SUOMEN OMAKOTILIITTO ry LAUSUNTO 30.5.2012 Ympäristöministeriö PL 35 00023 Valtioneuvosto Dnro: YM2/600/2012 Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi rakennuksen energiatodistuksesta, ilmastointijärjestelmästä ja kylmälaitteista Yleistä Suomen Omakotiliitto ry kiittää lausuntopyynnöstä. Hallituksen esitysluonnoksessa tarkoitetuilla normeilla pantaisiin osittain täytäntöön uudelleenlaadittu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU). Suomalaiset pientaloasukkaat suhtautuvat hyvin vastuullisesti energiatehokkuuteen. Tämä asenne näkyy selvästi energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävissä hankkeissamme. Kansalaiset ovat aidosti kiinnostuneita lämmitysjärjestelmien uusimisesta ja käytännön toimista energiankulutuksen vähentämiseksi. Omakotiliitto on julkisuudessa esittänyt huolensa energiatodistuksen pakollisuudesta. Tämä perustuu järjestelmän eräänlaiseen logiikkavirheeseen, Omakotiliiton mukaan pitäisi keskittyä itse energiatehokkuustavoitteeseen, kun taas nyt keskitytään välineeseen, joka on energiatodistus. Suomessa on voimassa laki energiatodistuksista. Hallituksen esitysluonnos merkitsee useissa kohdissa tiukennuksia aikaisempaan. Erityisesti liitto on huolestunut lakiesitystä pidemmälle menevän asetuksen vaikutuksista. Nykyisellään vanhat omakotitalot ja pienet rivitalot ovat vapaaehtoisen energiatodistuksen piirissä, esitys toisi ne pakollisiksi. Esitys perustuu laskennalliseen, teoreettisen todistukseen, joka silti edellyttää todistuksen laatijan käyntiä paikanpäällä. Esitykseen sisältyy uhkasakkosanktio seuraamuksena menettelyn laiminlyönnistä. Keskeisenä huolena on todistuksen pakollisuus ja todistuksen antajan pakollinen käynti kiinteistöllä. Harvaan asutussa maassa matkat maksavat. Ei siis ole tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta maksaa useita satoja euroja kiinteistökäynnistä ainoastaan todistuksen vuoksi. Todistus koettaneen kiinteistön kaupan yhteydessä tehtäväksi pakolliseksi lisäasiakirjaksi. Tämän jälkeen vaarana on luopuminen muista investoinneista energiatehokkuuteen. Postiosoite Puhelin Faksi Internet Sompiontie 1 Vaihde (09) 680 3710 (09) 6803 7155 www.omakotiliitto.fi 00730 HELSINKI Sähköposti: etunimi.sukunimi@omakotiliitto.fi
Sinänsä on hyvä, että kuluttajat kiinnittävät huomiota talon energiakuluihin jo kiinteistönkaupan yhteydessä. Parhaiten tämä toteutuisi kulutuspohjaisella, seurantaan perustuvalla asiakirjalla. Yleisen energiatehokkuuden parantamisessa todistus kohdistuu kuitenkin huonosti, koska omakotikannasta käydään kauppaa harvakseltaan vuosittain. Nyt esitettävässä energiatodistusmallissa on runsaasti kehitettävää. Energiatodistuksen antama tulos on ennalta määrätty korkeilla energiamuuntokertoimilla (sähkö 1,7; öljy 1; kaukolämpö 0,7). Kuluttajan näkökulmasta todistuksen energialuokka ei anna todenmukaisen kuvaa talon todellisesta energiankulutuksesta, jolloin energiatehokkuuteen ohjaava vaikutus jää heikoksi. Omakotiliiton kannalta keskeiset näkökohdat: - Vapaaehtoinen todistus pientaloille ja sitä tukevaa valistusta energiatehokkuudesta - Pientaloilla ei pakollista käyntiä kiinteistöllä - Perusteena todellinen, mitattu energiankäyttö, joka on helposti todennettavissa Vapaaehtoinen energiatodistusjärjestelmä