Lohjan kaupungin matkailun suuntaviivat vuosille 2007 2013 Lohjan kaupungin elinkeinopolitiikka on toimintaa, jolla kaupunki edistää yritys- ja elinkeinotoiminnan myönteistä kehittymistä, uusien työpaikkojen syntymistä sekä oman taloudellisen perustansa vahvistamista. 17.5.2006 14.6.2007
SISÄLLYS 1. Matkailun visio vuoteen 2013...4 2. Matkailun nykytila ja merkitys...4 3. Vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkat...7 4. Matkailun kehittämisen painopisteet...8 4.1. Lohja tunnetuksi ja vetovoimaiseksi matkailukaupungiksi...8 4.2. Kaupungin infrastruktuuri matkailun tueksi...10 4.3 Alueellisen matkailuyhteistyön kehittäminen...11 Liite...13 2
JOHDANTO Lohjan kaupunginhallitus nimitti kokouksessaan 19.6.2006 luottamushenkilöryhmän ja yritysjohtajaryhmän valmistelemaan Lohjan matkailun suuntaviivoja vuosille 2007 2013. Luottamushenkilöryhmän kokoonpano oli seuraavanlainen: Ilkka Lähteenmäki, puheenjohtaja Leo Rintanen, varapuheenjohtaja Pekka Ilmarinen Tuula Jämsén Matti Pajuoja Leena Salvén Erja Vaarala Yritysjohtajaryhmään kuuluivat: toimitusjohtaja Markku Ignatius St. Laurence Golf Oy toimitusjohtaja Joonas Leikkola Koulutustalo Majakka Oy, Ryhmä X elinkeinonharjoittaja Ritva Patrikainen Huoneistohotelli Pohjolan Tuvat Honkaniemi johtaja Kalevi Rautjoki Vivamon toimintakeskus toimitusjohtaja Sami Seppälä Lohjanjärven Risteilyt Oy rehtori Seija Toivonen ja liikuntapalvelujohtaja Sirpa Arvonen Kisakallion Urheiluopisto Ryhmät kokoontuivat sekä yhdessä että erikseen. Yritysjohtajaryhmä toi valmisteluun näkemyksiä Lohjan matkailun nykytilasta ja kehittämismahdollisuuksista. Luottamushenkilöryhmä ohjasi ohjelman lopulliseen muotoonsa. Lohjan kaupungin matkailun suuntaviivat sisältää vision, nykytilakuvauksen, SWOTanalyysin sekä painopiste- ja toimenpideosan. Ohjelman liitteessä käsitellään taustatietoa Lohjan matkailun kehityksestä. 3
1. Matkailun visio vuoteen 2013 Lohjalle on pääkaupunkiseudulta ja Turun seudulta helppo tulla nauttimaan virkistävistä kokous- ja päivämatkailukohteista tai kokemaan mieleenpainuvia luonto-, liikunta- ja kulttuurielämyksiä. 2010-luvun alussa Lohjalla on käytettävissä myös uuden kaupunkihotellin palvelut. Uudenmaan liiton matkailuvision ydinsanat ovat kulttuuri, kokous, meri ja pääkaupunki. Myös Uudenmaan liiton laatimassa Hiiden seudun matkailustrategiassa ja toimintaohjelmassa 1 painotetaan kokous- ja vapaa-aikamatkailun merkitystä. Työryhmän näkemyksen mukaan ydinsanoja Lohjan matkailustrategiassa sovelletaan muodossa luonto, liikunta, läheisyys ja luovuus. Luonto-, liikunta- kokous- ja kulttuuripalvelut muodostavat Lohjalla osallistuvan elämysmatkailun kehittämisalustan. 2. Matkailun nykytila ja merkitys Pääkaupunki on Lohjalle tärkeä sekä ulkomaisten matkailijoiden ensikohteena että päivämatkailun tärkeänä lähtöalueena. Pääkaupunkiseudulla asuu yli miljoona potentiaalista matkailijaa ja sieltä saapuvat ovat Lohjan matkailun tärkein asiakasryhmä. Pääkaupunkiseudun läheisyydestä johtuen Lohjalla kävijät ovat pääasiassa päivämatkailijoita. Pääkaupunkiseudun asukkaista kolme neljästä tuntee Lohjaa tavalla tai toisella. Parhaiten Lohjalta tunnistetaan Tytyrin kaivos, Lohjan Pyhän Laurin kirkko ja Lohjanharju. Omena ja järvi ovat seuraavaksi tutuimmat. Sen sijaan Lohjan tori, Vironperä, Neidonkeidas, Kisakallio ja Vivamo ovat jo paljon harvempien tuntemia. Lohjan lukuisat tapahtumat eivät ole vielä tavoittaneet tavallista pääkaupunkiseudun asukasta. Tosin tulokset perustuvat pieneen otantaan. 