Palvelutuotannon raportointi: syys-joulukuu 2015

Transkriptio

1 Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotannon raportointi: syys-joulukuu 2015 Iin kunta Väritunnisteet: Etenee Viivästynyt Ei etene, suunnitellusti keskeytynyt 1

2 Järjestämissopimuksen toteutuminen palvelualoittain Perhepalvelut Vastuuhenkilö: perhepalvelujohtaja Mirva Salmela Sosiaalityö, vammaispalvelut, työ- ja päivätoiminta, päihdepalvelut, neuvolapalvelut, erityisryhmien asumispalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet v Tilanne Kommentit, jatkotoimet Yleiset Palvelutakuut toteutuvat Jatketaan palvelujärjestelmän kehittämistyötä ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palvelujen vahvistamiseksi lainsäädännön uudistusten edellyttämällä tavalla Sähköisten palvelujen kehittämistyössä hyödynnetään seudullista osaamista ja kehitetään etäpisteistä tuotettavia palveluja Kehitetään edelleen kirjaamiskäytäntöjä Vahvistetaan työntekijöiden osaamista eri sosiaalityön osa-alueilla, tuetaan työntekijöiden osaamisen ja ammattitaidon kehittymistä seudullisten käytäntöjen avulla Kehitetään ryhmämuotoisia toimintoja edelleen Varmistetaan resurssien oikea kohdentuminen Pääsääntöisesti pystytään noudattamaan lakisääteisiä määräaikoja niin vammaispalveluissa, lastensuojelussa kuin toimeentulotuessa. Yksittäisiä määräaikojen ylityksiä on ollut johtuen työntekijöiden poissaoloista ja työntekijävaihdoksista voimaan tullut sosiaalihuoltolaki painottaa ennaltaehkäiseviä palveluja. Palvelujärjestelmää on lähdetty kehittämään uudistusten edellyttämällä tavalla. Prosesseja, kuten palveluohjauksen mallia, vielä jatkotyöstetään. Sähköisissä palveluissa on käytössä mm. Omahoito (omakukkaro, viestiketju, lastenvalvojan ja neuvolan ajanvaraus). Lisäksi on kokeiltu videoavusteista Stages-ohjelmaa lastenvalvojan työssä, jälkihuollossa ja perhevalmennuksessa. Eri työntekijäryhmien kirjaamiskäytänteitä on selkiinnytetty ja yhtenäistetty. Työntekijöille on järjestetty dokumentaatiota koskevaa koulutusta. Seudulliset lastensuojelun, aikuissosiaalityön ja vammaispalvelun tiimit kokoontuvat säännöllisesti. Lisäksi on järjestetty eri koulutustilaisuuksia hankkeiden toimesta. Lastenvalvojien seudulliset tiimit on myös aloitettu. Olemassa olevien ryhmätoimintojen lisäksi on kehitetty uusia eri asiakaskunnille suunnattuja ryhmätoimintoja. Henkilöstön yhteiskäyttöä on lisätty eri yksiköissä. Lisäksi mm. asiakasmääriä, henkilöstömitoituksia eri palveluissa ja yksiköissä seurataan säännöllisesti. Toimeentulotuen, lastensuojelun ja vammaispalvelujen lakisääteisten määräaikojen toteutumista seurataan myös jatkossa säännöllisesti. Omahoidon sähköisistä palveluista on lisättävä tiedotusta asiakkaille. Kirjaamiskäytänteisiin tullaan laatimaan ohjeistukset luotettavien ja vertailukelpoisten tilastotietojen saamiseksi myös työntekijöiden vaihtuessa. 2

3 Monitoimijuuden vahvistaminen ja nuorten osallisuuden lisääminen Monitoimijuutta ja nuorten osallisuutta on vahvistettu muun muassa Virta II -hankkeessa ja Lasten- Kaste-hankkeessa. Hankkeet jatkuvat edelleen. Lastensuojelu Tilanne Kommentit, jatkotoimet Kehitetään lastensuojelun sosiaalityötä kokonaisvaltaisesti LastenKastehankkeessa Oulunkaaren osakokonaisuudessa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. - Vahvistetaan lasten ja perheiden kuulemista ja osallisuutta lastensuojelun asiakasprosessissa. - Kehitetään lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun työkäytäntöjä ja tukimuotoja. - Vahvistetaan työntekijöiden osaamista lasten ja perheiden kanssa työskentelyssä sekä monitoimijaisessa verkostoyhteistyössä. Perhetyön kehittäminen sekä ehkäisevien ja varhaisen tuen palvelujen vahvistaminen sosiaalihuoltolain uudistusten edellyttämällä tavalla. - Selvitetään perhetyön organisoinnin toteuttamistapoja. Jatketaan Lapset puheeksi -toimintamallin juurruttamista. Selvitetään yhteisen seudullisen sosiaalityöntekijän vakanssin perustamisen tarve perheneuvolaan vuonna Uuden sosiaalihuoltolain vaikutuksia lastensuojeluun on selvitetty LastenKaste-hankkeessa ja kuvattu asiakaspalveluprosessi sosiaalihuoltolain muutokset huomioiden. Oulunkaaren