Tuomo Kojo, Linja- autoliitto Siirtymäajan sopimusten tekeminen ja soveltaminen sopimusten tekeminen onnistui pääp ääosin hyvin liikennehallinnon ja LAL: n yhdessä laatiman mallisopimusluonnoksen vuoksi yritykset eivät t juurikaan voineet suoraan vaikuttaa viranomaisten tarjoamien sopimusten teksteihin osa toimivaltaisista viranomaisista ei ole noudattanut sopimusta,, vaan on myönt ntänyt nyt uusia reittiliikennelupia niin kuin ei sopimuksia olisikaan yritykset ovat täyttt yttäneet sopimuksiin sisältyv ltyvät t velvollisuutensa viranomaiset eivät t ole viime aikoina aina hyväksyneet sopimuksen mukaisia tappiollisen liikenteen lakkautuksia hylkypää äätöksiä ei ole aina edes perusteltu tai niissä on viitattu epärealistisiin palvelutasomää äärittelyihin käytännöt t vaihtelevat eri ELY: issä muutosten hyväksymisen ennustettavuus on ollut siirtymäaikana melko huono
Palvelutason määm äärittäminen palvelutasomää äärittelyt ovat laadultaan epätasaisia ja osin sattumanvaraisia määrittelyjä ei yleensä ole tehty aidossa yhteistyöss ssä toimialan kanssa Jyväskyl skylän n työpajassa kunnat jaettiin omiksi ryhmikseen ja yrittäjät t omaksi; avoin keskustelu jäi j i puuttumaan onnettomin esimerkki LVM: n kaukoliikenteen palvelutaso, jolle ei ole realistista ylärajaa eikä minkää äänlaista hintalappua; vain toive toteutumisesta markkinaehtoisesti palvelutasomää äärityksiä on sovellettu mielivaltaisesti eivätk tkä viranomaiset ole niihin sitoutuneet joukkoliikennelain kirjaimen ja hengen tarkoittamalla tavalla vain taloudellisesti sitovat palvelutasot tuovat toteutukseen realismin joillakin alueilla määm äärittelyt on tehty niin tavoitteellisiksi, että tarjontaa on mahdoton järjestj rjestää markkinaehtoisena liikenteenä tavoitteellisilta määm äärittelyiltä puuttuu valtion ja kuntien lisärahoitus
Järjestämistavan valinta järjestämistapapäätökset epätäsm smällisten tietojen perusteella kunnat tekemäss ssä valintoja ilman mitää ään n taloudellisia vertailuja LVM: n ja Liikenneviraston ohjaus on ollut asenteellista ja keskittynyt markkinaehtoisten vaihtoehtojen varjopuolten korostamiseen PSA- mallien varjopuolia vastaavasti vähäteltyv markkinaehtoinen liikenne suljettu tarkastelun ulkopuolelle usein tarkoituksella sellaisissakin tapauksissa, joissa yritykset ovat tarjonneet toteuttamiskelpoisia ratkaisuja yrityksiltä ei edes tiedustella mitä ne voisivat tarjota markkinaehtoisesti eikä esitettyjä reittilupahakemuksia oteta huomioon viranomaiset antaisivat markkinaehtoisen liikenteen toimia vain rajallisesti kaukoliikenteessä
Järjestämistavan valinta kilpailuttamisen itsetarkoituksen vuoksi linjastoja suunnitellaan n helposti kilpailutettaviksi, mikä ei lisää matkustajamää ääriä ja kulkumuoto-osuutta osuutta yksityiskohtaisiin asiakastarpeisiin ei aidosti vastata on jo nähtn htävissä,, että PSA- malleilla ei PSA: n mukaisesti välttv lttämättä järjestetä selvästi sti parempaa liikennettä kuin markkinaehtoisesti syntyisi jos tavoitteellisiin palvelutasomää äärittelyihin ei sitouduta rahoituksellisesti, joudutaan PSA: han siirtyminen tekemää ään n vastoin joukkoliikennelain kriteerejä johtavatko järjestj rjestämistapapäätökset uusiin valituksiin? yleistä sääntöä ei haluta tehdä sen vuoksi, että näin saadaan tekosyy järjestj rjestää suurin osa liikenteestä edullisemmin lipunhinnoin PSA: n hankintamalleilla ja nykyisellä palvelutarjonnalla PSA: n mahdollistamaa neuvottelumenettelyä/suorahankintaa tulisi käyttk yttää pienyritysten kanssa syrjäisemmill isemmillä alueilla käyttöoikeussopimusten suorahankinnoissa uhkana valtionavun mahdollinen alentaminen ja optiokielto siirtymäajan sopimusten huomioon ottaminen epäselv selvää
