Väestönkehitys ja ennuste MATOn mukaisella rakentamisella

Samankaltaiset tiedostot
Liikenteen käytännön hoitamiseen liittyviä taustatietoja

MATO luonnoksen esittely

LEIKKIPUISTOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Oulun seudulla kiertävien nopeusnäyttötaulujen mittaukset ajalla 8/2015-7/2016. Oulun kaupungin katuverkon kohteet

Maankäytön toteuttamisohjelma

Osallisuus Oulussa, totta vai tarua? Pasi Laukka, Yhteisötoiminnan päällikkö

Pohjoinen hyvinvointialue. - Rajakylän kuntalaisilta

Oulun varhaiskasvatuspalvelut 2014

Sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkko. Esittelydiat Mika Penttilä

Tiivistelmä I JOHDANTO Selvityksen tausta, tavoitteet ja toteutus II TILASTOT Muuttojen määrät... 6

Pohjois-Savon väestöennuste

Värikoodit palvelukeskittymissä

LIITE 1. OULUN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASO- JA LINJASTOSUUNNITELMAN 2. VAIHE

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä

Oulu on kansainvälinen, monikulttuurinen, suvaitsevainen ja viihtyisä sekä ekologisesti kestäviin toimintaperiaatteisiin nojaava kaupunki.

Pohjoinen hyvinvointialue. - Tuiran kuntalaisilta

Oulun seudulla kiertävien nopeusnäyttötaulujen mittaukset ajalla 8/2014-7/2015. Oulun kaupungin katuverkon kohteet

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

OULUN KAUPUNGIN TILASTOLLINEN VUOSIKIRJA 2013

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta , KUKE

JYLKYNKANGAS LIIKANEN KUIVASJÄRVI PÖLLÖNKANGAS KAIJONRANTA. Pyykösjärvi PUOLIVÄLIN- KANGAS KYNSI- LEHTO HINTTA INTIÖ VÄRTTÖ MYLLYOJA PELTOLA OULUNSUU

Sarja Pelit KenttäAika Joukkue 1 Joukkue 2 Tulos. Pelit KenttäAika Joukkue 1 Joukkue 2 Tulos

Uimakoulu ja kuljetukset ovat perheille maksuttomia. Yksityiset päiväkodit hoitavat ja maksavat itse kuljetukset.

Päivämäärä Vyöhykehinnoittelun käyttöönotto omakotitonttien luovuttamisessa

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

OULUN KAUPUNGIN TILASTOLLINEN VUOSIKIRJA 2014

Väestökehitys ja ennuste vuosille 2014 ja 2019

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

OULUN KAUPUNGIN TILASTOLLINEN VUOSIKIRJA 2012

OULUN KAUPUNGIN TILASTOLLINEN VUOSIKIRJA 2011

OULUN KAUPUNGIN. Muuttotutkimus

Meidän kokoelma, teidän kokoelma, yhteinen kokoelma, asiakkaiden kokoelma?

HYVÄ PÄIVÄKODIN HENKILÖKUNTA. UINTIVUOROT syksy kevät 2018 (päivitetty )

OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS OULUN KAUPUNGIN. Muuttotutkimus

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

Pohjoinen hyvinvointialue. - Ritaharjun kuntalaisilta

OULUN KAUPUNGIN TILASTOLLINEN VUOSIKIRJA 2017

OULUN KAUPUNGIN TILASTOLLINEN VUOSIKIRJA 2018

HYVÄ PÄIVÄKODIN HENKILÖKUNTA

Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten

OULUN KAUPUNGIN TILASTOLLINEN VUOSIKIRJA 2016

Kaikki sähköpostiosoitteet ovat muotoa Hyve palvelualue Alue-esimies Silja Virrankari p

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio!

Yksityiset päiväkodit jotka uivat Oulun uimahallissa on listan lopussa. HYVÄ PÄIVÄKODIN HENKILÖKUNTA. UINTIVUOROT syksy kevät 2020

Kaupunginkirjaston informaatikko: Irene Härkönen, Myllytullin koulu, Reija Loukusa-Ahonen, Kastellin kirjasto

Hiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013

HYVÄ PÄIVÄKODIN HENKILÖKUNTA. UINTIVUOROT syksy kevät 2017

1. Väestö. 1.1Johdanto

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

HyveDW. osana HYVEen tietojohtamista Jari Vanhatalo

Oulun kaupungin Esi- ja alkuopetuksen yhteistyösuunnitelma

Vastaava informaatikko Elina Kauppila, Oulun kaupunginkirjasto p

Aikataulu MERKKIEN SELITYKSET Aikataulun voimassaolosta poikkeava linjan ajokausi mainitaan linjan yhteydessä.

