Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotannon raportointi, syys-joulukuu 2015 Vaalan kunta Väritunnisteet: Etenee Viivästynyt Ei etene, suunnitellusti keskeytynyt 1
Järjestämissopimuksen toteutuminen palvelualoittain Perhepalvelut Vastuuhenkilö: perhepalvelujohtaja Mirva Salmela Sosiaalityö, vammaispalvelut, työ- ja päivätoiminta, päihdepalvelut, neuvolapalvelut, erityisryhmien asumispalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet v. 2015 Tilanne 31.12.2015 Yleiset Palvelutakuut toteutuvat. Jatketaan palvelujärjestelmän kehittämistyötä ennalta ehkäisevien ja varhaisen tuen palvelujen vahvistamiseksi lainsäädännön uudistusten edellyttämällä tavalla. Sähköisten palvelujen kehittämistyössä hyödynnetään seudullista osaamista ja kehitetään etäpisteistä tuotettavia palveluja. Kehitetään edelleen kirjaamiskäytäntöjä. Vahvistetaan työntekijöiden osaamista eri sosiaalityön osaalueilla, tuetaan työntekijöiden osaamisen ja ammattitaidon kehittymistä seudullisten käytäntöjen avulla. Kehitetään ryhmämuotoisia toimintoja edelleen. Varmistetaan resurssien oikea kohdentuminen. Monitoimijuuden vahvistaminen ja nuorten osallisuuden lisääminen. Pääsääntöisesti pystytään noudattamaan lakisääteisiä määräaikoja niin vammaispalveluissa, lastensuojelussa kuin toimeentulotuessa. 1.4.2015 voimaan tullut sosiaalihuoltolaki painottaa ennaltaehkäiseviä palveluja. Palvelujärjestelmää on lähdetty kehittämään uudistusten edellyttämällä tavalla. Sähköisissä palveluissa on käytössä mm. Omahoito-palvelut (omakukkaro, viestiketju, lastenvalvojan ja neuvolan ajanvaraus). Lisäksi on kokeiltu videoavusteista Stagesohjelmaa lastenvalvojan työssä, jälkihuollossa ja perhevalmennuksessa. Eri työntekijäryhmien kirjaamiskäytänteitä on selkiinnytetty ja yhtenäistetty sekä järjestetty dokumentaatiokoulutusta. Seudulliset lastensuojelun, aikuissosiaalityön ja vammaispalvelun tiimit kokoontuvat säännöllisesti. Lisäksi on järjestetty erilaisia koulutuksia hankkeita hyödyntäen. Lastenvalvojien seudulliset tiimit on myös aloitettu. Olemassa olevien ryhmätoimintojen lisäksi on kehitetty uusia eri asiakaskunnille suunnattuja ryhmätoimintoja. Henkilöstön yhteiskäyttöä on lisätty eri yksiköissä. Lisäksi mm. asiakasmääriä, henkilöstömitoituksia eri palveluissa ja yksiköissä seurataan säännöllisesti. Monitoimijuutta ja nuorten osallisuutta on vahvistettu muun muassa LastenKaste - ja Virta II -hankkeissa. Lakisääteisten määräaikojen toteutumista seurataan säännöllisesti. Palveluohjaus otetaan käyttöön alkuvuodesta 2016. Kirjaamiskäytänteisiin laaditaan yksityiskohtaiset ohjeistukset luotettavien ja vertailukelpoisten tilastotietojen saamiseksi myös työntekijöiden vaihtuessa. 2
Lastensuojelu Tilanne 31.12.2015 Kehitetään lastensuojelun sosiaalityötä kokonaisvaltaisesti Lasten- Kaste -hankkeessa Oulunkaaren osakokonaisuudessa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. - Vahvistetaan lasten ja perheiden kuulemista ja osallisuutta lastensuojelun asiakasprosessissa - Kehitetään lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun työkäytäntöjä ja tukimuotoja - Vahvistetaan työntekijöiden osaamista lasten ja perheiden kanssa työskentelyssä sekä monitoimijaisessa verkostoyhteistyössä Perhetyön kehittäminen sekä