ja jäsenkuntien henkilöstölle on järjestetty koulutusta tunnistamaan sosiaalihuoltolain sekä lastensuojelulain mukaiset tarpeet. Lisäksi yhteistyötä on vahvistettu ja selkeytetty. LastenKaste-hankkeen kautta on järjestetty useita eri koulutuksia ammattitaidon ja osaamisen vahvistamiseksi lasten, nuorten ja perheiden parissa työskenteleville. Perhetyön ja lapsiperheiden kotipalvelun käsitteet, sisällöt, kriteerit ja taksat on avattu työpajatyönä yhdessä työntekijöiden kanssa ja luonnosteltu näistä seudullinen perhetyön ja lapsiperheiden kotipalvelun toimintamalli. Mallissa on huomioitu uusi sosiaalihuoltolaki ja sen mukaiset resurssitarpeet. Menetelmän käyttäjäkoulutuksia on pidetty eri palveluissa. Seudullinen toimintasuunnitelma on valmistunut ja se on hyväksytty palvelutuotantolautakunnassa. Infotilaisuuksia toimintamallista ja - suunnitelmasta on pidetty eri ammattiryhmille. Sosiaalityöntekijän tarve perheneuvolapalveluissa on selvitetty ja toimintamalli luonnosteltu. Koulutukset kaikille kunnan opetus- ja varhaiskasvatushenkilöstölle on pidetty. Työkäytäntöjen ja monialaisen yhteistyön kehittäminen mm. sosiaalihuoltolain ja lastensuojelun laatusuositusten pohjalta jatkuu yhteistyössä työntekijöiden kanssa (sis. mm. asiakkaan osallisuuden vahvistamista). Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit on hyväksytty palvelutuotantolautakunnassa tammikuussa Perheneuvolan ja lastensuojelun/sosiaalihuollon yhteistyötä on tiivistetty olemassa olevin resurssein. Perheneuvola on fyysisesti muuttanut sosiaalitoimen kanssa samaan toimintaympäristöön. Yhteistyön lisäämistä myös muiden perhepalveluiden kanssa tullaan jatkamaan ja luomaan uusia toimintamalleja mm. erosovitteluun. 3

4 Aikuissosiaalityö Tilanne Kommentit, jatkotoimet Jatketaan suunnitelmallisen sosiaalityön kehittämistä nuorten työllistämisen tueksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Virta II -hankkeessa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Jatketaan sähköisten palveluiden kehittämistä sekä etäpisteistä tuotettavien palveluiden käyttöönottoa eri palveluissa (etäasiointi). Virta II -hankkeessa on järjestetty koulutustilaisuuksia muun muassa sosiaaliseen kuntoutukseen sekä palvelutarpeen arviointiin liittyen. Lisäksi on pidetty työpajoja yhteistyökäytänteisiin sekä sosiaalihuoltolain prosesseihin liittyen. Videoavusteisten etäpalveluiden kokeilujakso päättyi helmikuussa. Sähköisissä palveluissa on käytössä mm. Omahoito (omakukkaro, viestiketju, lastenvalvojan ja neuvolan ajanvaraus). Lisäksi on kokeiltu videoavusteista Stages-ohjelmaa lastenvalvojan työssä, jälkihuollossa ja perhevalmennuksessa. Virta II -hanke jatkuu. Vammaispalvelut Tilanne Kommentit, jatkotoimet Yhtenäistetään seudullisesti Pro Consonan kirjaamiskäytäntöjä. Vammaispalvelun työntekijöiden osaamisen vahvistaminen yhteisten koulutusten myötä Kirjaamiskäytänteitä on käsitelty muun muassa vammaispalvelutiimissä. Yhteistyöpäiviä on järjestetty ja seudullista yhteistyötä vahvistettu. Vammaispalveluissa on päivitetty uudet vammaispalvelun sovellusohjeet työn tueksi ja yhtenäisten käytänteiden luomiseksi. Erityisryhmien asumispalvelut Tilanne Kommentit, jatkotoimet Kehitysvammaisten uuden asumispalveluyksikön ja työ- ja päivätoimintapalveluiden yhteistyön ja toimintojen sisällöllinen kehittäminen. - Yhteisten palvelusuunnitelmien laatiminen (sama päämäärä), asiakkaiden yksilölliset tarpeet huomioiden. - Henkilöstön yhteiskäyttö. Henkilöstökysely palvelujen kehittämisestä ja henkilöstön yhteiskäytöstä on tehty huhtikuun alkupuolella. Kyselyn pohjalta on pidetty yhteinen henkilöstön kehittämispäivä Kehittämispäivän pohjalta päätettiin aloittaa uusia toimintoja ja yhteiskäytänteitä. Päivätoiminta on muuttanut Startin tiloihin tilapäisesti. Henkilöstö hoitaa Startin aamut, asukkaiden tukemisen. Startti on muuttunut lukien tukiasumiseksi. Yhteistyö erityisryhmien tukiasumisen kanssa on lisääntynyt. Työ- ja päivätoiminnan sekä asumisen yhteinen henkilöstön kehittämisiltapäivä on pidetty Henkilöstön yhteiskäyttö on lisääntynyt vuoden aikana huomattavasti. Yhteistyön ja toimintojen sisällöllistä kehittämistä jatketaan vuonna

