Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM2016-00613 VO Rajamäki Anu(VM) 31.10.2016 KÄYTTÖ RAJOITETTU Asia Hybridijärjestelysääntöjä koskevat muutokset veron kiertämisen estämistä koskevaan direktiiviin Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio antoi 25.10.2016 ehdotuksen direktiiviksi koskien direktiivin (EU) 2016/1164 muuttamista kolmansien valtioiden kanssa ilmeneviä hybridijärjestelyjä koskevilta osin (COM(2016) 687 final), jäljempänä ehdotus tai direktiiviehdotus. Ehdotukseen liittyy myös komission laatima muistio (SWD(2016) 345 final). Komissio on esitellyt direktiiviehdotusta 27.10.2016 korkean tason työryhmän kokouksessa. Ecofin-neuvostossa 8.11.2016 on tarkoitus alustavasti vaihtaa näkemyksiä asiasta. Ehdotuksen käsittely on aloitettu 3.11.2016 neuvoston välittömän verotuksen työryhmässä. Tavoiteaikataulu poliittiselle yhteisymmärrykselle direktiiviehdotuksesta on nopea. Direktiiviehdotuksesta tavoitellaan neuvoston yleisnäkemystä joulukuun 2016 Ecofinneuvostossa. Direktiiviehdotuksen mukaan sääntely olisi saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 31.12.2018. Suomi pitää yleisesti tärkeänä toimenpiteitä veron välttämisen ja voitonsiirron estämiseksi. Suomi kannattaa pyrkimyksiä torjua veron kiertämistä ja aggressiivista verosuunnittelua kansainvälisellä ja Euroopan unionin tasolla. Kansainvälinen yhteistoiminta on näiden tavoitteiden saavuttamisessa keskeistä. Suomi kannattaa direktiiviehdotusta, jossa ehdotetaan täytäntöön pantavaksi verotuksellisista hybridijärjestelyistä seuraavia verovaikutuksia ehkäiseviä toimia. Hybridisääntelyn tehokkuuden kannalta ja tulkintaepävarmuuksien välttämiseksi on tärkeää, että direktiiviehdotuksen jatkovalmistelussa otetaan riittävästi huomioon ehdotettujen säännösten yhteensopivuus OECD:n veropohjan rapautumisen ja voitonsiirtojen estämistä koskevassa hankkeessa, Base Erosion and Profit Shifting (BEPS), jo laadittujen vastaavien säännösten kanssa.
Pääasiallinen sisältö 2(8) Yleistä Direktiiviehdotus liittyy komission 25.10.2016 antamaan yritysverotuspakettiin. Pakettiin sisältyvillä lainsäädäntöehdotuksilla pyritään luomaan oikeudenmukainen, kilpailukykyinen ja vakaa yritysverojärjestelmä EU:lle. Muita pakettiin sisältyviä direktiiviehdotuksia olivat uusi ehdotus yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (Common Consolidated Corporate Tax Base, CCCTB) sekä ehdotus riidanratkaisumekanismista. Direktiiviehdotus täydentää heinäkuussa 2016 annettua veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta annettua direktiiviä (EU) 2016/1164, jäljempänä veron kiertämisen estämistä koskeva direktiivi. Veron kiertämisen estämistä koskeva direktiivi tulee kansallisesti panna pääosin täytäntöön viimeistään 31.12.2018. Direktiiviehdotuksen tausta Ehdotus liittyy Ecofin-neuvoston veron kiertämisen estämistä koskevan direktiivin hyväksymisen yhteydessä antamaan lausumaan, jonka mukaan neuvosto pyytää komissiota esittämään vuoden 2016 lokakuuhun mennessä ehdotuksen kolmansiin maihin liittyvistä verokohtelun eroavuuksista ja säännöistä, jotka ovat johdonmukaisia