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen

ruskotunturi Ruskotunturi nousee noin noin 7 kilomet- päähän päähän Oulun ydinkeskustasta, Monitoimikeskus OuluZone sijaitsee sijaitsee

Kaupunginkirjaston informaatikko: Irene Härkönen, Myllytullin koulu, Reija Loukusa-Ahonen, Kastellin kirjasto

HYVÄ PÄIVÄKODIN HENKILÖKUNTA

Terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva koulu moniammatillisena yhteistyönä Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Raija Ikonen Henkilöstöpäällikkö Sosiaali- ja terveystoimi

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla

Oulun yksityiskohtainen meritulvavaarakartta N ,55 m (osa A)

Kouluverkkoselvitys. Alustavat vaihtoehdot

OULUN YLEISKAAVA 2020

Värikoodit palvelukeskittymissä

Sivistys-ja kulttuuripalveluiden Palveluverkkoselvitys. Kaupunginhallitus, sivistys- ja kulttuurilautakunta

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Lasten ja nuorten osallisuus alueellisissa osallisuusryhmissä Oulun malli

II paketti. (Milj.euroa)

SEUTULIPPU. Oulun seutuliikenteen AIKATAULUT SISÄLTÄÄ MYÖS PAIKALLISLIIKENTEEN JA ONNI-PALVELULIIKENTEEN AIKATAULUT

Laskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko

SEUTULIPPU. Oulun seutuliikenteen AIKATAULUT II KEMPELE LIMINKA LUMIJOKI MUHOS OULU TYRNÄVÄ UTAJÄRVI

Paikkatiedon hyödyntäminen palveluverkkosuunnittelussa Oulun kaupungissa

Sarja Pelit Kenttä Aika Joukkue 1 Joukkue 2 Tulos

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

Kaupunginkirjaston informaatikko: Irene Härkönen, Myllytullin koulu, Reija Loukusa-Ahonen, Kastellin kirjasto

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta

Kaupunginkirjaston informaatikko: Irene Härkönen, Myllytullin koulu, Reija Loukusa-Ahonen, Kastellin kirjasto

Kaupunginkirjaston informaatikko: Irene Härkönen, Myllytullin koulu, Reija Loukusa-Ahonen, Kastellin kirjasto

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA

Kirjastopalveluiden johtaja: Jouni Pääkkölä p

Maikkulan suuralueen täydennysrakentamisen tavoitesuunnitelma. Yhteenveto täydennysrakentamisen lähtökohdista

Opo- hankkeen kehittämisryhmä

KOHDE 9 Oulu Ylikiiminki / Sopimuskausi: (2 vuotta 11 kuukautta+2 vuotta): ja optiokausi

Sosiaali- ja terveysmenojen ennakoitu kehitys Suomessa

Kouluverkkoselvitys - peruskoulu- ja lukioverkon vaihtoehdot. Valtuustoinfo

Oulun maankäytön toteuttamisohjelma

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2018

Yhteiskunnallisen yrityksen valmistelu Oulun malliin

Tietojohtaminen muutostilanteessa. kirjastopalvelujohtaja Jouni Pääkkölä

Perheet ja asuntokunnat

TÄYDENNYSRAKENTAMISSELVITYS

RAPORTTI 5/2007 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO

OULUN MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA MATO

Suomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua

Tampereen väestösuunnite Koko kaupunki Suunnitealueet

EKSOTE VUOSINA 2017 JA Eksoten kehitystä ajanjaksolla

Oulun maankäytön toteuttamisohjelma Kotipaikkana elinvoimainen Oulu

Jouni Pääkkölä p

TILASTOKATSAUS 5:2016

Transkriptio:

SUURALUE 1 KESKUSTA Väestönkehitys 1999-29 ja ennuste 214-219 25 16 12 2 14 12 1 15 1 8 8 6 1 6 4 5 4 2 2 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 24 29 214 219 3 % 25 % 15 % 1 % 5 % % 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65- yhteensä 1999 649 38 3 238 7 894 3 21 15 182 115 59 24 515 348 4 233 8 631 3 252 16 979 125 97 29 561 326 4 47 9 9 3 77 18 964 136 936 214 56 315 4 35 9 575 4 3 19 1 143 5 219 5 29 4 325 8 985 4 8 18 9 149 5 en väestönkehitys on ollut täydennysrakentamisen ansiosta positiivista viimeiset 1 vuotta. Väestönkehitys kuitenkin pysähtyy lähivuosina ja kääntyy vähitellen laskuun ilman lisätoimia. Ikärakenteeltaan suuralueen väestö on keskimääräistä selvästi iäkkäämpää. Lasten osuus on huomattavan alhainen. Yli 65- vuotiaiden osuuden ennustetaan pysyvän suurena. en asuntokuntakoko oli vuoden 29 alussa 1,5 henkeä kun se koko kaupungissa on keskimäärin 1,99 henkeä. en asuntokunnista 55,1 % on autottomia ja 5,:lla oli vähintään 2 autoa vuonna 27. Kaikista asemakaava-alueen asuntokunnista autottomia oli 37,3 % ja vähintään 2 auton 14,.

SUURALUE 2 HÖYHTYÄ Väestönkehitys 1999-29 ja ennuste 214-219 1 16 5 9 14 4 5 8 7 6 12 1 4 3 5 3 5 8 2 5 4 6 2 3 2 1 4 2 1 5 1 5 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 24 29 214 219 3 % 25 % 15 % 1 % 5 % % 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 69 52 1 52 4 685 1 359 8 756 115 59 24 558 572 1 631 4 642 1 483 8 886 125 97 29 562 473 1 599 4 569 1 612 8 815 136 936 214 54 43 1 45 4 575 1 85 8 8 143 5 219 5 4 1 28 4 32 2 1 8 6 149 5 en väestö on pysynyt melko tasaisena. Karjasillan väestö on ollut kasvussa mutta muissa kaupunginosissa väestö vähenee. Yli 65-vuotiaiden osuus on kaupungin keskiarvoa suurempi ja kasvaa muuta a nopeammin. Erityisesti Karjasillalla ja Lintulassa eläkeläisten osuus on suuri. Nokelassa väestörakenne on lähellä kaupungin keskiarvoa. Lapsia on Nokelaa lukuun ottamatta keskimääräistä vähemmän. en asuntokuntakoko oli vuoden 29 alussa 1,89 henkeä kun se koko kaupungissa on keskimäärin 1,99 henkeä. en asuntokunnista 4, on autottomia ja 23,8 %:lla oli vähintään 2 autoa vuonna 27. Kaikista asemakaava-alueen asuntokunnista autottomia oli 37,3 % ja vähintään 2 auton 14,.

SUURALUE 3 OULUNSUU Väestönkehitys 1999-29 ja ennuste 214-219 9 16 5 8 7 6 5 4 3 2 14 12 1 8 6 4 4 5 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 1 2 5 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 24 29 214 219 1 1 1 1 % % 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 632 57 1 219 4 125 724 7 27 115 59 24 574 533 1 326 4 361 933 7 727 125 97 29 549 415 1 64 4 28 1 96 7 872 136 936 214 5 4 1 44 4 21 1 25 7 8 143 5 219 45 38 1 29 4 13 1 45 7 7 149 5 en väestönkehitys on ollut positiivista Peltolan rakentamisen vuoksi. Värtön täydennysrakentaminen ei pysty säilyttämään alueen väestöä entisellään vaan se kääntyy laskuun. Päiväkoti-ikäisiä lapsia ja erityisesti alaluokkien koululaisia on alueella hieman vähemmän kuin kaupungissa keskimäärin. Iäkkäiden osuus väestöstä on vastaava kuin kaupungissa keskimäärin. Jatkossa iäkkäiden osuus kasvaa hieman muuta a nopeammin. en asuntokuntakoko oli vuoden 29 alussa 1,96 henkeä kun se koko kaupungissa on keskimäärin 1,99 henkeä. en asuntokunnista 34,7 % on autottomia ja 23,1 %:lla oli vähintään 2 autoa vuonna 27. Kaikista asemakaava-alueen asuntokunnista autottomia oli 37,3 % ja vähintään 2 auton 14,.