5 Työ- ja päivätoiminta Tilanne Kommentit, jatkotoimet Kehitysvammaisten uuden asumispalveluyksikön ja työ- ja päivätoimintapalveluiden yhteistyön ja toimintojen sisällöllinen kehittäminen. - Yhteisten palvelusuunnitelmien laatiminen (sama päämäärä) asiakkaiden yksilölliset tarpeet huomioiden - Henkilöstön yhteiskäyttö Henkilöstökysely palvelujen kehittämisestä ja henkilöstön yhteiskäytöstä on tehty huhtikuun alkupuolella. Kyselyn pohjalta on pidetty yhteinen henkilöstön kehittämispäivä Kehittämispäivän pohjalta päätettiin aloittaa uusia toimintoja ja yhteiskäytänteitä. Päivätoiminta on muuttanut Startin tiloihin tilapäisesti. Henkilöstö hoitaa Startin aamut, asukkaiden tukemisen. Startti on muuttunut lukien tukiasumiseksi. Yhteistyö erityisryhmien tukiasumisen kanssa on lisääntynyt. Työ- ja päivätoiminnan sekä asumisen yhteinen henkilöstön kehittämisiltapäivä on pidetty Henkilöstön yhteiskäyttö on lisääntynyt vuoden aikana huomattavasti. Yhteistyön ja toimintojen sisällöllistä kehittämistä jatketaan vuonna Päihdepalvelut Tilanne Kommentit, jatkotoimet Nuorten päihteiden käyttöä ennaltaehkäisevien toimintamallien käyttöönotto ja seuranta eri palveluissa. Jatketaan päihdepalvelujen avohuollon kehittämistä yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa. Moniammatillisen päihdeja korvaushoitotiimin toimintamallin juurruttaminen yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa. Erillisen toimintasuunnitelman mukainen työ nuorten päihteiden käytön vähentämiseksi on edennyt suunnitelman mukaan: - nuoriin kohdistuvia nykyisin käytössä olevia ennaltaehkäisevän päihdetyön toimintamalleja on arvioitu yhdessä nuorten kanssa. Arviointiin osallistui 213 iiläistä nuorta. Opinnäytetyö(YAMK) aiheesta on valmistunut ja sen tuloksia on hyödynnetty mm. hankevalmistelussa - haettu rahoitusta THL:n terveyden edistämisen määrärahoista nuorten ennaltaehkäisevän päihdetyön hankkeelle (RYT- MI-hanke) - monialainen asiantuntijatyön malli on yläkoululla aktiivisessa käytössä (vanhempien suostumuksella sosiaalityöntekijä ja muita ammattihenkilöitä mukana palavereissa, kun huoli herää nuoresta koulussa) - pidetty vanhempainkoulu (10vko), joka kohdennettu erityisesti yläkouluikäisten lasten vanhemmille. Viisi perhettä on osallistunut - pidetty päihdetyöntekijän ja opintoohjaajan yhteisesti vetämät peliriippuvuuteen liittyviä teemapäivä yläkouluilla ja lukiossa - etsivän nuorisotyön ja lukion opintoohjaajan yhteistyötä on vahvistettu Yhteistyö terveyspalvelujen kanssa koetaan toimivana. Korvaushoitotiimin kokoontuminen on säännöllistä. Ehkäisevän päihdetyön suunnitelmaa varten koottu monialainen (kunta- Oulunkaari) työryhmä jatkaa toimintaansa vuonna Vuoden 2015 työsuunnitelmaa nuorten päihteiden käytön vähentämiseksi täydennetään ajankohtaisilla konkreettisilla toimenpiteillä ja niiden toteutumisesta raportoidaan säännöllisesti kunnanhallitukselle ja valtuustolle sekä Oulunkaarelle. Yhteistyö vuodeosaston kanssa edellyttää kehittämistä. Sopimukset asiakkaan korvaushoidon arviointi- ja motivointijaksosta on tehty, samoin korvaushoidosta sekä kuntouttavan korvaushoidon käytännöistä. 5

6 Neuvolapalvelut Tilanne Kommentit, jatkotoimet Mielenterveyskuntoutujien ennaltaehkäisevien terveystarkastusten seudullisen toimintamallin luominen ja pilotointi. Perhesuunnittelun ja ehkäisyneuvonnan yhteisen seudullisen uuden toimintamallin juurruttaminen. Varhaisen vuorovaikutuksen toimintamallin luominen (vauva- ja pikkulapsiperheet). Terveystarkastuksia on toteutettu mielenterveyskuntoutujien päivätoiminnassa oleville kuntoutujille. Tarkastuksissa käytetään runkona seudullista työttömien terveystarkastustoimintamallia. Asiakkaan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon ja ohjataan tarvittaessa jatkopalveluihin esim. lääkärin vastaanotolle. Seudullinen, valtakunnallisen Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelman mukainen e-neuvolatoimintamalli ja työohje ovat valmistuneet. Psykologin vastaanottotoiminta on vakiintunut neuvolassa (yksi aamupvä/kk), jolloin vauva- ja pikkulapsiperheet sekä raskaana olevat voivat asioida matalan kynnyksen