BEPS-toimenpidettä 2 koskevassa OECD:n raportissa suositeltujen sääntöjen kanssa ja vähintään yhtä tehokkaita kuin ne, jotta ehdotuksesta voitaisiin päästä yhteisymmärrykseen vuoden 2016 loppuun mennessä. Veron kiertämisen estämistä koskeva direktiivi oli seurausta G20-ryhmän ja Euroopan taloudellisen yhteistyön järjestön, OECD:n BEPS-hankkeen loppuun saattamiselle sekä Euroopan parlamentin, useiden jäsenvaltioiden, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan ja tiettyjen kansainvälisten kumppaneiden peräänkuuluttamalle tarpeelle lähestyä yhtiöveron väärinkäytöksiä tehokkaammalla ja johdonmukaisemmalla tavalla EU:ssa. Direktiiviehdotuksessa veron kiertämisen estämistä koskevaan direktiiviin ehdotetaan lisättäväksi uusia määritelmiä sekä laajemmat säännökset direktiivin soveltamisesta verotuksellisiin hybridijärjestelyihin. Direktiiviehdotuksen tarkoituksena on BEPShankkeen toimenpiteen 2 yhteydessä laadittujen hybridijärjestelyjä koskevien suositusten koordinoitu täytäntöönpano Euroopan unionissa. Kyseiset suositukset muodostavat kattavan kehyksen verotuksellisten hybridijärjestelyjen tuottamien etujen estämiseksi. Verotukselliset hybridijärjestelyt ovat seurausta suoritusten tai toimijoiden oikeudellisen luonnehdinnan ja verokohtelun eroista kahdessa oikeudellisessa järjestelmässä. Tällaiset järjestelyt ovat levinneet laajalti ja ne johtavat merkittävään yhteisöveropohjan rapautumiseen EU-valtioissa. Järjestelyt ovat monimuotoisia ja niitä hyväksi käyttäen syntyy kansainvälisissä tilanteissa veroetuja monenkertaisten vähennysten tai veronhyvitysten sekä verottamatta jäävien tulojen muodossa. Kyse voi olla esimerkiksi rahoitukseen liittyvistä järjestelyistä, joissa rahoitusinstrumenttia käsitellään verotuksessa yhdessä valtiossa omana pääomana ja toisessa vieraana pääomana. Tällöin instrumentin perusteella maksettavia suorituksia käsitellään maksajan kotivaltion verotuksessa vähennyskelpoisena suorituksena, esimerkiksi korkona, ja tulonsaajan kotivaltiossa verovapaana voitonjakona, eikä verotuksessa vähennettävää menoa vastaavaa veronalaista tuloa synny.
Sisältö pääkohdittain 3(8) Direktiiviehdotus laajentaa veron kiertämisen estämistä koskevan direktiivin suppeaa hybridijärjestelyihin sovellettavaa sääntöä, joka koskee vain EU:n sisäisiä tilanteita. Hybridijärjestelyihin sovellettavan sääntelyn tulisi, ollakseen tehokas, kattaa myös järjestelyt, joilla on liityntä EU:n ulkopuolisiin valtioihin. Sääntelyn tulisi lisäksi kattaa verotukselliset hybridijärjestelyt, joihin liittyy kiinteitä toimipaikkoja ja yritysten kaksoisasumiseen liittyviä tilanteita tai joissa on kyse niin sanotuista hybridiinstrumenttien siirroista tai hybridijärjestelyyn liittyvän verovaikutuksen siirtämisestä valtiosta toiseen. Esitetyllä lainsäädännöllä pyritään estämään tällaisiin järjestelyihin liittyvien veroetujen saaminen. Direktiiviehdotuksessa säädetään periaatepohjaiset säännöt ja jätetään täytäntöönpanon yksityiskohdat jäsenvaltioiden päätettäviksi, sillä jäsenvaltiot pystyvät paremmin muokkaamaan sääntöjä niiden yhtiöverojärjestelmiin parhaiten sopivalla