2 Myös Lohjan kesäasukkaat ovat kaupungin näkökulmasta merkittävä matkailijaryhmä. Lohjalla on noin 3 000 vapaa-ajan asukasta. He ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä Lohjan kaupallisiin palveluihin ja toritarjontaan. Puutteeksi kesäasukkaat kokevat, ettei Lohjanjärveä hyödynnetä enemmän. Eniten odotuksia on Aurlahden rannan ravintola- ja kahvilapalveluille. 3 Lohja on monipuolinen lähimatkailukohde yli miljoonalle matkailijalle Lohjan vahvuutena on sen keskeinen sijainti Uudenmaan metropolialueella. Lohjalle pääsee puolessa tunnissa pääkaupunkiseudulta ja kolmessa vartissa lentoasemalta. Vuonna 2009 moottoritien valmistuttua matka Turusta Lohjalle vie aikaa tunnin verran. Toteutetuista tutkimuksista käy selville, etteivät pääkaupunkiseutulaiset kuitenkaan vielä tunne hyviä moottoritieyhteyksiä Lohjalle, koska antavat liikenneyhteyksistä huonon arvion. Pääkaupunkiseudulla Lohjasta on lapsiystävällinen, muttei erityisen viihtyisä mielikuva. 4 Lohjan markkinointiviestintä on pitkään perustunut omenaimagoon. Lohjan matkailullista imagoa ei ole laajamittaisesti tutkittu, mutta Helsingin keskustassa toteutettu matkailun katugallupin mukaan tämä viesti ei ole tavoittanut toivotussa määrin 1 Hiiden seutu 2013 matkailu, strategia- ja toimintaohjelma, 2006 2 Matkailun katugallup Helsingissä, 2006 3 Mökkiläisten palvelukartoitus, 2006 4 Pääkaupunkiseudun muuttohalukkuus, 2006 4
ulkopaikkakuntalaisia. Tunnettuna matkailukohteena Lohjalla erottuu toistaiseksi vain Tytyri. 5 Matkailutuotteena Tytyrissä on runsaasti kehittämispotentiaalia innovatiivisille matkailuyrityksille. Muita vielä orastavia matkailun kärkikohteita ovat Lohjan kirkko ja Vivamo hengellisenä sekä Kisakallio ja St Laurence Golf liikunnallisina elämysmaailmoina. Lohjanharju ja Lohjanjärvi ovat tunnettuja ja tarjoavat toistaiseksi vielä lähes hyödyntämättömiä mahdollisuuksia matkailukohteina. Yksi kehittämismahdollisuuksia tarjoava on Lempolan vesitorni, josta avatuu erinomainen näkymä niin kaupunkiin kuin Lohjanjärvelle. Myös Porlasta ja Aurlahdesta on mahdollista kehittää kaupunkilaisten olohuone ja vapaa-ajan viettäjälle portti ja ikkuna ainutlaatuiseen, eteläsuomalaiseen järvimaisemaan. Haasteena on kehittää lapsiperheille talvisia elämyskohteista, sillä nykyisellään matkailuyritysten palvelutarjonta on vahvimmillaan kesäisin. Lohjalaiset kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut ovat korkeatasoiset. Lohjan musiikkiopisto ja Lohjan kaupunginorkesteri ovat valtakunnallista huipputasoa. Lohjan Tenoripäivät tunnetaan musiikkipiireissä. Lukuisat tapahtumat, mm. Omenakarnevaalit ja Menneen ajan Joulumarkkinat, vetävät lähialueilta Lohjalle vierailijoita, joita varten tapahtumien ketjuttaminen, palveluiden tuottaminen ja markkinointi ovat tulevaisuuden haaste. Lohjan matkailuilmettä voi parantaa pienin keinoin Työryhmän näkemyksen mukaan