periaatteella neuvolassa psykologin luona. Sosiaaliohjaajan/palveluohjaajan neuvolavastaanotto on aloitettu. Kiinnitetään erityistä huomiota ryhmätoimintojen ulkopuolelle jäävien asiakkaiden mahdollisuuteen osallistua terveystarkastuksiin (yhteistyö mielenterveystoimiston kanssa). Palvelutuotantolautakunta käsittelee toimintaohjelmaa maaliskuussa Jatketaan yhteistyön tiivistämistä vauva- ja pikkulapsiperheiden kanssa työskentelevien kesken ja tuodaan lisää palveluja matalan kynnyksen periaatteella perheiden helposti saavutettavaksi (=perhekeskustoiminnan vahvistaminen). Täsmennetään perheneuvolan perheterapeutin ja terveydenhoitajan työparikäytäntöä, jossa terapeutin työparina on se terveydenhoitaja, jonka asiakkaana perhe on neuvolassa. Oppilashuolto Tilanne Kommentit, jatkotoimet Seurataan uuden oppilashuoltolain edellyttämiä koulukuraattori- ja psykologipalveluiden määräaikojen toteutumista. Seudullisen vastaavan kuraattorin toimen-kuvan selkiinnyttäminen. Selvitetään videovälitteisten palvelujen hyödyntämistä oppilashuoltopalveluissa. Oppilashuoltolain edellyttämät määräajat eivät kaikilta osin toteudu. Ylitykset ovat yksittäisiä. Seudullinen vastaava kuraattori on nimetty elokuussa 2014 voimaan tulleen oppilashuoltoa koskevan lain mukaisesti. Vastaavan kuraattorin käyttö oppilashuollollisissa toimissa on ollut vielä vähäistä. Videovälitteisiä palveluja on kokeiltu muissa perhepalveluissa. Sopivan ja käyttökelpoisen ohjelman löytämiseksi selvitetään eri vaihtoehtoja. Kuraattorin oppilasmäärä hieman yli 1000 oppilasta. Määräaikojen seuraamista jatketaan. Seudullisen vastaavan kuraattorin toimesta on pidetty säännöllisiä kokoontumisia kuraattoreiden kesken ja yhtenäistetty toimintakäytänteitä. Toimenkuvan kehittämistä jatketaan tarpeen mukaisesti. Ii-Simo koulukuraattorien työssä on otettu loppuvuodesta käyttöön Lync, jota hyödynnetään myös oppilaiden kohtaamisessa. 6

7 Terveyspalvelut Vastuuhenkilö: palvelujohtaja Tuula Saukkonen ja hoitotyön päällikkö Ritva Väisänen Vastaanotto, kuntoutus, mielenterveystyö, osastohoito, suun terveydenhuolto, työterveyshuolto, erikoissairaanhoito Tavoitteet ja toimenpiteet v Tilanne Kommentit, jatkotoimet Yleiset Palvelut tuotetaan vähintään lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja hoitotakuun aikarajoissa. Kiinnitetään huomiota henkilökunnan osaamiseen niin, että ammattitaito vastaa työn asettamia vaatimuksia. Dynaaminen ketteryys mahdollistaa nopean reagoinnin tarvittaviin muutoksiin ja uusiin palvelutapoihin. Kuntalaisten omaa osuutta korostetaan heidän hyvinvointinsa edistämisessä esim. palvelu- ja hoitosuunnitelmia laatimalla, tavoitteena on osallistuva asiakas. Ohjauksen ja neuvonnan osuus kasvaa. Sähköisten palvelujen merkitys on entistä suurempi. Tietohallintoon liittyvät kehittämistarpeet, jotka johtuvat pääosin kansallisista lakisääteistä velvoitteista, koskettavat kaikkia terveyspalveluitten palvelualoja. Terveyspalvelut tekevät tiivistä ja laajaalaista yhteistyötä sekä perhepalvelujen (esim. päihdetyö) että vanhuspalveluiden (esim. saattohoito) kanssa. Toimintatapojen yhtenäistäminen kuntayhtymän tasolla vahvistaa Oulunkaaren asemaa myös tulevaisuuden palveluntuottajana. Hoitotakuu toteutuu lain vaatimalla tasolla. Henkilökunta on osallistunut täydennyskoulutuksiin koulutussuunnitelman mukaisesti. Hoitosuunnitelmien tekemistä kehitetään erityisesti kroonisissa sairauksissa. Omahoito-alustaa hyödynnetään yhtenä asiointikanavana. Omahoidon käyttäjämäärä kasvaa. Effica-kantojen yhtenäistäminen on toteutettu. E-reseptiin liittyvien lakimuutosten tuomat tietojärjestelmäpäivitykset on toteutettu. AvoHilmo on otettu käyttöön. Mainitut kehittämisaiheet on otettu työn alle ja esimerkiksi kotihoidon ja vastaanoton yhteistyötä ja työnjakoa on kehitetty. Tilastointimalleja ja toimintatapoja on yhtenäistetty kantojen yhdistämisen tiimoilta. Laajamittainen työ on hyvällä alulla. Hoitosuunnitelmalomakkeen puuttuminen tietojärjestelmästä hidastaa toimintamallin muodostumista. Uusia toiminnallisuuksia on Omahoidon testialustalla pilotissa. Vastaanotto Tilanne Kommentit, jatkotoimet Lääkärityövoiman vakiinnuttaminen. Hoitajien ja lääkärien välisen työnjaon selkiyttäminen, hoitajien vastaanotot. Työttömien terveystarkastukset. Lääkäriresurssi on täynnä, kolme valmista erikoislääkäriä. Hoitajaresurssissa on puolen työntekijän vajaus. Lääkärien ja hoitajien yhteistyötä kehitetään jatkuvasti. Henkilökunta on kokonaisuudessa mukana kehittämässä vastaanottoa. Hoitoon pääsy ja tavoitettavuus puhelimella ovat parantuneet. Henkilökunnan hyvinvointi on lisääntynyt. 7

