10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen kehittämisestä annettuun lakiin (1052/1986) ja valtioneuvoston 4.12. vahvistamaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan. Korkeakoululaitoksen kehittämisestä annetun lain mukaan yliopistojen toimintamenomomentille osoitettua määrärahaa korotetaan vuosittain vähintään määrällä, mikä vastaa valtion keskustason palkkauksia koskevista sopimusratkaisuista aiheutuvaa palkkausmenojen kasvua. Säännös koskee vuosia 2002. Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen laiksi korkeakoululaitoksen kehittämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta (HE 18/2004 vp). Yliopistojen merkitys korostuu kansallisessa ja alueellisessa innovaatiojärjestelmässä sekä kansallisen kilpailukykymme ja hyvinvointimme kehittämisessä. Tämä edellyttää yliopistojen kansainvälistymisen ja innovaatiotoiminnan edellytysten kehittämistä lähivuosina. Tavoitteena on yliopistojen tutkimuksen, tutkijankoulutuksen, opetuksen ja taiteellisen toiminnan korkea kansainvälinen taso ja laatu. Opetusministeriö asettaa yliopistoille vuodelle seuraavat tavoitteet: Vaikuttavuus ja laadunhallinta Yliopistoissa harjoitettavassa tieteellisessä tutkimuksessa painotetaan korkealaatuista, kansainvälisesti kilpailukykyistä ja eettisesti kestävää tutkimusta. Yliopistot vahvistavat ammattimaisen tutkijanuran edellytyksiä. Tutkijakouluja kehitetään tärkeimpänä väylänä tohtorintutkintoon. Yliopistot tiivistävät ja lisäävät kansainvälistä yhteistyötä ja verkostoitumista. Yliopistot lisäävät yhteistyötä Venäjän kanssa ja vahvistavat suomalaista Venäjän-asiantuntemusta. Yliopistot lisäävät englanninkielistä opetustarjontaa vahvuusaloillaan ja kiinnittävät erityistä huomiota opetuksen ja opetusmenetelmien laatuun. Suomen tai ruotsin kielen ja suomalaisen kulttuurin opetusta ulkomaisille tutkinto-opiskelijoille lisätään. Yliopistot vahvistavat tutkimuksen ja opetuksen perusedellytyksiä kehittämällä niitä tukevia kirjasto- ja tietopalvelujaan sekä tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuuriaan. Yliopistot kehittävät virtuaaliopetuksen tarjontaa osana muuta opetuksen kehittämistä. Yliopistot ottavat käyttöön kaikilla aloilla opiskelijoiden kanssa laadittavan henkilökohtaisen opintosuunnitelman vuoteen 2006 mennessä. Yliopistot valmistelevat ja toteuttavat kaksiportaisen tutkintorakenteen toimeenpanon ja opintojen mitoituksen uudistuksen niin, että uuteen rakenteeseen voidaan siirtyä joustavasti syyslukukaudesta 2006 lähtien. Työelämässä toimiville kehitetään täydennyskoulutusta, soveltuvaa tutkintoon johtavaa koulutusta ja avoimen yliopisto-opetuksen tarjontaa. Yliopistot kehittävät yhteyksiään elinkeinoelämään tehostamalla liiketoimintaosaamistaan, innovaatiopalvelujaan sekä tutkimustulosten kaupallista hyödyntämistä. Yliopistojen alueellista vaikuttavuutta vahvistetaan verkostoitumalla alueiden keskeisten toimijoiden kanssa. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Yliopistot kehittävät työyhteisöään siten, että niiden kilpailukyky työnantajina paranee ja henkilöstön työkyky ja - tyytyväisyys lisääntyvät. Yliopistot edistävät tasa-arvoisen työ- ja tiedeyhteisön kehittymistä. Toiminnallinen tehokkuus Yliopistot kehittävät toiminnallista tehokkuuttaan ja rakenteita siten, että perusvoimavaroja voidaan uudelleen kohdentaa opetuksen ja tutkimuksen edellytysten parantamiseen ja painoalojen vahvistamiseen. Yliopistot laajentavat toimintansa rahoituspohjaa suoran budjettirahoituksen lisäksi hankkimallaan täydentävällä rahoituksella. Täydentävän rahoituksen tulee tukea yliopistojen perustehtäviä ja niihin liittyviä tavoitteita. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Opiskelijavalintojen kehittämiseksi laaditaan toimenpideohjelma, jonka avulla nopeutetaan opintoihin sijoittumista, alennetaan opintojen aloittamisikää, vähennetään valintayksiköiden määrää sekä kevennetään yleisesti valintamenettelyjä. Opetuksen laatua ja opintojen suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmiä kehitetään niin, että opintojen läpäisy tehostuu ja tutkintojen suorittamisajat lyhenevät erityisesti humanistisella, matemaattis-luonnontieteellisellä ja teknistieteellisellä koulutusalalla. Yliopistojen keskimääräiset määrälliset tavoitteet vuosiksi 2004 2006 2001 2002 2004 2006 tavoite Ylemmät korkeakoulututkinnot 11 581 12 075 12 411 14 000 Tohtorin tutkinnot 1 206 1 224 1 257 1 450 Uusien opiskelijoiden määrä 22 687 22 419 22 527 22 500 Uusista opiskelijoista samana vuonna toisen asteen koulutuksen päättäneitä (%) 34,9 1) 50 Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä 4 063 4 186 5 000 Perustutkintoa suorittavista ulkomailla opiskelemassa yli 3 kk jakson 3 983 3 807 3 863 5 400 Avoimen yliopisto-opetuksen laskennalliset kokovuotiset opiskelijapaikat 18 091 17 732 16 808 20 000 Avoimen yliopisto-opetuksen väylän kautta tutkinto-opiskeluun siirtyvät 661 696 607 1 200 Budjettirahoitusta täydentävän rahoituksen osuus vähintään kokonaisrahoituksesta (%) 36,4 36,5 35,0 36,0 Yliopistoilla arvioidaan olevan käytössä EU:n maataloustuotannon tukia noin 336 000 euroa. Yliopistoilla säilytetään oikeus luovuttaa tiloja opiskelijaruokaloille sekä opinala- ja harrastejärjestöille vastikkeetta siitä huolimatta, että Senaatti-kiinteistöt perii yliopistoilta vuokraa näistä tiloista. 21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 220 197 000 euroa. Määrärahasta saa käyttää täydennyskoulutuksen hintojen alentamiseen enintään 530 000 euroa yliopistojen omien päätösten mukaisesti. Määrärahaa saa käyttää myös yliopistojen opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille myönnettävien tutkimusta ja koulutusta edistävien apurahojen maksamiseen, opiskelijoille opintoihin liittyvän harjoittelun järjestämiseen sekä yliopistojen toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuista ja rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Vuoden aikana saa tehdä sellaisia yliopistojen tiloja lisääviä vuokrasopimuksia, joista aiheutuu menoja vasta vuoden jälkeen siten, että nettomenojen lisäys on vuositasolla enintään 5 500 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Momentin määräraha on muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. 1) Tieto ei vielä saatavilla Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Teknologian siirtotoiminnan tehostamiseksi sekä tutkimuksesta ja koulutuspalvelujen kehittämisestä syntyvien tulosten kaupalliseksi hyödyntämiseksi opetusministeriön päätöksellä määrätyt yliopistot voivat perustaa osakeyhtiöitä sekä hallinnoida, hankkia ja myydä tai muutoin luovuttaa osakkeita näitä tarkoituksia varten perustetuista osakeyhtiöistä. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon osakeyhtiöistä saatavat osinko- ja muut tulot sekä osakkeiden myynnistä saatavat tulot. Hallitus antaa eduskunnalle esityksen valtion talousarviosta annetun lain nettobudjetointia koskevan 3 a :n muuttamisesta. Yliopistoille annettavassa osakeyhtiöiden valtiolle kuuluvien osakkeiden hallinnoinnissa noudatetaan muutoin mitä laissa valtion osakasvallan käytöstä eräissä taloudellista toimintaa harjoittavissa osakeyhtiöissä (740/1991) säädetään. Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön asetukseen yliopistojen eräistä suoritteista Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Yliopistokohtaiset tutkintotavoitteet keskimäärin vuosiksi 2004 2006 perittävistä maksuista (1317/2001) sekä opetusministeriön päätöksiin kirjasto- ja tietopalveluista perittävistä maksuista (82/1993) ja avoimesta korkeakouluopetuksesta korkeakouluissa perittävistä maksuista (83/1993). Ylemmät korkeakoulututkinnot Tohtorintutkinnot tavoite tavoite 2004 2006 2004 2006 Helsingin yliopisto 2 349 2 500 355 396 Jyväskylän yliopisto 1 236 1 285 106 119 Oulun yliopisto 1 181 1 510 120 158 Joensuun yliopisto 620 760 46 68 Kuopion yliopisto 398 445 78 77 Turun yliopisto 1 090 1 285 130 137 Tampereen yliopisto 1 050 1 041 95 105 Åbo Akademi 477 563 41 63 Vaasan yliopisto 348 400 15 18 Lapin yliopisto 339 395 14 17 Teknillinen korkeakoulu 953 1 150 124 131 Tampereen teknillinen yliopisto 713 880 51 65 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 434 570 29 30 Helsingin kauppakorkeakoulu 378 380 18 19 Svenska handelshögskolan 213 250 10 12 Turun kauppakorkeakoulu 243 270 9 13 Sibelius-Akatemia 153 140 9 9 Teatterikorkeakoulu 65 45 2 3 Taideteollinen korkeakoulu 137 165 5 8 Kuvataideakatemia 34 30-2 Yhteensä 12 411 14 064 1 257 1 450 Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Helsingin yliopisto, mistä 2 621 000 euroa Svenska social- och kommunalhögskolanille ja 11 900 000 euroa kansalliskirjaston valtakunnallisena osuutena 288 657 000 Jyväskylän yliopisto 95 421 000 Oulun yliopisto 124 591 000 Joensuun yliopisto 56 408 000 Kuopion yliopisto 51 190 000 Turun yliopisto 108 278 000 Tampereen yliopisto 81 807 000 Åbo Akademi 46 848 000 Vaasan yliopisto 21 037 000 Lapin yliopisto 28 440 000 Teknillinen korkeakoulu 108 840 000 Tampereen teknillinen yliopisto 61 178 000 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 32 393 000 Helsingin kauppakorkeakoulu 23 177 000 Svenska handelshögskolan 12 547 000 Turun kauppakorkeakoulu 13 541 000 Sibelius-Akatemia 23 235 000 Teatterikorkeakoulu 10 441 000 Taideteollinen korkeakoulu 26 445 000 Kuvataideakatemia 4 273 000 Opetusministeriön käytettäväksi 1 450 000 Yhteensä 1 220 197 00 0 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 20 000 000 euroa yliopistojen perusrahoituksen vahvistamiseen, 3 720 000 euroa valtion virka- ja työehtosopimuksen perusteella ja 28 000 euroa yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentilta 31.30.21. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) TP 2004 TA TAE Tulot 441 284 485 640 532 900 maksullinen toiminta 196 662 216 840 213 900 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muulta valtion virastolta 95 547 128 400 145 500 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatava rahoitus) 125 021 101 600 134 500 muut tulot 24 054 38 800 39 000 Menot 1 485 625 1 682 089 1 841 900 henkilöstömenot 971 778 1 100 290 1 204 825 toimitilavuokrat 203 206 230 079 251 938 palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) 144 406 163 503 179 037 muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) 166 234 188 217 206 100 Toiminnan rahoitus toimintamenomomentille budjetoidut tulot 441 284 485 640 532 900 toimintamenomomentille budjetoidut menot 1 485 625 1 682 089 1 841 900 toimintamenorahoitus, netto 1 044 341 1 196 449 1 220 197 muu erittelemätön talousarviorahoitus 84 203 Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta 205 936 myönnetty 1 142 175 käytetty 1 128 543 siirtynyt seuraavalle vuodelle 219 568 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (euroa) 2004 TP TA TAE Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 213 100 216 840 213 900 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 201 340 207 810 202 700 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 11 760 9 030 11 200 Kustannusvastaavuus, % 106 105 106 Hintatuki 447 830 530 Kustannusvastaavuus tuen jälkeen 12 207 9 860 11 730 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (euroa) 2004 TP TA TAE Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot Muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 121 400 128 400 145 500 EU:lta saatava rahoitus 71 800 