Lippu- ja maksujärjestelm rjestelmät t sekä erityisesti tuetut liput Lippujärjestelm rjestelmät t ovat käytk ytännössä toimineet kuten vanhan lainsää äädännön n aikaan lippukorvausten hinnantarkistusmekanismi liian jäykkj ykkä ja tarkistuspisteitä liian harvoin; indeksitarkistukset on kuitenkin saatu tehtyä jälkilaskelmien vaiheittainen Palko-menetelm menetelmä vähentänyt nyt viranomaisten tarkastustyötä nykyiset lippujärjestelm rjestelmät t ovat täyttt yttänyt hyvin käyttk yttäjien tarpeet ja ovat muokattavissa tulevaisuuden tarpeisiin sekä ovat yhteiskunnalle edullisia nykyliput kelpuutetaan kaikissa busseissa yleistä sääntöä tai yleensäkää ään n tuettujen lippujen kelpoisuutta riittäväll llä korvauksella markkinaehtoisessa reittiliikenteessä ei haluta toteuttaa sen vuoksi, että näin in saadaan tekosyy järjestj rjestää suurin osa liikenteestä edullisemmin lipunhinnoin PSA:n hankintamalleilla
Lippu- ja maksujärjestelm rjestelmät t ja erityisesti tuetut liput eduskunnan tahto seutulippujen säilytts ilyttämisestä ei toteudu lippujen kelpaamattomuuden takia palvelutaso taajan asutuksen ulkopuolella tulee laskemaan voimakkaasti yritysvetoiselta liikenteenhoitotavalta viedää ään n toimintaedellytykset viranomaisvetoinen lippu- ja maksujärjestelm rjestelmä ei ehdi valmistua kesää ään 2014 mennessä toimivasti ja kattavasti järjestelmän n tulisi olla valmis jo kevää äällä 2013, jolloin kilpailutukset alkavat samaan aikaan nykyiset järjestelmj rjestelmät t uhkaavat kadota
Reittiliikennelupien myönt ntäminen siirtymäajan sopimusten joukkoliikennelakiin perustuvaa vahvaa oikeudellista suojaa ei ole otettu huomioon viranomaisten myönteisiss nteisissä reittilupapää äätöksissä ja sopimusten velvoitteet on sivuutettu ELY: t ovat tehneet sopimusten vastaisia ratkaisuja myönt ntäessään n reittilupia; mahdollinen lainvastaisuus selviää hallinto-oikeuksien oikeuksien käsittelyssk sittelyssä yhdestä reittiliikennelupahakemuksen hylkypää äätöksestä seurasi massiivinen painostus- ja uhkailukampanja viranomaisia kohtaan viranomaiset haluavat uusilla reittiliikenneluvilla hankaloittaa nykyisten yritysten sopeutumista siirtymäajan jälkeiseen j aikaan yrityksiä ei kohdella yhdenvertaisesti lupien käsittelyssk sittelyssä uudet luvat ovat johtaneet siirtymäajan sopimusliikenteen lakkautuksiin sekä toisen viranomaisen ostojen lisää äämiseen osaa reittiliikenteestä ei ole pystytty ylläpit pitämään n kahtakaan vuotta; alalla ei tietoa onko liikenteen keskeyttäminen sanktioitu viranomaisen toimesta joukkoliikennelain mukaisesti osassa reittilupapää äätöksiä käytetty otto- ja jättj ttörajoituksia, jotka muutama vuosi sitten pakotettiin poistamaan muinaisjää äänteinä
Muut esille nousseet seikat viranomaisten toiminta siirtymäajalla ollut ennakoimatonta tai jopa lain vastaista liikennehallinto ja toimivaltaiset viranomaiset eivät t enää halua tai osaa tehdä yhteistyötä yritysten kanssa mahdollinen yhteistyö tapahtuu liian usein viranomaisten ehdoin kansallista liikkumavaraa ei ole käytetty k tarpeeksi lain soveltamisessa konsulttiprojektien tulva on kohtuuttoman suuri; ovatko konsulttirahat pois ostoliikenteeseen ja lippusubventioihin käytetyistk ytetyistä rahoista? joukkoliikennelakia tulkitaan tietoisesti tarkoitushakuisesti ja yritysvetoinen toimiala halutaan sosialisoida kuka kantaa vastuun lopputuloksesta?