ehkäisevien ja varhaisen tuen palvelujen vahvistaminen sosiaalihuoltolain uudistusten edellyttämällä tavalla - Selvitetään perhetyön organisoinnin toteuttamistapoja Jatketaan Lapset puheeksi (LP) - toimintamallin juurruttamista. Selvitetään yhteisen seudullisen sosiaalityöntekijän vakanssin perustamisen tarve perheneuvolaan vuonna 2015. Aikuissosiaalityö Tilanne 31.12.2015 Jatketaan suunnitelmallisen sosiaalityön kehittämistä nuorten työllistämisen tueksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Virta IIhankkeessa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Jatketaan sähköisten palveluiden kehittämistä sekä etäpisteistä tuotettavien palveluiden käyttöönottoa eri palveluissa (etäasiointi). Uuden sosiaalihuoltolain vaikutuksia lastensuojeluun on selvitetty LastenKastehankkeessa ja kuvattu asiakaspalveluprosessi huomioiden sosiaalihuoltolain muutokset. Oulunkaaren henkilöstön koulutukset toteutettu (sosiaalihuoltolain sekä lastensuojelulain mukaisten palvelujen tunnistaminen ja yhteistyön vahvistaminen eri palveluissa). Perhetyön ja lapsiperheiden kotipalvelun käsitteet, sisällöt, kriteerit ja taksat on avattu työpajatyönä yhdessä työntekijöiden kanssa ja luonnosteltu näistä seudullinen perhetyön ja lapsiperheiden kotipalvelun toimintamalli. Mallissa on huomioitu uusi sosiaalihuoltolaki ja sen mukaiset resurssitarpeet. Käyttäjäkoulutukset eri palveluissa ovat menossa. Seudullinen toimintasuunnitelma on valmistunut (sisältää mm. LP-keskustelujen ajankohdat eri palveluissa). LP-keskustelujen ja -neuvonpitojen sähköiset seurantalomakkeet ovat valmiit. Tarve on selvitetty ja seudullinen toimintamalli on luonnosteltu. Virta II -hankkeessa on järjestetty koulutusta mm. palvelutarpeen arviointiin sekä sosiaaliseen kuntoutukseen liittyen. Lisäksi aikuissosiaalityön tiimi on kokoontunut säännöllisesti. Tiimissä on käsitelty mm. suunnitelmallisen sosiaalityön teemoja. Virta II -hankkeen tiimoilta on pidetty työpajapäiviä sosiaalihuoltolain prosesseihin ja yhteistyökäytänteisiin liittyen. Sähköisissä palveluissa on käytössä mm. Omahoito-palvelu (omakukkaro, viestiketju, lastenvalvoja ja neuvolan ajanvaraus). Lisäksi on kokeiltu videoavusteista Stages-ohjelmaa lastenvalvojan työssä, jälkihuollossa ja perhevalmennuksessa. Kuntien opetus- ja varhaiskasvatushenkilöstön koulutukset on pidetty syys-lokakuussa 2015. LastenKaste-hankkeen kautta on järjestetty useita koulutuksia syksyn 2015 aikana lasten, nuorten ja perheiden parissa työskenteleville. Toimintamalli on osa palveluohjauksen kokonaisuutta, joka otetaan käyttöön kokonaisuudessaan vuoden 2016 alusta. Palvelutuotantolautakunta on hyväksynyt lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit tammikuussa 2016. Toimintasuunnitelman jalkautus jatkuu. Perheneuvolassa tehdään tiivistä yhteistyötä lastensuojelua/sosiaalihuoltoa toteuttavien sosiaalityöntekijöiden kanssa. Tiedotusta Omahoitopalveluista tullaan lisäämään. 3