8 Kuntoutus Tilanne Kommentit, jatkotoimet Ryhmätoimintojen kehittäminen ja lisääminen. Etäkuntoutuksen toimintamallien kehittäminen, etäpuheterapian kokeilu. Fysioterapeuttien suoravastaanoton kasvattaminen. Ryhmien määrä on lisääntynyt, uutena ryhmätoimintana ikääntyvien tule-ryhmä. Etäkuntoutuksen toimintamalli on kehitetty ja otettu käyttöön fysioterapiassa. Suoravastaanottojen määrä on lisääntynyt jonkin verran. Etäpuheterapiaselvityksen tuloksena oli, että käyttöönotto vaatisi runsaasti aikaa uudenlaisten sähköisten materiaalin valmisteluun. Tarve on niin vähäistä, että etäpuheterapia kannattaa ennemmin toteuttaa ostopalveluna. Mielenterveystyö Tilanne Kommentit, jatkotoimet Päivätoiminnan sisällön kehittäminen hoitavaan ja kuntouttavaan suuntaan. Moniammatillisen yhteistyön tiivistäminen yli sektorirajojen, verkostoituminen. Saumaton yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa. Iin mielenterveystyön päivätoiminta on toiminut kuluneen vuoden remontoidussa tiloissa Kauppurintiellä yhteisissä tiloissa erityisryhmien tukiasumisen kanssa. Asumisen ja päivätoiminnan palveluiden yhteen sovittaminen on lähtenyt hyvin käyntiin. Päivätoiminnan sisällöllinen kehittäminen vaatii edelleen työtä. Osaamista on vahvistettu sairaanhoitajan ja toimintaterapeutin resurssilla. Vuoden 2016 järjestämissopimukseen mukaan tavoitteena on päivätoiminnan kehittäminen asiakkaille kuntouttavammaksi. Jokaisella asiakkaalla on laadittuna kuntoutussuunnitelma. Osastohoito Tilanne Kommentit, jatkotoimet Kuntouttavan työotteen vahvistaminen, työhyvinvointia ja kuntouttavaa hoitoa edistävän ympäristön luominen. Saumaton palveluketju asiakaslähtöisen hoito-/hoiva- /asumispaikan löytämiseksi. Kotihoidon tehostamisen tukeminen. Vanhuspalveluiden jatkohoitopaikoille pääsy on parantunut ja siten kuntalaiset ovat saaneet hoitoa heille tarkoituksenmukaisessa paikassa. Paikkapulan vuoksi lyhytaikaisen hoidon hoitopäiviä on ostettu 120 (v hoitopäivää). Saattohoidon kehittämistä on jatkettu yhdessä kotihoidon kanssa, siirtyminen kotisaattohoidosta osastolle ja päinvastoin on sujuvoitunut. Potilaille ja heidän omaisille suunnatussa palautekyselyssä hoidon laatu koettiin hyväksi tai erittäin hyväksi. V.2016 tapahtuva muutto uusiin tiloihin luo potilaille ja työntekijöille turvallisemman ja viihtyisämmän osastoympäristön. Kokonaisvaltaiseen ja ennaltaehkäisevään potilaiden ja heidän perheidensä kohtaamiseen panostetaan mm. osallistumalla Lapset puheeksi -koulutukseen. Suun terveydenhuolto Tilanne Kommentit, jatkotoimet Otetaan käyttöön Hyvä Potku - toimintamalli, jolla lisätään terveyshyötyä sekä parannetaan palvelujen saatavuutta ja työn hallintaa. Valistustyön tehostaminen neuvolaikäisten lasten vanhemmille ja koululaisille noudattaen asetusten mukaisia tarkastusvälejä. Päivystysaikoja on lisätty. Ostopalveluita yksityiseltä hammaslääkäriasemalta on vähennetty. Asetuksen mukaisia tarkastusvälejä noudatetaan. Uusien tilojen valmistuttua suuhygienistit alkavat tarkastaa myös aikuisia. Jatkossa suuhygienistien aikaa vapautuu välinehuollosta valistustyöhön. Työterveyshuolto Tilanne Kommentit, jatkotoimet Lääkärityövoiman vakiinnuttaminen. Kolmikantaneuvotteluiden (työterveyshuolto, työntekijä, työnantaja) varhainen järjestäminen työkyvyn selvittämiseksi. Toiminnan taloudellisen kannattavuuden optimointi. Työt sujuvat suunnitellusti. Vastaanoton puolelta yksi nimetty lääkäri tekee sairasvastaanottotyötä kolme puolikasta päivää/vk. Tämä on toiminut hyvin, eikä jonoja juuri ole. 8

