kaupunginhallitus päättää muutoksista omien vastuualueidensa ja elinkeinojaoston kesken sekä aluelautakuntien välillä. Lautakunnat päättävät määrärahojen muutoksista omien palvelualueidensa kesken. Toimiala/tehtävä Toimielinten määrärahat palvelualueittain TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 (=toimintakate eli nettomenot, M ) M M M M Ulkoinen tarkastus ja arviointi TARKASTUSLAUTAKUNTA 0,24 0,24 Strateginen hallinto STRATEGINEN HALLINTO 4,54 11,71 ELINKEINOJAOSTO 2,76 2,12 KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ 7,30 13,82 Alueelliset palvelut ALUELAUTAKUNNAT YHTEENSÄ 14,53 13,64 Perusturvapalvelut LAPSIPERHEIDEN PALVELUT 14,81 14,87 AIKUISTEN JA TYÖIKÄISTEN PALVELUT 39,31 30,10 TERVEYDENHUOLLONPALVELUT 26,11 18,73 ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUT 82,85 94,39 IKÄIHMISTEN PALVELUT 41,85 42,39 PALVELUALUEET YHTEENSÄ 204,93 200,48 TOIMIALAN YHTEISET PALVELUT 0,00 PERUSTURVALAUTAKUNTA YHTEENSÄ 204,93 200,48 Sivistyspalvelut VARHAISKASVATUSPALVELUT 41,60 39,68 KOULUTUSPALVELUT (PERUSOP.+LU- KIO+MUUT) 52,90 52,69 PALVELUALUEET YHTEENSÄ 94,50 92,37 TOIMIALAN YHTEISET PALVELUT -0,01 KOULUTUSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ 94,50 92,36 Sivistyspalvelut VAPAA-AJAN PALVELUT 14,71 14,47 VAPAA-AJANLAUTAKUNTA YHTEENSÄ 14,71 14,47 Tekniset palvelut TEKNISET PALVELUT 9,79 9,66 TOIMIALAN YHTEISET PALVELUT TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ 9,79 9,66 Tekniset palvelut YMPÄRISTÖVALVONTA 6,43 6,33 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA YHTEENSÄ 6,43 6,33 Määrärahat yhteensä (= peruskaupungin toimintakate eli nettomenot) 352,42 351,01 354,52 153,56 Vuonna 2017 määrärahat laskevat TA 2016 verrattuna 1,41 M eli 0,4 %. Vuodelle 2018 on laskettu kasvua 1,0 %. Vuodelta 2019 on vähennetty arvioidut perusturvalautakunnan määrärahat kokonaisuudessaan. 50

4.1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS Vastuuhenkilö: tarkastuslautakunnan esittelijä Toimielin: Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan perustehtävät Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettäväksi hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Tarkastuslautakunta arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunta huolehtii koko kaupunkikonsernin tilintarkastuksen yhteensovittamisesta. Tarkastuslautakunnan tehtävistä on säännökset kuntalain 14 luvussa hallinnon ja talouden tarkastus. Arvioinnilla ja antamallaan arviointikertomuksella lautakunta tukee kaupunkistrategian toteutumista sekä talousarvion mukaisten toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Suunnittelukauden keskeiset tavoitteet Keskeiset toimenpiteet vuonna 2017 Mittari / arviointi 1. Hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestäminen kaikilta osin lain edellyttämällä tavalla koko kaupunkikonsernissa. (hallinnon ja talouden tarkastus) 2. Paremman vaikuttavuuden saaminen julkisilla varoilla järjestetyissä kunnan palveluissa (arviointi) 3. Kaupunkikonsernin arvioinnin edistäminen toiminnasta ja taloudesta sekä päättäjille että viranhaltijoille (arviointi) Tarkastuslautakunta vastaa kuntalain sekä valtuuston hyväksymän hallintosäännössä lautakunnalle määrätyistä velvoitteista. Tarkastuslautakunta edistää kaupunkistrategian kehittämistä ja toteuttamista koko kaupunkikonsernissa. Tarkastuslautakunta edistää toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista koko kaupunkikonsernissa. Kaupunkikonsernin asukaskohtainen lainamäärä ja kunnan veroprosentti pysyvät alle valtakunnallisen keskiarvon. Kaupunki kehittyy elinvoimaisena ja kykenee varmistamaan asukkailleen laadukkaat lakisääteiset palvelut. Tarkastuslautakunnan itsearviointi (2017) sekä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille suunnattu arviointikysely (2018). Talouden tunnusluvut TP 2015 TA 2016 TA 2017 Toimintatuotot Toimintakulut -172 402-235 589-244 200 Toimintakate (sitova 2017) -172 402-235 589-244 200 Poistot ja rahoituskulut Tilikauden ali/ylijäämä -235 589-244 200 51

4.2 KAUPUNGINHALLITUKSEN TOIMINTA JA TALOUS Vastuuhenkilöt: kaupunginjohtaja ja kehitysjohtaja Toimielin: Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen alaisen organisaation perustehtävät Strateginen kehittäminen, tulosohjaus ja hallintopalvelut: Vastuualueen tehtävänä on valmistella kaupunginvaltuustolle ja kaupunginhallitukselle kuuluvat asiat. Vastuualue ohjaa ja johtaa kaupunkikonsernin strategisesta kehittämistä ja tulosohjausta sekä vastaa kaupungin johtamisjärjestelmän toimivuudesta. Strategisen kehittämisen, tulosohjauksen ja hallintopalvelujen vastuualueelle kuuluvat kaupunkikonsernin keskitetyt ohjausprosessit: suunnittelu ja kehittäminen, talous- ja omistajaohjaus, henkilöstövoimavarojen ja henkilöstöjohtamisen ohjaus, tietohallinto, yleishallinto, laki- ja hankintapalvelut, asiahallinta ja tietopalvelut. Lisäksi vastuualueen tehtävänä on kehittää kaupungin osallistumisjärjestelmää, ohjata ja kehittää varautumista ja valmiussuunnittelua, ylläpitää turvallisuuden tilannekuvaa sekä vastata keskitetyistä asiakaspalveluista. Elinkeinot, edunvalvonta, työllisyys, kansainvälinen yhteistyö, strateginen maankäyttö ja viestintä: Vastuualueen tehtävänä on toteuttaa kansallista ja kansainvälistä edunvalvontaa. Vastuualueen tehtävänä on vahvistaa yritysten synnyn, kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä yhteistyössä elinkeinoelämän, kehittämisorganisaatioiden sekä tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa. Tehtävänä on edistää innovatiivisen kehitysympäristön rakentumista kotimaisten ja ulkomaisten yhteistyökumppanien kanssa sekä toteuttaa aluemarkkinointia yhteistyössä Lapin muiden toimijoiden kanssa. Vastuualueen tehtävänä on toteuttaa viljelijäväestön palvelut sekä tukea maaseudun EU-hanketoimintaa ja toimintaryhmätyötä. Strategisen kaavoituksen tehtävänä on vastata elinkeinojen, yritystoiminnan ja työllisyyden edistämisen kannalta merkittävistä sekä kaupunkistrategian toteuttamisen ja kuntatalouden kannalta merkittävistä kaavoista, maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman (MAATO) laatimisesta, alueidenkäytön strategiasta sekä arkkitehti- ja tontinluovutuskilpailuista, kaupunkipuistohankkeesta sekä viitesuunnitelmista. Vastuualueen tarkoituksena on elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen ja sitä kautta verotulojen kasvattaminen Rovaniemen kaupunkitalouteen. Vastuualueen käytännön toimintaa ohjaa kaupunkistrategian kanssa valmistuva elinkeino-ohjelma vuosille 2017 2018, maaseutuohjelma sekä valtuustokausittain laadittava maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelma (MAATO). Viestinnän tehtävänä on lisätä kaupunkilaisten tiedonsaantia ja osallistumista sekä tukea kaupunkistrategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Viestinnän avulla välitetään tietoa päätöksentekoprosesseista ja valmisteilla olevista asioista. Tavoitteena on vahvistaa kuvaa Rovaniemestä kehityshakuisena kaupunkina ja hyvänä asuinympäristönä. 52

Suunnittelukauden keskeiset tavoitteet Keskeiset toimenpiteet vuonna 2017 Mittari / arviointi Strateginen hallinto 1. Maanomaisuuden tuotto kasvaa Kaavojen ja tonttien valmistuminen suunnitellusti Maaton toteuttaminen Budjetoidut maankäytön tulot Maaton kaava ja tonttivaranto 2. Talousarvion kokonaistavoitteet toteutuvat Talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden ja talouden tasapainottamistoimenpiteiden toteuttaminen Talousarvion mukainen tulos-, vuosikate- ja lainamäärätavoitteet 3. Rovaniemen kaupungin organisaation sekä johtamisjärjestelmän yhteensovittaminen valtio-maakunta-kunta hallintomalliin 4. Avoin ja tehokas hallinto ja päätöksenteko sekä osallisuuden lisääminen demokraattisessa päätöksentekojärjestelmässä 5. Tulevaisuuden digitaalisten palvelujen kehittäminen Uuden johtamisjärjestelmän käyttöönotto 1.6.2017 alkaen ja uusi hallintosääntö voimaan. Laatu- ja toimintajärjestelmän kehittämistyö käynnissä Osallistuminen maakuntahallinnon valmisteluun. Ennakoiva viestintä ja suora osallistuminen toteutuvat kaupunkistrategian ja päätöksenteon valmisteluvaiheissa Uuden asianhallinta- ja tiedonohjausjärjestelmän käyttöönotto. Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelmaa 2017 2021 toteuttaminen Kaupungin palvelujen sähköistämisen kehittämistoimenpiteet Uuden johtamisjärjestelmän käyttöönotto Laatu- ja toimintajärjestelmätyössä edetty ja prosessikartta, prosessihierarkia ja prosessipuu valmis. Maakuntahallinnon valmistelun toimielimiin osallistumisen aktiivisuus Talousarvio 2018 tehdään uuden kaupunkistrategian pohjalta, tavoite- ja mittarihierarkia on luotu Kaupunkistrategian valmisteluun osallistuneet asukkaat / sidosryhmät Uusi asianhallintajärjestelmä on otettu käyttöön Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma toteutus Toteutetut kehittämistoimenpiteet Tehdyt kustannushyöty- ja tarveanalyysit ICT hankkeista. 6. Osaava ja motivoitunut henkilöstö Toimialat ja palvelualueet laativat konkreettiset toimenpidesuunnitelmat henkilöstötuottavuuden parantamiseksi ja johtamisen kehittämiseksi. Aktiivisen tuen toimintamallin tehostettu käyttö terveysperusteisten poissaolojen vähentämiseksi. Terveysperusteiset poissaolot laskevat, tavoite koko kaupungin tasolla 17,0 kalenteripäivää/henkilö Työterveyshuollon kustannukset laskevat vähintään 10 % vuoden 2016 tasosta. 53

7. Avoimen ja vuorovaikutteisen viestinnän edistäminen Elinkeinojaosto 1. Rovaniemen vetovoimaisuuden kasvattaminen Työterveysyhteistyön ja -sopimuksen sisällön kehittäminen ja sopimusten noudattaminen. HR-tietojärjestelmän hankinta- ja käyttöönotto vuoden 2017 aikana. Viestinnän linjausten jalkauttaminen toimialoille (viestintäohjelma, sosiaalisen median ohjeet) Kansallisen palveluarkkitehtuuri hankkeen toteuttaminen yhteistyössä toimialojen kanssa Kaupunkimarkkinoinnin ja viestinnän kehittäminen koko kaupunkikonsernissa Muutosviestintä (mm. valtio-maakunta-kunta hallintomalliin valmistautuminen) Matkailumarkkinoinnin hyviä käytänteitä jatketaan ja pyritään viemään niitä myös muille toimialoille Rovaniemen kansainvälistä imagoa vahvistetaan edelleen The Official Hometown of Santa Claus ja Arctic Design Capital tavaramerkkien avulla sekä hyödynnetään vahvemmin Olympic Training Center Rovaniemi statusta. Sähköistä markkinointia tehostetaan automatiikan avulla Investointien houkuttelua alueelle jatketaan. Varhe-kustannukset laskevat vähintään 10 % vuoden 2016 tasosta. Työolotiedustelun tulokset parantuvat Kaupungin tiedotteiden, nettijuttujen, sosiaalisen median sisällön sekä lukijoiden/seuraajien määrä Palvelutietovarannon valmistuminen kesään 2017 mennessä Yhteiset viestintä- ja markkinointiponnistukset Asukkaiden ja henkilöstön osallistaminen, uudistuksesta viestiminen säännöllisesti Rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet Lentomatkustajien määrä Yritystoimipaikkojen määrän Työllisyysasteen kehitys 54

2. Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen Yritysneuvontapalvelujen jatkaminen Lapin kasvupolun toteuttaminen osana valtakunnallista KasvuOpen ohjelmaa Yritysten viennin arvo Yritysten liikevaihto ja henkilöstömäärä Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto 3. Osaamisen ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen 4. Rovaniemen asema johtavana arktisena kaupunkina vahvistuu 5. Yritysvaikutusten arviointi osaksi päätöksentekoa Vientimatkat, myynti- ja messutapahtumat Elinkeinoelämän/yritysten tarpeen mukaisen työvoiman saanti Työvoima- ja yrityspalvelujen (kasvupalvelut) alueellinen kokeilu Arktisen tiede-, taide- ja yrityspuiston perustamiseen liittyvät toimenpiteet Tuetaan korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä parantavien rakenteiden syntymistä Tuetaan arktisuuteen liittyvän tutkimustiedon tuotteistamista yritysten tuotteiksi ja palveluiksi Työvoima- ja yrityspalvelujen (kasvupalvelujen) järjestämisen ja tuottamisen toimintamallin rakentaminen maakunnan ja kunnan kesken Arktisen muotoilun vuosikellon ja Arctic Design Week tapahtuman toteutus, talvikaupunkien yhteistyön vahvistaminen kaupunkisuunnittelussa ja arktisen kiertotalouden edistäminen Rovaniemi Arctic Spirit 2017 konferenssi Strategisten kumppanuuksien syventäminen Aasian markkinoilla Arctic Europe verkoston toiminta Päätetään, minkä tason asioista tehdään yritysvaikutusarviointi ja luodaan siihen toimiva prosessi. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Kaupungin, oppilaitosten ja yrittäjien yhteishankkeet elinkeinojen ja työllisyyden edistämisessä/vaikuttavuusarviointi Mediaseuranta Arctic Europe verkoston toimenpiteet/saatu rahoitus Tehdyt arvioinnit 55

Talouden tunnusluvut Strateginen hallinto TP 2015 TA 2016 TA 2017 Toimintatuotot 12 288 243 12 341 468 13 004 733 Toimintakulut -22 297 066-16 880 974-24 711 032 Toimintakate (sitova 2017) -10 008 824-4 539 506-11 706 299 Poistot ja rahoituskulut -19 114-245 099 Tilikauden ali/ylijäämä -4 558 620-11 951 398 Elinkeinojaosto TP 2015 TA 2016 TA 2017 Toimintatuotot 1 283 694 430 000 1 160 070 Toimintakulut -2 532 655-3 193 360-3 277 968 Toimintakate (sitova 2017) -1 248 960-2 763 360-2 117 898 Poistot ja rahoituskulut Tilikauden ali/ylijäämä -2 763 360-2 117 898 Kaupunginhallitus yhteensä TP 2015 TA 2016 TA 2017 Toimintatuotot 13 571 937 12 771 468 14 164 803 Toimintakulut -24 829 721-20 074 334-27 989 000 Toimintakate (sitova 2017) -11 257 784-7 302 866-13 824 197 Poistot ja rahoituskulut -19 114-245 099 Tilikauden ali/ylijäämä -7 321 980-14 069 296 Seurattavat tunnusluvut Tunnusluku Lähtötaso Tavoitetaso A Tonttivaranto B Kaavavaranto A Tonttivaranto (9.9.2016) Omakotitalot (AO) 101 kpl Rivitalot 9 kpl Liiketontit 20 kpl Teollisuustontit 33 kpl Asuinpientalotontit (AP) 10 kpl Asuinrakennuspaikat 12 kpl A.1 Pientalotontteja 110 kpl/ vuosi A.2 Kerrostaloasuntoja 345/ vuosi A.3 Liiketontteja 5 liiketonttia A.4. Teollisuustontteja 36 teollisuustonttia A.5. Matkailualueelle tontteja tarpeen mukaan B Kaavavaranto = 2x vuosittainen tonttivaranto 56

Rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet 470 382 (2015) 490 000 (2016), 510 000 (2017) Lentomatkustajien määrä 478 347 (2015) 480 000 (2016), 520 000 (2017) Yritystoimipaikkojen määrä 3694 (2014) 3764 Yritysten viennin arvo 335,6 milj.euroa (2015) 352 milj. euroa Yritysten liikevaihdon ja henkilöstömäärän suhteellinen Liikevaihto 3,3 %, henkilöstömäärä -0,5 % (2015) Liikevaihto 4 %, henkilöstömäärä 1 % muutos vuositasolla Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot 38,3 milj. Euroa (2014) 42 milj. euroa Mediaseuranta Ei vielä tietoa pelkästään arktisuuden osalta Asetetaan lähtötiedon saamisen jälkeen Tehdyt arvioinnit 1-2 vuosittain Asetetaan yritysarviointi kriteerien määrittelyn jälkeen 57

4.3 ALUELAUTAKUNTIEN TOIMINTA JA TALOUS Aluelautakunnat jatkavat toimintaansa 31.5.2017 saakka. Uudesta toimintamallista ei vielä ole lopullisia päätöksiä. Vastuuhenkilö: aluelautakuntien esittelijä Toimielin: Alueelliset toimielimet Alueellisten toimielinten perustehtävät omalla toiminta-alueellaan: Alueellisten toimielinten yleisenä tehtävänä on vastata asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä toiminta-alueellaan, sekä ohjata, seurata, valvoa ja arvioida sen toteutumista kaupunginhallituksen tulosohjauksen mukaisesti. Alueellisten toimielinten toiminta toteuttaa Rovaniemen kaupungin lähipalveluperiaatteita (Kv 15.6.2015 63) palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Alueelliset toimielimet vastaavat toiminta-alueensa kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palveluista: toimikauden aikana luodaan hyvinvointia ja terveyttä edistävä, asukkaiden suunnitteluosallisuuteen ja osallistuvaan budjetointiin perustuva kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelujen toimintatapa. Alueellisilla toimielimillä on toiminta-alueensa elinkeinojen ja elinympäristön kehittämistehtävä. Kehittämistoiminnalla edistetään myös Rovaniemen kaupungin digitalisaatiota. Alueelliset toimielimet edistävät, seuraavat ja arvioivat alueensa asukkaiden osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia tieto-, suunnittelu- ja toimintaosallisuuden keinoin sekä osallistuvat alueellisen viestinnän toteuttamiseen. Alueelliset toimielimet antavat lausunnon toiminta-alueensa yleis- ja asemakaavoista ja yleis- ja asemakaavojen muutoksista. Alueellisia toimielimiä kuullaan ennakoivasti osana kaupungin vuosittaista talouden ja toiminnan suunnittelua alueensa palveluverkosta ja elinympäristön suunnittelusta. Kuuleminen on kaupungin palvelualueita velvoittavaa ja suunnitteluosallisuuden keinoin toteutettavaa. Alueellisten toimielinten suunnittelukauden keskeiset tavoitteet 1. Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen toteutuu toiminta-alueilla kaupunginhallituksen tulosohjauksen mukaisesti. Keskeiset toimenpiteet vuonna 2017 Hyvinvointikertomuksen ja paikkaperustaisen tiedon analyysi. Analyysistä johdetut toimenpiteet, jotka toteutetaan kaupungin palvelujen, järjestöjen, yhdistysten ja yrittäjien käytännön kumppanuutena. Toimenpiteiden toteutusta vahvistetaan viestinnällä ja koulutustilaisuuksilla. Mittari / arviointi Toteutuneiden toimenpiteiden ja kumppanuuksien määrä ja laatu Koetun hyvinvoinnin lähtötila ja mahdollinen muutos +/- Viestinnän määrä ja vaikuttavuus Koulutustilaisuuksien määrä ja vaikuttavuus 58

2. Asukkaiden palveluverkon sekä viihtyisän ja turvallisen elinympäristön toteutuminen suunnitteluosallisuuden ja osallistuvan budjetoinnin keinoin (Lähipalveluperiaatteet 15.6.2015 63) 3.Toiminta-alueen palveluverkon ((julkinen, yksityinen, 3. sektori), elinkeinojen ja elinympäristön kehittäminen edistäen samalla myös Rovaniemen kaupungin digitalisaatiota. Osallistuminen Rovaniemi2030 kaupunki-strategian valmisteluun TA2018: osallistuminen velvoittaviin ta-kuulemisiin talousarvioprosessin aikana. Osallistuminen hyvinvointia ja terveyttä edistävän kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelujen toimintatavan valmisteluun. Aluelautakuntien kehittämissuunnitelmien 2013-2016 uudistaminen alueellisten toimielinten kehittämissuunnitelmiksi 2017-2021 (sisältää: kärjet, tavoitteet ja toimenpiteet) Toteutetut ja dokumentoidut tulevaisuuskeskustelut ja arvottaminen Toteutetut ja dokumentoidut ta-kuulemiset Osallisten määrä ja kattavuus, osallistuvan budjetoinnin euromäärä (euroa/alue/yhteensä) Käynnistetyt ja toteutuneet toimen-piteet (määrä ja sisältö). Digitalisaation osuus ja sisältö toimenpiteestä. 4.Toiminta-alueen asukkaiden vaikuttavan tieto-, suunnittelu- ja toimintaosallisuuden edistäminen, seuranta ja arviointi sekä osallistuminen alueelliseen viestintään. 5. Lausunnon antaminen toiminta-alueensa yleis- ja asemakaavoista sekä yleis- ja asemakaavojen muutoksista. Palvelujen ja elinympäristön kehittämistoimet alueiden pienyrittäjien kanssa. Avaavat toimet nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymisessä (mkl. kuntouttava työtoiminta) Alueellisten toimielinten 2017 koulutukset toteutettu. Lausunnot toiminta-alueen yleis- ja asemakaavoista sekä niiden muutoksista (pyydetyt/annetut) Palvelujen/ työn sisältö, määrä ja eurot. Työllistettyjen ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden määrä. Kehittämishankkeiden määrä (alue/yhteiset) Kylien Kehittämissäätiön kehittämistukien määrä (myönnetyt/käytetyt/ ) Ulkopuolisen hankerahoituksen määrä ( ) Opinnäytetöiden määrä: valmistuneet/vaiheessa Toteutettujen koulutusten määrä ja sisältöalueet. Annettujen kaavalausuntojen määrä ja sisällön huomioonottaminen kaavan valmistelussa. 59

Talouden tunnusluvut Aluelautakunnat yhteensä TP 2015 TA 2016 TA 2017 Toimintatuotot 157 595 567 838 593 973 Toimintakulut -14 185 948-15 097 754-14 238 247 Toimintakate (sitova 2017) -14 028 353-14 529 917-13 644 275 Poistot ja rahoituskulut Tilikauden ali/ylijäämä -14 529 917-13 644 275 60

4.4 PERUSTURVALAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS Vastuuhenkilö: Perusturvalautakunnan esittelijä Toimielin: Perusturvalautakunta Perusturvalautakunnan ja palvelualueiden perustehtävät Perusturvalautakunta: Edistää kuntalaisten hyvinvointia ja vahvistaa itsenäistä selviytymistä ja aktiivista osallisuutta. Lapsiperheiden palvelut: Tarjota kuntalaisille hyvinvointia ylläpitävää ja edistävää palvelua, tavoitteena perheiden omien voimavarojen ja osallisuuden vahvistaminen sekä ammattilaisten monitoimijuuden lisääminen. Aikuisten ja työikäisten palvelut: Tarjoaa kuntalaisille hyvinvointia ylläpitävää ja edistävää palvelua. Vahvistaa kuntalaisten työ- ja toimintakykyä, itsenäistä selviytymistä ja aktiivista osallisuutta. Turvaa viimesijaiset sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut niitä tarvitseville. Ikäihmisten palvelut: Edistää ikääntyneen väestön elämänlaatua, terveyttä, toimintakykyä ja aktiivista omaehtoista toimintaa. Palveluilla tuetaan iäkkäiden asumista ensisijaisesti kotona ja tarvittaessa tarjotaan hyvät ympärivuorokautisen hoivan palvelut ja akuutin sairauden vaatima hoito ja kuntoutus. Terveydenhuollon palvelut (sisältää erikoissairaanhoidon): Ennaltaehkäistä sairauksien syntyä, edistää ja ylläpitää terveyttä ja hyvinvointia, hoitaa sairauksia asianmukaisesti, turvata lakisääteinen hoitoon pääsy ja palvelujen käyttäjien tasa-arvoisuus. Suunnittelukauden keskeiset tavoitteet Keskeiset toimenpiteet vuonna 2017 Mittari / arviointi Lapsiperheiden palvelut 1. Toimivilla peruspalveluilla vaikutetaan asiakkaiden hyvinvointiin ja vahvistetaan oman elämän hallintaa niin, että vaativimpien palveluiden osuus vähenee 2. Sijaisperhesijoitusten osuus kasvaa suhteessa kaikkiin kodin ulkopuolisiin sijoituksiin lastensuojelussa 3. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan osallistuminen 2016-2018 (hallituksen Lape-kärkihanke) Tukiperhe- ja tukihenkilöpalvelun vahvistaminen ja kehittäminen Kotipalvelun järjestäminen sosiaalihuoltolain mukaisesti Sijaisperhetoiminnan ja sijaisperheille tarjottavan tuen monipuolistaminen ja vahvistaminen Yhteistyö koko maakunnan alueella lapsiperheiden palvelujen kehittämisessä Lastensuojelun asiakkaiden määrä vähenee Kotipalvelun asiakkaiden saaman palvelun määrä ja kesto Sijaisperhesijoitettujen asiakkaiden määrä suhteessa sijoitettujen lasten määrään Raportti hankkeen etenemisestä 61