Vammaispalvelut Tilanne 31.12.2015 Yhtenäistetään seudullisesti Pro Consonan kirjaamiskäytäntöjä. Erityisryhmien asumispalvelut Kehitysvammaisten asumispalveluiden ja työ- ja päivätoimintapalveluiden yhteistyön tiivistäminen ja toimintojen sisällöllinen kehittäminen. - Yhteisten palvelusuunnitelmien laatiminen (sama päämäärä), asiakkaiden yksilölliset tarpeet huomioiden - henkilökunnan yhteiskäyttö Työ- ja päivätoiminnan sekä asumispalveluiden yhteisen ohjaajan vakinaistaminen ja tehtäväkuvan tarkentaminen. Kirjaamiskäytänteitä on käsitelty mm. vammaispalvelutiimissä. Tilanne 31.12.2015 Kehittämistyötä on tehty ja kehittämispäiviä pidetty kaksi iltapäivää. Henkilökunnan yhteiskäyttö on lisääntynyt. Uusi yhteinen ohjaaja valittu maaliskuussa 2015. Työ- ja päivätoiminta Tilanne 31.12.2015 Kehitysvammaisten asumispalveluiden ja työ- ja päivätoimintapalveluiden yhteistyön tiivistäminen ja toimintojen sisällöllinen kehittäminen. - Yhteisten palvelusuunnitelmien laatiminen (sama päämäärä), asiakkaiden yksilölliset tarpeet huomioiden - Henkilökunnan yhteiskäyttö Päihdepalvelut Tilanne 31.12.2015 Nuorten päihteidenkäytön ennaltaehkäisevien toimintamallien käyttöönotto ja seuranta eri palveluissa. Jatketaan päihdepalvelujen avohuollon kehittämistä yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa. Neuvolapalvelut Tilanne 31.12.2015 Äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajien vakanssien yhdistäminen ja työnkuvan tarkastaminen. Perhesuunnittelun ja ehkäisyneuvonnan yhteisen seudullisen uuden toimintamallin juurruttaminen. Henkilöstölle kysely toiminnoista ja henkilöstön yhteiskäytöstä on toteutettu huhtikuun 2015 aikana. Yhteinen palvelusuunnitelma on työstetty ja se on otettu käyttöön kesäkuun aikana. Tarvittaessa henkilöstö on liikkunut molemmin puolin asumisen ja toimintakeskuksen välillä. Yhteiset kehittämispäivät pidettiin 5.5.2015 ja 18.11.2015. Tavoitteet on asetettu vuodelle 2016. Seudullinen nuoriin kohdistuva ennaltaehkäisevän päihdetyön hankehakemus on valmisteltu. Hankkeen tavoitteena on nuorten päihteiden käytön vähentäminen ohjaamalla nuoria uuden tyyppisiin ryhmätoimintoihin. Päihdetyön hoitoonohjausmalli terveyspalveluiden kanssa on tarkistettu. Päihderyhmä arvioi laitoshoidon tarpeet moniammatillisessa yhteistyössä. Yhdistetty äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajan toimi täytetty 1.7.2015. Resurssi asiakasmäärään nähden on valtakunnallisen suosituksen mukainen. Seudullinen, valtakunnallisen Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelman 2014 2020 mukainen e-neuvola - toimintamalli ja työohje ovat valmistuneet. Jatketaan yhteistyötä asumisen ja työ- ja päivätoiminnan välillä. Kehittämistyö jatkuu vuonna 2016. Kehittämistyötä jatketaan vuonna 2016. Hankehakemusta ei hyväksytty, jonka vuoksi ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämistä jatketaan omana toimintona, erityisesti neuvola- ja kouluterveydenhuollossa. Päihdetyötä kehitetään edelleen suunnitelmallisesti. Palvelutuotantolautakunta käsittelee toimintaohjelmaa maaliskuussa 2016. 4
Oppilashuolto Tilanne 31.12.2015 Seurataan uuden oppilashuoltolain edellyttämiä koulukuraattorija psykologipalveluiden määräaikojen toteutumista. Seudullisen vastaavan kuraattorin toimenkuvan selkiinnyttäminen. Selvitetään videovälitteisten palvelujen hyödyntämistä oppilashuoltopalveluissa. Oppilaan pääsyssä keskustelemaan kuraattorin kanssa seitsemän työpäivän/arkipäivän sisällä on haasteita. Koulukuraattori on aloittanut Voimaneidot-ryhmän suunnittelun. Voimaneidot-mallissa pyritään tyttöjen ryhmämuotoiseen tunnetaitojen kehittymiseen ja tunnekasvatukseen. 