Kielten tutkinto-ohjelman perustamisesitys Kielten tutkinto-ohjelman suunnittelutyöryhmä 22.11.2016 Suunnitteluryhmä esittää, että uusi tutkinto-ohjelma aloittaa 1.8.2019. Tutkinto-ohjelman nimi: Kielten tutkinto-ohjelma Laajuus: HuK 180 op, FM 120 op. Pääasialliset opetuskielet: englanti, ranska, ruotsi, saksa, suomi, venäjä Huomio ranskan kielen osalta Tampereen yliopiston rehtori on antanut kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikölle tehtäväksi selvittää ranskan kielen poistamista yliopiston koulutusvastuusta. Selvitystyö on vielä kesken, johtokunta päättää esityksestään 14.12.2016. Ranskan kieli on ollut mukana kielten tutkinto-ohjelman suunnittelutyössä. Mikäli ranskan kielen tutkintokoulutus säilyy Tampereen yliopistossa, on ranskan kieli mukana kielten tutkintoohjelmassa. Mikäli ranskan kielen tutkintokoulutus poistuu Tampereen yliopiston koulutusvastuusta, ratkaistaan ranskan kielen asema kielten tutkinto-ohjelmassa erikseen. Rakennekuvaus: Kielten tutkinto-ohjelma sisältää kielten kandidaattiohjelman kielittäisine opintosuuntineen sekä kielikohtaiset maisteriohjelmat ja monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelman. Kielten kandidaattiohjelman alustava rakennekuvaus on liitteenä. Sisäänotto Kielten kandidaattiohjelmassa on kielikohtaiset hakukohteet ja sisäänotto seuraavasti: - englanti: 60 - pohjoismaiset kielet: 18 - ranska: 15 - saksa: 25 - suomi: 26
- venäjä: 26 Yleiskuvaus Kielten tutkinto-ohjelma kouluttaa kielten, kulttuurien sekä kääntämisen ja tulkkauksen asiantuntijoita. Opetus keskittyy opiskeltavaan kieleen ja siihen liittyvään kulttuurialueeseen, ja yhteinen laaja-alainen opetus keskittyy yhteisiin kieli- ja käännöstieteen sekä kulttuurintutkimuksen teoreettisiin perusteisiin ja tieteellisiin menetelmiin. Opetuksessa korostetaan Tampereen yliopiston yhteiskunnallisen painotuksen mukaan kielen yhteiskunnallista merkitystä ja kieltä viestintävälineenä. Opintojen aikana opiskelija perehtyy ajankohtaisen tutkimustiedon valossa muun muassa kirjoitettujen ja puhuttujen tekstien kielelliseen vaihteluun, opiskeltavan kielen yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen kontekstiin, kielen kehitykseen, monikielisyyteen ja kääntämiseen. Kielten kandidaattiohjelmassa rakennetaan vankka perusta kielen ilmiöiden ymmärtämiselle. Opintojen alussa pääpaino on kielen rakenteissa, merkityksissä ja käytössä. Opintojen edetessä kuvaa opiskeltavasta kielestä täydennetään mm. variaation, vuorovaikutuksen ja kielen kehityksen tarkastelulla. Lisäksi opiskelija tutustuu kielen-, kirjallisuuden-, kulttuurin- ja kääntämisen tutkimuksen menetelmiin. Kielten kandidaattiohjelmasta valmistunut humanistisen tieteiden kandidaatti jatkaa joko hakukohteen mukaisen kielen maisteriohjelmaan tai monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelmaan. Maisteriopinnoissa oman alan asiantuntemusta kehitetään edelleen. Opinnoissa opiskelija syventyy valitsemaansa erikoisalaan ja harjaantuu tieteelliseen työskentelyyn. Lisäksi opiskelija syventää käsitystään kielen yhteiskunnallisesta merkityksestä. Tutkintoohjelma tarjoaa opiskeltavien kielten maisteriohjelmien ja monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelman lisäksi erikoistumisen tueksi profiilinsa mukaisia erikoistumiskokonaisuuksia: työelämäviestintä; digitaalisuus, media ja kieli; monikulttuurisuus ja monikielisyys. Erikoistumiskokonaisuuksien rakentamisessa pyritään yhteistyöhön viestintätieteiden tiedekunnan muiden tutkinto-ohjelmien kanssa. Opinnäytteissä voi syventyä aiheisiin, jotka tukevat omaa erikoistumista tai ammatillista suuntautumista. Tutkinto-ohjelma tarjoaa myös mahdollisuuden osallistua kieli- tai työharjoitteluun. Kielten tutkinto-ohjelman opinnot kehittävät viestintä-, yhteistyö- ja projektinhallintataitoja, kykyä analysoida kompleksisia kielellisiä ja kulttuurisia ilmiöitä sekä taitoa hakea, tuottaa ja hyödyntää asiantuntijatietoa. Nämä taidot antavat erinomaiset valmiudet toimia monenlaisissa akateemisissa tehtävissä yhteiskunnan eri aloilla. Tutkinto-ohjelmasta valmistuneet sijoittuvat opetustehtäviin eri kouluasteille, käännös- ja tulkkausalan tehtäviin sekä erilaisiin viestintä-, johto-, hallinto- ja tutkimustehtäviin esimerkiksi liike-elämän ja julkisen hallinnon palvelukseen. Filosofian maisterin
tutkinnon suorittanut hallitsee valitsemansa erikoistumisalat, ja hänellä on valmiudet tieteellisen tutkimuksen tekemiseen sekä jatko-opintokelpoisuus. Perustelut koulutustarpeelle Uusi kielten tutkinto-ohjelma yhdenmukaistaa kielten alan koulutusta Tampereen yliopistossa. Laaja-alainen kielten kandidaattiohjelma antaa mahdollisuudet poikkitieteellisyyden ja yhteistyön kehittämiseen mm. menetelmäopetuksen vahvistamiseksi. Synergiaetuja syntyy, kun eri kielten asiantuntijoiden erikoisosaamista voidaan hyödyntää opetuksessa laajemmin. Yhteinen kandidaattiohjelma tarjoaa myös entistä paremmat mahdollisuudet verkostoitumiseen. Uuden laaja-alaisen tutkintoohjelman profiiliin kuuluvat olennaisena osana myös erilaiset monikielisyyden ja monikulttuurisuuden ilmiöt. Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen irrottaminen erilliseksi maisteriohjelmaksi selkiinnyttää opiskelijan opintopolkua ja mahdollistaa kääntäjä- ja tulkkikoulutuksen itsenäisen kehittämisen. Osaamistavoitteet: Huk-tutkinnon suorittanut kandidaatti: osaa kommunikoida kirjallisesti ja suullisesti erilaisissa viestintätilanteissa opiskeltavalla kielellä tuntee alansa perusteet ja keskeiset käsitteet, ja osaa soveltaa niitä sekä puhutun että kirjoitetun kielen analyysiin, osaa analysoida opiskeltavan kielen rakennetta ja tuntee rakenteen analyysissa tarvittavat termit. osaa analysoida kielen avulla ilmaistavia merkityksiä ja kielenkäyttöä erilaisissa teksteissä ja vuorovaikutustilanteissa ymmärtää kielen alueelliseen, ajalliseen ja tilanteiseen variaatioon sekä monikielisyyteen liittyviä ilmiöitä tuntee alansa keskeisimpiä tutkimussuuntauksia ja osaa seurata oman alansa kehitystä tuntee keskeisiä kieli-, kirjallisuus- ja kulttuurintutkimuksen tai käännöstieteen tutkimusmetodeja ja pystyy soveltamaan oppimaansa tutkimuksen tekemisessä tuntee ja ymmärtää alansa kielialueen kulttuurin tai kulttuurien erikoispiirteet ja yhteiskuntaolot tuntee digitaalisia aineistoja ja tietotekniikkaa hahmottaa tutkimusprosessin eri vaiheet ja pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan rajatun tutkimuksen hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti tuntee tieteellisen ajattelun ja työskentelytapojen periaatteet ymmärtää tieteen ja tutkimuksen etiikan perusperiaatteet osaa hankkia tieteellistä tietoa, arvioida sitä kriittisesti ja soveltaa sitä oman alansa tutkimuskysymysten ratkaisemiseen
