1 Työpajan tarkoituksena on herätellä opettajia pohtimaan omaa suhtautumistaan osallisuuteen sekä tarjota käytännön vinkkejä koulupäivän liikunnallistamiseen oppilaiden ehdoilla. Tässä materiaalissa on koulutukselle esimerkkirunko, jota voi muuttaa tarpeiden mukaan. Koulutuksessa voi käyttää erilaisia menetelmiä, esimerkkejä sekä vaihdella sisältöä ja sen painotuksia. Koulutuksen tavoitteet: Opettajan käsitys osallisuuden merkityksestä vahvistuu. Liikunnalliset toimintatavat kouluarjessa lisääntyvät ja monipuolistuvat Opettajat vaihtavat kokemuksia käytössä olevista keinoista, tavoista ja työvälineistä Työpajan kesto: (keskustelun määrästä riippuen) noin 1-1,5h. Valmistelut: Jokaiselle pöydälle (3-5 osallistujamäärästä ja työpajan kestosta riippuen, kts. dia 16) jaetaan fläppipaperi, yksi A4-paperi, kokeilukortit ja tussit. Myös jokaisen työpajakysymyksen voi printata erilliselle paperille ja jakaa pöydille fläppipaperin alle odottamaan työpajatyöskentelyä. Vinkki: Learning Cafe -työskentely voidaan tehdä myös niin, että pari ryhmätyöpistettä on pöytien ääressä, yksi seinällä, yksi fläppitelineellä, yksi lattialla jne. Näin työskentelyasennot muuttuvat eri pisteillä.
Dia 1 Toivota osallistujat tervetulleeksi. Innostus ja positiivinen vire tarttuvat osallistujasta toiseen! Kerro työpajan/koulutuksen tavoitteet ja työskentelytapa: paljon keskustelua sekä Learning Cafe - menetelmä kokemusten vaihtamiseksi. Dia 2 Onko työpajan vetäjällä jokin kiva oma tai kuultu esimerkki lasten/nuorten osallisuudesta? Menetelmä: Tarina herättää osallistujien mielenkiinnon ja jää mieleen. Dia 3 Ensimmäisessä osiossa eli Ajatuksia osallisuudesta keskustellaan eri näkökulmista siitä, mitä osallisuus on. Dia 4 Menetelmä: Pystyporina. Osallistujat valitsevat parin tai muodostavat kolmen henkilön ryhmän ja keskustelevat seisten siitä, mitä osallisuus tarkoittaa omassa työssä. Lisähaaste: Keskusteluun voi lisätä pienen liikkeen, esim. varpaille nousu, yhdellä jalalla seisomisen, pienen heilumisen, kävely, pieni kyykky Keskustelijoiden tulee valita sellainen liike, joka ei haittaa keskustelua. Liikettä voi vaihtaa kesken keskustelun. Mikäli aikaa on, keskustelua voidaan jatkaa uuden parin kanssa. Tällöin uuteen keskusteluun voidaan lisätä terveiset/oivallus/kiva käytäntö edellisestä keskustelusta, jotta tieto leviää ja sitä omaksutaan paremmin. Keskustelujen päätteeksi purku voidaan tehdä kysymällä muutamalta keskustelijalta mieleen jäänyt oivallus, uusi näkökulma tai käytännön vinkki. Dia 5 Siirrytään keskustelemaan siitä, mitä osallisuus on. Herättelyksi voidaan nostaa esiin muutamia osallistujien ajatuksia ja kokemuksia. Dia 6 Muutamia esimerkkejä siitä, mitä osallisuus voi muun muassa olla. Erityisesti voi korostaa oppilaiden ikää ja roolia, turvallista ilmapiiriä sekä vastakohtana olevaa ulkopuolisuutta, jopa syrjäytymistä (THL:n määritelmä). Mitä ajatuksia määritelmät herättävät osallistujiissa? Dia 7 Osallisuuden yleisimpiä määritelmiä. Osallisuudessa on kaksi tasoa: oma kokemus johonkin kuulumisesta sekä vaikuttamismahdollisuus yhteisiin asioihin. Jollekin riittää se, että voi vaikuttaa yhteisössä omiin asioihin, toinen janoaa valtaa ja vastuuta koko yhteisön yhteisissä asioissa. Osallisuus voi olla hyvin monenlaista tekemistä, toimimista yhteiseksi hyväksi.