pientaloille paras vaihtoehto Omakotiliiton kannan mukaan Suomen pitää säilyttää energiatodistusjärjestelmän vapaaehtoisuus vanhoille pientaloille. Tähän olisi olemassa ihan hyvät suomalaisiin asumisoloihin ja suomalaiseen pientalokantaan liittyvät perustelut. Suomalainen pientalokanta on hyvin heterogeeninen. Rakennuskantaa on 1900 luvun alun hirsirakennuksista aina tämän vuosituhannen matalaenergiarakentamiseen. Yleisesti voidaan sanoa, että omakotitalojen fysikaaliset ominaisuudet poikkeavat paljon toisistaan. Olisikin perusteltua, että talojen yksilölliset ominaisuudet tulisivat paremmin esille energiat energiatodistusajattelussa. Taloissa on käytetty erilaisia lämmöneristysratkaisuja ja erilaisia lämmitysjärjestelmiä aina puulämmityksestä, öljy- ja sähkölämmitykseen. Suomen kylmässä ilmastossa on rakennettu siis monenlaisia pientaloja. Ne ovat oman aikakautensa toimivia ratkaisuja. Ajallinen ulottuvuus tulisikin ottaa paremmin huomioon niin, ettei laskennallisin perustein olennaisesti muuteta aikansa hyvän rakennustavan mukaisten talojen arvostusta. Energiatehokkuusdirektiivin perusteella ollaan nopeassa aikataulussa tuomassa energiatodistukset pakollisiksi myös vanhoille pientaloille vaihdantatilanteessa. Kansalaiset voivat kokea tämän epäoikeudenmukaisena, jolloin normia ei koeta legitiimiksi. Kansalaiskeskustelussa on noussut esiin, miten eri aikakausien pientaloja tai eri talotyyppejä voidaan vertailla energiatehokkuuden osalta luotettavalla tavalla. Neuvonta tukee vapaaehtoisen energiatodistuksen käyttöä Vapaaehtoinen energiatodistusjärjestelmä kasvattaa pientaloasukkaita kohti energiatehokkaampaa ajattelua. Pakollinen todistus talon myyntitilanteessa vie pohjaa pois hedelmälliseltä kansalaisten sosiaalista potentiaalia hyödyntävältä toimintatavalta energiatehokkuuden edistämisessä. Vapaaehtoiseen energiatodistusjärjestelmään tulisi liittää kiinteästi laaja neuvon- 2
tatoiminta, energia- ja korjausavustukset ja avustukset uusiutuvan lämmitysjärjestelmän vaihtamiseen. Niistä kaikista löytyy kannustava elementti. Suomen Omakotiliiton kannan mukaan energiatodistus on lähtökohdiltaan kannatettava asiakirja, jos sillä saavutetaan käytännön hyötyä talonpitoon. Energiatodistuksen muotoa haettaessa tulisikin kuunnella enemmän kansalaisten mielipidettä asiassa. Vapaaehtoinen energiatodistusjärjestelmä ei tarvitse byrokraattista seurantakoneistoa toimiakseen. Vapaaehtoinen järjestelmä tarvitsee menestyäkseen kuitenkin kansallisia ponnistuksia laajalla rintamalla. Omakotiliitto vaatii, että energiatodistus toteutetaan vapaaehtoisen järjestelmän pohjalta. Kun energiatodistus on hyvä väline, niin se otetaan käyttöön vapaaehtoisenkin järjestelmän kautta. Vapaaehtoinen järjestelmä on myös luottamuksen osoitus kansalaisten kyvystä hoitaa vastuullisesti asumistaan. Suomen ei pidä hätiköidä kansallisesti näin merkittävä asiassa, jossa on vielä paljon epävarmuustekijöitä. Suomen Omakotiliitto haluaa muistuttaa, että kansallisiin ympäristöllisiin päästötavoitteisiin voidaan päästä myös vapaaehtoisen energiatodistusjärjestelmän avulla. Direktiivissä on joustovaraa toteuttaa tavoitteet kansallisesti omalla tavalla, se vain vaatii laajaa kokonaisvaltaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja valtiovallan