osaa kirjoittaa tieteellistä tekstiä ja raportoida tutkimuksen tuloksia tieteellisesti ja aiheeseen sopivalla yleistystasolla argumentoiden, eli osaa tehdä ohjatusti tieteenalaansa liittyvän tutkielman osaa arvioida toisten suullisia ja kirjallisia tekstejä osaa käyttää suomen ja ruotsin kieltä tasolla, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta osaa käyttää vähintään yhtä vierasta kieltä tasolla, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen tuntee tiimityöskentelyn periaatteita ja osaa toimia ryhmässä FM Yhteiset osaamistavoitteet kaikille maisteriohjelmille: kykenee työskentelemään itsenäisesti ja osaa soveltaa työssään tieteellistä tietoa ja menetelmiä kykenee toimimaan työelämässä oman alansa asiantuntijana osaa työskennellä erilaisissa (työelämän) tiimeissä ja projekteissa kykenee ratkaisemaan työssään ja muussa toiminnassaan esiin tulevia uusia ja monitahoisia ongelmia kykenee tunnistamaan oman osaamisensa rajat ja osaa täydentää asiantuntemustaan itsenäisesti pystyy suunnittelemaan, toteuttamaan ja raportoimaan itsenäisen tieteellisen tutkimuksen ja osaa hyödyntää siinä aiempaa tutkimusta kriittisesti mutta kunnioittavasti hallitsee oman tieteenalansa tutkimusmenetelmiä laaja-alaisesti sekä pystyy kestävään tieteelliseen päättelyyn ja argumentaatioon Kunkin maisteriohjelman erityiset osaamistavoitteet muodostuvat varsinaisen opetussuunnitelmatyön aikana. Jatko-opintokelpoisuus Maisterin tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden kielentutkimuksen, kulttuurintutkimuksen ja/tai kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen alalla. Opetuksen ja ohjauksen resurssit
Tutkinto-ohjelmalla on käytössään 47 henkilötyövuotta (määrä perustuu marraskuun 2016 laskennalliseen määrään). Opetus järjestetään siten, että henkilöstön osaaminen tulee laajasti tutkinto-ohjelman opiskelijoiden käyttöön. Uudessa tutkinto-ohjelmassa synergiaedut on saavutettavissa helpommin ja paremmin kuin erillisissä, kielikohtaisissa tutkinto-ohjelmissa. Yhteinen opetus painottuu erityisesti kandidaattitasolle, mutta resursseja käytetään yhteisesti myös maisterivaiheen opetukseen. Muut resurssit Tutkinto-ohjelmalla on käytettävissään tulkkausstudio ja kieliteknologialuokka. Tulkkausstudio on varustettu erityisesti tulkkauksen opetuksen tarpeita ajatellen (mm. tulkkauskopit), mutta se soveltuu myös muuhun opetukseen. Kieliteknologialuokassa on käytettävissä ohjelmistoja (käännösmuistiohjelma, tekstitysohjelma) ja korpuksia, jotka eivät ole opiskelijoiden tai opetushenkilökunnan saatavilla yliopiston yhteisissä mikroluokissa. Yhteydet työelämään Koulutuksessa, opetussuunnitelmatyössä ja koulutuksen kehittämisessä hyödynnetään monipuolisia ja tiiviitä suhteita yrityksiin, yhdistyksiin, yhteisöihin ja opetusalan toimijoihin. Alumnit muodostavat tärkeän yhteistyötahon, ja alumneja käytetään mm. ammattiorientoituneiden opintojaksojen opettajina, vierailuluennoitsijoina sekä opintoohjauksen yhteydessä. Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma on perustajajäsenenä mukana Euroopan komission vuonna 2006 käynnistämässä laatuverkostossa (EMT), joka määrittää kääntäjänkoulutukselle työelämälähtöiset perusteet ja seuraa niiden jatkuvaa kehittämistä. Opintojen aikana opiskelijat vierailevat työyhteisöissä, joissa kielten ja kulttuurien erityisosaamista tarvitaan. Tutkinto-ohjelma tarjoaa mahdollisuuden osallistua kieli- tai työharjoitteluun. Harjoittelupaikkoja välitetään aktiivisesti ja harjoitteluraportteja hyödynnetään opetuksen palautekanavana. Opinnäytetyöt sekä muut pienemmät harjoitustyöt ovat usein työelämäorientoituneita, ja niitä tehdään myös yhteistyössä alan toimijoiden kanssa tai ulkopuolisen toimeksiantajan tilauksesta. Lisäksi monilla opettajilla on laaja kokemus alan töistä. Yhteydet tutkimukseen Opetuksen ja tutkimuksen yhteys on keskeinen opetuksen laadun varmistamisen kriteeri. Hyvä opetus edellyttää henkilökunnalta aktiivista osallistumista tutkimustyöhön ja tutkijayhteisön toimintaan. Laajojen kansainvälisten tutkijaverkostojen ja vaihtosopimusten kautta saamme vierailevia opettajia Tampereelle sekä perus- että jatkoopetuksen tasoilla.
Tutkinto-ohjelman opetus kytkeytyy tiiviisti kielen ja kulttuurin tutkimukseen. Tutkimusta tehdään mm. puhutun ja kirjoitetun kielen variaatiosta, tekstien ja keskusteluiden tehtävistä ja muotoutumisesta yhteiskunnan eri alueilla, kielen käytöstä ja kehityksestä, nyky-yhteiskunnan ja nykykulttuurin eri ilmiöistä, kääntämisestä ja tulkkauksesta yhteiskunnallisina käytänteinä. Opetuksen ja tutkimuksen yhteyksiä varmistetaan: antamalla opiskelijoille teoreettisia ja menetelmällisiä valmiuksia tehdä tieteellistä tutkimusta, esimerkiksi tutkimushankkeisiin kytkeytyvien kurssiprojektien ja opinnäytetöiden muodossa järjestämällä opiskelijaseminaareja ja -konferensseja, joissa opiskelijat saavat harjoitella tutkimukseen tarvittavia viestintä- ja argumentaatiotaitojaan ja oppia tuntemaan laajemmin alansa tutkimussuuntia ja tieteellistä keskustelua järjestämällä muiden tieteenalojen kanssa yhteisesti tutkimukseen liittyviä tapahtumia mm. studia generalia -luentosarjoja seuraamalla ja osallistumalla aktiivisesti oman tieteenalansa kotimaiseen ja kansainväliseen keskusteluun ja tuomalla omia ja tieteenalan julkaisuja osaksi opetusta tuottamalla ajankohtaista alan oppi- ja kurssimateriaalia järjestämällä kotimaisia ja kansainvälisiä seminaareja ja konferensseja, ja kannustamalla opiskelijoita osallistumaan konferenssijärjestelyihin ja seminaariesitysten pitämiseen Laadunvarmistusmenetelmät Tutkinto-ohjelmassa noudatetaan viestintätieteiden tiedekunnan laadunvarmistusmenetelmiä, joista ei vielä ole päätetty. Mikäli uudessa tiedekunnassa kullakin tutkinto-ohjelmalla on oma palautejärjestelmänsä, hyödynnetään kielten tutkinto-ohjelmassa nykyisen kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikön palautejärjestelmää (http://www.uta.fi/ltl/opiskelu/kaytannot/palautejarjestelma.html).