SUURALUE 4 KAUKOVAINIO Väestönkehitys 1999-29 ja ennuste 214-219 8 16 4 7 14 3 5 6 12 3 5 1 2 5 4 8 2 3 6 1 5 2 4 1 1 2 5 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 24 29 214 219 3 % 25 % 15 % 1 % 5 % % 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 365 296 1 25 2 99 943 5 538 115 59 24 582 331 1 379 3 643 1 76 7 11 125 97 29 451 293 1 393 3 225 1 117 6 479 136 936 214 43 3 1 325 3 95 1 3 6 45 143 5 219 4 3 1 25 2 7 1 5 6 15 149 5 en väestönkehitys on kääntynyt laskuun Hiirosen uudisalueen rakentamisen jälkeisen kasvun jälkeen. Kaukovainion kaupunginosan väestö on laskenut yli 5 hengellä 1 vuodessa. Ikärakenteeltaan suuralueen väestö on keskimääräistä iäkkäämpää ja yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa koko a nopeammin. Erityisesti Kaukovainion kaupunginosassa asuu paljon iäkkäitä. Alaluokkaikäisten osuus on hieman keskiarvoa pienempi. Päiväkoti-ikäisten osuus on Hiirosessa selkeästi kaupungin keskiarvoa suurempi. en asuntokuntakoko oli vuoden 29 alussa 1,78 henkeä kun se koko kaupungissa on keskimäärin 1,99 henkeä. Väestörakenteen muutos tarkoittaisi samalla väestön vähenemistä ja asuntokuntakoon pienenemistä edelleen. en asuntokunnista 34,7 % on autottomia ja 15,1 %:lla oli vähintään 2 autoa vuonna 27. Kaikista asemakaava-alueen asuntokunnista autottomia oli 37,3 % ja vähintään 2 auton 14,.

SUURALUE 5 NUOTTASAARI Väestönkehitys 1999-29 ja ennuste 214-219 1 2 16 1 14 5 45 12 4 8 1 35 6 8 3 25 4 2 6 4 2 2 15 1 5 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 24 29 214 219 25 % 15 % 1 % 5 % % 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 17 26 79 258 72 452 115 59 24 15 23 81 231 8 43 125 97 29 21 15 146 273 93 548 136 936 214 45 2 185 37 16 78 143 5 219 7 35 225 47 25 1 5 149 5 en väestömäärä on erittäin pieni mutta suhteellisesti voimakkaassa kasvussa Limingantullin muuttuessa osittain asuinalueeksi. Päiväkoti-ikäisiä lapsia ja alaluokkien koululaisia on alueella selkeästi vähemmän kuin kaupungissa keskimäärin. Yli 65-vuotiaiden osuus on keskimääräistä suurempaa ja kasvaa keskimääräistä nopeammin. en asuntokuntakoko oli vuoden 29 alussa 1,65 henkeä kun se koko kaupungissa on keskimäärin 1,99 henkeä. en asuntokunnista 54, % on autottomia ja vain 6, %:lla oli vähintään 2 autoa vuonna 27. Kaikista asemakaava-alueen asuntokunnista autottomia oli 37,3 % ja vähintään 2 auton 14,.

SUURALUE 6 KAAKKURI Väestönkehitys 1999-29 ja ennuste 214-219 16 16 8 14 14 7 12 12 6 1 1 5 8 8 4 6 6 3 4 4 2 2 2 1 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 24 29 214 219 1 1 1 1 % % 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 822 598 658 2 561 192 4 831 115 59 24 1 187 81 1 25 3 681 251 7 134 125 97 29 1 64 1 65 1 765 5 41 464 1 344 136 936 214 2 15 1 35 2 9 6 86 75 13 2 143 5 219 2 1 5 2 335 7 615 1 5 14 5 149 5 on yksi kaupungin kasvusuunnista, mistä syystä väestö kasvaa voimakkaasti. Kiviniemen kaupunginosan väestö on pienessä laskussa. Väestö on keskimääräistä selvästi nuorempaa. Erityisesti päiväkoti-ikäisiä on alueella huomattavan paljon koko alueella. Myös alaluokkaikäisiä on selvästi keskimääristä enemmän. Yli 65-vuotiaiden osuus on huomattavasti keskimääräistä pienempi. en asuntokuntakoko oli vuoden 29 alussa 2,6 henkeä kun se koko kaupungissa on keskimäärin 1,99 henkeä. en asuntokunnista 18,3 % on autottomia ja 23,:lla oli vähintään 2 autoa vuonna 27. Kaikista asemakaava-alueen asuntokunnista autottomia oli 37,3 % ja vähintään 2 auton 14,.