tavalla. Veron kiertämisen estämistä koskevan direktiivin 3 artiklan mukaan direktiivin sääntely on vähimmäistaso. Direktiiviehdotus pohjautuu BEPS-hankkeen hybridijärjestelyjä koskeviin suosituksiin, mutta ehdotuksessa on otettu huomioon se, että kyseessä on sisämarkkinoilla toteutettava yhteinen sääntely. Osaltaan tästä johtuen säännösehdotukset eivät täysin vastaa BEPShankkeen suosituksia. Direktiiviehdotuksen sääntelyä sovellettaisiin kaikkiin verovelvollisiin, joihin sovelletaan yhtiöveroa jäsenvaltiossa. Sen soveltamisalaan kuuluvat myös unionissa sijaitsevat kiinteät toimipaikat, vaikka yhtiöverovelvollinen ei itse kuulu direktiiviehdotuksen soveltamisalaan eli on Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen ulkopuolella. Sääntelyä sovellettaisiin etuyhteydessä olevien osapuolten välisiin järjestelyihin. Lisäksi sääntelyä sovellettaisiin myös muiden kuin etuyhteysosapuolten välisissä niin sanotuissa strukturoiduissa järjestelyissä, joissa veroetu on yksi järjestelyn elementeistä. Direktiiviehdotuksessa esitetään sääntelyä, jonka tarkoituksena on ehkäistä verotuksellisiin hybridijärjestelyihin perustuvien veroetujen saaminen sellaisissa tilanteissa, joihin voi liittyä EU:n ulkopuolinen valtio tai kiinteä toimipaikka. Sääntely kattaisi lisäksi muita hybridijärjestelyjä, jotka BEPS-hankkeessa tehdyn selvityksen mukaan aiheuttavat voitonsiirtoja ja veropohjan rapautumista. Ehdotetun sääntelyn tarkoituksena on ainoastaan ehkäistä verotuksellisesta hybridijärjestelystä syntyvä veroetu joko epäämällä verotuksessa tehtävä vähennys tai lisäämällä tietty erä veronalaiseen tuloon. Sääntelyn tarkoituksena ei ole muuttaa verojärjestelmän yleisiä piirteitä kuten esimerkiksi alhaisia verokantoja. Hybridiyhtiöjärjestelyt Direktiiviehdotuksessa ehdotetaan, että direktiivin sääntelyä koskien järjestelyjä, joihin liittyy hybridiyhtiö, laajennettaisiin. Hybridiyhtiöllä tarkoitetaan kaikenlaisia juridisia toimintamuotoja, kuten esimerkiksi henkilö- tai osakeyhtiöitä, joissa liiketoimintaa voidaan harjoittaa. Hybridiyhtiötä voidaan verolainsäädännössä pitää erillisenä verovelvollisena tai niin sanottuna läpinäkyvänä toimintamuotona, jolloin hybridiyhtiön tuottamasta tulosta on verovelvollinen yhtiön osakas. Kansainvälisissä järjestelyissä ilmenee tilanteita, joissa samaa yhtiötä pidetään yhdessä valtiossa erillisenä verovelvollisena ja toisessa valtiossa läpinäkyvänä. Verotuksessa voi tällöin syntyä
4(8) kaksinkertaisia vähennyksiä tai tilanteita, joissa verotuksessa vähennettyä menoa vastaavaa tuloa ei veroteta. Kaksinkertaisella vähennyksellä tarkoitetaan direktiiviehdotuksessa sitä, että samat maksut, menot tai tappiot vähennetään kahdessa valtiossa, mutta vastaavia tuloja ei oteta verotuksessa huomioon kahteen kertaan. Direktiiviehdotuksessa käsitellään myös hybridiyhtiöjärjestelyjä, joissa maksu vähennetään yhdessä valtiossa, mutta sitä ei oteta vastaavasti huomioon toisen valtion veropohjassa. Veron kiertämisen estämistä koskevan direktiivin 2 artiklan 9 b) kohdassa jälkimmäistä tilannetta kutsutaan vähennykseksi ilman veropohjaan