myötävaikutusta. Pakollinen energiatodistusjärjestelmä lisää byrokratiaa ja on kallis ratkaisu Energiatodistuksen pakollisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että vanhan pientalon myyntihinta laskee huonomman energialuokan takia. Jotta energialuokka nousisi, niin esimerkiksi talossaan asuva eläkeläinen joutuisi käyttämään eläkesäästöjään kalliisiin remontteihin. Tämä ei ole oikein sitä vanhusta kohtaan, joka on vaalinut taloaan pieteetillä vuosikymmeniä. Vanhoille pientaloille pakollinen energiatodistusjärjestelmä tulee suomalaiselle yhteiskunnalle kalliiksi. Tampereen teknillisen yliopiston tutkimuksesta selviää, että Suomen rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen korjaamalla saa aikaan vuotuista säästöä vain 0,25 0,50 prosenttia. Toki yksittäisissä rakennuksissa voidaan päästä parempiinkin tuloksiin. Tuhansien energiatodistusten laadunvalvonta on ylimitoitettu tehtävä parille ARA:n virkamiehelle. Vanhoissa pientaloissa, jotka ovat elinkaarensa loppupuolella, ei kannata tehdä energiansäästösyistä energiaremontteja. Mutta pakollisessa energiatodistusjärjestelmässä, näiden talojen haltijat joutuvat hankkimaan noin 500 700 euroa maksavan energiatodistuksen myynnin yhteydessä ja osoittamaan sillä, että talo ei vastaa tämän päivän energiatehokkuusvaatimuksia. Energiatehokkuusdirektiivi ei edellytä jäsenvaltiolta sellaisten energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten vahvistamista, jotka eivät ole kustannustehokkaita arvioidun taloudellisen elinkaaren aikana. Pakollinen todistusjärjestelmä lienee kustannustehoton juuri näiden vanhojen pientalojen osalta. Energiatodistusjärjestelmä ei saisi aiheuttaa merkittäviä asumiskustannusten nousua. Jos todistuksen laatijoita on vähän, niin se nostaa vastaavasti energia- 3
todistuksen hintaa. Laadittava energiatodistus maksaisi esityksen mukaan 500-700 euroa. Sen on jälleen uusi kustannus pientaloasukkaille. Energiatodistusjärjestelmä voi aiheuttaa kapasiteettiongelmia siten, että niiden laadintaan sidotaan suuressa määrin rakennusten energiatehokkuuden asiantuntijoita. Heidän työpanostaan tarvitaan myös muissa tehtävissä kuin pelkkien energiatodistusten laadinnassa. Pakolliseen todistusjärjestelmään liittyy uutta hallintoa ja valvontajärjestelmä. Valvonta tulisi kohdistumaan todistusten laadintaan, käytön valvontaan, todistusten laadun valvontaan ja todistusten laatijoiden valvontaan. Esityksen mukaan on perustettava sanktiojärjestelmä, ja jotta sanktiot olisivat vaikutuksellisia seurantaa ja valvontaa on lisättävä. Energiatehokkuusdirektiivi on tuomassa suomalaisen järjestelmään yhden pakkokeinojärjestelmän. Lisäksi kustannusarviot valvontajärjestelmän toteuttamisesta ovat alimitoitettuja. Pätevöityneiden energiakatselmuksen tekijöiden sertifiointi on iso kysymys. Heidän työnsä valvominen, se ei voi tapahtua kahden ARA:n virkamiehen voimin. Nykyisin kuntotarkastuskäytännössä on paljon puutteita ja epävarmuutta. Energiatodistuksella on taloudellista merkitystä, koska sen luokka vaikuttaa omakotitalon kauppahintaan. Miten varmistetaan riittävä asiantuntemus näin tärkeiden todistusten laatimisessa. Pakollinen energiatodistus lisää byrokratian lisäksi myös riitaoikeudenkäyntejä. Pientaloasukas saattaa hyvinkin kokea, että energialuokka on