Dia 8 Muistutus siitä, miten uudessa opetussuunnitelmassa osallisuus määritellään hyvin monipuolisesti. Se koskee sekä opetusta, mutta myös kouluympäristöön vaikuttamista; siihen liittyy suunnittelu, toteutus ja arviointi. Dia 9 Herättelydia: kenellä on mahdollisuus osallistua koulutoiminnan kehittämiseen? Kenen ääni on tärkeä? Millaisia rooleja eri ihmisillä on? Menetelmä: Pari ajatusta vierustoverin kanssa tai osallistujien ajatuksia ääneen sanottuna. Dia 10 Kouluterveyskyselyn mukaan 79% yläkoulun oppilaista kokee tulleensa kuulluksi koulussa. Hyvin paljon on tehty ja tehdään hyvää. Vielä on kuitenkin reilu viidennes, jotka kokevat, etteivät tule kuulluksi. Saman kyselyn mukaan 61% yläkoulun oppilaista tietää, miten koulun asioihin voi vaikuttaa. On siis tärkeää tehdä vaikuttamiskanavat avoimiksi ja kaikille tutuiksi. On mahdollista, että kouluissa oppilaiden osallisuus on vahvempaa, mutta toisinaan unohdamme kertoa ääneen, että uudistukset, tempaukset, teemapäivät yms. ovat lähtöisin nuorten omista ideoista. Muistetaan siis antaa palautetta ja kunniaa kaikille osallisille, vaikka ideoinnista olisikin jo aikaa! Dia 11 Tutkitusti koulun arjen kehittämiseen ja välituntiaktiviteetteihin osallistuvat oppilaat, joiden sosiaalinen status on korkea. Hiljaisten oppilaiden mielipide on koulun kehittämisessä yhtä tärkeä millaisin keinoin saisimme kaikkien äänen kuuluviin? Esimerkkejä ovat sähköiset kyselyt, anonyymit idealaatikot, nimettömänä ideoidut taukoliikunta-aktiviteetit, ideoimalla turvallisessa ympäristössä pienryhminä jne. Mitä muuta osallistujille tulee mieleen ja mitä keinoja heillä on jo käytössä? Dia 12 Herättelydia ja pienen yhteisen porinan paikka (jos on aikaa). Miten osallisuus tukee oppimista ja yhteisöllisyyttä? Dia 13 Tutkimuksiin pohjautuvia ajatuksia osallisuuden merkityksestä oppilaille. Dia 14 Kun oppilaat pääsevät ideoimaan esimerkiksi liikkuvaa kouluarkea, ideoita syntyy! Osallisuuden vahvistaminen ei tarkoita toiveiden tynnyriä, josta kaikki ajatukset aina toteutetaan. Ideoista saattaa nousta esiin arjessa helposti toteutettavia tempauksia ja parannuksia (esim. isompien oppilaiden ohjaamat liikuntatuokiot ja luokkien väliset koulumatkakampanjat), liikkumista edistäviä huomioita (esim. skeittien parkkipaikka) tai uudenlaisia avauksia (esim. välituntiturnaukset tai pyöräilyperjantai). Dia 15 Pieni vinkki taukoliikuntaan: minuutin tanssi Charlie Bearin kanssa on ollut menestys oppilaiden ja opettajien keskuudessa (jopa ysiluokkalaiset pojat on saatu heittäytymään). Mitä hassumalta näytät tanssiessa, sen parempi!