9 Erikoissairaanhoito Tilanne Kommentit, jatkotoimet Psykiatrian erikoislääkäripalveluja järjestetään omilla terveysasemilla. Muita erikoislääkärikonsultaatioita ostetaan kohdennettuina yksityisiltä palvelujentuottajilta. Sairaanhoitopiirien palveluja käytetään, kun perusterveydenhuollon palvelut eivät vastaa tutkimuksen tai hoidon vaativuutta. Erikoislääkäripalveluita on ostettu ostopalveluina. 9

10 Vanhuspalvelut Vastuuhenkilö: palvelujohtaja Matti Vähäkuopus Kotihoito, asumispalvelut, hoivahoito Tavoitteet ja toimenpiteet v Tilanne Kommentit, jatkotoimet Kaikkia palvelukokonaisuuksia koskevat tavoitteet ja toimenpiteet Toimeenpannaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa laaditut suunnitelmat vanhuspalveluiden kehittämiseksi: - Vanhuspalveluiden tiekartta (vuoteen 2020) - Lakisääteinen suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi (vuoteen 2017) Varhaisen tuen ja hyvinvointia tukevien palveluiden vahvistaminen osana Oulunkaaren palvelukokonaisuutta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tuetaan asiakkaiden ja kuntalaisten osallisuutta sekä omaehtoista hyvinvoinnin edistämistä. Ohjaus- ja neuvontapalveluiden sekä palvelutarpeen arvioinnin asiakaslähtöinen kehittäminen ja toimintamallien yhtenäistäminen Oulunkaaren kunnissa. Kuntouttavan työotteen vahvistaminen ja toiminnallisuuden edistäminen; henkilöstön osaamisen tukeminen ja asiakkaiden tietoisuuden lisääminen. Käyttäjälähtöisen teknologian juurruttaminen osaksi työntekijöiden ja asiakkaiden sujuvaa arkea. Esimerkkejä ict:n hyödyntämisestä hyvinvointipalveluissa: - Omahoito-palvelu - Mobiilikotihoito - Kuvapuhelimet, älytelevisiot - Monitorointi, paikantaminen Selvitetään hoiva-avustajien suunnitelmallista käyttöä osana vanhuspalveluiden henkilöstörakennetta. Laadittuja suunnitelmia on toteutettu. Lain määräämät asiat täyttyvät. Ikäihmisten neuvosto on mukana suunnittelussa. Hyvinvointia tukevien kotikäyntien yhteinen toimintamalli on otettu käyttöön ja asiakkaat kartoitettu. Kotikäyntien tekeminen on toteutunut kaikille halukkaille. Neuvonta ja palveluohjaus ovat keskeisiä tehtäviä käynneillä. Senioripisteet ovat toiminnassa. Palveluohjaus toimii arkisin klo Arviointikäyntejä tehdään kotona tarpeen mukaan. Kuntouttavaa työotetta noudatetaan asiakastyössä. Asiakkaan olemassa olevan toimintakyvyn kartoitus ja voimavarojen tukeminen korostuu kuntouttavassa työnotteessa. Hoito- ja palvelusuunnitelmat ovat ajan tasalla. Mobiilikotihoidon käyttöönotto on valmisteltu ja aloitettu kesäkuussa Omahoito-palvelu on käytössä. Asiakasmobiilien käyttöä on aloitettu. Iissä ei ole ollut erityistä tarvetta hoiva-avustajille. Sijaisuuksiin on saatavilla lähi- ja sairaanhoitajia hyvin. Vakituiset vakanssit täytyy nykyisten henkilöstömitoitusten ja pätevyysvaatimusten johdosta täyttää sosiaali- tai terveydenhuollon perustutkinnon suorittaneilla henkilöillä. Toteutus ja seuranta jatkuvat. Jatketaan toimintamallia. Senioripisteiden toimintojen sisältöä ja näkyvyyttä vahvistetaan. Jatketaan palveluohjaustoiminnan uudelleenorganisointi mm. kehittämällä senioripisteiden toimintaa. Kuntouttava työote juurrutetaan ja sisäistetään perustyöhön ja palveluohjaukseen. Käytön vahvistaminen sujuvaksi osaksi toimintaa. Käytön lisääminen ja vahvistaminen. Ennalta ehkäisevän käytön vahvistaminen. Hoiva-avustajien käyttö on selvitysten perusteella vakiintunut mahdollisiin sijaisuuksiin. 10

11 Tuetaan henkilöstön työhyvinvointia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Vahvistetaan kumppanuutta työterveyshuollon kanssa. Työllistämistoimintaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kunnan kanssa. Mahdollistetaan joustavat ja innovatiiviset yhteistyömuodot. Toteutetaan suunnitelmallista verkostoyhteistyötä asiakkaiden ja kuntalaisten hyvinvoinnin tukemiseksi eri toimijoiden kanssa (yritykset, yhdistykset, oppilaitokset, omaiset, vanhusneuvostot jne.). Varmistetaan palveluketjujen sujuvuus eri palvelualojen välillä (perhe-, terveys-, vanhuspalvelut, erikoissairaanhoito, oma toiminta ja ostopalvelut). Omais- ja vuorohoitoprosessin sekä toiminnan kehittäminen. Henkilöstön laaja-alainen osaaminen on täysimääräisesti käytössä. Kehityskeskustelut on henkilöstön kanssa käyty ja niistä on tehty yhteenveto, joka on käyty läpi henkilöstön kanssa. Varhainen puuttuminen ja myös osa-aikaisuus toimivat työhyvinvoinnin vahvistajina. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa toimii hyvin. Yhteistyö kunnan työllistämistoiminnan kanssa on tiivistä. Eri tavoin työllistettyjä on sijoittunut Iin ja Kuivaniemen hoivakoteihin. Ikäihmisten neuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2015 on tehty. Edustaja on nimetty yhteistyötapaamisiin. Yhteistyötä järjestetään paikallisten palveluyrittäjien ja eläkejärjestöjen kanssa. Palveluseteli tukipalveluihin on käytössä ja useita erilaisia palveluiden tuottajia toimii alueella. Vanhuspalveluiden edustaja on mukana kunnan ikäihmisten suunnitelman laatimisessa. SAS-ryhmä kokoontuu säännöllisesti kuukausittain. Yhteistyö hoiva- ja hoito-osaston kanssa on lähes päivittäistä. Perhehoito otetaan osaksi omaishoidon kehittämistä. Suunnitelmallinen omaishoidon tukeminen, mm. säännölliset arviointikäynnit, yhteydenpito ja seuranta. Iin palveluasunnoilla on vähennetty väliaikaisesti yksi vuorohoitopaikka vähentyneen käyttöasteen vuoksi ja tehostetun palveluasumisen tarpeen noustessa. Äkilliseen hoidontarpeeseen (SOS-paikka) on vastattu kuukausittain. Hoitopaikka on ollut Iissä, Kuivaniemellä tai perhehoidossa riippuen mihin paikka / tilaa on voitu nopeasti järjestää. Iin ja Kuivaniemen hoivakoti ja palveluasumisessa on vahvistettu osaamista eri aihepiirien koulutuksilla. Lääkeluvat (lääkehoidon koulutus) on uusittu lähes kaikille tämän vuoden aikana. Osallistuminen Vanhustyönmessuille laajensi katsantokantaa myös Oulunkaaren ulkopuolella olevien yksiköiden toimintatapoihin. Koulutustietoa ja palautetta on annettu työyhteisölle palavereissa. Yhteisiä koulutuksia on ollut myös hoito-osaston ja kotihoidon kanssa (haavanhoitokoulutukset ja saattohoitokoulutus). Jatketaan samaa toimintamallia ja kehitetään edelleen yhteistyössä henkilöstön kanssa. Otetaan käyttöön yksikkökohtaiset työhyvinvointipäivät. Yhteistyötä jatketaan. Kehitetään ja tarkennetaan työllistettyjen tehtävänkuvia. Toimijuutta vahvistetaan. Vapaaehtoistyön ja muun yhteistyön kehittäminen edelleen. Yhteistyön ja toiminnan sujuvuuden kehittäminen edelleen. Kehittäminen ja toimintatapojen vahvistaminen edelleen. Vuorohoidon tarpeen noustessa on mahdollisuus lisätä Iin palveluasunnoille yksi vuorohoitopaikka. SOSpaikan tarve on kuukausittaista ja äkillistä mahdollinen yhteistyö terveyspalveluiden kanssa paikan järjestämisessä. Osaamista vahvistetaan edelleen myös työyhteisöjen sisällä. Jaetaan omaa tietotaitoa yksiköiden sisällä. 11

12 Kodin hyvinvointipalvelut ikäihmisille, kotihoito Kotihoidon toimintamallien ja prosessien edelleen kehittäminen (mm. asiakkaaseen kohdentuvan välittömän työajan lisääminen, tehostettu kotihoito, saattohoito kotona). Perhehoidon vakiinnuttaminen osaksi vanhuspalveluiden palvelukokonaisuutta. Päivätoiminnan kehittäminen osana kotona asumisen tukemista. Toiminta on suunnitelmallista, kuntouttavaa ja asiakkaan toimintakykyä laaja-alaisesti ylläpitävää/kehittävää. Tilanne Kommentit, jatkotoimet Palveluprosessien ja palveluiden sisällön kehittäminen, suuremmasta kokonaisuudesta pienempiin tiimeihin ja omahoitajajärjestelmän kehittäminen. Palliatiivisen hoidon suunnittelu ja yhteistyö osaston kanssa. Lapsiperheiden kotihoitoa tuotetaan joko sosiaalihuoltolain perusteella tai yhteistyössä sosiaalitoimen ja neuvolan kanssa. Perhehoito on vakiintunut palvelutuotantoon. On tuotettu sekä pitkä- että lyhytaikaisia perhehoidon jaksoja mm. omaishoitajan sairastuessa on ollut. Tavoitteellinen kuntouttava toiminta on osa kotihoitoa. Vaikuttavuuden arviointi on tehty. Toimintamalli säilyttää ja ylläpitää toimintakykyä pitempään. Tällä toiminnalla voidaan siirtää tarvetta tulla muiden palveluiden piiriin. Asiakkaaseen kohdentuvan välittömän työajan lisääminen ja asiakkaan saaman laadukkaan palvelun vahvistaminen mm. mobiilikotihoidon käyttöönoton myötä. Palliatiivista hoitoa ja perhetyön toimintamalleja kehitetään edelleen. Toimintaa kehitetään edelleen. Toiminnan tavoitteellisuuden ja jatkuvan arvioinnin kehittäminen. Asumispalvelut Tilanne Kommentit, jatkotoimet Kehitetään ikääntyvien käytössä olevia