Lohjan matkailullisena haasteena on vaatimaton tunnettuus kaupungin rajojen ulkopuolella. Haaste on osittain viestinnällinen ja edellyttää edellä mainittujen Lohjan vahvuuksien esille tuomista nykyistä kohdennetummin. Merkittävä apu viestinnässä tulee olemaan kaupungin yhtenäinen graafinen ohjeistus. Heikkouksina matkailukuvassa ovat toistaiseksi riittämättömät majoitusmahdollisuudet. Kisakallion Urheiluopisto ja Vivamon toimintakeskus ovat parhaillaan investoimassa hotellitasoiseen majoituskapasiteettiin. 2010-luvun alussa Lohjalla ovat käytettävissä myös uuden kaupunkihotellin palvelut. Ydinkeskustan viihtyisyyden lisäämisen ja ulkoasun parantamisen työryhmä katsoo Lohjan matkailullisen kaupunkikuvan kannalta tärkeäksi. Monet Lohjan matkailukuvan kauneusvirheistä ovat korjattavissa suhteellisen vähällä rahalla. Automatkailijan opastus Lohjalle ei työryhmän mukaan ole riittävän selkeä, onpa sitten kyse viitoituksesta moottoritieltä Lohjalle, Hanko Hyvinkää-tieltä Lohjan keskustaan tai Lohjan keskustassa Suurlohjankadulle, Kauppakadulle, Laurinkadulle tai vaikkapa torille. Myös Lohjan keskustan pienliikenneväylien opasteiden yhtenäistäminen edesauttaa Lohjan kesän helmien harjun, Aurlahden ja Rantaraitin kokemista. Kun Lohja avautuu ulkomaailmalle, on tärkeää, että kaupunkia, väyliä ja reittejä kehitetään myös matkailijan näkökulmasta. Samoin työryhmä näkee tärkeäksi parantaa Lohjan matkailupalvelukeskuksen saavutettavuutta matkailijan näkökulmasta. Lohja voi tarjota edellytykset osallistuvaan elämysmatkailuun Matkailu on Lohjalla suhteellisen pieni toimiala. Matkailun merkitystä arvioitaessa on kuitenkin huomioitava sen välittömien vaikutusten lisäksi myös välilliset vaikutukset. Kaupungissa vieraileva matkailija ostaa matkailupalvelujen ohella tavanomaisia kaupan palveluja ja muita palveluja. 5 Matkailun katugallup Helsingissä, 2006 5
Helsinki, pääkaupunkiseutu ja ympäröivä Uusimaa ovat Suomen vetovoimaisin ympärivuotinen matkailualue. Pieniä, vetovoimaisia kaupunkikohteita on onnistuttu kehittämään myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tästä esimerkkinä on Porvoo. Lohjalla on kaikki edellytykset saavuttaa samaa vetovoimaisuutta omassa matkailussa. Tosin työryhmä katsoo kuntatalouden tulevaisuudessa asettavan haasteita myös matkailuinfrastruktuurin kehittämiseen. Päätöksenteko vaatii pitkäjänteisyyttä ja tulevaisuuden näkemystä siitä, missä matkailun kehittämiskohteissa kaupungin kannattaa olla mukana. Tärkeimpiä ovat ne, joita kehittämällä matkailun ja kaupan yrittäjät voivat lisätä liikevaihtoaan ja samalla myös kaupunkilaiset parantaa vapaaajanviettomahdollisuuksiaan. Kaupungin tuleekin hakeutua aktiivisesti yhteistyöhön alueen suurimpien toimijoiden kanssa. Me tarvitsemme Helsinkiä ja Helsinki tarvitsee meitä Helsingin matkailustrategiassa haetaan seudullisia kumppaneita. Helsingin matkailu- ja kongressitoimisto ja Helsinki Expert Oy ovat kiinnostuneet tuotteistetuista, omaperäisistä ja tasalaadukkaista matkailupalveluista. Helsinki hakee noin tunnin ajomatkan päässä sijaitsevia kohteita, jotka tuovat lisäarvoa Helsingin markkinointiin. Työryhmän mukaan Lohjan tulee hakeutua Helsingin kumppaniksi. Avainasemassa ovat kuitenkin eturivin matkailuyritykset, joilla on mahdollisuus käyttää markkinointivoimaa ja yhdistää omiin palveluihinsa pienten matkailuyritysten ohjelmapalveluja. Lohjan matkailu- ja elinkeinotoimen tulee osaltaan olla aktiivinen yhteistyöketjujen edistäjä ja kehittäjä. Koko läntisen Uudenmaan käsittävässä matkailun seudullisessa klusteriselvityksessä 6 vuonna 2006 todetuista matkailun trendeistä ovat lohjalaisittain mielenkiintoisimpia seuraavat: ihmiset kaipaavat matkailusta elämyksiä, sisältöä ja ohjelmaa. Henkisten, hengellisten ja luonnon kokemiseen liittyvien palvelujen kysyntä kasvaa. Lyhytlomailu lisääntyy. Liikuntamatkailu on osa vapaa-aikaa. Tilojen ja välineiden vuokraustoiminta yleistyy. Wellness-ajattelu sisältyy matkailupalveluihin. Juniori- ja seniorimatkailu kasvaa yhdessä ja erikseen. Venäläisten ja muiden lähialueilta tulevien matkailijoiden määrä moninkertaistuu. Matkailupalvelujen myynti verkostojen ja Internetin kautta valtaa alaa. Matkailu jakautuu tee se itse -matkoihin ja avaimet käteen -matkoihin. Yritysten ketjuuntuminen kiihtyy. Polttoaineiden hinnat kallistuvat. Klusteriselvityksessä tuotteistaminen on koettu yhdeksi tärkeimmistä Länsi-Uudenmaan matkailuyritysten haasteista. Valtakunnallisista matkailuteemoista Lohjalle sopivat kokous-, hyvinvointi-, ostos-, vesi-, golf- ja lumi- ja jäätuotteet. Erityisteemoiksi Lohjalle soveltuvat tarinat, työ, ruoka, pimeys ja joulunaika. Myös reittituotteet sopivat alueelle, onpa sitten kyse pyöräilystä, historiasta, melonnasta, patikoinnista tai luistelusta. Lohjalla on mahdollisuus tarjota matkailijalle tilaisuus osallistua monenlaisiin elämyksiin, joissa yhdistyy upealla tavalla luonto, liikunta, läheisyys ja luovuus. Lohjan seudun matkailuyrityksissä on nyt vahva kehittämisen halu. Parhaillaan on vireillä useita kontakteja ja neuvotteluja, joissa yritykset hakevat innolla yhteisen tekemisen mahdollisuuksia. Matkailun pohjavire on nyt oikeansuuntainen. 6 Länsi-Uudenmaan klusteriselvitys: matkailu, 2006 6
3. Vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkat Lohjan valtteja ovat monipuolinen luonto sekä liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut sekä liikenteellinen saavutettavuus. Lisäetuna Lohjalla on myös se, että mielenkiintoiset matkailukohteet ja vapaa-ajan viettopaikat ovat pienessä kaupungissa suppealla alueella. Vahvuudet Sijainti ja saavutettavuus Järvi-, lehto- ja harjuluonto Kulttuurin eri muodot Liikunta Muutamat kärkikohteet Mahdollisuudet Metropolialueen matkailun tarpeet Matkailun trendien hyödyntäminen Tuotteistaminen Kokousmatkat Osallistuvat elämykset Matkailutarjonta lapsille Yhteistyö ja verkostoituminen Heikkoudet Tunnettuus Kaupunkikuva Majoitusmahdollisuudet Huippukohteen puute Matkailutoimijoiden puute Talvimatkailukohteet Markkinoinnin organisointi Uhkat Muiden matkailualueiden nopeampi kehittyminen Taloudellisten voimavarojen priorisointi muuhun toimintaan kaupungin päätöksenteossa Taloudellinen taantuma 7
4. Matkailun kehittämisen painopisteet Kaupungin matkailun kehittämisohjelman valmistelussa päädyttiin kolmeen painopistealueeseen: Lohja tunnetuksi ja vetovoimaiseksi matkailukaupungiksi kaupungin infrastruktuuri matkailun tueksi alueellisen matkailuyhteistyön kehittäminen 4.1. Lohja tunnetuksi ja vetovoimaiseksi matkailukaupungiksi Lohjalla ei ole yhtä ylivoimaisen vetovoimaista matkailukohdetta. Turisteille voidaan tarjota osallistuvia matkailuelämyksiä mm. Kisakalliossa, Karnaistenkorvessa, Tytyrissä, Aurlahti Porlassa, Lohjanjärvellä, golf-kentällä ja Vivamossa. Näissä kohteissa toimivia matkailuyrittäjiä on kannustettava kehittämään alueelle yhteisiä tuotteita ja markkinointikonsepteja. Lohjan kaupungilta oli rohkaiseva ele säästää Karnaistenkorpi voimallisilta metsänhakkuilta. Lohjan kaupungin matkailukuvan rakentaminen Lohjalla on viestintä- ja markkinointiorganisaatio Lohja saadaan erottumaan matkailukohteena sukunäköiset perusviestit ja rekrytointi visuaalinen ilme matkailu-, asukas-, yritys- ja rekrytointiviestinnässä kärkikohteet matkailukuvan osana Lohjan valtuusto ja -hallitus Lohjan viestintä- ja markkinointiorganisaatio Lohjan elinkeinotoimi ja matkailupalvelukeskus 2007 2008 Kaupungin markkinointisuunnitelma tehty ja toteutetaan Kaupungin tunnettuus ja kiinnostavuus matkailukohteena Kohderyhmien tunnistaminen lyhytlomalaiset lapsiperheet tapahtumakävijät kokousjärjestäjät luonto- ja liikuntamatkaajat wellness-palvelujen käyttäjät ryhmämatkailijat Matkailuyritykset, Lohjan matkailupalvelukeskus 2007 2008 Yritykset ovat markkinoinnissaan valinneet kohderyhmänsä Kaupungin eri toimialat ovat yhdessä valinneet ydintapahtumat ja kohderyhmät 8
Matkailu- ja vapaa-ajan palvelujen tuotteistaminen tuotteistaminen valtakunnalliset kärkituotteet tuotteistamisen koordinointi Yritykset Oppilaitokset Jatkuva Yritykset ovat tuotteistaneet ja hinnoitelleet palvelunsa ja keskittyneet ydinliiketoimintaansa Yhteistyön koordinointi Lohjan matkailussa säännölliset ideointitapaamiset alan kehittämiseksi Lohjan elinkeinotoimi ja matkailupalvelukeskus Matkailuyritykset Jatkuva Tapaamisten määrä ja tulokset eri kokoonpanoilla (kaupungin eri toimialat, yritykset keskenään, yritykset ja matkailupalvelukeskus) Yhteismarkkinointi Lohjan matkailussa yhteismarkkinointisuunnitelman laatiminen yritysten keskinäinen yhteismarkkinointi matkailupalvelukeskuksen koordinoima yhteismarkkinointi kaupungin ja kaupallisten toimijoiden yhteistyö Eturivin matkailuyritykset Lohjan matkailupalvelukeskus 2009 Yhteismarkkinointiin osallistuvien toimijoiden määrä ja tulokset eri kokoonpanoilla Länsi-Uudenmaan matkailuklusterin kehitys 9
4.2. Kaupungin infrastruktuuri matkailun tueksi Kaupungilla ei ole matkailuinfrastruktuurin kehittämiseen ja ylläpitämiseen korvamerkittyä budjettia. Lohjanjärven ja Lohjanharjun näköala- ja virkistyspaikat ovat huonosti hoidetut. Haikari Liessaari, Aurlahti Porla, Rantaraitti, Karnaistenkorpi, Törmän avolouhos, Torholan luolat ja Karkali eivät nykytilassaan tarjoa matkailijalle sellaisia elämyksiä, joita ne parhaimmillaan voisivat tarjota. Lohjan kaupungin omistamia matkailualueita voidaan kehittää joko pienimuotoisesti tai Lohjan isona juttuna. Matkailun tarpeet huomioidaan kaupungin suunnittelussa Lohjan kaupungin yhteisen tahtotilan määrittäminen matkailussa kaupungin matkailutoimintojen organisointi matkailuinfran kehittämisen budjetointi Lohjan valtuusto ja hallitus 2008 Matkailun organisointi toimialojen yli toteutettu Matkailun infrasruktuurin tarvitsema budjetti eriytetty kaupungin talousarviossa Matkailun pienet jutut matkailuympäristön siisteys ja yleisilme autoilijan opasteet ja tienvarsi-infopisteet näköalapaikat ulkoilureitit ranta-alueet pysäköintikäytännöt kehittämis- ja elinkeinojaoston ja teknisen lautakunnan yhteistyön koordinointi Lohjan valtuusto ja -hallitus Kehittämis- ja elinkeinojaosto Kaupunkisuunnittelukeskus 2008 2010 Vuosisuunnitelmissa matkailun pieninfrastuktuurin kehittäminen ja ylläpito 10
Matkailun isot jutut Tytyri Lohjanharju Lohjanjärvi Aurlahti Porla Rantabulevardi Lohjansaari Karnaistenkorpi kehittämis- ja elinkeinojaoston ja teknisen lautakunnan yhteistyön koordinointi Lohjan valtuusto ja -hallitus Kehittämis- ja elinkeinojaosto Kaupunkisuunnittelukeskus 2010 2013 Investointisuunnitelma tehty ja toteutetaan vuosiohjelmissa Public-private-toteutusten määrä ja tulokset Neuvonta- ja kehittämispalvelut kokonaisvaltaiset neuvontapalvelut matkailijalle kehittämispalvelut yrityksille (toimialan, yrittäjyyden ja tuotteistamisen kehittäminen) ryhmämatkailjoiden palvelun kehittäminen Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy, Lohjan matkailupalvelukeskus ja Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry. 2008 jatkuva Matkailupalvelun asiakasmäärät Matkailutoimialan kehitys ja kasvu 4.3 Alueellisen matkailuyhteistyön kehittäminen Läntisellä Uudellamaalla on kokemuksia monikuntavetoisesta matkailupalveluyrityksestä. Toimintaa ei ole saatu tulokselliseksi. Lohjan kaupungilla on oma matkailupalveluyksikkö, jonka pääasiallisina asiakkaina ovat päivämatkailijaryhmät. On selvitettävä sellaisen alueellisen matkailun markkinointiyhtiön toimintaedellytykset, jonka enemmistöosakkaina ovat alueen tärkeimmät matkailuyritykset. Tällaisessa yrityksessä Lohjan kaupungilla on vähemmistöosakkuus, jolla varmistetaan, että kaupungin matkailupanostukset palvelevat yhteisiä tavoitteita. Alueellisen markkinointiyhtiön perustaminen on ajankohtainen, kun matkailua on ensin kehitetty yhteistyöpohjalta ja löydetty toimivat yhteistyömallit. Alueellisen markkinointiyrityksen tehtävänä on seudullisen matkailuyhteistyön koordinointi, seudullinen tuotteistus, sähköinen kaupankäynti, puhelinmyynti ja markkinointi. 11
Osallistuminen alueellisen matkailun kehittämiseen kestävä kehitys matkailussa ryhmäkehittämishankkeet Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Lohjan matkailupalvelukeskus 2007 jatkuva Kehittämiseen osallistuvien yritysten määrä ja tulokset Asemointi metropolialueella vahvuuksien esilletuominen yhteistyökumppanien valinta Lohjan elinkeinotoimi Lohjan matkailupalvelukeskus 2007 jatkuva Yhteistyön syvyys Helsingin matkailun kanssa: yhteistyöyritysten ja tuotteiden määrä Lohjan alueella Lohjan rooli matkailun seudullisessa yhteistyössä kaupungin rooli, lohjalaisten yritysten rooli Länsi-Uudellamaalla metropolialueella E18-vaikutusalueella yhteistyökumppanien valinnassa Matkailuyritykset Lohjan elinkeinotoimi Lohjan matkailupalvelukeskus 2007 jatkuva Lohja ja Lohjan matkailukohteet profiloituvat asiakaskyselyissä 12