Dia 16 Työpaja alkaa. Learning Cafe -menetelmällä ideoidaan, vaihdetaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä opitaan toisilta arjen osallisuutta ja liikunnallisen kouluarjen keinoja. Jakaudutaan 3-5 ryhmään osallistujamäärästä ja ajasta riippuen. Pienellä porukalla tai kestoltaan lyhyessä työpajassa voidaan pohtia kolmea ensimmäistä työpajakysymystä. Jos osallistujia ja/tai aikaa on enemmän, voidaan pohtia kaikkia viittä. Ryhmäjako voidaan tehdä esimerkiksi jana-tekniikalla: muodostetaan tilaan jana, jonka toisessa laidassa on se, jonka työmatka on lyhin, ja toisessa se, jolla se on pisin. Muut asettuvat janalle järjestykseen oman työmatkan perusteella. Haastetta voidaan lisätä siten, ettei osallistujat saa puhua, vaan matka on selvitettävä muilla keinoilla. Sitten joko jako 3-5:een tai janan ensimmäiset muodostavat yhden ryhmät, seuraavat toisen jne. Jokainen ryhmä menee yhden ryhmätyöskentelypisteen ääreen. Dia 17 Mikäli aikaa on, minuutin henk.koht. reflektiotehtävä herättelee osallistujia osallisuuteen työpajatyöskentelyn aluksi. Työpajan vetäjä voi lukea ohjeet ääneen, kun osallistujat ovat sulkeneet silmänsä. Omaa ajatusta ei tarvitse sanoa ääneen. Dia 18 Osallisuuden ja yhteisen kehittämisen edellytys on turvallinen, innovatiivinen ilmapiiri. Pienillä lämmittelytehtävillä voi olla iso merkitys siinä, että ryhmän ideointi käynnistyy. Ryhmä tarvitsee pöydällä olevan A4:n ja kynän, ja valitsee joukostaan kirjurin. Ryhmät lämmittelevät työpajan vetäjän ohjeiden mukaan parilla hassulla kilpailulla. Nopeimmalle aplodit! Nopeuskisa 1: Keksikää 15 erilaista tapaa rikkoa kookospähkinä. Nopeuskisa 2: Keksikää 12 asiaa, jotka yhdistävät ryhmäläisiä. Kisojen jälkeen ryhmät ovat valmiita ideoimaan vastauksia Learning Cafe -kysymyksiin. Dia 19 Aloitetaan Learning Cafe -työskentely. Ryhmät kääntävät esiin oman kysymyksensä ja vastaavat ideansa ja kokemuksensa fläppipapereille. Aikaa on 3-7 minuuttia per piste. Kun aika on kulunut, työpajan ohjaaja ilmoittaa, että on aika vaihtaa työskentelypistettä. Ryhmät työskentelevät samoilla kokoonpanoilla koko LC-menetelmän ajan. Dia 20 Kun ryhmät ovat työskennelleet jokaisessa pisteessä, ideoineet ja täydentäneet edellisten ryhmien ideoita, on aika perehtyä jokaisen työskentelypisteen tuloksiin. Osallistujat kiertävät lukemassa fläppituotokset eri työskentelypisteissä. Jokaiselle jaetaan kokeilukortti, johon kirjataan lyhyen ja pitkän aikavälin idea, jonka aikoo toteuttaa omassa työssään. Lyhyen aikavälin suunnitelman tarkoituksena on päästä heti työpajasta innostuneena kehittämään omaa työtään ja oppilaiden osallisuutta. Pitkän aikavälin tavoite mahdollistaa toimintakulttuurin muutosta ja antaa aikaa esimerkiksi uuden yhteistyökumppanuuden solmimiselle.
Dia 21 Jos on aikaa, voidaan koota työpajan ajatuksia yhteen onnistumisen avainten avulla. Avaimet toimivat osallisuuden periaatteiden yhteenvetona. Dia 22 Palauterinki on tärkeä ja hyvä lopetus yhteiselle työpajalle. Jokainen voi kertoa vuorollaan oman vastauksensa tai mukaan voi ottaa palautepallon, jonka voi heittää satunnaisessa järjestyksessä osallistujalta toiselle. LISÄDIAT Dia 23 Diassa on lisätietoja hankkeesta, jonka materiaaleihin tämän työpajan ohjeistus ja diat kuuluvat. Lisätietoja löytyy osoitteista omavalinta.fi ja nuortenakatemia.fi. Dia 24 Diaan on lueteltu esityksessä käytetyt lähteet.