palvelutaloja mielekästä ja monipuolista sosiokulttuurista toimintaa mahdollistaviksi toiminta- ja elinympäristöiksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Elämän loppuvaiheen hyvä ja laadukas hoito (saattohoitoprosessin kehittäminen). Kuivaniemen hoivakodilla ja palveluasunnoilla kirjataan isoihin tussitauluihin päivän tapahtumia yksiköissä, viikonpäiville on myös nimetty vastuuhenkilöt (päivän tähtihoitaja). Uudessa Iin hoivakodissa annetaan INFO-TV: n kautta tietoa omaisille ja ystäville talon tapahtumista. Adventtiaikana ja Jouluna kävi paljon ulkopuolisia esiintyjiä (päiväkodin lapsia, eläkeläisten kuoroja ja soittajia) ilostuttamassa asukkaita. Asukkaille järjestetään viriketuokiot päivittäin. Iin hoivakodissa ja palveluasunnoilla lasitettu ja lämmitettävä terassi on antanut paremman mahdollisuuden myös talviaikaiseen ulkoiluun. Uusi Iin hoivakoti ja palveluasumisen yksikkö on tuonut merkittävästi lisää viihtyvyyttä ja parannuksia työskentelyyn asukkaiden kanssa sekä vahvistanut asukkaiden yksilöllistä hoitoa ja itsemääräämisoikeutta. On keskusteltu, pohdittu ja jaettu kokemuksia elämän loppuvaiheen hoidosta yksiköissä. Syksyllä järjestettyihin koulutuksiin Kuolevan potilaan hoito ja Saattohoitokoulutus on osallistunut hoitajia. Yksiköihin on päivitetty Kuolevan potilaan hoito-opas, joka annetaan omaisille. Jatketaan toiminnan kehittämistä oman henkilöstön kanssa. Varataan työaikaa ideointiin ja niiden toteuttamiseen. Pidetään yllä kehittäjän mieli ja pyritään tuomaan toimintaa näkyväksi myös yksikön ulkopuolelle (Twitter, lehdistö, Oulunkaaren internet-sivut, jne). Hyödynnetään edelleen asiakaskyselytuloksia kehittämistyössä (uusi asiakaskysely Mööpelillä tammikuussa 2016 Iin hoivakodilla ja palveluasunnoilla ja helmikuussa 2016 Kuivaniemen hoivakodilla ja palveluasunnoilla). Jatketaan kuntouttavan työotteen kehittämistä huomioiden asukkaiden yksilöllisyys ja erityispiirteet (Ergonomiakoulutus tulossa keväällä 2016). Mentorointi-työskentelyä jatketaan kuolevaan potilaan hoidossa. Kokemus tuo osaamista ja varmuutta loppuvaiheen hoitamiseen ja omaisten kohtaamiseen. 12

13 Hoivahoito Tilanne Kommentit, jatkotoimet Arjen sosiokulttuurisen toiminnan ja yhteisöllisyyden vahvistaminen osana päivittäistä hoivahoitoa. Asiakkaiden osallisuutta tuetaan. Elämän loppuvaiheen hyvä ja laadukas hoito (saattohoitoprosessin kehittäminen). SenioriKaste -hankkeen ja yksiköiden henkilöstön kanssa yhteistyössä on aloitettu toiminnan kehittäminen. Säännölliset viriketuokiot järjestetään päivittäin ja päivittäistä ulkoilua kesäaikana. Asukkaiden omahoitajat ovat olleet aktiivisemmin yhteydessä omaisiin (puhelinsoitot, lähetetty postikortteja, ja valokuvia). On vietetty yhdessä merkkipäiviä. Juhlissa on ollut ulkopuolisia esiintyjiä, päiväkodin lapsia, eläkeläisten kuoroja ja soittajia. Kuivaniemen hoivakodin ja asumispalveluyksikön sisäpihan kunnostustyöt on toteutettu toukokuussa OAMK-opiskelijoiden kanssa. Uusi Iin hoivakoti ja palveluasumisen yksikkö on tuonut merkittävästi lisää viihtyvyyttä ja parannuksia työskentelyyn asukkaiden kanssa. On keskusteltu, pohdittu ja jaettu kokemuksia elämän loppuvaiheen hoidosta yksiköissä. Kokemus tuo osaamista ja varmuutta loppuvaiheen hoitamiseen ja omaisten kohtaamiseen. Hoiva-asukkaille ja heidän omaisilleen on tehty asiakaskysely. Yksilöllisyys nostetaan paremmin näkyväksi myös asukkaan hoitosuunnitelmaan (kirjaaminen). Omaisia on kannustettu enemmän osaksi asukkaan arkea (asukkaan omahoitajat hoitoneuvottelujen yhteydessä). Jatketaan kuntouttavan työotteen kehittämistä monipuolisemmaksi. Uusien toimintamallien kehittäminen on vauhdissa Iin uudessa hoivakodissa. Muutto Iissä uuteen hoivakotiin toi paremman fyysisen ympäristön toimintaan ja asukkaiden osallisuuden tukemiseen. Taiteilija ja taiteiden asiantuntija Sanna Koivisto on käynyt vapaaehtoisena apuna arvioimassa sijoittamassa tauluja ja raanuja seinille. Tarjotaan mahdollisesti koulutusta heille, jotka kokevat sitä tarvitsevan. On kiinnitettävä enemmän huomioita kivun hoitoon. Mentorointi otetaan käyttöön. Omaisten ohjekirjan päivitys kuolevasta omaisesta on tehty. 13