SUURALUE 7 MAIKKULA Väestönkehitys 1999-29 ja ennuste 214-219 12 16 6 1 14 12 5 8 1 4 6 8 3 4 6 2 2 4 2 1-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 24 29 214 219 1 1 1 1 % % 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 1 38 885 1 687 4 749 44 8 763 115 59 24 1 158 998 1 658 5 57 543 9 864 125 97 29 1 5 814 1 57 5 292 689 9 37 136 936 214 9 75 1 26 5 4 85 8 8 143 5 219 85 7 1 11 4 79 1 8 45 149 5 en väestönkehitys on pysynyt melko tasaisena, joskin ennuste on selvästi laskeva. Maikkulan kaupunginosan väestönkehitys on ollut voimakkaassa laskussa viimeiset 1 vuotta ja sama kehitys jatkuu ilman lisätoimia. Ikärakenteeltaan suuralueen väestö on keskimääräistä selvästi nuorempaa mutta yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa koko a nopeammin. Erityisesti Heikkilänkankaalla ja jossain määrin myös Iinatissa lasten osuus on suuri. en asuntokuntakoko oli vuoden 29 alussa 2,43 henkeä kun se koko kaupungissa on keskimäärin 1,99 henkeä. Asuntokuntakoon pieneneminen tulee vähentämään alueen väestömäärää. en asuntokunnista 17, on autottomia ja 31 %:lla oli vähintään 2 autoa vuonna 27. Kaikista asemakaava-alueen asuntokunnista autottomia oli 37,3 % ja vähintään 2 auton 14,.

SUURALUE 8 TUIRA Väestönkehitys 1999-29 ja ennuste 214-219 1 9 16 14 5 8 7 12 4 5 4 6 1 3 5 5 8 3 4 3 2 1 6 4 2 2 5 2 1 5 1 5 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 24 29 214 219 3 % 25 % 15 % 1 % 5 % % 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 356 212 1 461 4 16 1 681 7 816 115 59 24 26 182 1 57 3 915 1 656 7 583 125 97 29 331 183 1 674 4 541 1 762 8 491 136 936 214 32 2 1 67 4 61 2 8 8 143 5 219 35 2 1 73 4 57 2 35 9 2 149 5 en väestö on kasvussa Toppilansaaren rakentamisen ansiosta. Jossain vaiheessa alueen väestömäärä lähtee kuitenkin laskuun ilman lisätoimia. Päiväkoti-ikäisiä lapsia ja alaluokkien koululaisia on alueella selvästi vähemmän kuin kaupungissa keskimäärin. Yli 65-vuotiaiden osuus on Tuiran kaupunginosassa keskimääräistä huomattavasti suurempi. en asuntokuntakoko oli vuoden 29 alussa 1,54 henkeä kun se koko kaupungissa on keskimäärin 1,99 henkeä. en asuntokunnista peräti 54,1 % on autottomia ja vain 6,9 %:lla oli vähintään 2 autoa vuonna 27. Kaikista asemakaavaalueen asuntokunnista autottomia oli 37,3 % ja vähintään 2 auton 14,.

SUURALUE 9 PUOLIVÄLINKANGAS Väestönkehitys 1999-29 ja ennuste 214-219 8 7 16 14 4 5 4 6 12 3 5 5 1 3 4 8 2 5 3 2 6 4 2 1 5 1 1 2 5 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 24 29 214 219 25 % 15 % 1 % 5 % % 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 633 592 1 36 4 78 972 7 581 115 59 24 58 59 1 294 3 892 1 48 7 251 125 97 29 444 397 1 85 3 717 1 5 6 693 136 936 214 38 34 97 3 81 1 2 6 7 143 5 219 37 3 88 3 5 1 4 6 45 149 5 en väestö on pitkään ollut laskussa ja lasku jatkuu edelleen. Alueen täydennysrakentaminen Välivainiolla on hieman viivästyttää laskevaa väestönkehitystä. Kaupunginosista Pyykösjärven väestö on vähentynyt 1 vuodessa ja Puolivälinkankaan 1. Takalaanila on väestömäärältään hyvin pieni. Lasten määrä alueella on hieman pienempi kuin kaupungissa keskimäärin. Yli 65- vuotiaiden osuus on suurempi kuin muualla kaupungissa ja kasvaa nopeammin. en asuntokuntakoko oli vuoden 29 alussa 1,97 henkeä kun se koko kaupungissa on keskimäärin 1,99 henkeä. en asuntokunnista 35,3 % on autottomia ja 13,7 %:lla oli vähintään 2 autoa vuonna 27. Kaikista asemakaava-alueen asuntokunnista autottomia oli 37,3 % ja vähintään 2 auton 14,.