sisällyttämistä. Veron kiertämisen estämistä koskevan direktiivin 9 artiklan mukaan EU:n sisäisissä tilanteissa hybridiyhtiöjärjestelyyn liittyvä veroetu poistetaan kaksinkertaisen vähennyksen tapauksessa siten, että vähennys annetaan vain siinä jäsenvaltiossa, jossa maksun lähde on. Säännöstä ehdotetaan täydennettäväksi koskien tilanteita, joissa järjestely tapahtuu jäsenvaltion ja EU:n ulkopuolisen kolmannen valtion välillä. Direktiiviehdotuksen mukaan jäsenvaltion tulisi tällöin evätä verovähennys siltä osin kuin kyseinen kolmas valtio ei ole poistanut hybridijärjestelystä aiheutuvaa verovaikutusta. Kun kyse on vähennyksestä ilman veropohjaan sisällyttämistä, veron kiertämisen estämistä koskevan direktiivin 9 artiklan 2 kohdan mukaan EU:n sisäisissä tilanteissa hybridiyhtiöjärjestelyihin liittyvä veroetu poistetaan siten, että maksajan jäsenvaltio epää verovähennyksen. Säännöstä ehdotetaan täydennettäväksi koskien tilanteita, joissa järjestely tapahtuu jäsenvaltion ja EU:n ulkopuolisen kolmannen valtion välillä ellei kyseinen kolmas valtio ole jo poistanut järjestelystä aiheutuvaa verovaikutusta. Direktiiviehdotuksen mukaan jäsenvaltion tulisi tällöin lisätä evätä verovähennys, jos maksaja on jäsenvaltiossa. Jos sen sijaan suorituksensaaja on jäsenvaltiossa, jäsenvaltion tulisi direktiiviehdotuksen mukaan ottaa tulo huomioon suorituksensaajan veronalaisena tulona. Hybridi-instrumenttijärjestelyt Hybridi-instrumenttijärjestelyillä tarkoitetaan erilaisiin rahoitusvälineisiin liittyviä järjestelyjä. Direktiiviehdotuksen mukaan kansainvälisissä tilanteissa voi ilmetä hybridiinstrumentteihin perustuvia suorituksia, jotka vähennetään verotuksessa yhdessä valtiossa, mutta joita ei oteta vastaavasti huomioon toisen valtion veropohjassa. Kyse on edellä mainituista vähennyksistä ilman veropohjaan sisällyttämistä. Veron kiertämisen estämistä koskevan direktiivin mukaan EU:n sisäisissä tilanteissa hybridi-instrumenttijärjestelyihin liittyvä veroetu poistetaan siten, että maksajan jäsenvaltio epää verovähennyksen. Säännöstä ehdotetaan täydennettäväksi koskien tilanteita, joissa järjestely tapahtuu jäsenvaltion ja EU:n ulkopuolisen kolmannen valtion välillä siltä osin kuin kyseinen kolmas valtio ei ole poistanut järjestelystä aiheutuvaa verovaikutusta. Direktiiviehdotuksen mukaan jäsenvaltion tulisi tällöin evätä verovähennys, jos maksaja on jäsenvaltiossa. Jos sen sijaan suorituksensaaja on jäsenvaltiossa, jäsenvaltion tulisi direktiiviehdotuksen mukaan ottaa tulo huomioon suorituksensaajan veronalaisena tulona. Hybridi-instrumenttien siirrot Direktiiviehdotuksessa hybridi-instrumenttien siirroilla viitataan erilaisiin rahoitusinstrumenttien siirtoihin eri toimijoiden välillä. Näihin järjestelyihin voi