Aikuisten ja työikäisten palvelut 1. Toimivan palvelurakenteen, palveluketjujen ja prosessien kehittäminen Monialaisen peruspalveluyhteistyön tehostaminen ja edelleen kehittäminen. Sosiaalityön ammatillisen resurssin vahvistaminen asiakasprosessien johtamisessa ja koordinoimisessa. Peruspalveluyhteistyön ja lähiyhteisötyön laajuus ja sisällöt kuvattu tehtäväalueittain. Sosiaalityön ammatillisen henkilöstön määrä suhteessa asiakasmäärään vahvistuu vuoden 2016 tasosta. Lähiyhteisöjen voimavarojen huomiointi ja hyödyntäminen asiakasprosessissa. Matalan kynnyksen sosiaalisen kuntoutuksen edelleen kehittäminen, laajentaminen ja monipuolistaminen. Sosiaaliseen kuntoutukseen osallistuneiden määrä lisääntyy ja osallistumisen vaihtoehdot edelleen monipuolistuvat vuoden 2016 tasosta. 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio Paljon palvelua ja erityistä tukea tarvitsevien tarpeita vastaaviin palveluihin panostaminen monialaisella yhteistyöllä ja sen edelleen kehittämisellä. Monialaisen yhteistyön asiakkaiden osuus sosiaalityön ammatillisen henkilöstön asiakkaista. 3. Sosiaalihuoltolain sisällöllisten muutosten toimeenpano palvelutoiminnassa. Ikäihmisten palvelut Perustoimeentulotuen järjestämisvastuu siirtyy Kelalle 2017.Viimesijaisen sosiaalihuollon palvelut uudelleen organisoidaan, sisältöjä ja menettelytapoja kehitetään. Uudelleen organisointi on tehty sosiaalihuoltolain sisällöllisten muutosten edellyttämällä tavalla. 1. Kattavan palveluohjauksen toteutuminen Palveluohjauksen saavutettavuuden, sisällön ja monikanavaisuuden kehittäminen yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. 2. Kotona asumisen ensisijaisuus palveluissa Vahvistetaan henkilöstön kuntoutusosaamista ja kehitetään uusia toimintatapoja mm. digitekniikkaa hyödyntäen kaikissa palveluissa. Yli 75-vuotta täyttäneiden kotona asuvien %- osuus kaikista yli 75-vuotiaista. Yli 75-vuotta täyttäneiden %-osuus ympärivuorokautisessa hoivassa kaikista yli 75-vuotiaista. Käyttöönotetut uudet teknologiat Kuntoutushenkilöstön määrä 62

3. Monialaisen kuntoutuksen osuuden lisääminen koko palveluketjussa ja kuntoutusosaamisen vahvistaminen Terveydenhuollon palvelut Panostetaan kuntoutukseen tehostettuun kotiutusvaiheeseen kuntoutuksella, kuntouttavalla kotihoidolla ja puuttumisella toimintakyvyn vajeisiin ennaltaehkäisevästi. Kotikuntoutusasiakkaiden määrä 1. Sote- palvelurakenneuudistukseen valmistautuminen Yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa valmistellaan tulevia sote-ratkaisuja Valmistautumistoimet valtakunnallisten- ja alueellisten aikataulujen mukaisesti 2. Tilojen ja toiminnan yhteensovittaminen Sairaalakadun kiinteistön toimintojen siirtyminen muihin tiloihin 3. Sähköisten palvelujen kehittäminen Sähköisen ajanvarauksen laajentaminen, Virtu-palveluiden hyödyntäminen terveyspalveluissa Sairaalakadun toiminta on muissa tiloissa 31.12.2017 Käyttöönoton laajuus Erikoissairaanhoitopalvelut (osa terveydenhuollon palveluja) 1. Sote- palvelurakenneuudistukseen valmistautuminen 2. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden siirtyminen LSHP järjestämisvastuulle 3. Laki- ja asetusmuutosten toimeenpano päivystyksessä Yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa valmistellaan tulevia sote- ratkaisuja Järjestämisvastuun siirtyminen ja uudenlaisen palvelutuotannon kehittäminen ja seuranta yhteistyössä LSHP kanssa Laki- ja asetusmuutosten toimeenpano päivystyksessä Valmistautumistoimet valtakunnallisten- ja alueellisten aikataulujen mukaisesti Siirtosopimuksen mukaiset mittarit Tarvittavat muutokset toimeenpantu Talouden tunnusluvut Lapsiperheiden palvelut TP 2015 TA 2016 TA 2017 Toimintatuotot 260 801 540 481 512 633 Toimintakulut 15 017 588 15 351 984-15 385 573 Toimintakate (sitova 2017) 14 756 786 14 811 503 14 872 940 Poistot ja rahoituskulut -10 Tilikauden ali/ylijäämä -14 811 513-14 872 940 63

Aikuisten ja työikäisten palvelut TP 2015 TA 2016 TA 2017 Toimintatuotot 5 491 804 6 706 051 1 282 350 Toimintakulut 43 688 597 46 012 887-31 384 435 Toimintakate (sitova 2017) 38 196 793 39 306 836 30 102 085 Poistot ja rahoituskulut Tilikauden ali/ylijäämä -39 306 836-30 102 085 Ikäihmisten palvelut TP 2015 TA 2016 TA 2017 Toimintatuotot 2 173 633 9 988 430 9 872 979 Toimintakulut 44 344 798 51 840 106-52 261 114 Toimintakate (sitova 2017) 42 171 165 41 851 676 42 388 135 Poistot ja rahoituskulut -2 700-17 171 Tilikauden ali/ylijäämä -41 854 376-42 405 306 Terveydenhuollon palvelut (ei sisällä erikoissairaanhoitoa) TP 2015 TA 2016 TA 2017 Toimintatuotot 1 181 289 3 730 586 4 215 519 Toimintakulut 31 078 694 29 841 633-22 941 570 Toimintakate (sitova 2017) 29 897 406 26 111 047 18 726 051 Poistot ja rahoituskulut -14 813-8 901 Tilikauden ali/ylijäämä -26 125 860-18 734 952 Erikoissairaanhoitopalvelut TP 2015 TA 2016 TA 2017 Toimintatuotot 1 965 Toimintakulut 83 284 051 82 849 136-94 387 754 Toimintakate (sitova 2017) 83 284 051 82 849 136 94 385 789 Poistot ja rahoituskulut Tilikauden ali/ylijäämä -82 849 136-94 385 789 64

Terveydenhuollon palvelut (sisältää erikoissairaanhoidon) TP 2015 TA 2016 TA 2017 Toimintatuotot 1 181 289 3 730 586 4 217 484 Toimintakulut 114 362 745 112 690 769-117 329 324 Toimintakate (sitova 2017) 113 181 457 108 960 183 113 111 840 Poistot ja rahoituskulut -14 813-8 901 Tilikauden ali/ylijäämä -108 974 997-113 120 741 Perusturvalautakunta yhteensä TP 2015 TA 2016 TA 2017 Toimintatuotot 9 107 527 22 335 249 17 326 867 Toimintakulut 217 413 728 227 265 447-217 801 867 Toimintakate (sitova 2017) 208 306 201 204 930 198 200 475 000 Poistot ja rahoituskulut -17 523-26 071 Tilikauden ali/ylijäämä -204 947 721-200 501 071 Seurattavat tunnusluvut Tunnusluku Lähtötaso Tavoitetaso Perusturvan palveluiden kustannukset /asukas 3369 /asukas Kustannukset 2015 olivat 208 306 202 Asukkaiden määrä 31.12.2015 oli 61 835 Kustannukset /asukas eivät nouse Henkilötyövuodet Henkilötyövuodet 2015 ovat 1063,9 Henkilötyövuosien määrä ei kasva 65

4.5 KOULUTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS Vastuuhenkilö: koulutuslautakunnan esittelijä Toimielin: Koulutuslautakunta Koulutuslautakunnan ja palvelualueiden perustehtävät Varhaiskasvatuspalvelut: Varhaiskasvatuspalvelujen tehtävänä on järjestää alle kouluikäisille koko- ja osa-aikaista varhaiskasvatusta, esiopetusta, varhaiskasvatuskerhotoimintaa ja avointa päiväkotitoimintaa sekä tarvittaessa erityistä tukea sitä tarvitseville. Koulutuspalvelut: Koulutuksen palvelualueen tehtävänä on järjestää perusopetuspalvelut, lukiokoulutuspalvelut, musiikkiopisto-, kuvataide- ja kansalaisopistopalvelut sekä palvelualueen ostopalvelut. Suunnittelukauden keskeiset tavoitteet Keskeiset toimenpiteet vuonna 2017 Mittari / arviointi Varhaiskasvatuspalvelut 1. Uusi esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelma käytäntöön Esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien jalkauttaminen Uusien arviointimenetelmien käyttöönotto Koulutuksien järjestäminen Toimintavuoden 2016-2017 vuosisuunnitelmien arviointi 2. Palveluverkko Palveluverkkosuunnitelmien jatkaminen ja verkon uudistaminen: Meltaus, Sinettä, Keskusta-Ounasjoki, Saaren alue, Alaounasjoki, Ounasrinne- Pöykkölä. Päiväkotien tarvittavat korjaukset Tehdyt toimenpiteet. Palvelusetelin osuus verkosta 66

3. Varhaiskasvatusyhteisöjen hyvinvointi Osallisuuden ja vaikuttamisen kehittäminen Hyvinvointiryhmien työn vahvistaminen Esiopetuksen oppilashuoltotyön järjestäminen uuden esiopetussuunnitelman mukaiseksi Tehdyt toimenpiteet Osallisuuden uudet toimintamallit Sairauspoissaolot Monitoimijuuden kehittäminen Lähiyhteisöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön panostaminen Oppimisympäristön edelleen kehittäminen Esimiestyön merkitykseen panostaminen Koulutuspalvelut 1. Uusi opetussuunnitelma käytäntöön Opetussuunnitelman jalkauttaminen, uusien arviointimenetelmien käyttöönotto, koulutukset 2. Palveluverkko Palveluverkkosuunnitelmien jatkaminen, palveluverkon uudistaminen; Meltaus, Ounasjoki, Saaren alue, Keskusta-Ounasjoki (Ylikylä, muu alue), Alaounasjoki, Alakorkalo 3. Kouluyhteisöjen hyvinvointi Osallisuus ja vaikuttaminen, vermeryhmät, hyvinvointiryhmien työ, oppilashuolto, monitoimijuus, yhteistyö lähiyhteisön kanssa, kulttuuri- ja liikuntapolku Lukuvuoden 2016-2017 toimintasuunnitelmien arviointi. Tehdyt toimenpiteet, Osallisuuden uudet toimintamallit Kouluterveyskyselyn tulokset Koulun hyvinvointiprofiili Sairauspoissaolot 67

Talouden tunnusluvut Varhaiskasvatuspalvelut TP 2015 TA 2016 TA 2017 Toimintatuotot 3 868 314 3 379 817 Toimintakulut 40 434 404 45 465 245-43 056 944 Toimintakate (sitova 2017) 40 434 404 41 596 931-39 677 127 Poistot ja rahoituskulut 21 2 128 Tilikauden ali/ylijäämä 40 434 425 41 599 058-39 677 127 Koulutuspalvelut TP 2015 TA 2016 TA 2017 Toimintatuotot 642 988 2 503 109 3 007 376 Toimintakulut 53 482 833 55 406 178-55 696 521 Toimintakate (sitova 2017) 52 839 845 52 903 069-52 689 144 Poistot ja rahoituskulut 2 384 52 839 845 52 905 453-52 689 144 Koulutuslautakunta yhteensä TP 2015 TA 2016 TA 2017 Toimintatuotot 642 988 6 371 423 6 387 193 Toimintakulut 93 826 237 100 871 423-98 753 465 Toimintakate (sitova 2017) 93 183 249 94 500 000-92 366 272 Poistot ja rahoituskulut 21 4 512 Tilikauden ali/ylijäämä 93 183 270 94 504 512-92 366 272 68

Seurattavat tunnusluvut Tunnusluku Lähtötaso Tavoitetaso Koulutuslautakunnan kustannukset /asukas Keskimääräinen luokkakoko (po), hajonta, min, max Sijoittuminen toisen asteen opintoihin (po) Koulupudokkaiden määrä (po) Keskiarvo 9. luokat Keskimääräinen ryhmäkoko (lukio), hajonta, min, max Negatiiviset keskeytykset ja 3:n vuoden läpäisyaste (lukio) Pätevät opettajat (po, lukio) Muut koulutuspalvelut /asukas Varhaiskasvatuksessa olevien lasten osuus ikäluokasta Kevyemmissä palveluissa olevien lasten osuus varhaiskasvatuspalveluissa olevista Oma päiväkotitoiminta/palveluseteli lasten lukumäärät Varhaiskasvatuksen käyttöaste: ka, hajonta, min-max 1509 /asukas Kustannukset 2015 olivat 93 292 249 Asukkaiden määrä 31.12.2015 oli 61 835 19,8 (4-28) 100 % 0 % 7,98 23 (8-35) Neg.kesk. 0,4 % 98,2 % Asukkaiden määrä 31.12.2015 oli 61 835. Kustannukset olivat 2 641 584. Muut koulutuspalv. /asukas -42,72 Lähtötaso: 31.12.2015 66,7 % 5,2 % 2547 / 810 Vuonna 2015: Ka 81,52 % (50,72 % - 99,10 %) Kustannukset /asukas eivät nouse Sama, hajonta 10-25 100 % 0 % Keskiarvo nousee Keskimääräinen ryhmäkoko nousee Pysyy alle 0,5 % 100% Kustannukset eivät nouse Pysyy valtakunnallisella keskitasolla Osuus kasvaa / 1200 Ka 85-90 % 69