SUURALUE 1 KOSKELA Väestönkehitys 1999-29 ja ennuste 214-219 12 16 1 14 12 7 6 8 1 5 6 8 4 4 6 3 4 2 2 2 1 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 24 29 214 219 1 1 1 1 % % 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 935 56 1 825 5 5 848 9 218 115 59 24 944 65 2 245 5 359 936 1 134 125 97 29 71 496 2 34 5 136 1 59 9 426 136 936 214 67 48 2 13 5 47 1 35 1 1 143 5 219 75 55 2 29 5 81 1 8 11 2 149 5 en väestö on pysynyt melko tasaisena mutta lähtee kasvuun Alppilan ja Länsi-Toppilan täydennysrakentamisen myötä. Koskelan kaupunginosan väestö on vähentynyt erityisen paljon, 1 1 vuodessa. Väestörakenne vastaa melko hyvin kaupungin keskiarvoa eri ikäluokissa. Päiväkoti-ikäisten lasten osuus on Toppilan kaupungiosassa keskimääräistä suurempi ja Alppilassa selvästi keskimääräistä pienempi. Koulun alaluokkaikäisten osuus on keskimääräistä pienempi, erityisesti Alppilassa. en asuntokuntakoko oli vuoden 29 alussa 1,84 henkeä kun se koko kaupungissa on keskimäärin 1,99 henkeä. en asuntokunnista 4, on autottomia ja 12,7 %:lla oli vähintään 2 autoa vuonna 27. Kaikista asemakaava-alueen asuntokunnista autottomia oli 37,3 % ja vähintään 2 auton 14,.

SUURALUE 11 PATENIEMI Väestönkehitys 1999-29 ja ennuste 214-219 16 16 14 14 8 12 1 8 12 1 8 7 6 5 4 6 6 3 4 4 2 2 2 1 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 24 29 214 219 1 1 1 1 % % 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 1 574 1 252 1 93 7 19 97 12 772 115 59 24 1 384 1 335 2 3 7 54 1 8 13 346 125 97 29 1 225 1 11 2 35 7 12 1 377 12 84 136 936 214 1 1 95 1 87 6 68 1 6 12 2 143 5 219 1 8 1 74 6 11 1 85 11 5 149 5 en väestö on kääntynyt laskuun. Alueen täydennysrakentaminen erityisesti Rajakylässä on aiemmin hieman viivästyttänyt väestömäärän laskua. Päiväkoti-ikäisiä lapsia ja alaluokkien koululaisia on alueella hieman enemmän kuin kaupungissa keskimäärin. Yli 65- vuotiaiden osuus on samaa luokkaa kuin muualla kaupungissa mutta kasvaa nopeammin. en asuntokuntakoko oli vuoden 29 alussa 2,38 henkeä kun se koko kaupungissa on keskimäärin 1,99 henkeä. en asuntokunnista 22,5 % on autottomia ja 24,6 %:lla oli vähintään 2 autoa vuonna 27. Kaikista asemakaava-alueen asuntokunnista autottomia oli 37,3 % ja vähintään 2 auton 14,.