Liite Lohjan matkailun kehitys Lohjan kaupungin elinkeinotoiminta on perustunut teollisuuteen ja viime vuosina yhä enemmän palveluihin. Matkailun osuus kaupungin elinkeinotoiminnassa on kuitenkin edelleen vähäinen. Majoitus- ja ravitsemisalalla yritystoimipaikkoja Lohjalla oli vuonna 2004 kaikkiaan 82 ja näissä henkilöstöä yhteensä 285. Toimialan liikevaihto oli 23 miljoonaa euroa. Vuonna 2005 toimipaikkojen määrä oli vähentynyt ja henkilöstön määrä oli 286. Liikevaihto oli vastaavasti noussut hiukan yli 24 miljoonaan euroon. Oheisissa luvuissa on kuitenkin huomioitava, että ne sisältävät ravitsemistoiminnan osalta myös henkilöstö- ja laitosruokalat, joiden myynnin kasvu on ollut huomattavasti ravintoloita ja majoitusliikkeitä suurempaa. Ilmiö on samansuuntainen koko maassa. 7 Seudullisesti tarkasteltuna majoitus- ja ravitsemisalan yritystoiminta on keskittynyt liikevaihdolla mitattuna Lohjalle ja Siuntioon. Toimiala kuuluu hitaan kasvun tai taantuviin toimialoihin. Yritysten kokonaismäärä ei ole enää juurikaan kasvanut 2000-luvulla, vaikka uusia yrityksiä edelleen perustetaan. Syinä on toimintansa lopettaneiden ravintola-alan toimipaikkojen runsaslukuisuus. Toteutunut kehitys on näkynyt henkilöstön määrän vähentymisenä ja reaalisen liikevaihdon supistumisena Lohjaa lukuun ottamatta. Taulukko 1. Majoitus- ja ravitsemisalan toimipaikat Hiiden alueella vuonna 2004 Toimipaikkoja, lkm Henkilöstö, lkm Liikevaihto, milj. euroa Osuus liikevaihdosta, % Lohja 82 285 23,0 43,1 Vihti 45 123 9,2 17,2 Karkkila 17 46 3,4 6,4 Nummi-Pusula 12 25 1,8 3,4 Siuntio 8 159 12,7 23,8 Karjalohja 4 44 3,0 5,6 Sammatti 3 4 0,3 0,1 Yhteensä 171 685 53,4 100,0 Seudun majoitus- ja ravitsemisalan toimipaikoista melkein puolet sijaitsee Lohjalla, mutta alan henkilöstöstä ja liikevaihdosta Lohjan osuus putoaa 40 prosenttiin. Vuosina 2000-04 toimipaikkojen määrä on lisääntynyt muissa kunnissa paitsi Karkkilassa ja Nummi- Pusulassa. Sen sijaan henkilöstö on kasvanut vain Vihdissä. Liikevaihdon reaalinen kehitys on heikkoa kaikissa muissa Hiiden alueen kunnissa paitsi Lohjalla. Vuonna 2004 kaikkiaan majoitus- ja ravitsemisalalla Lohjalla työssäkäyviä oli 482 henkilöä, mikä on huomattavasti toimipaikkojen henkilöstömäärää suurempi. Syynä on tilastojen työllisyyteen liittyvät erot. Työssäkäyntitilaston mukaan jokainen osapäiväinenkin vastaa yhtä työllistä, mutta yritys- ja toimipaikkarekisterissä lähtökohtana on kokovuosityöllisyys. Toimipaikkarekisteri paljastaa myös Lohjan osalta, että merkittävä osa majoitus- ja ravitsemisalan työpaikoista on miehitetty osa-aikaisella, määräaikaisella ja tarvittaessa työhön kutsuttavalla työvoimalla. Vuonna 2004 Lohjan työllisestä työvoimasta (17 386) majoitus- ja ravitsemisalan osuus oli vähäinen, vain 3,3 %. Joko Lohjalla tai muissa kunnissa Lohjan työvoimasta työskenteli majoitus- ja ravitsemisalalla kaikkiaan 572 henkilöä. Vähennystä vuodesta 2001 on 125 henkilöä. 7 Pekka Lith, Hiiden alueen yritystoiminta ja työpaikat -tilastollinen näkökulma, 2005 13