4.6 VAPAA-AJANLAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS Vastuuhenkilö: vapaa-ajanlautakunnan esittelijä Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta Vapaa-ajanlautakunnan ja palvelualueen perustehtävät Vapaa-ajanlautakunta: Tehtävänä on edistää asukkaiden kokonaisvaltaista viihtyvyyttä, osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia sekä sujuvaa arkea tarjoamalla eri ikä- ja kohderyhmille laadukkaita, elämyksellisiä ja ohjattuja vapaa-ajan palveluita sekä edellytyksiä omaehtoiseen toimintaan. Vapaa-ajanpalveluilla on keskeinen merkitys kaupungin vetovoima- ja elinvoimatekijänä. Vapaa-ajanpalvelut: Vapaa-ajan palveluihin kuuluvat kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut ja nuorisopalvelut. Kulttuuripalveluissa kunnan tehtävänä on edistää, järjestää ja tukea kirjasto-, museo-, orkesteri- ja yleistä kulttuuritoimintaa, teatteria ja tanssia sekä omaehtoista kulttuuritoimintaa. Kaupunki tukee omaehtoista kulttuurityötä avustamalla 3. sektorin kulttuuri- ja taidetoimintaa. Liikuntapalveluiden tehtävänä on edistää kaupunkilaisten hyvinvointia ja viihtyvyyttä tarjoamalla tasapuoliset liikuntamahdollisuudet. Nuorisopalvelut edistävät lasten ja nuorten yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia, tarjoavat tietoa, toimintaa ja pedagogista ohjausta osallisuutta ja kasvua tukevin keinoin sekä luovat toimintaedellytyksiä, kehittävät ja ennakoivat tulevaa. Vapaa-ajanpalveluiden avulla vahvistetaan yhteistä turvallisuuden tunnetta, yhteisöllisyyttä ja sidosryhmäyhteistyötä toiminnan painopisteen ollessa ennaltaehkäisevässä työssä. Nuorisovaltuuston- ja hallitustoiminnan valmistelu ja esittelyprosessi on vapaa-ajanpalvelualueella edistäen nuorten osallisuuden kokonaisprosessia. Vapaa-ajan palveluiden avulla tuetaan lapsiystävällisen kunnan edistymistä. Suunnittelukauden keskeiset tavoitteet Keskeiset toimenpiteet vuonna 2017 Mittari / arviointi 1. Laadukkaat ja toiminnalliset vapaa-ajan palvelut edistävät asukkaiden asumisviihtyvyyttä sekä alueen vetovoimaisuutta ja elinvoimaa. Vapaa-ajanpalveluiden järjestäminen ja tuottaminen. Kolmannen sektorin toimintaedellytysten tukeminen ja kehittäminen. Yhteistyö järjestöjen, yritysten ja muiden alueen toimijoiden kanssa Vapaa-ajan yksikköjen toimintatilastot (määrät ja kävijät) Jaettujen avustusten ja yhteisten kehittämistoimien määrä Ostopalvelusopimusten määrä 70

2. Vapaa-ajan palveluiden toimintakäytäntöjen ja yhteistyön avulla tuetaan kuntalaisten osallisuutta sekä mahdollisuutta edistää omaa ja yhteisönsä hyvinvointia ja toimintakykyä. 3. Vapaa-ajan palveluiden tuottavuuden kokonaisvaltainen tarkastelu. Etsivän nuorisotyön resurssin lisääminen Kehitetään hanketoiminnan avulla käytäntöjä, jotka tukevat kuntalaisten osallisuutta ja palvelujen järjestämistä. Lanseerataan uusi Kulttuuri- ja liikuntakasvatussuunnitelma koulujen käyttöön. Tilojen yhteiskäytön kehittäminen ja lisääminen sekä omatoimikirjastojen valmistelu ja käyttöönotto. Etsivän nuorisotyön tilastot Kulttuurisen seniori- ja vanhustyön kansallinen verkostohanke Laitakaupungin laulut hanke KOTO - kotoutumisen edistäminen liikunnan avulla Raportti Omatoimikirjastojen ja yhteiskäyttötilojen määrä Tarkennetut investointien uudisrakennus- sekä peruskorjaushankkeet ja niiden kustannusvaikutukset Talouden tunnusluvut Vapaa-ajanlautakunta TP 2015 TA 2016 TA 2017 Toimintatuotot 2 559 548 2 794 318 Toimintakulut -14 052 849-17 269 548-17 264 364 Toimintakate (sitova 2017) -14 052 849-14 710 000-14 470 046 Poistot ja rahoituskulut -641 724-634 680 Tilikauden ali/ylijäämä -15 351 724-15 104 727 Seurattavat tunnusluvut Tunnusluku Lähtötaso Tavoitetaso Henkilöstömäärä 155 (TP2015) Henkilöstön määrä laskee Vapaa-ajan palvelut /asukas 237,4 /asukas (TP 2015) Järjestetään samat palvelut talousarviokehyksen mukaisesti. 71

4.7 TEKNISEN LAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS Vastuuhenkilö: teknisen lautakunnan esittelijä Toimielin: Tekninen lautakunta Teknisen lautakunnan ja palvelualueen perustehtävät Tekninen lautakunta: Tehtävänä on teknisten palvelujen järjestäminen. Tekniset palvelut: Tekniset palvelut vastaavat maankäytöstä(pl.strateginen kaavoitus) ja yleisten alueiden omistajahallinnasta, kehittämisestä ja suunnittelusta sekä asemakaavoituksesta. Suunnittelukauden keskeiset tavoitteet Keskeiset toimenpiteet vuonna 2017 Mittari / arviointi 1. Kaupunki edistää yhdyskuntarakenteen kehittämistä vyöhykeperiaatteen mukaisesti. Keskustan alueelle muodostuu tiivis ja eheä yhdyskuntarakenne. Toimivien ja monipuolisten palvelumarkkinoiden kehittyminen. 2. Kaupunki edistää elinympäristön turvallisuutta, esteettömyyttä ja viihtyvyyttä. Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn suhteellinen osuus kaikista liikkumismuodoista kasvaa. Kaupunki tarjoaa asukkailleen osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman toteuttaminen. Kysyntää vastaavat yritystoiminnan ja asuinrakentamisen vapaat tontit valmiin kunnallistekniikan piirissä. Paikallisten yrittäjien huomioiminen hankinnoissa ja investoinneissa. Tehostamalla ja tiivistämällä yhdyskuntarakennetta pienennetään infran rakentamistarpeita ja kasvatetaan keskeisillä alueilla kevyenliikenteen kulkumuoto-osuutta. Kahden vuoden kaavavaranto ja vuoden tonttivaranto. Yhdyskun-tarakenteen muuttumista kuvaa-vat mittarit (SYKE, YKR). Kulkumuoto-osuuksien muutos Asiakaspalaute/ palvelutyytyväisyystutkimus kahden vuoden välein 3. Kaupungin omarahoituskyky riittää tarpeellisiin investointeihin. Omaisuuden taloudellinen hallinta. Kiinteän omaisuuden arvon säilyttäminen. Korvausinvestointien osuus vähintään poistojen suuruinen. Korvausinvestoinnit = poistot 72

Talouden tunnusluvut TP 2015 TA 2016 TA 2017 Toimintatuotot 5 624 135 2 501 383 2 206 083 Toimintakulut -11 667 932-12 286 450-11 867 319 Toimintakate (sitova 2017) -6 043 796-9 785 067-9 661 236 Poistot ja rahoituskulut -5 047 553-6 550 059-7 249 515 Tilikauden ali/ylijäämä -12 666 460-16 335 126-16 910 751 Seurattavat tunnusluvut Tunnusluku Lähtötaso Tavoitetaso Vapaat ja luovutetut tontit luovutetut tontit 100 kpl 100 tonttia Joukkoliikenteen kuukausiliput (taajama- ja seutulippu) ja tehdyt matkat vuoden 2015 taso vähintään vuoden 2015 taso 73

4.8 YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS Vastuuhenkilö: teknisen lautakunnan esittelijä Toimielin: Ympäristölautakunta Ympäristölautakunnan ja ympäristövalvonnan palvelualueen perustehtävät Hallintosäännöllä määrätyt kaupungin rakennusvalvonnan, ympäristösuojelun ja ympäristöterveydenhuollon lakisääteiset viranomaistehtävät. Lautakunta hoitaa myös seudullisesti kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti ympäristöterveydenhuollon ja ympäristösuojelun tehtävät Ranuan, Pellon, Ylitornion ja Kolarin kunnissa sekä rakennusvalvonnan Ylitornion kunnassa vastuukuntaperiaatteella. Pelastuspalvelut ostetaan Lapin liitolta. Suunnittelukauden keskeiset tavoitteet Keskeiset toimenpiteet vuonna 2017 Mittari / arviointi 1. Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma Laaditaan ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma Valvontasuunnitelman toteutuminen 2. Sähköisen asioinnin kehittäminen Sähköisen asioinnin laajentaminen ja sähköinen arkisto Sähköisten lupahakemuksien määrä 3. Ylikunnallisen yhteistoiminnan kehittäminen osana palvelurakenneuudistusta Aktiivinen kehitys- ja yhteistyö Tehdyt päätökset Talouden tunnusluvut TP 2015 TA 2016 TA 2017 Toimintatuotot 518 793 1 385 657 1 415 757 Toimintakulut -4 630 363-7 814 950-7 749 286 Toimintakate (sitova 2017) -4 111 569-6 429 293-6 333 529 Poistot ja rahoituskulut Tilikauden ali/ylijäämä -6 429 293-6 333 529 Seurattavat tunnusluvut Tunnusluku Lähtötaso Tavoitetaso Myönnetyt rakennusluvat: omakotitalot 110 kpl 110 kpl Myönnetyt rakennusluvat: asunnot 460 kpl 460 kpl Valmistuneet asunnot 460 kpl 460 kpl 74

5 TULOSLASKELMAOSA 5.1 TULOSLASKELMAN SELOSTUS Tuloslaskelma osoittaa, miten kaupungin tulorahoitus riittää palvelutoiminnan ja hallinnon menoihin, korkoihin ja muihin rahoituskuluihin sekä käyttöomaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja tulevan talousarviovuoden suunniteltu alijäämä suunnittelukaudella katetaan. Takaraja on ehdoton, eikä kattamista voi siirtää seuraavalle suunnittelukaudelle. Vuoden 2016 talousarvio ei tule toteutumaan suunnitellusti. Perusturvalautakunta on ylittämässä budjettinsa viisi miljoonaa euroa ja lisäksi verorahoitus kokonaisuutena jäänee 0,8 miljoonaa euroa alle arvioidun. Katetta ei ole riittävästi löydettävissä muista määrärahoista tai satunnaisista tuloista, joten tilikauden tulos jäänee alijäämäiseksi arviolta neljä miljoonaa euroa. Suunnittelukauden 2016-2018 tavoitteena oli, että tältä kaudelta ei kerry alijäämää. Nyt on kuitenkin selvää, että suunnittelukauden ensimmäinen vuosi 2016 sekä tuleva talousarviovuosi 2017 jäävät alijäämäiseksi ja tappiot joudutaan kattamaan aikaisempien vuosien ylijäämistä, joita taseeseen on 31.12.2015 mennessä kertynyt 65,5 miljoonaa euroa. Tässä talousarvioehdotuksessa ei ole suunniteltu tehtävän mitään veronkorotuksia vuosina 2017-2019. Määrärahoille on laskettu kasvua yhden prosentin verran vuosittain paitsi vuonna 2017, jolloin määrärahat laskevat vuoden 2016 talousarvioon verrattuna 0,4 prosenttia. Vuosi 2017 on poikkeuksellinen, koska Kilpailukykysopimuksen seurauksena palkkamenot laskevat merkittäväsi nykytasosta. Rahoituksessa on huomioitu nyt tiedossa olevat valtionosuusleikkaukset sekä Kuntaliiton ennustama verotulojen kasvu. Näillä reunaehdoilla on myös vuodesta 2018 tulossa alijäämäinen, ja alijäämä tulee katettavaksi aikaisempien vuosien kertyneillä ylijäämillä. Vuosi 2019 on suunniteltu siten, että SOTE-uudistuksen aikataulu pitää ja sen mukaisesti on taloussuunnitelmasta vähennetty SOTE:n menot ja vastaavasti tehty muutokset arvioituun verorahoitukseen. Vuodesta 2019 on tulossa lievästi ylijäämäinen. Mikäli Maakuntauudistuksen aikataulu muuttuu, huomioidaan tilanne vuoden 2018 talousarviota laadittaessa. TULOKSEN SITOVUUS Kaupunginhallitus vastaa kaupungin taloudenhoidosta ja talousarvion täytäntöönpanosta ja on velvoitettu ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta tilikauden tulostavoite toteutuu vähintään talousarviossa hyväksytyn mukaisena ja investointiohjelmaa toteutetaan sovitun lainamäärän kasvun puitteissa. Talousarvioon sisältyvien määrärahojen ja tavoitteiden muutokset on esitettävä kaupunginvaltuustolle talousarviovuoden aikana. TOIMINTATUOTOT JA -KULUT Toimintatuotot ja toimintakulut ovat käyttötalousosan kaupunginhallituksen, lautakuntien, Tilaliikelaitoksen sekä Ruoka- ja puhtauspalvelujen tulojen ja -menojen yhteissummat. Menoissa ja tuloissa ovat mukana sisäiset erät. Tilaliikelaitoksen tuloslaskelma esitetään myös erillisenä laskelmana. Maksujen yleiset perusteet Maksujen määräytymisessä noudatetaan seuraavia yleisiä periaatteita: - maksujen tulee kattaa kustannukset ja omaisuuden kohtuullinen tuottovaatimus, ellei maksun kohtuullisuusnäkökohdista muuta johdu - maksuja korotetaan vuosittain vähintään kustannustason nousua vastaavalla määrällä - maksuilla tulee olla palveluiden kysyntää ja optimaalista käyttöä ohjaava vaikutus - maksut, joista säädetään lailla tai asetuksilla, määrätään niiden mukaan 75