5(8) kansainvälisissä tilanteissa liittyä edellä kuvattuja veroetuja, jos siirron kohteena olevaan instrumenttiin perustuvien suoritusten katsotaan yhden valtion verotuksessa kuuluvan siirtäjälle ja toisessa valtiossa siirron saajalle. BEPS-hankkeessa hybridi-instrumenttien siirtoja koskevat suositukset kattavat erityisesti ns. takaisinostokaupat (sale and repurchase) sekä arvopapereiden lainauksen. Tällaisessa järjestelyssä voi syntyä vähennys ilman veropohjaan sisällyttämistä jos siirron kohteena olevaan instrumenttiin liittyvää suoritusta pidetään yhdessä valtiossa verotuksessa vähennyskelpoisena menona, kun taas toisessa valtiossa samaa suoritusta pidetään verovapaana omaisuuden tuottona. Direktiiviehdotuksen mukaan veroetu poistettaisiin sekä EU:n sisäisissä tilanteissa että tilanteissa, joissa järjestely tapahtuu jäsenvaltion ja EU:n ulkopuolisen kolmannen valtion samoin kuin edellä on hybridiinstrumenttijärjestelyjen osalta kuvattu. Hybridi-instrumenttien siirroissa voi syntyä myös tilanne, jossa kahden eri toimijan katsotaan kahdessa eri valtiossa saavan saman tulon. Tällöin on mahdollista, että molemmilla verovelvollisilla on oikeus vaatia verotuksessa hyvitystä kyseisen suorituksen perusteella maksetusta lähdeverosta. Direktiiviehdotuksen mukaan veroetu poistettaisiin näissä tilanteissa rajoittamalla hyvityksen määrää suhteessa verovelvollisen järjestelystä saamaan nettotulon määrään. Kiinteisiin toimipaikkoihin liittyvät hybriditilanteet Direktiiviehdotuksen mukaan kiinteisiin toimipaikkoihin voi liittyä erilaisia tilanteita, jotka synnyttävät edellä kuvattuja veroetuja, joita direktiivillä on tarkoitus ehkäistä. Direktiiviehdotuksessa ehdotetaan tämän vuoksi uusia säännöksiä näihin tilanteisiin. Kiinteiden toimipaikkojen yhteydessä voi verotuksessa ilmetä yhteensopimattomuustilanteita, kun sivuliikkeen sijaintivaltiossa liiketoiminnan ei katsota muodostavan kiinteää toimipaikkaa verotuksessa, mutta pääliikkeen valtiossa katsotaan kiinteän toimipaikan muodostuneen. Jos kiinteän toimipaikan tulot on pääliikkeen valtiossa vapautettu verosta, ei sivuliikkeen tuottamia voittoja veroteta sivuliikkeen valtiossa eikä pääliikkeen valtiossa. Direktiiviehdotuksen mukaan kiinteän toimipaikan tuloa ei tällöin tulisi vapauttaa verosta pääliikkeen valtiossa. Lisäksi kiinteiden toimipaikkojen yhteydessä voi direktiiviehdotuksen mukaan ilmetä kaksinkertaisia vähennyksiä sekä vähennyksiä ilman veropohjaan sisällyttämistä vastaavasti kuin edellä on kuvattu hybridiyhtiöiden osalta. Veroedun poistamiseksi näissä tilanteissa sovellettaisiin ehdotuksen mukaan myös samoja säännöksiä kuin edellä on kuvattu hybridiyhtiöjärjestelyiden kohdalla. Hybridijärjestelyyn liittyvän verovaikutuksen siirtäminen valtiosta toiseen Direktiiviehdotuksessa on kuvattu hybridijärjestelyihin liittyvän verotuksellisen vaikutuksen, joka syntyy kolmansissa valtioissa olevien toimijoiden välillä, siirtämistä eteenpäin EU:n jäsenvaltioon käyttäen muita menetelmiä kuin hybridijärjestelyjä. Näin toimien voitaisiin ilman erillissäännöstä välttää EU-valtion hybridisääntely. Tällöin verotuksessa vähennyskelpoista menoa vastaava tulo kuittaantuu toisessa valtiossa hybridijärjestelyn synnyttämän kaksinkertaisen vähennyksen tai sellaisen vähennyksen, joka tehdään ilman veropohjaan sisällyttämistä, vaikutuksesta kolmansien valtioiden välillä. Järjestelyn tarkoituksena on siirtää hybridijärjestelyn vaikutus kolmansista valtioista EU-jäsenvaltioon.