1.8.2014 voimaan tullut laki oppilashuollosta edellyttää, että kouluissa on vastaavan kuraattorin palvelut käytettävissä. Oulunkaarella on nimetty seudullisesti yksi vastaava kuraattori. Videovälitteisiä palveluja on kokeiltu eri palveluissa. Oppilashuoltoon sopivan ohjelman löytämiseksi selvitetään vielä vaihtoehtoja. Koulukuraattorin työpanosta on lisätty vuodelle 2016. Oppilashuollollisissa tehtävissä vastaavan kuraattorin palvelujen tarve on ollut vähäistä. Vastaavan kuraattorin toimesta Oulunkaaren kuraattoreiden yhteiset tapaamiset ovat säännöllisiä ja käytänteitä on yhtenäistetty. Toimenkuvaa kehitetään tarpeen mukaisesti. Syksyn aikana on käynnistetty kokeilu Iin ja Simon koulukuraattoreiden ja oppilaiden välisissä tapaamisissa. Kokeilun jälkeen toimintaa arvioidaan ja ratkaistaan levittäminen myös muihin kuntiin. 5
Terveyspalvelut Vastuuhenkilö: palvelujohtaja Tuula Saukkonen ja hoitotyön päällikkö Ritva Väisänen Vastaanotto, kuntoutus, mielenterveystyö, osastohoito, suun terveydenhuolto, työterveyshuolto, erikoissairaanhoito Tavoitteet ja toimenpiteet v. 2015 Tilanne 31.12.2015 Yleiset Palvelut tuotetaan vähintään lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja hoitotakuun aikarajoissa. Kiinnitetään huomiota henkilökunnan osaamiseen niin, että ammattitaito vastaa työn asettamia vaatimuksia. Dynaaminen ketteryys mahdollistaa nopean reagoinnin tarvittaviin muutoksiin ja uusiin palvelutapoihin. Kuntalaisten omaa osuutta korostetaan heidän hyvinvointinsa edistämisessä esim. palvelu- ja hoitosuunnitelmia laatimalla, tavoitteena on osallistuva asiakkuus. Ohjauksen ja neuvonnan osuus kasvaa. Sähköisten palvelujen merkitys on entistä suurempi. Tietohallintoon liittyvät kehittämistarpeet, jotka johtuvat pääosin kansallisista lakisääteistä velvoitteista, koskettavat kaikkia terveyspalveluitten palvelualoja. Terveyspalvelut tekevät tiivistä ja laajaalaista yhteistyötä sekä perhepalvelujen (esim. päihdetyö) että vanhuspalveluiden (esim. saattohoito) kanssa. Toimintatapojen yhtenäistäminen kuntayhtymän tasolla vahvistaa Oulunkaaren asemaa myös tulevaisuuden palveluntuottajana. Kiireettömän lääkäri- ja hoitajavastaanoton sekä suunterveydenhuollon osalta on pysytty hoitotakuun rajoissa. Hoitotakuu on toteutunut erinomaisesti. Työntekijöiden koulutukset toteutuvat lähiesimiesten toimesta ennalta laaditun koulutussuunnitelman mukaisesti huomioiden uudet tarpeet osaamisen vahvistamiseksi. Päätöksentekoprosessit ovat olleet sujuvia. Hoitosuunnitelmien laatimista kehitetään erityisesti kroonisissa sairauksissa. Laajamittainen työ on hyvällä alulla. Sähköisten palveluiden hyödyntämistä pitää edelleen kehittää. Omahoito-palvelun käyttäjämäärät ovat kasvussa. Effica-tietokantojen yhdistäminen on toteutettu, AvoHILMOraportointi on otettu käyttöön joulukuussa 2015. E-reseptiin liittyvien lakimuutosten tietojärjestelmäpäivitykset on toteutettu. Päihdehoitomallia on alettu kehittämään yhteistyössä sosiaalipalveluiden kanssa. Muistihoitajan vastaanotto ja 75- vuotiaiden terveystarkastukset toimivat suunnitellun mallin mukaisesti. Hoitosuunnitelma-näkymän puuttuminen nykyisestä sairaskertomusjärjestelmästä hidastaa toimintamallin käyttöönottoa. Uudet toiminnallisuudet ovat Omahoito-palvelun testialustalla pilotoinnissa. 6