TOIMINTAKATE Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka kunnallisen toimintaluonteensa johdosta on alijäämäinen ja rahoitetaan verorahoituksella. Toimintakatteessa sisäiset erät eliminoituvat. Vuosina 2006 2012 koko kaupungin toimintakate, joka sisältää myös liikelaitokset, kasvoi keskimäärin 6,7 prosenttia vuodessa. Viimeisinä kolmena vuotena 2012-2015 on kasvu lähes puolittunut ja se on ollut keskimäärin 3,7 prosenttia vuodessa. Vuonna 2016 toimintakatteen odotetaan kasvavan 3,0 prosenttia. Arviossa on huomioitu perusturvalautakunnalle tuleva viiden miljoonan euron määrärahojen ylitys. Ylitykselle ei kuluvan vuoden talousarviossa ole osoitettavissa katetta muista määrärahoista. Vuoden 2017 talousarviossa toimintakate ei enää kasva, vaan sen arvioidaan laskevan 1,5 prosenttia vuoden 2016 tilinpäätökseen verrattuna. Suurin syy on Kilpailukykysopimuksen tuoma viiden miljoonan euron vähennys henkilöstömenoihin. Määrärahoille ei muutoinkaan ole tulossa kasvua tähän vuoteen verrattuna. Vuodelle 2018 on arvioitu kasvua 1,2 prosenttia. Vuonna 2019 toimintakate on enää 42,1 prosenttia vuoden 2018 tasosta. VEROTULOT Verotulojen tilitykset sisältävät ansiotuloista maksettavan kunnallisen tuloveron, yhteisövero-osuuden ja kiinteistöveron. Vuonna 2017 arvioidaan verotuloja tilitettävän yhteensä 246,30 miljoonaa euroa. Veroja arvioidaan kertyvän yhteensä 0,7 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016. Syynä tähän ovat pääosin kilpailukykysopimuksen mukanaan tuomat vähennykset kunnallisveropohjaan. Kunnallisverojen kertymän on arvioitu laskevan 1,2 prosenttia. Yhteisöverojen osuudelle arvioidaan saatavan kasvua 1,7 prosenttia ja kiinteistöveroille 2,3 prosenttia. Vuodelle 2018 on laskettu verotulojen kokonaisuutena kääntyvän jälleen kasvuun Kuntaliiton arvion mukaisesti. Vuoden 2019 veroissa on käytetty leikattua kunnallisveroprosenttia. Kunnallisvero Kunnallinen tulovero määräytyy valtuuston päättämän tuloveroprosentin ja verovelvollisten verovähennysten jälkeisten verotettavien tulojen mukaan. Kunnallisverotilityksiin on vuoden 2017 talousarviossa asetettu -1,2 prosentin kasvutavoite. Tavoite ylittää kuntaliiton ennusteen 0,8 prosenttiyksiköllä. Veroja arvioidaan tilitettävän 205,5 miljoonaa euroa. Kunnallisveroa ei esitetä korotettavaksi vuonna 2017. Korotuksia ei ole laskettu mukaan myöskään suunnitteluvuosien verotuloarvioihin. Koska verotulot kirjataan tuloksi kassaperusteisesti, vaikuttavat tuloksi kirjattavaan verokertymään kuluvan vuoden ennakoiden lisäksi myös aikaisempien tilitysten ja niiden oikaisujen vuosittaiset vaihtelut. Taloussuunnitelmaesityksessä verokertymä on laskettu suoriteperusteisesti käyttäen lähtökohtana ennakkotietoa vuoden 2015 maksuunpanoista ja Kuntaliiton arvioita verotulojen kasvuarvioista vuosille 2016 ja 2017. Verotulo vuonna 2017 on laskettu 21,0 prosentin perusteella. Kaupungin todellinen tuloveroprosentti ns. efektiivinen vero (nyt 15,62 prosenttia) saadaan, kun huomioidaan verotulopohjaan tehtävät vähennykset. Efektiivinen veroasteen arvioidaan vuonna 2017 olevan 15,13 prosenttia. 76

Kunnallisverojen tilitykset vuosina 2006 2017 Vuosi Vero % Verotulo M Muutos % 2006 19 133,3 (tp) 3,6 2007 19 145,0 (tp) 8,8 2008 19,5 158,6 (tp) 9,4 Tuloveroprosentin nosto 0,5 % 2009 19,5 162,5 (tp) 2,5 2010 20 170,1 (tp) 4,7 Tuloveroprosentin nosto 0,5 % 2011 20 172,8 (tp) 1,6 2012 20 178,7 (tp) 3,4 2013 20,5 194,9 (tp) 9,1 Tuloveroprosentin nosto 0,5 % Ilman korotusta kasvu 6,8 % 2014 21,0 201,0 (tp) 3,3 Tuloveroprosentin nosto 0,5 % Ilman korotusta kasvu 1,2 % 2015 21,0 205,7 (tp) 2,3 2016 21,0 208,1 (tpe) 1,2 2017 21,0 205,5 (tae) -1,2 Yhteisövero Yhteisöveroa vuodelta 2017 odotetaan tilitettäväksi 10,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 tuli yhteisöveroon merkittävä muutos kuntien osalta. Aiempien päätösten seurauksena kuntien jako-osuuden määräaikainen korotus päättyi vuoden 2015 lopussa ja kuntien yhteisöveroosuus jäi sen johdosta noin 260 miljoonaa alhaisemmaksi. Rovaniemellä jako-osuus pieneni 6,4 prosenttia. Vuodelle 2017 Rovaniemelle lasketaan saatavan yhteisöveron tilityksiin kasvua 1,7 prosenttia. Yhteisöverot vuosina 2006-2017 Vuosi Verotulo M Muutos % 2006 6,9 (tp) 27,0 2007 8,1 (tp) 18,1 2008 7,6 (tp) -6,2 2009 5,4 (tp) -29,0 Jako-osuuden nosto 10% 2010 7,3 (tp) 35,2 2011 9,6( tp) 31,5 2012 7,1 (tp) -27,1 Jako-osuuden lasku 5% 2013 8,0 (tp) 12,7 2014 9,7 (tp) 21,3 2015 10,8(tp) 11,3 2016 10,1(tpe) -6,4 Kuntaliiton ennuste 2017 10,3 (tae) 1,7 Kuntaliiton ennuste 77

Kiinteistövero Kiinteistöveroa vuodelta 2017 odotetaan tilitettäväksi 30,6 miljoonaa euroa. Kasvua tähän vuoteen odotetaan saatavan 2,3 prosenttia. Vuonna 2017 muuttuvalla kiinteistöverolailla ei suoranaisesti ole vaikutusta Rovaniemen kaupungin veroprosentteihin, koska nykyiset prosentit ovat myös uusien raja-arvojen sisällä. Uusi laki poistaa kytköksen vakituisen asunnon ja muun asunnon kiinteistöveroprosenttien välillä ja mahdollistaa jatkossa mm. tämän veroprosentin tarkistamisen puuttumatta vakituisen asunnon verotukseen. Kiinteistöverot vuosina 2006-2017 Vuosi Vero M Muutos % 2006 16,5 (tp) 2007 17,1 (tp) 3,6 2008 18,1 (tp) 5,8 2009 18,9 (tp) 4,4 2010 21,8 (tp) 15,3 Veronkorotus (voimalaitosvero) 2011 22,0 (tp) 0,9 2012 22,5 (tp) 2,3 2013 23,6(tp) 4,9 2014 24,7(tp) 4,7 Veroperustemuutokset (Verottaja) 2015 24,9 (tp) 0,8 2016 29,8(tpe) 19,7 Veronkorotukset 5,2 M 2017 30,6(tae) 2,3 Kiinteistöveron maksuunpanon määrä ja veroprosentit vuonna 2017: Kiinteistöveroprosentit määrätään oheisen taulukon mukaisesti: Rakentamisen ja verotusarvojen yhteisen kasvun on arvioitu olevan 1,8 %. Kiinteistöveron kohde Vero % Vero M Osuus % Yleinen (0,93-1,80) 1,55 12,69 41,9 % Vakituinen asunto (0,41-0,90) 0,60 8,38 27,6 % Muu asunto (0,93-1,80) 1,20 0,72 2,4 % Voimalaitokset (maks. 3,10) 3,10 8,26 27,3 % Yleishyödylliset rakennukset (Ei määrätty) 0,21 0,7 % Rakentamaton rakennuspaikka (2,00-6,00) 4,00 0,05 0,2 % Yhteensä 30,31 100,0 % Lisätään kasvua 1,8% 0,55 30,86 Tilittymättä jäänee -0,31 Tilitykset yhteensä 30,55 78

VALTIONOSUUDET (Lähde: Kuntaliitto) Lyhyt kuvaus järjestelmästä Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa siten, että kansalaiset voivat saada tietyn tasoiset peruspalvelut asuinpaikastaan riippumatta kohtuullisella verorasituksella. Tämä toteutetaan tasaamalla kuntien välisiä eroja palvelujen järjestämisen kustannuksissa sekä tulopohjissa. Valtionosuudet ovat osa laajempaa valtionapujen järjestelmää. Rakenteellisesti kunnan valtionosuudet koostuvat kahdesta osasta: valtionvarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimasta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistui perusteellisesti vuoden 2015 alusta lukien. Uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmä säilyi vielä entisellään lukuun ottamatta ammattikorkeakoulujen osuutta, joka siirtyi valtion hoidettavaksi. Valtionosuudet vuonna 2017 Peruspalvelujen valtionosuusprosentti alenee 25,61 prosentista 25,23 prosenttiin. Tässä on jo huomioitu valtionosuusleikkauksen vaikutus. Alustava taulukko valtionosuudesta kunnittain on löydettävissä Kuntaliiton sivuilta kohdasta Kuntatalous/Valtionosuudet. Rovaniemen kaupungille peruspalvelujen valtionosuusleikkausten ja kilpailukykysopimuksen heikentävä vaikutus vuoden 2017 valtionosuuksiin on saatavissa olevan tiedon mukaan 3,7 miljoonaa euroa. Rovaniemen arvioidaan saavan peruspalvelujen valtionosuutta 79,9 miljoonaa euroa, kun verotulotasausta ei lasketa mukaan. Peruspalvelujen valtionosuuksiin vaikuttavat varsinaisten väestöön liittyvien tekijöiden lisäksi huomattava määrä erilaisia valtionosuutta lisääviä tai vähentäviä tekijöitä kuten: indeksikorotuksen leikkaus, verokompensaatiot, kuntien tehtävien ja velvoitteiden muutokset, kilpailukykysopimus, eläketukiuudistus, valtionosuusleikkaukset ja lisäleikkaukset, ammatillisen koulutuksen reformi, verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus sekä valtion ja kuntien välisen kustannusjaon tarkistus. Tehtävälisäyksiä peruspalveluissa ovat muun muassa omaishoidon kehittäminen, perhehoidon kehittäminen, vanhusten kotihoito ja veteraanien kotiin vietävät palvelut sekä päivystysjärjestelmän uusiminen. Suurin tehtäviin liittyvä vähennys on perustoimeentulotuen rahoituksen ja maksatuksen siirto Kelalle vuoden 2017 alusta. Kustannus poistuu kunnilta kokonaan. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoituksen merkittävin muutos on ammatillisen koulutuksen yksikkörahoitukseen kohdistuva säästö. Rovaniemellä tämän erän vaikutus on 2,2 miljoonaa euroa eli sen verran vähemmän joudumme ensi vuonna ammatillista koulutusta rahoittamaan. 79

Valmiita laskelmia opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksista ei tässä vaiheessa vielä ole saatavissa. Rovaniemen osuus on perinteisesti negatiivinen ja sen arvioidaan tässä vaiheessa olevan -4,0 miljoonaa euroa. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus Kuntien tulopohjassa olevia eroja tasataan verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella. Lainsäädännöllisesti tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Kunta on oikeutettu valtionosuuden tasauslisään, jos sen laskennallinen verotulo asukasta kohden on tasausrajaa pienempi. Verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen laskennallisuudesta johtuen tasausta laskettaessa ei käytetä kunnan omaa veroprosenttia, vaan koko maan keskimääräistä veroprosenttia. Tästä johtuen yksittäisen kunnan tekemillä veroprosenttimuutoksilla ei ole vaikutusta kunnan saaman tasauslisän tai kunnan maksaman tasausvähennyksen määrään. Vuoden 2017 tasausta laskettaessa käytetään vuoden 2015 valmistuneita verotietoja. Rovaniemen kaupungin arvioidaan saavan vuonna 2017 verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta 18,6 miljoonaa euroa. Kokonaisarvio vuonna 2017 saatavista valtionosuuksista Valtionosuuksia Rovaniemelle on kokonaisuutena arvioitu saatavan 93,4 miljoonaa euroa. Summa koostuu peruspalvelujen yhden putken valtionosuudesta 78,7 miljoonaa euroa, opetustoimen ja kulttuurin valtionosuudesta (ylläpitäjämalli) -4,0 miljoonaa euroa ja verotulotasauksesta 18,6 miljoonaa euroa. Koulutuslautakunnan budjetissa on huomioitu clearing erät -3,6 miljoonaa euroa ja vieraan kunnan oppilaista saatavat kotikuntakorvaukset 0,4 miljoonaa euroa. Valtionosuudet vähenevät kokonaisuutena 3,7 miljoonaa euroa eli 3,8 prosenttia. Lopullinen varmuus vuoden 2017 valtionosuuksista saadaan marras- joulukuussa. RAHOITUSTUOTOT JA - KULUT Korkotuotot on arvioitu kaupungin maksuvalmiuden ja markkinakorkotason sekä antolainojen mukaisesti. Korkomenot on laskettu kaupungin lainakannan ja sen muutosten sekä velkakirjojen ja yleisen lainakoron mukaisesti. Muut rahoitustuotot sisältävät kaupungin liikelaitoksen peruspääoman koron ja kuntayhtymien peruspääoman koron sekä laskennallisen koron toimialojen ja kaupunginhallituksen käytössä olevasta käyttöomaisuudesta. Käyttöomaisuuden laskennallisena sisäisenä korkona on käytetty neljää prosenttia. Muut rahoitusmenot sisältävät varauksen verotilitysten ja kassalainojen korkomenoihin sekä muihin laina- ja rahoituskuluihin. Lainojen korkotaso on ollut viime vuodet ennätysmäisen alhaalla. Matalan korkotason arvellaan jatkuvan vielä ainakin ensi vuonna. Rahoituskulujen kasvuun on kuitenkin suunnittelukauden loppupuolella varauduttava etenkin, kun kaupungin lainamäärä uhkaa kääntyä voimakkaaseen nousuun verorahoituksen tuoton heiketessä. Rahoitustuottojen ja kulujen summa vuodelle 2017 on 8,7 miljoonaa euroa. POISTOT Käyttöomaisuuden poistot merkitään tuloslaskelmaan kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on 15.11.2011 antanut uuden yleisohjeen kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista. Pääperiaatteena on, että kuntien ja kuntayhtymien poistoajat lyhenevät ja lähestyvät hyödykkeen taloudellista pitoaikaa. Kaupunginhallitus on käsitellyt ja hyväksynyt uuden poistosuunnitelman 1.10.2012, 389. Poistosuunnitelman perusteet on päätetty kaupunginvaltuustossa 8.10.2012, 125. Uutta suunnitelmaa ja perusteita noudatetaan 1.1.2013 alkaen valmistuneissa hankkeissa. Ennen 1.1.2013 valmistuneissa hankkeissa noudatetaan 80

10.11.2005, 5 mukaista poistosuunnitelmaa. Poikkeuksista päättää kaupunginhallitus, valtuuston päättämien perusteiden rajoissa. Koko kaupungin poistojen kokonaissumma vuodelle 2017 on 10,4 miljoonaa euroa. TILIKAUDEN TULOS Rovaniemen kaupungilla ei ole taseessa kattamattomia alijäämiä. Vuonna 2016 tullaan tekemään alijäämää, mutta summa jää alle nyt taseessa olevan 65,5 miljoonan euron ylijäämän. Vuoden 2017 talousarvio on laadittu 4,9 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Vuosien 2018 2019 taloussuunnitelma on laadittu niin, että taseeseen ei muodostu kattamatonta alijäämää. 81

5.2 TULOSLASKELMA PERUSKAUPUNKI TULOSLASKELMA Peruskaupunki TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 (=ei sisällä liikelaitosten lukuja) 1000 1000 1 000 1000 1000 Toimintatuotot Myyntituotot 236 184 12 600 12 004 Maksutuotot 17 317 17 133 17 302 Tuet ja avustukset 10 006 7 517 4 760 Vuokratuotot 8 804 6 305 6 563 Muut tuotot 6 582 5 463 5 137 Toimintatuotot 278 893 49 019 45 767 0 0 Valmistus omaan käyttöön 5 228 300 0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -114 882-103 898-101 869 Henkilöstösivukulut Eläkekulut -29 993-27 030-23 575 Muut henkilöstösivukulut -6 955-6 377-5 806 Palveluiden ostot -395 833-187 693-197 297 Aineet tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -17 203-9 098-8 847 Avustukset -36 119-39 727-30 879 Vuokrat -28 527-27 236-28 084 Muut kulut -739-683 -419 Toimintakulut -630 251-401 742-396 776 0 0 Toimintakate -346 130-352 423-351 009-354 520-153 560 Verotulot 241 383 250 050 246 302 251 970 122 000 Valtionosuudet 91 108 95 952 93 386 92 500 28 000 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 6 158 7 047 7 454 7 454 7 454 Muut rahoitustuotot 9 924 8 688 8 314 8 314 8 314 Korkokulut -1 673-1 640-1 640-1 640-1 640 Muut rahoituskulut -2 914-1 732-1 996-1 996-1 996 Rahoitustuotot ja -kulut 11 495 12 363 12 132 12 132 12 132 Vuosikate -2 144 5 942 811 2 082 8 572 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -8 377-5 506-6 161-6 200-6 200 Satunnaiset tuotot 50 456 Tilikauden tulos 39 935 437-5 350-4 118 2 372 Poistoeron lis-/väh+ -3 399 Suunnitelman ylittävät poistot Varausten lis-/väh+ 4 500 Rahastojen lis-/väh+ -6 373 Tilikauden yli-/alijäämä 34 663 437-5 350-4 118 2 372 Tp2015 sisältää Naven yhtiöittämisen 82

5.3 TULOSLASKELMA KOKO KAUPUNKI TULOSLASKELMA Koko kaupunki TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 1000 1000 1000 1000 1000 Toimintatuotot Myyntituotot 240 218 29 060 23 707 Maksutuotot 17 353 17 248 17 302 Tuet ja avustukset 10 006 7 517 4 760 Vuokratuotot 30 282 28 030 28 173 Muut tuotot 10 750 9 198 8 136 Toimintatuotot 308 609 91 055 82 080 0 0 Valmistus omaan käyttöön 6 006 1 300 1 000 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -117 228-111 930-107 679 Henkilöstösivukulut Eläkekulut -30 637-29 126-24 924 Muut henkilöstösivukulut -7 104-6 866-6 135 Palveluiden ostot -405 363-195 966-204 413 Aineet tarvikkeet ja tavarat 0 Ostot tilikauden aikana -22 099-18 015-17 644 Avustukset -36 119-39 727-30 879 Vuokrat -32 975-32 974-33 720 Muut kulut -874-751 -493 Toimintakulut -652 399-435 355-425 887 0 0 0 Toimintakate -337 784-343 000-342 807-346 900-146 048 0 Verotulot 241 383 250 050 246 302 251 970 122 000 Valtionosuudet 91 108 95 952 93 386 92 500 28 000 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 6 177 7 049 7 454 7 454 7 454 Muut rahoitustuotot 9 932 8 688 8 314 8 314 8 314 Korkokulut -2 913-3 120-2 871-2 870-2 870 Muut rahoituskulut -5 094-3 912-4 176-4 176-4 176 Rahoitustuotot ja -kulut 8 102 8 705 8 721 8 722 8 722 Vuosikate 2 809 11 707 5 602 6 292 12 674 Poistot ja arvonalentumiset 0 Suunnitelman mukaiset poistot -20 152-10 770-10 451-10 410-10 302 Satunnaiset tuotot 50 456 0 Tilikauden tulos 33 113 937-4 850-4 118 2 372 Poistoeron lis-/väh+ -3 399 0 Suunnitelman ylittävät poistot 0 Varausten lis-/väh+ 4 500 0 Rahastojen lis-/väh+ -6 373 0 0 Tilikauden yli-/alijäämä 27 841 937-4 850-4 118 2 372 Tp2015 sisältää Naven yhtiöittämisen ja tilaajan/tuottajan sisäiset erät. Ta2017-2019 ei sisällä Työterveyspalvelut liikelaitosta. 83

6 INVESTOINTIOSA Investointiosassa esitetään käyttöomaisuuden hankinnat ja niihin saatavat rahoitusosuudet ja muut tulot sekä omaisuuden myynnit. Investoinneista esitetään mahdollinen kokonaiskustannusarvio ja tarvittava määräraha talousarviovuonna sekä suunnitteluvuosien arvioitu käyttötarve. Jos hankkeen toteutuminen viivästyy arvioidusta aikataulusta, jaksotetaan investoinnin määrärahatarve uudelleen suunnitteluvuosille. Tuleviin investointeihin voidaan varautua tekemällä investointivaraus. Investointiosan sitovuus Kaupunginhallituksen, liikuntalautakunnan ja teknisen lautakunnan osalta investointiosan sitovia määrärahoja ovat hankkeeseen tai hankeryhmään myönnetyt nettomäärärahat. Tilaliikelaitoista sitoo investointeihin varattu kokonaisnettokehys. Liikelaitoksen investointien työohjelmista päättää liikelaitosten johtokunta. Teknisen lautakunnan investointien työohjelmista päättää tekninen lautakunta. Kaupunginhallituksella on oikeus päättää maaomaisuuden ja rakennusten hankinnasta tai luovutuksesta, mikäli hankinta- tai luovutushinta on enintään 2 000 000 euroa. Kaupunginhallituksella tai sen määräämällä viranomaisella on oikeus päättää irtaimen omaisuuden ja arvopapereiden hankinnasta talousarvion määrärahojen puitteissa. Kaupunginhallituksella on oikeus päättää arvopapereiden luovutuksesta, mikäli kauppahinta on enintään 2 000 000 euroa. Edellä mainittu 2 000 000 euron raja koskee myös maankäyttösopimuksia. Tarkemmin omaisuuden hankinnasta ja myymisestä lausutaan talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa. Kaupungin investointien kehitys ja investointitaso suunnittelukaudella Poistot kuvaavat keskimääräistä vuosittaista korvausinvestointitarvetta. Kaupungin omaisuuden arvon säilyttämiseksi ja korjausvelan syntymisen välttämiseksi tulisi korvausinvestointeja voida tehdä vähintään poistojen verran. Kaupungin poistot kertyvät pääosin rakennus- sekä katuomaisuudesta ja muusta kiinteästä omaisuudesta. Vuosikate on se osa kaupungin tulorahoitusta, joka jää juoksevien menojen jälkeen käytettäväksi investointeihin ja lainan lyhennyksiin. Kun vuosikate on poistoja pienempi, rahoitus ei riitä korvausinvestointeihin ja tällöin omaisuuden arvon säilyttämiseksi tarvittavat investoinnit on tehtävä lainarahoituksella ja kaupunki velkaantuu. Kaupungin omistamat rakennukset ovat tilaliikelaitoksen hallinnassa ja taseessa. Tilaliikelaitos perii tilojen käyttäjiltä, kuten päiväkodeilta, terveyskeskukselta ja kouluilta vuokraa, joka sisältää tällä hetkellä poistorahoitusta noin 5,0 miljoonaa euroa. Tämä on se osa tilaliikelaitoksen tulorahoitusta, jolla tulee tehdä ja kattaa omaisuuden arvon säilyttämiseksi tarvittavat ja toimitiloihin kohdistuvat korvausinvestoinnit. Tärkeää on, että rakennukset, joita ei tarvita poistetaan käytöstä ja investoinnit kohdistetaan niihin rakennuksiin, joiden käyttötarve on pitkäaikainen. Teknisen lautakunnan katujen peruskorjausinvestoinnit ovat 5,1 miljoonaa euroa ja vastaavat nykytasolla katuomaisuuden vuosittaista poistotasoa. Mikäli kaupungin vuosikate ei riitä tähän, joudutaan katujen korjausinvestoinnit rahoittamaan uusinvestointien ohella lainarahoituksella. Korjausvelan kasvamisen pysäyttämiseksi kaupungin tulee varmistua siitä, että kaikki tulorahoitus ei mene juoksevien käyttömenojen rahoittamiseen, vaan verorahoitusta tulee jäädä myös kasvavien pääomakulujen, kuten omaisuuden arvon säilyttämiseksi tehtävien korvausinvestointien rahoittamiseen. Rovaniemen peruskaupungin ja Tilaliikelaitoksen investoinnit tulisi pitkällä aikavälillä rahoittaa kaupungin tulorahoituksella eli vuosikatteella. Vuonna 2017 nettoinvestointien kokonaismäärä on 17,6 miljoonaa euroa. Vuosille 2017-2019 suunniteltu nettoinvestointien kokonaismäärä on 57,5 miljoonaa euroa, josta Tilaliikelaitoksen osuus on 16,0 miljoonaa euroa. Investointien määrä ylittää kokonaispoistotason, jonka on arvioitu olevan 31,1 miljoonaa euroa. Koska nykyinen verorahoitustaso ei tuota riittävää vuosikatetta suunniteltujen nettoinvestointien rahoittamiseen ja muiden rahoitettavien erien hoitamiseen, on vuodelle 2017 otettava noin 31,8 miljoonaa euroa lisää lainaa. Investointien määrällä, priorisoinnilla ja ajoituksella voidaan kuitenkin merkittävästi vaikuttaa Rovaniemen kaupungin talouden tasapainoon. Investointien tulee ensisijaisesti palvella asumisen ja elinkeinojen tarpeita sekä tukea terveen talouden kehitystä. 84