SUURALUE 12 KAIJONHARJU Väestönkehitys 1999-29 ja ennuste 214-219 2 16 18 14 12 16 14 12 1 12 1 8 1 8 8 6 6 6 4 2 4 2 4 2 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 24 29 214 219 1 1 1 1 % % 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 1 262 926 2 589 5 746 32 1 843 115 59 24 1 62 769 2 983 6 13 4 11 227 125 97 29 1 815 97 2 926 7 667 528 13 843 136 936 214 2 25 1 2 3 27 9 8 7 16 5 143 5 219 2 15 1 35 3 57 9 63 1 17 7 149 5 en väestö on voimakkaassa kasvussa, koska Kuivasrannan ja Ritaharjun kaupunginosia rakennetaan. Myös Linnanmaan ja Kuivasjärven kaupunginosien väestö kasvaa. Samalla kuitenkin Kaijonharjun kaupunginosan väestö on 1 vuodessa vähentynyt 13 %. Yli 65-vuotiaiden osuus on koko alueella huomattavan pieni ja ero muuhun in nähden on kasvamassa. Lapsiperheiden osuus on taasen keskimääräistä huomattavasti suurempi, erityisesti uusilla alueilla. Alueella asuu paljon opiskelijoita. en asuntokuntakoko oli vuoden 29 alussa 2,23 henkeä kun se koko kaupungissa on keskimäärin 1,99 henkeä. en asuntokunnista 33,7 % on autottomia ja 15,5 %:lla oli vähintään 2 autoa vuonna 27. Kaikista asemakaava-alueen asuntokunnista autottomia oli 37,3 % ja vähintään 2 auton 14,2 %. Autottomia on eniten Kaijonharjun kaupunginosassa ja 2 auton asuntokuntia eniten Kuivasjärvellä.

SUURALUEET 13 MYLLYOJA Väestönkehitys 1999-29 ja ennuste 214-219 16 16 14 14 9 12 12 8 7 1 1 6 8 8 5 6 6 4 4 2 4 2 3 2 1 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 24 29 214 219 1 1 1 1 % % 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 893 714 1 57 5 41 895 9 419 115 59 24 813 735 1 492 5 679 1 55 9 774 125 97 29 892 692 1 48 5 8 1 414 1 278 136 936 214 97 75 1 43 6 2 1 85 11 2 143 5 219 1 7 1 1 1 73 7 93 2 54 15 149 5 en väestönkehitys on hienoisessa kasvussa. Hiukkavaaran tulevan rakentamisen vuoksi väestönkasvu kiihtyy voimakkaasti seuraavan 1 vuoden aikana. Kaupunginosista Myllyojan väestö on vähentynyt 1 1 vuodessa ja Kirkkokankaan 21 %. Ikärakenteeltaan suuralueen väestö on hieman keskimääräistä iäkkäämpää. Yli 65-vuotiaiden osuus pysyy keskimääräisen kehityksen mukaisena. Päiväkoti-ikäisiä lapsia ja alaluokkien koululaisia alueella on kuten kaupungissa keskimäärin, koululaisia hieman enemmän. en asuntokuntakoko oli vuoden 29 alussa 2,11 henkeä kun se koko kaupungissa on keskimäärin 1,99 henkeä. en asuntokunnista 26,7 % on autottomia ja 24,7 %:lla oli vähintään 2 autoa vuonna 27. Kaikista asemakaava-alueen asuntokunnista autottomia oli 37,3 % ja vähintään 2 auton 14,.

SUURALUE 15 KORVENSUORA Väestönkehitys 1999-29 ja ennuste 214-219 7 16 6 5 14 12 4 5 4 3 5 4 3 1 8 6 3 2 5 2 2 1 4 2 1 5 1 5 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 24 29 214 219 1 1 1 1 % % 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 59 446 758 2 541 27 4 461 115 59 24 75 517 825 3 282 287 5 661 125 97 29 929 597 84 3 839 347 6 552 136 936 214 85 62 84 3 64 45 6 4 143 5 219 8 58 82 3 5 6 6 3 149 5 Talvikankaan kaupunginosan rakentamisen myötä suuralueen väestö on kasvanut voimakkaasti mutta kasvu kääntyy loivaan laskuun jo lähivuosina ilman lisärakentamista. Väestörakenne on keskimääräistä nuorempaa. Talvikankaalla erityisesti päiväkotiikäistenosuus on suuri. Yli 65-vuotiaiden osuus on kaupungin keskiarvoa pienempi, erityisesti Talvikankaalla. en asuntokuntakoko oli vuoden 29 alussa 2,57 henkeä kun se koko kaupungissa on keskimäärin 1,99 henkeä. en asuntokunnista vain 13, on autottomia ja 27,7 %:lla oli vähintään 2 autoa vuonna 27. Kaikista asemakaavaalueen asuntokunnista autottomia oli 37,3 % ja vähintään 2 auton 14,.