Vastaanotto Tilanne 31.12.2015 Lääkärityövoiman vakiinnuttaminen. Hoitajien ja lääkärien välisen työnjaon selkiyttäminen, hoitajien vastaanotot. Hoitotakuu toteutuu. Hoitotyön kirjaamista ja tilastointia on linjattu. AVO-HILMO on otettu käyttöön joulukuussa 2015. Puhelinpalvelussa on ajoittain ruuhkaa. Kaikkiin jätettyihin soittopyyntöihin soitetaan takaisin saman päivän aikana. Asiakaspalautekysely on tehty huhtikuussa 2015. Vastauksia saatiin 46 kpl, joista n. 90 % oli tyytyväinen saamaansa hoitoon. Yli 75-vuotiaiden terveystarkastukset on aloitettu muistihoitajan toimesta. Lääkärin vastaanottoajan odotusaika on noin kaksi viikkoa. Tehostetaan asiakasohjausta edelleen (mm. soittopyynnön jättömahdollisuus). Jatketaan edelleen palveluohjausta Omahoito-palvelun käyttöasteen lisäämiseksi. Hoitosuunnitelmien kehitystyö ja käyttöönotto jatkuvat. Asiakaspalautteita saadaan enemmän, kun kysytään vastaukset kirjallisena (toukokuussa 2015 kysely tehtiin automaatilla ). Kuntoutus Tilanne 31.12.2015 Ryhmätoimintojen kehittäminen ja lisääminen. Etäkuntoutuksen toimintamallien kehittäminen, etäpuheterapian kokeilu. Fysioterapeuttien suoravastaanoton kasvattaminen. Ryhmäkäyntien määrä on nelinkertaistunut edellisestä vuodesta. Suoravastaanottojen määrää ei ole voitu lisätä, koska Vaalassa on vain yksi fysioterapeutti. Etäkuntoutusmalli on valmis ja sitä on kokeiltu Iissä ja Pudasjärvellä, Vaalassa ei vielä ehditty. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä fysioterapiaan asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan. Mielenterveystyö Tilanne 31.12.2015 Päivätoiminnan sisällön kehittäminen hoitavaan ja kuntouttavaan suuntaan. Moniammatillisen yhteistyön tiivistäminen yli sektorirajojen, verkostoituminen. Saumaton yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa. Päivätoiminnan sisällöllistä kehittämistä on tehty. Ryhmätoimintojen osalta on siirrytty asiakaslähtöisimpiin pienryhmiin. Psykiatripalvelut ovat mahdollistuneet ostopalveluina. Joulukuun ajan Vaalan mielenterveyspalveluissa on pilotoitu maailmanlaajuista Supertutkimusta (tutkii psykoosisairauksien periytyvyyttä). Vuoden 2016 järjestämissopimuksen mukaan tavoitteena on päivätoiminnan kehittäminen asiakkaille kuntouttavammaksi. Jokaisella päivätoiminnan asiakkaalla on laadittuna kuntoutussuunnitelma. 7
Osastohoito Tilanne 31.12.2015 Kuntouttavan työotteen vahvistaminen, työhyvinvointia ja kuntouttavaa hoitoa edistävän ympäristön luominen. Saumaton palveluketju asiakaslähtöisen hoito-/hoiva- /asumispaikan löytämiseksi. Kotihoidon tehostamisen tukeminen. Sisäinen kuntoutustoiminta on ollut käytössä toukokuusta lähtien. Tämän rinnalle on kehitelty marraskuussa sosiaalisten toimintojen vahvistamiseksi viriketoimintaan painottuvaa toimintaa. Nämä ryhmät toimivat lähihoitajan ja kuntohoitajan ohjaamina. Edellä mainitut hoitajat ovat laatineet pienimuotoisen oppaan, jota voivat kaikki hoitajat hyödyntää työssään virikehetkien / toimintojen ohjauksissa. Saumatonta palveluketjua hoito-/ hoiva-/asumispaikan löytämiseksi on tehostettu tiivistämällä yhteistyötä kotihoidon kanssa. Hoitoneuvotteluita on pidetty kiitettävästi ja tarvittaessa olemme kokoontuneet suuremmalla asiantuntijatyöryhmällä. SAS:n yhteydessä olemme myös pohtineet ja kehittäneet uutta palvelutuotantoa liittyen Rahkatien asuntoihin. Suun terveydenhuolto Tilanne 31.12.2015 Otetaan käyttöön Hyvä Potku - toimintamalli, jolla lisätään terveyshyötyä sekä parannetaan palvelujen saatavuutta ja työn hallintaa. Valistustyön tehostaminen neuvolaikäisten lasten vanhemmille ja koululaisille noudattaen asetusten mukaisia tarkastusvälejä. Hyvä Potku -hankkeen ideoita on otettu käyttöön. Särkyaikoja on lisätty ja kutsuvälejä pidennetty. Osa suuhygienistin tehtävistä on suunnitteilla siirtää hammashoitajille. Neuvolaikäisten tarkastuksia siirretään syksyllä hammashoitajalle. Työterveyshuolto Tilanne 31.12.2015 Lääkärityövoiman vakiinnuttaminen. Kolmikantaneuvotteluiden (työterveyshuolto, työntekijä, työnantaja) varhainen järjestäminen työkyvyn selvittämiseksi. Toiminnan taloudellisen kannattavuuden optimointi. Työt etenevät suunnitellusti. Sairausvastaanottoon käytetään resursseja terveysaseman vastaanoton puolelta. Erikoissairaanhoito Tilanne 31.12.2015 Psykiatrian erikoislääkäripalveluja järjestetään omilla terveysasemilla. Muita erikoislääkärikonsultaatioita ostetaan kohdennettuina yksityisiltä palvelujentuottajilta. Sairaanhoitopiirien palveluja käytetään, kun perusterveydenhuollon palvelut eivät vastaa tutkimuksen tai hoidon vaativuutta. Psykiatrin palveluita on ostettu sekä ortopedin, fysiatrin, reumalääkärin ja diabeteslääkärin konsultaatiopäiviä on ollut käytettävissä. 8
Vanhuspalvelut Vastuuhenkilö: palvelujohtaja Matti Vähäkuopus Kotihoito, asumispalvelut, hoivahoito Tavoitteet ja toimenpiteet v. 2015 Tilanne 31.12.2015 Kaikkia palvelukokonaisuuksia koskevat tavoitteet ja toimenpiteet Toimeenpannaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa laaditut suunnitelmat vanhuspalveluiden kehittämiseksi: - Vanhuspalveluiden tiekartta (vuoteen 2020) - Lakisääteinen suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi (vuoteen 2017) Varhaisen tuen ja hyvinvointia tukevien palveluiden vahvistaminen osana Oulunkaaren palvelukokonaisuutta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tuetaan asiakkaiden ja kuntalaisten osallisuutta sekä omaehtoista hyvinvoinnin edistämistä. Ohjaus- ja neuvontapalveluiden sekä palvelutarpeen arvioinnin asiakaslähtöinen kehittäminen ja toimintamallien yhtenäistäminen Oulunkaaren kunnissa. Kuntouttavan työotteen vahvistaminen ja toiminnallisuuden edistäminen; henkilöstön osaamisen tukeminen ja asiakkaiden tietoisuuden lisääminen. Käyttäjälähtöisen teknologian juurruttaminen osaksi työntekijöiden ja asiakkaiden sujuvaa arkea. Esimerkkejä ict:n hyödyntämisestä hyvinvointipalveluissa: - Omahoito-palvelu - Mobiilikotihoito - Kuvapuhelimet, älytelevisiot - Monitorointi, paikantaminen Selvitetään hoiva-avustajien suunnitelmallista käyttöä osana vanhuspalveluiden henkilöstörakennetta. Tuetaan henkilöstön työhyvinvointia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Vahvistetaan kumppanuutta työterveyshuollon kanssa. Laadittujen suunnitelmien toteutus on hyvässä vauhdissa. Lain määräämät asiat täyttyvät. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on sujuvaa. Vanhusneuvoston toiminta on säännöllistä. Palveluesimies/palveluohjaaja osallistuvat vanhusneuvoston kokouksiin mahdollisuuksien mukaan. Kaikki 80 vuotta täyttäneiden hyvinvointia tukevat kotikäynnit on tehty. Neuvonta- ja ohjauspalvelut toimivat hyvin, pääpaino on puhelinohjauksessa. Kuntouttavan työnotteen juurruttaminen päivittäiseen toimintaan on käynnissä. Samalla on käyty läpi ja yhdenmukaistettu henkilöstön toimintatapoja asiakaspalvelutilanteissa. Mobiilikotihoito on käynnistetty suunnitellusti lokakuussa 2015. Omahoitopalvelun juurruttamista on tehostettava. Tablet-tietokoneet ovat tulossa käyttöön kotihoidossa. Hoiva-avustajat ovat jatkuvasti käytössä sijaisina, koska pätevää henkilökuntaa on hankala saada. Hoiva-avustajien koulutus erinäisiin mm. hoitotoimenpiteisiin on toteutettu. Vakituisiin toimiin tulee kuitenkin henkilöstömitoitusten ja pätevyysvaatimusvaatimusten mukaisesti valita sosiaali- tai terveysalan perustutkinnon suorittanut henkilö. Työterveyshuollon kanssa on tehty hyvää yhteistyötä. Varhaisen tuen malli on käytössä. Palveluesimies osallistuu kuntoutustoimenpiteiden suunnitteluun yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa. Kehittäminen jatkuu edelleen. Senioripisteen vastaanotto toimii yhtenä päivänä viikossa. Suunnitelmallisuutta kuntouttavan työotteen käyttöön jatketaan. Mobiilikotihoidon kehittäminen edelleen. Omahoito-palvelun ohjausta on tehostettava. Tablettietokoneiden käyttöönotto on vielä suunnitteluasteella. Vakiintunut suunnitelmallinen toimintamalli tulee hoiva-avustajien osalta olemaan osaavana, ammattitaitoisena sijaishenkilöstönä toimiminen. 9
Työllistämistoimintaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kunnan kanssa. Mahdollistetaan joustavat ja innovatiiviset yhteistyömuodot. Toteutetaan suunnitelmallista verkostoyhteistyötä asiakkaiden ja kuntalaisten hyvinvoinnin tukemiseksi eri toimijoiden kanssa (yritykset, yhdistykset, oppilaitokset, omaiset, vanhusneuvostot jne.). Varmistetaan palveluketjujen sujuvuus eri palvelualojen välillä (perhe-, terveys-, vanhuspalvelut, erikoissairaanhoito, oma toiminta ja ostopalvelut). Omais- ja vuorohoitoprosessin sekä toiminnan kehittäminen. Henkilöstön laaja-alainen osaaminen on täysimääräisesti käytössä. Henkilöstön yhteiskäyttö palveluyksiköiden välillä toteutuu joustavasti ja asiakaslähtöisesti. Kodin hyvinvointipalvelut ikäihmisille, kotihoito Kotihoidon toimintamallien ja prosessien edelleen kehittäminen (mm. tehostettu kotihoito, saattohoito kotona). Perhehoidon vakiinnuttaminen osaksi vanhuspalveluiden palvelukokonaisuutta. Päivätoiminnan kehittäminen osana kotona asumisen tukemista. Toiminta on suunnitelmallista, kuntouttavaa ja asiakkaan toimintakykyä laaja-alaisesti ylläpitävää/kehittävää. Työllistämiseen varatut määrärahat ovat käytössä. Ongelmaksi on muodostunut työllisyystuella palkattavien henkilöiden löytyminen palkkatukikriteerien tiukentuessa. Vanhusneuvoston kanssa yhteistyö on käynnissä. Oppilaitosten kanssa on tehty hyvää yhteistyötä. Palveluketjun toimivuudessa on kehitettävää, yhteistyö toimii hyvin. Muistipotilaiden kohdalla on saatu toimimaan selkeä työnjakomalli terveys- ja vanhuspalveluiden kesken. Omais- ja vuorohoitoprosesseja on kehitetty. Palveluohjauskäyntejä tehdään koteihin. Vuorohoitopaikkojen tilanne on parantunut. Osaamisen tarkastelua