6(8) Ehdotuksen mukaan veroetu poistettaisiin edellä kuvatuissa tilanteissa epäämällä verovähennys siinä valtiossa, johon hybridijärjestelyn verovaikutus on siirretty. Sääntelyn tarkoituksena on turvata veron kiertämisen estämistä koskevaan direktiiviin ja direktiiviehdotukseen sisältyviä säännöksiä pyrkimyksiltä kiertää tätä sääntelykokonaisuutta käyttäen hyväksi kolmansia valtioita, joissa ei ole hybridisääntöjä. Kaksoisasumiseen liittyvät hybridijärjestelyt Kaksoisasumiseen voi verotuksessa liittyä mahdollisuus kaksinkertaisiin vähennyksiin, jos sama meno vähennetään molemmissa valtioissa, joissa verovelvollinen asuu. Direktiiviehdotuksen mukaan tilanteissa, joissa järjestely tapahtuu jäsenvaltion ja EU:n ulkopuolisen kolmannen valtion välillä, veroetu poistettaisiin epäämällä vähennys jäsenvaltiossa siltä osin kuin kyseinen kolmas valtio ei ole jo poistanut järjestelystä aiheutuvaa verovaikutusta. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Ehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 115 artiklaan, jonka mukaan direktiivin hyväksyminen edellyttää jäsenvaltioiden yksimielisyyttä. Direktiiviehdotuksen säännöksillä pyritään estämään verotuksellisiin hybridijärjestelyihin perustuvaa veron kiertämistä rajojen yli ja antamaan yhteiset puitteet BEPS-hankkeen hybridisuositusten siirtämiseksi koordinoidulla tavalla osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä. Ehdotuksen mukaan tällaisia tavoitteita ei pystytä saavuttamaan riittävällä tavalla jäsenvaltioiden yksipuolisesti toteuttamin toimin, jolloin sisämarkkinoiden hajautuminen vain kertautuisi ja mahdollisesti pahenisi ja nykyiset verotuksen yhteensopimattomuustilanteet jäisivät voimaan. Direktiiviehdotuksen mukaan lähestymistapa vastaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa määrättyä toissijaisuusperiaatetta. Komission näkemystä toissijaisuudesta voidaan pitää oikeana. Direktiiviehdotuksen mukaan suunnitellut toimenpiteet eivät mene pidemmälle kuin on tarpeen suojan vähimmäistason varmistamiseksi sisämarkkinoille. Sen vuoksi direktiiviehdotuksessa ei säädetä täydellisestä yhdenmukaistamisesta, vaan pelkästään vähimmäistasosta. Ehdotuksen mukaan direktiivillä varmistetaan tarvittava koordinoinnin taso unionin tasolla direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi. Ehdotus ei siis menisi pidemmälle kuin on tarpeen sen tavoitteiden saavuttamiseksi, minkä vuoksi se noudattaisi suhteellisuusperiaatetta. Komission näkemystä suhteellisuusperiaatteesta voidaan pitää oikeana. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Euroopan parlamentti ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitea eivät ole vielä antaneet lausuntojaan. Valtiovarainministeriö EU9-jaosto kirjallinen kuuleminen 7. 9.11.2016
Eduskuntakäsittely - 7(8) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 :n 5 kohdan mukaan Ahvenanmaalla on lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat kunnalle tulevaa veroa. Ahvenanmaalle rekisteröidyt yhteisöt maksavat valtakunnalle yhteisöveron valtion osuuden, mutta maakunnalle maksettavan veron suuruudesta säätää maakuntapäivät. Direktiiviehdotuksilla on merkitystä ensisijassa veropohjan määrittämisen kannalta, eikä se sisällä verokantoja koskevia säännöksiä, minkä vuoksi ehdotuksella ei olisi välitöntä vaikutusta Ahvenanmaan asemaan. Taloudelliset vaikutukset Voimaan tulleessaan direktiivin säännökset on implementoitava kansalliseen lainsäädäntöön. Suomessa ei ole voimassa direktiiviehdotuksen sääntelyä vastaavia hybridien verotussäännöksiä. Direktiiviehdotukseen ei sisälly vaikutusarviota, joten siinä ei ole arvioita ehdotettujen muutosten taloudellisista vaikutuksista Euroopan unionissa kokonaisuudessaan tai jäsenvaltiossa. Komissio on antanut direktiiviehdotuksen yhteydessä muistion, jossa kuvataan verotuksellisiin hybridijärjestelyihin liittyviä selvityksiä, joita on tehty sekä OECD:ssa että EU:ssa. Komissio on valmistelun yhteydessä kuullut myös sidosryhmien edustajia. Ehdotuksen taloudellisia vaikutuksia Suomelle ei ole mahdollista arvioida euromääräisesti, koska ehdotuksessa on kyse uudesta veronkiertosääntelystä, jota sovellettaisiin tapauskohtaisesti. Direktiivin johdosta syntyvien taloudellisten vaikutusten kannalta merkitystä on verovelvollisten käyttäytymisen muutoksilla sekä sillä miten laajasti BEPS-hankkeen suositukset implementoidaan maailmanlaajuisesti. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat COM(2016) 687 final SWD(2016) 345 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/VO erityisasiantuntija Anu Rajamäki, p. 0295530398, anu.rajamaki@vm.fi EUTORI-tunnus EU/2016/1626 Liitteet Viite
8(8) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi