VTM dnro 3 /020/2012 VALTIO N TAIDEMUSEON. Tulossopimus VUOSILLE 2 011-13

Samankaltaiset tiedostot
1 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS 2 VALTION TAIDEMUSEON VISIO

VTM dnro 6 /020/2010 VALTIO N TAIDEMUSEON. Tulossopimus VUOSILLE

VTM dnro 6 /020/2011 VALTIO N TAIDEMUSEON. Tulossopimus VUOSILLE

VTM dnro 4/020/2006 VALTIO N TAIDEMUSEON. Tulossopimus VUOSILLE TARKISTUS VUODEN 2007 OSALTA

VTM dnro 6/020/2011 VALTIO N TAIDEMUSEON. Vuosisuunnitelma VUODELLE

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

VTM dnro 6/020/2010 VALTIO N TAIDEMUSEON. Vuosisuunnitelma VUODELLE

VTM dnro 3/020/2012 VALTIO N TAIDEMUSEON. Vuosisuunnitelma VUODELLE

VTM dnro 4/020/2012 VALTIO N TAIDEMUSEON. Toiminta- ja taloussuunnitelma VUOSILLE

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

VTM dnro 4/020/2011 VALTIO N TAIDEMUSEON. Toiminta- ja taloussuunnitelma VUOSILLE

VTM dnro 3/020/2010 VALTIO N TAIDEMUSEON. Toiminta- ja taloussuunnitelma VUOSILLE

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

TAKO-strategia ja toimintavuosi TAKO-verkoston kevätseminaari / Johanna Jakomaa

Opetuksen tavoitteet

verkostoissa ja järjestöissä (Worklab, IALHI) Muutetaan Kuurojen museon kokoelmat Helsingin Valkeasta talosta Tampereelle

VRK strategia

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Luovan talouden kehittämishaasteet

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin

Museotyö muutoksessa!

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari Minna Karvonen

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

VALTION TAIDEMUSEON TALOUSARVIOEHDOTUS

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

Visio Miksi museokokoelmien digitaalista hallintaa tulee kehittää yhdessä ja keskitetysti. Visio Mikael Vakkari / Elina Anttila

Museoiden jaottelu pääpiirteissään

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita

Museo Mitä museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuurihanke merkitsee museoille?

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Kuntaliiton kaksitoista sanaa tulevaisuuden kulttuuripalveluista

Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä

Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot?

Yleisten kirjastojen neuvoston kokous 2/2018

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi

VALTION TAIDEMUSEON TALOUSARVIOEHDOTUS

VALTION TAIDEMUSEON TALOUSARVIOEHDOTUS

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA

Museo 2015 tavoitteet, organisointi ja museoyhteistyö. Elina Anttila

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

AMEO-strategia

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO

Julkaisujen avoimen saatavuuden tukeminen

Museopoliittinen ohjelma ja alueelliset ja valtakunnalliset vastuumuseot

4. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus ja käsittelyn laillinen peruste

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

Lahden museot Tarkoitus ja strategiat

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus

Hallituksen kärkihanke: Prosenttitaiteen periaatteen laajentamista taiteen hyvinvointivaikutusten tukemiseksi

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE JA VOIMAVARAT VUODELLE 2017

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Toiminta-ajatus, tehtävä, arvot, visio ja strategiat

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Ajankohtaista ministeriöstä

Megatrendit ja kulttuurialan muutos Työpajan purku

TE-palvelu-uudistus TEM

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille

Riihimäen kaupungin lausunto

VALTION TAIDEMUSEON TALOUSARVIOEHDOTUS

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA TOIMINTA-AJATUS

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

VOS 10+ museot. Ajankohtaisia asioita

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Tausta

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

1. Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja esittävän taiteen rahoitus

Alustava käyttösuunnitelma 2019 vs. 2018

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013.

Vastuullisuussuunnitelma 2018

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin

Avoimen tiedon keskus

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä

Transkriptio:

VTM dnro 3 /020/2012 VALTIO N TAIDEMUSEON Tulossopimus VUOSILLE 2 011-13 T A R K I S T U S V U O D E N 2 0 1 3 O S A L T A

ARVOT kansallisen kulttuuriperinnön rakentaminen avoimuus erilaisuus läsnäolo TOIMINTA-AJATUS Valtion taidemuseot on kulttuurilaitos, joka vahvistaa kansallista taidekokoelmaa, tekee monipuolisia näyttelyitä ja saattaa taiteen yleisöjen ulottuville. Maan keskustaidemuseona se vastaa kuvataiteen tietoaineistoista ja taidemuseoalan kehittämisestä. VISIO Valtion taidemuseot on vahva kansallinen ja kansainvälinen kulttuurikentän toimija, jonka palvelut voimistavat taiteen vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Organisaatiomuutos Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa on todettu, että Valtion taidemuseo säätiöitetään ja että sen valtion rahoituskustannus siirretään yleisistä budjettivaroista taiteen veikkausvoittovaroista katettavaksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut vuonna 2011 opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Valtion taidemuseon ja sen henkilöstöryhmien edustajista koostuvan työryhmän koordinoimaan muutosta. Tavoitteena on, että uusi organisaatio, erillislailla säädettävä julkisoikeudellinen laitos, voi käynnistää toimintansa vuoden 2014 alusta. Vuosien 2009 2011 aikana toteutetut Valtion taidemuseon yksikköjen itsearvioinnit ja toteutettu kansainvälinen arviointi linjaavat valmistelutyötä. Em. työryhmän valmistelutyöntueksi on Valtion taidemuseo asettanut muutosryhmän, jossa viraston kaikki toiminnot ja yksiköt sekä henkilöstöryhmät ovat edustettuina. Muutosryhmän tehtävänä on valmistella muutostyötä myös muiden toimintatapojen osalta kuin pelkästään hallinnollisen muutoksen näkökulmasta. Oikeudellisen aseman muuttuminen tulee vaikuttamaan organisaation toimintatapoihin sekä talouden ja toiminnan suunnitteluun erittäin merkittävällä tavalla. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Maan kansallisgalleriana Valtion taidemuseolla on keskeinen vastuu kulttuurivarannon ylläpitäjänä ja kuvataiteen ja laajemmin käsitettynä kulttuurin ymmärtämistä syventävien palveluiden tuottajana. Luovassa hyvinvointiyhteiskunnassa kulttuuri ja taide nähdään osana yhteiskuntaa uudistavaa ja kehittävää innovaatioperustaa. VALTION TAIDEMUSEON TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2011 2013 (TARKISTUS VUODEN 2013 OSALTA) 1

Yhteistyö muiden kulttuuritoimijoiden kanssa muodostaa voimavaran tulevaisuutta ajatellen ja kulttuurin entistä runsaampi tarjonta lisää kulttuuripalveluiden käyttöä. Kansainvälinen yhteistyö ja kulttuurialan EU-projektit kiinnittävät Valtion taidemuseon eri toimijat entistä kiinteämmin eurooppalaiseen kulttuuriyhteistyöhön. Se merkitsee mm. kokoelmien ja museoammattilaisten liikkuvuuden korostamista. Myös muu kansainvälinen toiminta laajenee koko ajan ja eurooppalaisen yhteistyön lisäksi museo seuraa globalisaation tuomia muutoksia kulttuurin alalla ja pyrkii olemaan mukana tässä kehityksessä. Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta ja kuluttajakäyttäytymisen muutokset asettavat yhä kovemman haasteen taide- ja kulttuurilaitoksille, myös museoille, uusien näkökulmien tarjoajana. Samalla museoiden on kyettävä vastaamaan yhteiskunnan demografisiin muutoksiin vahvistamalla omaa monikulttuurisuusosaamistaan sekä turvattava palveluiden yhdenvertainen saatavuus kaikille yleisöryhmille saavutettavuuden ja esteettömyyden periaatteiden mukaisesti. Myös valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittinen ohjelma korostaa taiteen ja kulttuurin merkitystä sekä yksilön perusoikeutena että yhteiskunnallisena kehitystekijänä ja hyvinvoinnin rakentajana. Sijoittamalla taiteen, koulutuksen ja luovuuden edistämiseen voi visio luovasta hyvinvointiyhteiskunnasta toteutua. Valtion taidemuseolla on merkittävä rooli tässä työssä; se pyrkii kolmen taidemuseonsa ja muiden toimintojensa välityksellä tuomaan taiteen ja luovuuden yhä tiiviimmin osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää. Talous Vuoteen 2013 liittyy erityistä taloudellista epävarmuutta, sillä Ateneum- ja Kiasmarakennusten huomattavat peruskorjaukset tulevat vaikuttamaan tulostavoitteisiin. Peruskorjausten aikataulu sekä vaikutukset näyttelytoimintaan ja tulonmuodostukseen ovat vielä ennakoimattomia. Peruskorjaussuunnitelmien täsmentyessä voidaan joutua vuoden aikana tekemään näyttelytoimintaa koskevia muutoksia. Kiristyvä taloudellinen tilanne pakottaa kulttuurilaitokset miettimään yhä tarkemmin toimintaympäristöä, sen muutoksia ja toiminnan strategisia linjauksia. Tämä näkökulma tulee otetuksi huomioon korostetusti muutosprosessin yhteydessä. Valtion taidemuseolla olisi kokoelmavarantonsa ja henkilöstönsä ammatillisen osaamisen näkökulmasta erinomaiset valmiudet vastata kentän kulttuuripalveluiden tarpeeseen. Valtiontalouden tiukka linja näkyy kuitenkin kulttuurilaitosten budjeteissa ja esimerkiksi Valtion taidemuseon budjetissa jatkuva kiinteiden menojen museosta riippumaton kasvu syö itse museaaliseen toimintaan suunnattuja varoja. Valtion rahoituksen kiristyminen merkitsee myös sitä, että museoyksiköiden solmimien yritys-yhteistyösopimusten taloudellinen merkitys korostuu entisestään. Museoyksiköt eivät ole täysin pystyneet budjettirahoituksen puitteissa huolehtimaan mm. toimintojensa riittävästä viestinnästä ja markkinoinnista, vaan kyseiset toiminnot ovat suurelta osin yritysyhteistyörahoituksen varassa. Mikäli sponsorirahoituksen saaminen vaikeutuu tulevaisuudessa aikaisemmasta, vaarantuu kyseisten merkittävien ydintoimintoja palvelevien tukitoimintojen rahoitus. Kiristyvä talous on omiaan lisäämään eri tahoja yhdistäviä yhteistyöhankkeita ja projekteja niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Kansainväliset yhteistyö- ja kiertonäyttelyt ovat mahdollisuus, mutta toisaalta nämäkin projektit ovat kallistuneet ja niihin mukaan pääsystä kilpaillaan yhä enenevissä määrin. VALTION TAIDEMUSEON TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2011 2013 (TARKISTUS VUODEN 2013 OSALTA) 2

Tietoyhteiskunta Tietoyhteiskunnan kehitys vaikuttaa myös Valtion taidemuseon toimintaympäristöön. Yksi EU:n keskeisiä tavoitteita on vahvistaa kulttuuriperinnön saatavuutta digitaalisessa muodossa. Se luo pohjan sisältötuotannolle, suomalaisen kulttuurin kansainväliselle esittämiselle ja eurooppalaisille yhteishankkeille. Kulttuurisen tietoyhteiskunnan kehitys edellyttää, että Valtion taidemuseo painottaa kokoelmavarantojensa digitaalista saatavuutta, varmistaa digitaalisen aineiston pitkäaikaisen säilytyksen, kehittää tietokantoja ja tarjoaa kohdennettuja verkkopalveluita eri yleisö-ryhmille. Valtion taidemuseon tietohallinto ei ole kyennyt huolehtimaan esimerkiksi digitoidulle kokoelma-aineistolle ja niihin liittyville järjestelmille laadukkaita konesalipalveluja budjettiin perustuvilla toimintamäärärahoillaan. Kyseiset palvelut on kuitenkin voitu hankkia CSC:ltä Kansallinen digitaalinen kirjasto- eli KDK-hankkeen avulla. Kun rahoitus KDK-hankkeen kautta päättyy, vaikeutuu näiden ydintoimintoja palvelevien tukitoimintojen rahoitus. Taiteen esittämisessä uuden mediateknologian (digitaalisen esitys- ja verkkoteknologian) asema on keskeinen. Taiteilijat käyttävät pääsääntöisesti uusinta mediatuotanto- ja esitystekniikkaa, joten myös museoiden on kyettävä uudistamaan audiovisuaalinen tekniikkansa vastaamaan ajan vaatimuksia. Tekijänoikeuslaki määrittelee taidekokoelmien ja tekijänoikeuksien alaisen arkistomateriaalin käytön mahdollisuudet. Aineistojen saavutettavuuteen liittyvät ongelmat tulisi kyetä ratkaisemaan, jotta kokoelmien monipuolinen verkkokäyttö olisi mahdollista. Henkilöstö Lähitulevaisuudessa yksi merkittävä museoalan toimijoihin liittyvä muutos on suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle. Tämä merkitsee taidemuseoiden toiminnassa sitä, että eläkkeelle siirtyvien asiantuntijoiden myötä menetetään paljon kokemustietoa, elleivät taidemuseot entistäkin tiedostavammin pyri tallentamaan ja jakamaan kyseistä tietoa seuraaville sukupolville. Eläkkeelle siirtyminen laajemminkin yhteiskunnassa merkitsee myös muutosta taidemuseoiden yleisöpohjassa. Eläköityminen ja organisaation taloudellisen toimintapohjan kaventuminen korostaa entisestään tarvetta kiinnittää huomiota toimivaan henkilöstöstrategiaan pohjautuvaan henkilöstösuunnitteluun, johon liittyy mm. organisaatiomuutoksesta aiheutuva työnantajastatuksen vaihtuminen, toimenkuvien muuttaminen tai tarkistaminen, osaamisen kartoittaminen, rekrytointiprosessin kehittäminen ja henkilöstöasioiden raportointi. Lisäksi kiinnitetään huomiota henkilöstön työkunnon ylläpitoon, muutosjohtamiseen ja muutoksenhallintaan, työturvallisuusseikkoihin, ammattitaidon kehittämismahdollisuuksiin sekä työyhteisöjen sekä palkkausjärjestelmän toimivuuteen. Tämä on erityisen tarpeellista, koska VTM:llä on säännönmukaisesti ollut vaikeuksia rekrytoida osaavaa henkilökuntaa vaativiin tehtäviin. VALTION TAIDEMUSEON TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2011 2013 (TARKISTUS VUODEN 2013 OSALTA) 3

Valtion taidemuseon rooli kansallisen kulttuuriperinnön rakentajana edellyttää selkeää kokoelmastrategista tavoitetta. Kansallisgalleriana ja keskustaidemuseona Valtion taidemuseo toteuttaa uutta kokoelmapolitiikkaa. Sen mukaan kokoelmat muodostavat yhtenäisen kuvataidetta ja sen ilmiöitä tallentavan kokonaisuuden taideteoksia ja dokumentteja. Tekemällä valintoja museo rakentaa kulttuuriperintöä ja ottaa samalla kantaa niin kuvataiteen uusien ilmiöiden kuin olemassa olevien historiallisten kerrostumien dokumentointiin. Kuvataiteen ja sen ilmiöiden näkemyksellisen tallentamisen, hoidon, tutkimuksen, tulkinnan ja säilyttämisen edellytyksenä on kokoelmavarantojen kartuttamiseen kohdennettujen resurssien vahvistaminen sekä saatavuuden edellytysten parantaminen. Teos- ja yleisöturvallisuuden kehittäminen edellyttää jatkuvaa resursointia. Kokoelman vaikuttavuutta ja käyttöä kansallisesti ja kansainvälisesti vahvistetaan kokoelmahallinnan, kokoelmien liikkuvuuden, digitaalisen saatavuuden ja asiantuntijuuden näkökulmista. Samalla mitataan kansallisgallerian asemoituminen kulttuurikentän toimijana ja kokoelmien merkitys kulttuuriperinnön rakentajana ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten vahvistajana. Valtion taidemuseo kehittää monipuolista sisällöllistä tarjontaa eri yleisöille näyttelyinä, tapahtumina sekä erilaisina tuotteina ja palveluina. Ne toimivat tavoitteeltaan osallistavan ja kaksisuuntaisen keskustelun pedagogisina foorumeina. Yleisöjen tavoittamisessa ja kuvataiteen ja sen ilmiöiden saattamisessa mahdollisimman monen ulottuville painotetaan monikanavaisuutta. Samalla vastataan yleisörakenteen demografisesta muutoksesta nouseviin tarpeisiin ja vaatimuksiin kehittämällä taiteen esittämiskäytäntöjä ja tapoja välittää ja tulkita taiteen sisältöjä. Verkkoläsnäololla ja palveluilla sekä sosiaalisella medialla tavoitetaan aikaisempaa laajempi kontaktipinta. Yleisösuhteen vahvistamiseen tähtäävässä työssään Valtion taidemuseo toimii Kaikkien taidemuseon so. saavutettavuus- ja diversiteettistrategiansa tavoitteiden mukaisesti. Yleisösuhdettaan ja asiakkuuksiaan Valtion taidemuseo mittaa ja arvioi määrällisin ja laadullisin kriteerein. Valtion taidemuseo vahvistaa kuvataiteen ja kulttuuriperinnön merkitystä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Se toimii kulttuurisen tietoyhteiskunnan rakentajana ja on toimintansa kautta merkittävä taiteen tukija ja taidetta koskevan tutkimuksen edistäjä sekä kansalaisten identiteetin rakentaja. Toiminnan kenttinä hahmottuvat taiteen ja kulttuurin ohella tiede ja politiikka. VALTION TAIDEMUSEON TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2011 2013 (TARKISTUS VUODEN 2013 OSALTA) 4

Maan keskustaidemuseona se painottaa ammattiosaamista ja taidemuseoalan asiantuntijuutta sekä vaikuttaa asiantuntemuksellaan alan kehittämiseen ja toimintansa kannalta keskeisimpien verkostojen toimintaan. Rahoituspohjan monimuotoistaminen on paitsi kokoelmien kehittämisen myös kansainvälisesti korkeatasoisen näyttelyohjelmiston näkökulmasta välttämätöntä. Maksava yleisö nähdään toiminnan tärkeänä tukijana. Toimintansa yhteiskunnallisen ulottuvuuden mittaamiseksi Valtion taidemuseo kehittää vaikuttavuustavoitteiden arviointia koskevia menetelmiä. Henkilöstön osaamiseen, pätevyyteen ja ammatilliseen uusiutumiseen samoin kuin työssä jaksamiseen sekä työyhteisöjen kehittämiseen kiinnitetään kasvavaa huomiota. Mahdollisuuksia luovaan työskentelyyn on ylläpidettävä ja vahvistettava. Samalla on etsittävä ratkaisuja kasvaneista työmääristä ja -paineista selviämiseen. Lisäksi on aloitettava pysyvien edellytysten luominen henkilökunnan kuntoutustoimenpiteille. Toiminnan painopistealueina korostetaan pidemmällä tähtäimellä erityisesti työhyvinvointia edistäviä johtamis- ja esimiestaitoja, ikääntyvien työntekijöiden työpanoksen ja työkokemuksen hyödyntämistä sekä koko työyhteisön kehittämistä. Henkilöstön kehittymisen ja motivaation vuoksi on tärkeätä kiinnittää valtionhallinnon työantajatahon huomiota kaikkien taidemuseossa työskentelevien osalta matalaan palkkatasoon. Organisaatiomuutosprosessiin liittyen on välttämätöntä huolehtia henkilöstön hyvinvoinnista ja toimintakyvystä muutoksen keskellä. Suunnittelukaudella panostetaan henkilöstösuunnitteluun sekä muutosjohtamiseen ja työhyvinvointiin liittyviin asioihin. VALTION TAIDEMUSEON TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2011 2013 (TARKISTUS VUODEN 2013 OSALTA) 5

I Tulostavoite Kokoelmahallintaa vahvistetaan ia kokoelmia kartutetaan Ateneumin taidemuseon, Nykytaiteen museo Kiasman, Sinebrychoffin taidemuseon ja Kuvataiteen keskusarkiston hankintapolitiikan ja kokoelman luonteen mukaisesti (2013). II Tulostavoite Valtakunnallisella tasolla maan taidemuseoiden työnjakoa ja profiloitumista vahvistetaan selkeyttämällä kuvataiteen dokumentointia ja arkistointia koskevat käytännöt (2013). III Tulostavoite Kehitetään kokoelma- ja näyttelytoiminnan kansainvälisiä yhteyksiä (2013). IV Tulostavoite Näyttelyiden ja teattereiden kävijämäärätavoitteet Kokonaiskävijämäärä 405 000 Maksavien kävijöiden määrä 221 000 Maksavien kävijöiden osuus 55 % V Tulostavoite Maksullinen toiminta (kustannusvastaavuus) tulot/kokonaiskustannukset 15 % tulot/erilliskustannukset 49 % hintatuki/erilliskustannukset 48 % VI Tulostavoite Taloudelliset tavoitteet Näyttelykäynnin keskitulo 5,2 Näyttelykäynnin keskihinta 3,9 Näyttelyjulkaisujen myydyt määrät/painokset 60 % Hallinnollisten palvelujen osuus kokonaiskustannuksista 16 % VALTION TAIDEMUSEON TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2011 2013 (TARKISTUS VUODEN 2013 OSALTA) 6