väärin laskettu. Kyse on silloin kansalaisten yhdenvertaisuudesta. Laskentamenetelmät elävät ja sisältävät sen verran tulkintaa, että samankaltainen omakotitalo toisaalla voi hyvinkin saada paremman energialuokan kuin talo toisaalla. Ympäristöministeriön kuntien rakennusvalvonnoista keräämien energiatodistustietojen mukaan suomessa vuonna 2010 rakennetut pientalot ovat energiatehokkuudeltaan selvästi rakennusmääräysten vaatimustasoa parempia. Noin puolet pientaloista on A energialuokkaa ja yli 82 prosenttia uusista omakotitaloista on vähän b energialuokkaa. Rakentamismääräysten tason mukainen talo olisi energialuokaltaan B tai C. Kulutukseen perustava energiatodistus talon ostajalle olennainen Tuleeko energiatodistus toteuttaa laskennallisena eräänlaisena tyyppiarviona rakennuksen energiatehokkuudesta vai todelliseen kulutukseen perustuvana todistuksena. Lakiehdotuksessa esitetään, että energiatodistus laadittaisiin laskennallisena arviona rakennuksen energiatehokkuudesta. Ehdotuksen mukaan energiatodistukseen voidaan niin haluttaessa lisätä tosiasialliset kulutustiedot. Omakotiliiton kannan mukaan energiatodistus tulee toteuttaa tosiasialliseen kulutukseen perustuvana dokumenttina. Kulutustietojen hyödyntäminen energiatodistuksessa kannustaa omakotitaloasukasta kiinnittämään huomiota myös talon käyttöön ja ylläpitoon liittyviin asioihin. Tätä etua ei ole laskennallisesta energiatodistuksesta. Pakollinen energiatodistus jäykistää kiinteistökauppaa Energiatodistuksesta aiheutuvat kustannukset 500 tai jopa 1000 euroa tuovat 4
oman lisänsä omakotitalojen kaupankäyntikustannuksiin, jotka ovat jo nyt korkeita varainsiirtoveron (4 % kauppahinnasta) ja välityspalkkion ansiosta. Näin todistus hidastaa ja jäykistää kiinteistönkauppaa. Pakollisen energiatodistusjärjestelmän perustuslain mukaisuus on arvioitava eduskunnan perustuslakivaliokunnassa Pakollisenenergiatodistusjärjestelmän perustuslain mukaisuus on arvioitava perustuslain omaisuuden suojan (PL 6 ) näkökulmasta. Puututaanko tällä järjestelmällä vanhojen pientaloasukkaiden omaisuuteen tavalla, joka on perustuslailla turvattu. On selvää, että omaisuuden arvo lukuisten vanhojen pientalojen osalta tulee laskemaan energiatodistuksen perusteella. Lakiesitystä pidemmälle yksityiskohtiin menevän asetuksen vaikutukset tulee myös arvioida. Energiatodistusluokittelussa epävarmuustekijöitä Lakiehdotuksen sivulla 9 todetaan tavoitteeksi se, että todistuksessa huomioitaisiin käytettävän energiamuodon ympäristövaikutukset. Rakennuksen energiatehokkuus määräytyisi rakennuksen laskennallisen kokonaisenergiakulutuksen perusteella. Käytännössä energiamuuntokerroin laskee tai nostaa talon energialuokkaa. Kertoimien määrittelyssä piilee kuitenkin laskennallisia arvostuksia. Lämmitysjärjestelmäkerroin on teoreettinen tapa määritellä talon energiatehokkuutta ja kokonaisenergiankulutusta. Laskennassa käytettävä rakennusten kokonaispinta-ala ei myöskään anna todenmukaista kuvaa rakennuksen todellisesta energiankulutuksesta. Suomen Omakotiliiton saama kansalaispalaute on yksisuuntaisia: energiatodistus on säilytettävä vapaaehtoisena ja sen tulee perustua rakennuksen tosiasialliseen energiankulutukseen. 5 Suomen Omakotiliitto ry Mauri Harjula puheenjohtaja Juhani Nenonen toiminnanjohtaja