76 500 87 500 Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 24 500 25 100 47 000 Tulot yhteensä 217 700 230 000 280 000 Hankkeiden kokonaiskustannukset 234 500 245 400 294 500 Kustannusvastaavuus (tulot - kustannukset) -16 800-15 400-14 500 Kustannusvastaavuus, % 93 94 95 talousarvio 1 220 197 000 2004 talousarvio 1 196 449 000 tilinpäätös 1 142 175 000 22. Yliopistolaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 23 812 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää yliopistoja koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan, näihin liittyvän kansainvälisen yhteistyön sekä työllistymistä edistävän toiminnan ja opettajien kouluttajien täydennyskoulutuksen menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää yliopistojen käyttöön tarkoitetun oppimateriaalin kustannustoiminnan sekä opetuksen ja tutkimuksen toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvittavien menojen ja avustusten maksamiseen. Käyttösuunnitelma 1. Tutkimus-, kehittämis- ja julkaisutoiminta 8 812 000 2. Yliopistojen yhteinen atk-toiminta ja tietoliikenneyhteydet 9 000 000 3. Yliopistojen aikuiskoulutuksen kehittäminen 3 000 000 4. Yliopistokeskusten kehittäminen 3 000 000 Yhteensä 23 812 000 Määrärahaa saa käyttää enintään 207 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. Yliopistojen aikuiskoulutuksen kehittämiseen tarkoitettua määrärahaa voidaan käyttää pitkäkestoisen täydennyskoulutuksen tuotekehitystyöstä aiheutuviin kustannuksiin yliopistojen esittämillä alueilla osana niiden yhteiskunnallista tehtävää. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 40 000 euroa valtion virka- ja työehtosopimuksen johdosta. talousarvio 23 812 000 2004 talousarvio 23 772 000 tilinpäätös 24 676 000 Määrärahasta käytetään 2 802 000 euroa opiskelija-, harjoittelija-, nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin, 1 684 000 euroa ulkomaisissa yliopistoissa palvelevien suomalaisten ulkomaanlehtoreiden ja vierailevien professorien sekä muiden ulkomailla toimivien opetushallintoviranomaisten, yhteensä enintään 47 henkilöä, palkkoja varten soveltuvin osin ulkomailla työskentelevien Suomen kielen ja kulttuurin yliopistonopettajien ohjesäännön mukaisesti ja ulkomailla tapahtuvan suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään 144 000 euroa maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen. S e l v i t y s o s a : 23. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 851 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) TP 2004 TA TAE Tulot 1 649 1 260 1 260 maksullinen toiminta 400 400 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muulta valtion virastolta 149 78 78 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatava rahoitus) 992 517 517 muut tulot 508 265 265 Menot 6 955 9 095 9 111 henkilöstömenot 3 505 4 584 4 592 toimitilavuokrat 698 913 914 palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) 761 995 996 muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) 1 991 2 603 2 608 Toiminnan rahoitus toimintamenomomentille budjetoidut tulot 1 649 1 260 1 260 toimintamenomomentille budjetoidut menot 6 955 9 095 9 111 toimintamenorahoitus, netto 5 306 7 835 7 851 muu erittelemätön talousarviorahoitus 2 373 Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta 513 myönnetty 7 731 käytetty 7 679 siirtynyt seuraavalle vuodelle 565 Opetusministeriö asettaa talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä alustavasti kansainvälisen henkilövaihdon keskukselle vuodelle seuraavat tulos- ja palvelutavoitteet: Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn tavoitteena on edistää kansainvälistä vuorovaikutusta koulutuksessa ja työelämässä sekä kulttuuri- ja nuorisotoiminnan alueella. CIMO koordinoi ja toteuttaa stipendi- ja henkilövaihto-ohjelmia ja vastaa useiden Euroopan unionin koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta sekä pohjoismaisen Nordplus-ohjelman toimeenpanosta. CIMO järjestää ja kehittää toimialansa neuvonta- ja tietopalvelua sekä koulutusta ja markkinoi suomalaista koulutusta ulkomaalaisille. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opintojen neuvottelukunta tukee Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa sekä järjestää ulkomaisille yliopisto-opiskelijoille suomen kielen kursseja Suomessa. Yhteyksiä yritystoimintaan kehitetään henkilövaihdon keinoin. Uuden tietotekniikan hyväksikäyttöä lisätään edelleen tiedotuksessa, neuvonnassa ja koulutuksessa. Määrälliset tavoitteet vuodelle 2001 2002 tavoite Erasmus-opiskelijavaihto 8 352 8 966 10 051 9 000 Suomesta lähtevät 4 172 4 253 4 561 4 500 Suomeen saapuvat 4 180 4 713 5 490 4 500 EU:n nuoriso-ohjelmaan osallistuvat 2) 4 354 4 445 4 996 4 800 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Kv -harjoittelijavaihto 3) 1 729 1 504 1 332 1 500 Kahden välisen ja monenkeskisen yhteistyön henkilövaihto 1 174 1 333 1 074 1 200 Suomen kielen ja kulttuurin opiskelijoille kesäkurssipaikka 222 231 257 250 Tukea yliopistonopettajien opetustoiminnalle ulkomaisissa yliopistoissa 33 36 34 40 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 16 000 euroa valtion virka- ja työehtosopimuksen johdosta. talousarvio 7 851 000 2004 talousarvio 7 835 000 tilinpäätös 7 731 000 24. Harjoittelukoulujen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 70 752 000 euroa. Määrälliset tavoitteet vuodelle Määrärahaa saa käyttää myös oppilasavustuksista aiheutuvien menojen sekä maksullisen kouluruokailun tarjoamisesta henkilökunnalle ja opetusharjoittelijoille aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Opetusministeriö asettaa alustavasti harjoittelukouluille osana yliopistolaitosta seuraavat tulostavoitteet: Harjoittelukoulujen tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston kanssa. Harjoittelukoulut huolehtivat opetussuunnitelmatyön ja opetuksen laadusta sekä kehittävät monipuolista opetusharjoittelua ja opetusteknologian käyttöä. 2001 2002 tavoite Oppilaita 7 821 7 819 7 836 7 900 peruskoulu 5 677 5 633 5 657 5 700 lukio 2 144 2 186 2 179 2 200 Opettajaksi opiskelevien opintoviikkomäärä 22 641 21 158 20977 21 200 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 196 000 euroa valtion virka- ja työehtosopimuksen johdosta. Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) TP 2004 TA TAE Tulot 978 745 745 maksullinen toiminta 561 445 445 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muulta valtion virastolta 12 39 39 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatava rahoitus) 72 235 235 muut tulot 333 26 26 Menot 66 420 71 301 71 497 henkilöstömenot 47 135 50 599 50 795 toimitilavuokrat 10 688 11 474 11 474 2) Luvut kuvastavat ohjelmaan osallistuneiden määrää 3) Sisältää myös CIMOn tukemien opiskelijajärjestöjen organisoiman harjoittelijavaihdon Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) 4 851 5 207 5 207 muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) 3 745 4 021 4 021 Toiminnan rahoitus toimintamenomomentille budjetoidut tulot 978 745 745 toimintamenomomentille budjetoidut menot 66 420 71 301 71 497 toimintamenorahoitus, netto 65 442 70 556 70 752 muu erittelemätön talousarviorahoitus 3 801 Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 742 myönnetty 68 902 käytetty 69 243 siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 401 Kuntien osuus harjoittelukouluissa annettavan opetuksen kustannuksiin, 16 822 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.40.30 mitoituksessa. talousarvio 70 752 000 2004 talousarvio 70 556 000 tilinpäätös 68 902 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8