Seuraavilla sivuilla esitellään kaupungin investointien yhteenveto ja kaupunginhallituksen, liikuntalautakunnan sekä teknisen lautakunnan investoinnit hankkeittain lyhyesti. Tilaliikelaitoksen investoinnit esitellään sivulla 103. Liikelaitoksen poistorahoituksella hoidettavista hankkeista päätetään liikelaitosten johtokunnassa. Hankkeiden on kuitenkin sisällyttävä myönnettyyn kokonaisinvestointikehykseen. Toimitilahankkeita koskevat tarveselvitykset, hankesuunnitelmat ja vuokrasopimukset on hyväksytettävä ennen investointihankkeen aloittamista siinä toimielimessä, jonka määrärahoista tiloja käyttävä toiminta rahoitetaan. Tarkemmin investointien menettelytavoista lausutaan talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa. Kaupunkikonsernin investointien kehitys ja investointitaso suunnittelukaudella Konsernin nettoinvestointien kokonaismäärä vuonna 2017 on 48,19 miljoonaa euroa. Koko suunnittelukaudella investointeja tehdään 126,36 miljoonan euron edestä. Yhtiöiden osuus kokonaisuudesta on 68,86 miljoonaa euroa. Rovaniemen kaupungin ja sen merkittävimpien tytäryhtiöiden nettoinvestoinnit on esitelty lyhyesti yhteenvedossa sivulla 93. 85

ROVANIEMEN KAUPUNGIN INVESTOINTISUUNNITELMAN YHTEENVETO 2017-2019 KOKO KAUPUNKI TA 2017 TS 2018 TS 2019 Yht. Kaupunginhallitus yht. menot -1 850-2 500-2 500-6 850 tulot 1 500 1 500 1 500 4 500 netto -350-1 000-1 000-2 350 Vapaa-ajanlautakunta yht. menot -500-350 -300-1 150 tulot 50 50 50 150 netto -450-300 -250-1 000 Tekninen lautakunta yht. menot -11 750-13 650-12 750-38 150 tulot netto -11 750-13 650-12 750-38 150 Tilaliikelaitos yht. menot -5 000-5 500-5 500-16 000 tulot netto -5 000-5 500-5 500-16 000 KAIKKI YHTEENSÄ menot -19 100-22 000-21 050-62 150 tulot 1 550 1 550 1 550 4 650 netto -17 550-20 450-19 500-57 500 86

6.1 KAUPUNGINHALLITUS MAANHANKINTA JA MYYNTI 1000 Kokonaiskustannusarvio Talousarvio 2016 2017 2018 2019 Yhteensä 2017-2019 Menot -2 000-1 000-2 000-2 000-5 000 Tulot 1 500 1 500 1 500 1 500 4 500 Netto -500 500-500 -500-500 Määräraha on tarkoitettu raakamaan ostoon. Maa jalostetaan myytäviksi tonteiksi ja tulorahoitus muodostuu tonttien sekä maa-alueiden myynnistä. Kaupunki mahdollistaa keskustan alueiden tonttien myymisen. OSAKKEET JA OSUUDET 1000 Kokonaiskustannusarvio Talousarvio 2016 2017 2018 2019 Yhteensä 2017-2019 Menot -150-500 -150-150 -800 Tulot Netto -150-500 -150-150 -800 Kaupunginhallituksen määräraha vuodelle 2017 osakkeet ja osuudet sisältää varausta kaupunkikonsernin mahdollisiin muutoksiin ja mm. kiinteistöyhtiölle kaupunginhallituksen erillisellä päätöksellä myönnettävän määrärahan uuden uimahallin hankesuunnitelman laatimista varten. Konserniin kuuluva kiinteistö Oy käynnistää ja laatii kaupunginhallituksen erikseen päättämällä suunnittelumäärärahalla hankesuunnitelman Ounasvaaralle urheiluopiston yhteyteen rakennettavasta uimahallista. Suunnittelun lähtökohtana on vapaa-ajan lautakunnan päätös uimahallin toteutuksesta ja tarveselvityksestä. Uimahalli-hanke on suunniteltu toteutettavaksi seuraavasti: 1. Kiinteistöosakeyhtiö laatii hankesuunnitelman ja tarkemman kustannusarvion vuonna 2017 ja sen valmistuttua Rovaniemen kaupunginvaltuusto päättää erikseen hankkeen rahoittamisesta ja investoinnista taloussuunnitelman vuosina 2018-2019. 2. Kaupunkikonsernin kiinteistöyhtiö rakennuttaa uimahallin urheiluopiston yhteyteen ja uimahallin vuokraamisesta neuvotellaan vuokrasopimus, jolla uimahalli vuokrataan Santasport Oy:lle, joka vastaa neuvotellun vuokrasopimuksen mukaisesti tulevan uimahallin käytöstä ja toiminnasta. 3. Uimahalli on kaupungin asukkaiden käytettävissä oleva kunnallinen liikuntapaikkana ja kaupunki maksaa uimahallin käytöstä erillisen sopimuksen mukaisesti vuotuista käyttökorvausta, jolla varmistetaan uimahallin kohtuuhintainen käyttö kaupungin asukkaille. 4. Tavoitteena on parantaa kaupungin uimahalliolosuhteet nykyaikaiselle tasolle ja minimoida verorahoituksella katettava määrärahan lisäystarve. Lisäksi tuetaan Ounasvaaran liikuntakeskittymän kokonaisvaltaista kehittämistä ja Lapin Urheiluopiston asemaa valtakunnallisena Olympic Training Center -verkostoon kuuluvana valmennuskeskuksena. IRTAIMISTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS 1000 Kokonaiskustannusarvio Talousarvio 2016 2017 2018 2019 Yhteensä 2017-2019 Menot -150-150 -150-150 -450 Tulot Netto -150-150 -150-150 -450 Varaus hallintorakennusten irtaimistohankintoihin, irtaimiston kunnostukseen, esitystekniikkaan ja turvallisuuteen. Kaupunginhallituksen huoneen av-välineiden uusiminen v. 2017. 87

TAIDEHANKINNAT 1000 Kokonaiskustannusarvio Talousarvio 2016 2017 2018 2019 Yhteensä 2017-2019 Menot -50-50 -50-50 -150 Tulot Netto Taidemuseon kokoelmien täydentäminen. -50-50 -50-50 -150 KAAVAT JA SELVITYKSET 1000 Kokonaiskustannusarvio Talousarvio 2016 2017 2018 2019 Yhteensä 2017-2019 Menot -150-150 -150-150 -450 Tulot Netto -150-150 -150-150 -450 Määräraha käytetään strategisen kaavoituksen ulkopuolisiin palveluihin mm. MAATO:n periaatteiden mukaisesti. KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ 1000 2017 2018 2019 Yhteensä 2017-2019 Menot -1 850-2 500-2 500-6 850 Tulot 1 500 1 500 1 500 4 500 Netto -3 50-1 000-1 000-2 350 88

6.2 VAPAA-AJANLAUTAKUNTA OUNASVAARAN LIIKUNTAPUISTO 1000 Kokonaiskustannusarvio Talousarvio 2016 2017 2018 2019 Yhteensä 2017-2019 Menot -70-100 -150-100 -350 Tulot Netto -70-100 -150-100 -350 2017-2019: Liikuntapuiston peruskorjausinvestointeja. Vuoden 2017 määrärahalla toteutetaan HS100 ylämäen valaistuksen uusiminen. KESKUSKENTTÄ / MONITOIMIKENTTÄ 1000 Kokonaiskustannusarvio Talousarvio 2016 2017 2018 2019 Yhteensä 2017-2019 Menot -200-200 -200 Tulot Netto -200-200 -200 2017: Keskuskentän Ruokasenkadun puoleisen alueen rakentaminen lähiliikunta-alueeksi. LIIKUNTAPAIKAT JA KULTTUURIPAIKAT, RAKENTAMINEN (ALLE 0,4 M ) 1000 Kokonaiskustannusarvio Talousarvio 2016 2017 2018 2019 Yhteensä 2017-2019 Menot -200-200 -200-200 -600 Tulot 50 50 50 50 150 Netto -150-150 -150-150 -450 Vuosien 2016-2018 määrärahat käytetään liikunta- ja kulttuuripaikkojen ja niillä olevien rakennusten sekä ulkoilureittien peruskorjauksiin ja välineiden hankintaan. VAPAA-AJANLAUTAKUNTA YHTEENSÄ 1000 2017 2018 2019 Yhteensä 2017-2019 Menot -500-350 -300-1 150 Tulot 50 50 50 150 Netto -450-300 -250-1 000 89

6.3 TEKNINEN LAUTAKUNTA KATUJEN PERUSKORJAUS JA KATUVALOT 1000 Kokonaiskustannusarvio Talousarvio 2016 2017 2018 2019 Yhteensä 2017-2019 Menot -5 100-5 100-5 100-5 100-15 300 Tulot Netto -5 100-5 100-5 100-5 100-15 300 Määrärahat käytetään keskeneräisten töiden loppuunsaattamiseen, heikkokuntoisten katujen sekä jalankulku- ja pyöräteiden peruskorjaukseen. Määrärahoja käytetään myös olemassa olevan katuverkon liikennejärjestelyiden kehittämisen vaatimiin muutos- ja täydennysrakentamiskohteisiin. Kadun perusparantamiskohteiden valinta tehdään yhteistyössä Napapiirin Energian ja Veden kanssa, jolloin kadun alla olevien putkien ja johtojen uusiminen voidaan toteuttaa kadun rakentamisen yhteydessä. Samassa yhteydessä rakennetaan myös tarvittavat hulevesiviemäröinnit kadun ja kiinteistöjen kuivatustarpeita varten. Johtoverkoston osalta määrärahat osoitetaan Napapiirin Veden talousarviossa. Rakentamiskohteista laaditaan erillinen työohjelma. Määrärahalla parannetaan myös esteettömyyttä ja liikenneturvallisuutta yksittäisissä ongelmakohdissa, jotka esitetään parannettavaksi tehtyjen aloitteiden ja vammaisjärjestöjen tekemien esitysten pohjalta. Näistä kohteista päätetään työohjelman hyväksymisen yhteydessä. Katuvalaistuksen osalta määrärahaa käytetään olemassa olevan valaistusverkon saneeraamiseen mm. huonokuntoisten pylväiden uusimiseen ja säästökytkennän laajentamiseen. Hankkeet pohjautuvat seuraaviin laadittuihin suunnitelmiin ja tarveselvityksiin: Rovaniemen pää- ja kokoojakatujen kuntokartoitukset, Rovaniemen kävelyn- ja pyöräilyn toimenpideohjelma, Rovaniemen tie- ja katuverkkosuunnitelma, Rovaniemen joukkoliikennesuunnitelma, Rovaniemen liikennejärjestelmä 2030, siltojen kuntokartoitukset, teknisten palveluiden palvelutyytyväisyystutkimukset, maapoliittinen toteuttamisohjelma, yleiskaava ja vahvistetut asemakaavat, katujen kunnon seuranta ja asiakaspalautteet. KATUVALOJEN EURODIREKTIIVIMUUTOS 1000 Kokonaiskustannusarvio Talousarvio 2016 2017 2018 2019 Yhteensä 2017-2019 Menot -2 800-700 -700-700 -1 400 Tulot Netto -2 800-700 -700-700 -1 400 Elohopeahöyrylamput poistuivat markkinoilta v.2015. Määrärahalla uusitaan katulamput Rovaniemen kaupungin katualueilla ja ulkoilureiteillä. UUDET ALUEET 1000 Kokonaiskustannusarvio Talousarvio 2016 2017 2018 2019 Yhteensä 2017-2019 Menot -3 200-3 500-3 200-3 200-9 900 Tulot Netto -3 200-3 500-3 200-3 200-9 900 Uutta asuinaluetta rakennetaan Länsikankaan alueelle. RUOKASENKADUN SILTA 1000 Kokonaiskustannusarvio Talousarvio 2016 2017 2018 2019 Yhteensä 2017-2019 Menot -2 600-200 -2 000-2 200 Tulot Netto -2 600-200 -2 000-2 200 Määrärahalla toteutetaan Ruokasenkadun siltaan liittyvää suunnittelua. Hanke pohjautuu keskustan osayleiskaavaan ja Rovaniemen liikennejärjestelmä 2030 -suunnitelmaan. 90