VII Tulostavoite Kulttuuriperinnön digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä edistetään sekä kokoelmavarannon esittelyä edistäviä ratkaisuja kehitetään mm. vaikuttamalla tekijänoikeuslainsäädännön ja tekijänoikeusjärjestelmän soveltamiskäytäntöihin (2013). VIII Tulostavoite Kokoelma- ja erikoisnäyttelyt 13 Tutkimus- ja näyttelyjulkaisut 9 IX Tulostavoite Henkilökunnan palvelualttiuden, tavoitettavuuden ja palvelujen sujuvuuden tavoitteena on, että museokävijöistä vähintään 92 % on sitä mieltä, että kokemukset ylittivät tai vastasivat odotuksia. Asiakastyytyväisyys 92 % X Tulostavoite Henkilöstön osaamista, kouluttamista ja tiedonkulkua kehitetään osana kokonaisvaltaista henkilöstöpolitiikan toteuttamista (2013). XI Tulostavoite Henkilötyövuodet Kokonaismäärä 222 Muutokset edelliseen vuoteen nähden -2 Vuoden 2013 tulostavoitteiden toteuttamiseksi Valtion taidemuseolle osoitetaan vuoden 2013 talousarviossa - toimintamenoihin (momentti 29.80.02) 19 469 000 euroa - kaluston hankintaan (momentti 29.80.70) 300 000 euroa - taidekokoelmien kartuttamiseen (momentti 29.80.72) 739 000 euroa Valtion taidemuseon maksullisen toiminnan tulotavoite vuonna 2013 on 2 697 000 euroa. Sponsoritulojen arvioitu määrä on 500 000 euroa. VALTION TAIDEMUSEON TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2011 2013 (TARKISTUS VUODEN 2013 OSALTA) 7

Tämä tulossopimus on vahvistettuna voimassa varainhoitovuoden 2013 loppuun saakka. Sopimusta tarkistetaan tarvittaessa vuosittain sen voimassaolon aikana. Sopimuksen voimassaolon edellytyksenä on, ettei se ole ristiriidassa opetus- ja kulttuuriministeriötä ja Valtion taidemuseota sitovien säädösten ja päätösten kanssa. Valtion taidemuseo raportoi esitettyjen tulostavoitteiden saavuttamisesta ja määrärahojen käytöstä vuosittain toimintakertomuksessaan. Tulostavoitteiden toteutumista arvioidaan vuosittain tulosneuvottelujen yhteydessä. Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tulosneuvottelujen suullisen palautteen lisäksi taidemuseolle kirjallisen palautteen mm. raportoinnin laadusta, toiminnan tuloksellisuudesta ja kehittämistarpeista strategisilla painopistealueilla. Helsingissä päivänä joulukuuta 2012 Helsingissä päivänä joulukuuta2012 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ VALTION TAIDEMUSEO Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Ylijohtaja Risto Ruohonen Ylitarkastaja Laura Mäkelä Hallintojohtaja Jukka Wallin VALTION TAIDEMUSEON TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2011 2013 (TARKISTUS VUODEN 2013 OSALTA) 8

VALTION TAIDEMUSEON TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2011-13 Käsitelty Valtion taidemuseon yt-neuvostossa 11.12.2012 ja j ohtoryhmässä 12.12.2012 Kannen kuva: A kseli Gallen-Kallela: Sammon puolustus, yksityiskohta luonnoksesta Pariisin paviljongin kupolifreskoihin (1899, Ateneumin taidemuseo, Antellin kokoelma), Kuva: Kuvataiteen keskusarkisto