on tehty mobiilikotihoidon kompetenssien määrittelyn yhteydessä sekä kehityskeskusteluissa. Yhteistyö ja henkilöstön yhteiskäyttö on alkanut hyvin. Tilanne 31.12.2015 Kotihoito on jaettu tiimeihin ennakoiden mobiilikotihoidon käyttöönottoa. Samassa yhteydessä tarkastellaan prosesseja. Tehostettu kotihoito ja saattohoito kotona vaativat vielä tarkempaa selvittelyä mm. osastohoidon kanssa. Perhehoito on vakiintunut osana palvelukokonaisuutta. Vaalassa perhehoitaja on aloittamassa toimintaansa alkuvuodesta 2016. Asiakasryhmänä hänellä on intervalliasiakkaat. Päivätoimintaa toteutetaan yhtenä päivänä viikossa, toiminta on suunnitelmallista ja asiakkaan toimintakykyä ylläpitävää. Päivätoimintaa on kehitetty koko Oulunkaaren päivätoimintayksiköiden verkostoissa. Palkkatukikriteerien tiukentuminen on hankaloittanut työntekijöiden löytymistä. Kriteerit täyttäviä työntekijöitä ei ole löytynyt. Verkostoyhteistyön toimintoja kehitetään edelleen. Keskustelua palvelualojen tehtävistä tulee käydä edelleen. Vuorohoitopaikoille saadaan vanhuksia helpommin, kun kehittämistyö ja yhteistyö palvelualojen kesken on tehostunut. Osaamisen laaja-alainen hyödyntäminen jatkuu. Kehittämistä jatketaan edelleen. Mobiilikotihoidon käyttöönotto on toteutettu lokakuussa 2015. Toimintojen edelleen kehittäminen jatkuu. Päivätoimintapäivien lisääminen, mikäli kysyntää ilmenee. Päivätoiminnan kohdentaminen ennaltaehkäisevään työhön sekä omaishoitoa tukevaksi on kehittämisen kärjessä. Selvitetään ikäihmisten ruokailumahdollisuuden järjestäminen koulukeskukseen. Ikäihmisillä on mahdollisuus halutessaan ruokailla koulukeskuksessa. 10
Asumispalvelut Tilanne 31.12.2015 Kehitetään ikääntyvien käytössä olevia palvelutaloja mielekästä ja monipuolista sosiokulttuurista toimintaa mahdollistaviksi toiminta- ja elinympäristöiksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Elämän loppuvaiheen hyvä ja laadukas hoito (saattohoitoprosessin kehittäminen). Kehittäminen on käynnistynyt ja sitä viedään eteenpäin. Tulevaisuudessa tarkoitus panostaa sosiokulttuurisen toiminnan kehittämiseen. Saattohoito toteutuu tällä hetkellä yksilöllisesti ja asiakaslähtöisesti. Hoivahoito Tilanne 31.12.2015 Arjen sosiokulttuurisen toiminnan ja yhteisöllisyyden vahvistaminen osana päivittäistä hoivahoitoa. Asiakkaiden osallisuutta tuetaan. Elämän loppuvaiheen hyvä ja laadukas hoito (saattohoitoprosessin kehittäminen). Yhteisöllisyyden ja asiakkaiden osallisuuden tukemiseksi kaksi hoitajaa tekivät pienimuotoisen oppaan osastohoidon ja hoivahoidon tarpeisiin. Oppaan pääteemana oli kuntouttava hoitotyö ja viriketoiminta. Opas sisältää mm. pieniä harjoitteita, joita voi jokainen hoitaja vuorollaan käydä läpi asiakkaiden kanssa. Saattohoitoprosessin kehittämisen varmistamiseksi olemme mukana kansainvälisessä saattohoitohankkeessa PACE. Tämä hanke on tuottanut meille tähän mennessä koulutusta, mm. videolinkkejä, joiden avulla saamme uusinta tutkittua tietoa liittyen saattohoidon tilaan Suomessa ja muualla Euroopassa sekä tietysti osastoltamme saatua tutkimustietoa, jota kerättiin omaisilta, hoitajilta osastonlääkäriltä ja osastonhoitajalta. Hyödynnetään kehittämisessä SenioriKaste - hankkeen asiantuntijaosaamista. Saattohoitoprosessin kehittämistä jatketaan. 11