OUNASKOSKEN SILTA (Rautatiesilta kevytliikenne) 1000 Kokonaiskustannusarvio Talousarvio 2016 2017 2018 2019 Yhteensä 2017-2019 Menot -800-800 Tulot Netto -800-800 Ounaskosken sillan kevytliikenneväylien pintarakenteiden peruskorjaus ja mahdollinen väylän leventäminen. VENNIVAARA-LÄNSIKANGAS 1000 Kokonaiskustannusarvio Talousarvio 2016 2017 2018 2019 Yhteensä 2017-2019 Menot -2 550-900 -1 900-1 350-4 150 Tulot Netto -2 550-900 -1 900-1 350-4 150 Määrärahalla suunnittelutetaan ja toteutetaan Vennivaaran ja Länsikankaan yhdistävää Isoaavantien ja Heposuontien muodostamaa katuosuutta. Hanke pohjautuu Rovaniemen liikennejärjestelmä 2030 -suunnitelmaan sekä yleiskaavaan. LIIKENNE- JA YLEISTEN ALUEIDEN SUUNNITTELU 1000 Kokonaiskustannusarvio Talousarvio 2016 2017 2018 2019 Yhteensä 2017-2019 Menot -400-400 -400-400 -1 200 Tulot Netto -400-400 -400-400 -1 200 Suunnittelumäärärahat on varattu liikenteen, liikenneväylien ja niihin liittyvän rakentamisen suunnittelun teettämiseen. Määrärahalla teetetään liikennejärjestelmäsuunnitelmia, yleissuunnitelmia, katusuunnitelmia sekä liikenteenohjaus- ja liikennevalosuunnitelmia. Suunnitelmien laatimisen yhteydessä teetetään tarvittavia liikenneselvityksiä, liikennetutkimuksia, liikennemalleja, maastomittauksia ja maaperäselvityksiä. Hankkeet pohjautuvat seuraaviin laadittuihin suunnitelmiin ja tarveselvityksiin: Rovaniemen pää- ja kokoojakatujen kuntokartoitukset, Rovaniemen kävelyn- ja pyöräilyn toimenpideohjelma, Rovaniemen tie- ja katuverkkosuunnitelma, Rovaniemen joukkoliikennesuunnitelma, Rovaniemen liikennejärjestelmä 2030, siltojen kuntokartoitukset, teknisten palveluiden palvelutyytyväisyystutkimukset, maapoliittinen toteuttamisohjelma, yleiskaava ja vahvistetut asemakaavat, katujen kunnon seuranta ja asiakaspalautteet. YMPÄRISTÖ- JA PUISTORAKENTAMINEN 1000 Kokonaiskustannusarvio Talousarvio 2016 2017 2018 2019 Yhteensä 2017-2019 Menot -700-700 -700-700 -2 100 Tulot Netto -700-700 -700-700 -2 100 Määrärahalla toteutetaan ympäristörakentamista ja ympäristörakentamishankkeista laaditaan erillinen työohjelma vuosittain. Maantäyttöpaikkojen tasaus, maisemointi ja metsitys sekä maa-ainesten ottoalueiden viimeistely vaatii osaltaan vuosittain noin 20 000. Puistojen ja leikkipaikkojen osalta painopiste on leikkipaikkojen peruskorjauksessa, joilla pyritään mm. täyttämään EN-turvavaateet. V. 2012 päivitettiin Leikkipaikkojen peruskorjausohjelma, jonka tekninen lautakunta hyväksyi noudatettavaksi toimintaohjeeksi ja tavoitteena on peruskorjata vähintään 3-4 leikkipaikkaa/vuosi. Määrärahalla toteutetaan myös uusien asuntoalueiden leikkipaikkojen rakentamistyöt. Puistokohteista laaditaan erillinen työohjelma. KAAVAT JA SELVITYKSET 1000 Kokonaiskustannusarvio Talousarvio 2016 2017 2018 2019 Yhteensä 2017-2019 Menot -250-250 -250-500 Tulot Netto -250-250 -250-500 91

Määräraha käytetään ulkopuoliseen kaavoitustyöhön ja kaavojen erityisosaamista vaativien selvitysten laatimiseen sekä kaavojen edellyttämien pohjakarttojen uudistamiseen. NAPAPIIRIN KEHITTÄMINEN 1000 Kokonaiskustannusarvio Talousarvio 2016 2017 2018 2019 Yhteensä 2017-2019 Menot -200-400 -600 Tulot Netto -200-400 -600 Määräraha käytetään Napapiirin alueen yleisten alueiden ja reittien suunnitteluun ja toteuttamiseen. TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ 1000 2017 2018 2019 Yhteensä 2017-2019 Menot -11 750-13 650-12 750-38 150 Tulot 0 0 0 0 Netto -11 750-13 650-12 750-38 150 92

6.4 KAUPUNKIKONSERNIN INVESTOINNIT Koko kaupunki ja merkittävimmät tytäryhtiöt TAE 2017 TS2018 TS2019 Yht. 1 000 1 000 1 000 1 000 Kaupunginhallitus yht. Netto -350-1 000-1 000-2 350 Maan hankinta ja myynti Netto 500-500 -500-500 Osakkeet ja osuudet Netto -500-150 -150-800 Irtaimisto ja muu käyttöomaisuus Netto -150-150 -150-450 Taidehankinnat Netto -50-50 -50-150 Kaavat ja selvitykset Netto -150-150 -150-450 Vapaa-ajanlautakunta yht. Netto -450-300 -250-1 000 Ounasvaaran liikuntapuosto Netto -100-150 -100-350 Keskuskenttä / monitoimikenttä Netto -200-200 Liikuntapaikat ja kulttuuripaikat, rakentaminen (alle 0,4 M ) Netto -150-150 -150-450 Tekninen lautakunta yht. Netto -11 750-13 650-12 750-38 150 Katujen peruskorjaus ja katuvalot Netto -5 100-5 100-5 100-15 300 Katuvalojen eurodirektiivimuutos Netto -700-700 -1 400 Uudet alueet Netto -3 500-3 200-3 200-9 900 Ruokasenkadun silta Netto -200-2 000-2 200 Ounaskosken silta (Rautatiesilta kevytliikenne) Netto -800-800 Vennivaara-Länsikangas Netto -900-1 900-1 350-4 150 Liikenne- ja yleisten alueiden suunnittelu Netto -400-400 -400-1 200 Ympäristö- ja puistorakentaminen Netto -700-700 -700-2 100 Kaavat ja selvitykset Netto -250-250 -500 Napapiirin kehittäminen Netto -200-400 -600 Tilaliikelaitos yht. Netto -5 000-5 500-5 500-16 000 Toiminnalliset muutokset Netto -1 600-1 800-1 800-5 200 Rakennustekniset korjaukset Netto -3 200-3 200-3 200-9 600 Investointien valmistelu Netto -200-500 -500-1 200 Napapiirin Residuum Oy yht. Netto -1 300-1 000-800 -3 100 Jäteasemien toimivuuden parantaminen ja laajentaminen Netto -420-100 -800-1 320 Kuusiselän jätevesijärjestelmän parantaminen Netto -150-150 Ekopisteverkoston parantaminen Netto -100-100 Kuusiselän kaatopaikkakaasun hyödyntäminen Netto -550-550 Pyöräkoneen hankinta Netto -180-180 Rasvanerotus- ja hiekanerotuskaivojen sekä biojätteiden vastaanottotilojen rakentaminen Netto -800-800 Napapiirin Energia ja Vesi Oy yht. Netto -22 677-18 543-12 508-53 728 Aineettomat hyödykkeet Netto -740-100 -100-940 Rakennukset ja rakennelmat Netto -290-290 Sähkön siirto-, vesi-, kuitu- ja kaukolämpöverkostot Netto -8 412-8 353-9 133-25 898 Koneet ja kalusto Netto -13 235-10 090-3 275-26 600 Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy yht. Netto -6 660-3 370-2 000-12 030 Ounasjoen (Sinetän) monitoimitalo Netto -4 000-3 370-7 370 Meltauksen monitoimitalo Netto -1 660-1 660 Muut käyttöomaisuusinvestoinnit Netto -1 000-2 000-3 000 KAIKKI YHTEENSÄ Netto -48 187-43 363-34 808-126 358 93

7 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelmassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Niiden nettomäärä osoittaa kunnan rahavarojen muutoksen tilikaudella. Rahoituslaskelma osoittaa, kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta investointeihin, lainan lyhennyksiin ja muihin rahoitusmenoihin sekä miten rahoitustarve katetaan. Rahoitustarve katetaan joko lainojen lisäyksellä ja/tai toimintapääoman vähennyksellä. Tulorahoituksen riittävyydestä voidaan tehdä johtopäätöksiä esim. seuraavilla tavoilla: Kaupungin talous on ylijäämäinen tai vahvistuva, kun vuosikate kattaa sekä pitkäaikaisten lainojen lyhennykset että poistonalaiset investoinnit. Sen sijaan talous on heikkenevä, kun vuosikate on positiivinen mutta ei kata poistoja ja tilikauden tulos on negatiivinen. Tulevalla suunnittelukaudella kaupungin taloutta voi kuvata sanalla heikkenevä. Määrärahojen sitovuus Rahoitusosan sitovia määrärahoja ovat lainanantoon osoitettu enimmäismääräraha (brutto) ja pitkäaikaisten lainojen ottoon osoitettu enimmäismääräraha (brutto). Vuosikate Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeisin kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä ja kaupungin talouden tasapainoisuutta. Perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen. Talousarvion mukaan Rovaniemen kaupungin vuosikate kattaa poistot vasta vuonna 2019, jos SOTEuudistuksen reunaehdot rahoituksen suhteen ovat nykyisten linjausten mukaisia. Nettoinvestointien rahoittamiseen ja lainojen lyhennyksiin kokonaisuudessaan vuosikate ei riitä koko suunnittelukauden aikana. Vuonna 2017 vuosikatetta kertyy 5,6 miljoonaa euroa ja koko suunnittelukaudella 24,6 miljoonaa euroa. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan vuosikatteen perusteella: 1. Kunnan talous on ylijäämäinen tai vahvistuva, kun vuosikate kattaa sekä pitkäaikaisten lainojen lyhennykset että poistonalaiset investoinnit. 2. Kunnan talous on tasapainossa, kun vuosikate kattaa poistot. Poistojen on vastattava keskimääräistä poistonalaisten investointien tasoa. 3. Kunnan talous on heikkenevä, kun vuosikate on positiivinen, mutta tilikauden tulos negatiivinen. 4. Kunnan talouden tila on heikko, kun vuosikate on negatiivinen. Investoinnit Investoinnit merkitään rahoituslaskelmaan erillisen investointisuunnitelman mukaan. Investointisuunnitelmaan sisältyvät arviot hankintamenoista, rahoitusosuuksista ja käyttöomaisuuden myyntituloista. Vuoden 2017 nettoinvestoinnit ovat 17,6 miljoonaa euroa, ja koko suunnittelukaudella investoidaan 57,5 miljoonalla eurolla. Antolainat Antolainan lisäykset sisältävät varauksen liikelaitosten, tytäryhtiöiden ja muiden antolainatarpeisiin, joilla tuetaan kaupungin strategian mukaisia toimenpiteitä. Antolainoja myönnetään vuonna 2017 yhteensä 15,5 miljoonaa euroa. Antolainan vähennyksiin on laskettu lainasuunnitelmien mukaiset lyhennykset. 94

Lainakannan muutokset Pitkäaikaisia lainoja otetaan kaupungin ja Tilaliikelaitoksen pitkävaikutteisten investointien rahoittamiseen. Vuonna 2017 on arvioitu otettavan uutta pitkäaikaista lainaa 37,4 miljoonaa euroa ja koko suunnittelukaudella yhteensä 81,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 nostetuista lainoista 15,5 miljoonaa myönnetään antolainoina kaupungin tytäryhtiöille. Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset on merkitty talousarvion laadintahetkeen mennessä otettujen lainojen lyhennysaikataulujen mukaan. Liikelaitoksen lainakannan muutokset yhdistetään koko kaupungin rahoituslaskelmaan. Vuonna 2017 pitkäaikaisia lainoja lyhennetään 10,6 miljoonaa euroa ja koko suunnittelukaudella yhteensä 34,15 miljoonaa euroa. Vuosikatteen alhaisuudesta johtuen lainakanta tulee kasvamaan vuosina 2017-2019 vielä noin 52,8 miljoonaa euroa, mikäli investoinnit toteutetaan suunnitelman mukaan ja kaupungin nettokäyttömenojen kasvu pysyy suunnitellulla tasolla. Lyhytaikaiset lainat Kassan vaihtelujen tasapainottamiseen otetaan tarpeen mukaan lyhytaikaista lainaa, joka maksetaan yleensä talousarviovuoden kuluessa takaisin. Lyhytaikaisen lainan käyttö on tällä hetkellä olemattomien korkojen ansiosta todella edullista. Maksuvalmiutta tarkkaillaan päivittäin. Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta on tunnusluku, joka ilmaisee sen kuinka paljon rahavirrasta jää nettolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. Mikäli rahavirta on negatiivinen, ilmaisee määrä sen, kuinka paljon menoja on jouduttu kattamaan joko kassavaroilla tai ottamalla lisää lainaa. Vuonna 2017 on koko kaupungin toiminnan ja investointien rahavirta -12,4 miljoonaa euroa ja koko suunnittelukaudella -34,4 miljoonaa euroa. 95

Koko kaupungin nettoinvestoinnit, poistot, vuosikate ja lainakanta sekä konsernin lainakanta (lainakannat esitetty 2. akselilla) Koko kaupungin nettoinvestoinnit, poistot, vuosikate ja lainakanta sekä konsernin lainakanta (1 000 ) 50 000 200 000 45 000 180 000 40 000 160 000 35 000 140 000 30 000 120 000 25 000 100 000 20 000 80 000 15 000 60 000 10 000 40 000 5 000 20 000 0 0-5 000-20 000 Nettoinvestoinnit Poistot Koko kaupungin vuosikate Lainakanta Kaupunkikonsernin lainakanta 2. akselilla 2. akselilla 96