Tilastokeskuksen mukaan Lohjalla yöpyjien määrä on viimeisten neljän vuoden aikana kasvanut. Viime vuonna yöpyjiä oli 66 893, joista noin joka kymmenes oli ulkomainen. Kasvua edelliseen vuoteen on miltei 5 000 yöpyjää, jotka lähes kaikki olivat kotimaisia. Ulkomaisten yöpyjien määrä kasvoi vain 96:lla. Kaavio 1. Lohjalla yöpyneet matkailijat vuosina 2002-2006 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 2002 2003 2004 2005 2006 Ulkomaiset yöpyjät 4030 4612 4363 4926 5022 Kotimaiset yöpyjät 57365 52603 54340 57043 61 871 Yöpyjät yhteensä 61395 57215 58703 61969 66893 Myös Lohjan matkailupalvelukeskus pitää tilastoa sen kautta Lohjalle suuntautuneista ryhmävierailuista sekä Lohjan eri matkailunähtävyyksiin ja tapahtumiin osallistujista. Matkailupalvelukeskuksen kautta tapahtuneiden ryhmävierailujen osalta huippuvuosi oli vuosi 2004. Vaikka Vironperän kävijämäärä on vähentynyt, ryhmämatkailijoiden kokonaismäärässä ei välttämättä ole tapahtunut olennaista laskua, sillä ryhmien varauksia on ohjautunut Lohjan matkailupalvelukeskuksen lisäksi yksityisen yrityksen kautta. Vuosi 2002 Vuosi 2003 Vuosi 2004 Vuosi 2005 Vuosi 2006 Ryhmien lkm 563 912 1 100 1 002 585 Henkilömäärä 28 150 45 600 55 000 50 100 20 470 Erilaisissa nähtävyyksissä Lohjalla on ollut vuodesta 2003 lähtien kävijöitä seuraavasti. Vuosi 2003 Vuosi 2004 Vuosi 2005 Vuosi 2006 Neidonkeidas 258 557 264 221 261 198 270 948 Kisakallio 28 385 35 731 32 323 34 435 Vivamo 22 656 22 723 27 751 32 696 Tytyrin kaivos 21 675 21565 18 301 22 899 Lohjan museo 8 945 10 300 10 062 9 075 Vironperä 6 241 10 042 8 200 3 000 Vivamossa käy vuosittain kaikkiaan 25 000-30 000 henkeä. Kävijät tulevat ympäri Suomea. Vivamon Raamattukylä avattiin uutena Teemapuistona vuonna 2005, jolloin kävijöitä oli yhteensä noin 3000. Vuonna 2006 kävijämäärä oli jo lähes 7 000. 14
Tapahtumakävijöitä Lohjalla on ollut vuodesta 2003 lähtien seuraavasti. Vuosi 2003 Vuosi 2004 Vuosi 2005 Vuosi 2006 Lohjan kesä 13 070 11 350 8 356 9 729 Laurinpäivä 3 000 3 000 3 000 - Omenakarnevaalit 15 000 20 000 20 000 20 000 Menneen ajan Joulumarkkinat 30 000 30 000 30 000 27 000 Lohjan majoituskapasiteetin käyttöaste on viime vuosina ollut hiukan alle 40 %. Kaavio 2. Majoituskapasiteetin käyttöasteet eri alueilla vuosina 2002-2006 70 60 50 40 30 20 10 0 2002 2003 2004 2005 2006 Lohja 39,9 39,7 40,4 38,5 38,8 Eteläkärki 45,7 43,4 42,5 43,6 46,8 Uudenmaan maakunta 57,4 56,8 57 59,9 63,1 Koko maa 45,3 44,8 45,3 46,4 48,6 15
Käyttöaste on pienempi koko maahan verrattuna ja miltei puolta pienempi verrattuna Uudenmaan maakunnan vastaavaan. Toki Helsinki kohottaa maakunnan käyttöastetta, mutta Lohjalla ei majoitustilojen käyttöaste ole noussut, huolimatta siitä, että yöpyjien määrä on kasvanut. Kaavio 3. Majoituskapasiteetin käyttöasteet Lohjalla kuukausittain vuonna 2006 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Majoitustilojen käyttöaste 36,9 39,8 32,1 39,0 41,4 49,0 43,8 48,3 39,4 38,6 27,7 25,8 Käyttöasteessa on kuukausittain hyvinkin huomattavia vaihteluja. Vaikka loppuvuoteen Lohjalla ajoittuu matkailutapahtumia runsaine kävijämäärineen, ei tämä näy yöpymisluvuissa. Vuonna 2006 Lohjan yöpyjämäärä oli 29. sijalla verrattuna muihin Suomen kaupunkeihin. Uudeltamaalta Porvoon sijoitus oli 21. yöpyjämäärän ollessa yli kaksinkertainen (141 079) Lohjaan verrattuna. 16