Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen
Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa EuroCoDe-tutkimuksen ja väestöennusteiden mukaan Mukailtu lähteestä Muistisairauksien epidemiologia (Viramo & Sulkava 2015, teoksessa Muistisairaudet, Duodecim)
Muistibarometri 2015 Muistiliitto toteuttanut 5 vuoden välein vuodesta 2000 (ent. Dementiabarometri) Muistibarometrissa on kuvattu kuntien/ kuntayhtymien oma näkemys muistihoidon nykytilasta alueellaan Muistisairaiden ihmisten palvelujen saatavuus ja laatu Palveluja ohjaavat strategiat ja ohjelmat Ammattihenkilöstön osaaminen Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Nostettu esille kymmenen keskeistä kehittämiskohdetta Muistibarometri on työväline kunnille muistityön kehittämiseen Saatavissa Muistiliitosta ja THL:stä
Muistibarometri 2015 Toteutettu sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta Muistiliiton ja THL:n yhteistyönä Osa kansallisen muistiohjelman (STM 2012) toimeenpanoa Kattavuus noin 45% kunnista (3,2 milj. asukasta) Tuloksia verrattu aiempiin barometreihin sekä vanhuspalvelulain toimeenpanon seurantatutkimuksiin vuosilta 2013 ja 2014 Rai-seurantatiedot: lääkehoito, omaiset
Kansallinen muistiohjelma 2012-2020 Muistiystävällinen Suomi rakentuu neljän kivijalan varaan: 1. Aivoterveyden edistäminen 2. Oikeat asenteet aivoterveyteen, muistisairauksien hoitoon ja kuntoutukseen 3. Hyvän elämänlaadun varmistaminen muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen oikea-aikaisen tuen, hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen turvin 4. Kattavan tutkimustiedon ja osaamisen vahvistaminen
1. Aivoterveyden edistäminen ja muistisairaudet alueen sosiaali- ja terveyspolitiikassa Vastanneilla alueilla oli suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi Muistisairaiden huomioiminen suunnitelmissa toteutuu paikoitellen Yksilöllisten tarpeiden huomioimisessa kehiteltävää Työikäiset jäävät jalkoihin erityisesti pienissä kunnissa Aivoterveyden edistäminen ei ole systemaattista
2. Muistisairauksien alkuvaiheen neuvonta, palvelut ja kuntoutussuunnitelmat: Muistineuvolat poliklinikat lisääntyneet Muistihoitajat lisääntyneet, 1/3 osa-aikaisia Ensivaiheen palveluiden saatavuus parantunut Diagnoosivaihe: neuvonta ja neuvontapalvelut kohtalaisella tai hyvällä mallilla Kuntoutussuunnitelmat ja sopeutumispalvelut laahaavat jäljessä
3. Muistisairaiden palvelujen saatavuus ja laatu ensivaiheen jälkeen: Palvelujen saatavuus ja laatu parantunut hieman kautta linjan Kuntoutussuunnitelma puuttuu hoito- ja palvelusuunnitelmista Yö-, ilta- ja viikonloppuhoito puutteellista Muistisairaiden omaa päivätoimintaa ei kaikkialla Kotiin kohdennettu lomitus ei ole kehittynyt, muualle kuin kotiin annetun loma- ja lomitushoito on parantunut
4. Tukipalvelujen saatavuus ja laatu ensivaiheen jälkeen Tukipalveluiden saatavuus lisääntynyt vain vähän Ateriapalveluiden saatavuus ollut hyvä ja kehittynyt Kuljetuspalveluiden saatavuus ja laatu heikentynyt Asunnonmuutostöiden ja kuljetuspalveluiden toteutuminen heikkoa
5. Muistisairaita hoitavien omaisten ja läheisten palvelujen saatavuus ja laatu: Palvelujen saatavuus heikkoa ja lisääntynyt vain vähän Kuntoutuspalvelujen saatavuus 2015 hälyttävän heikkoa Jos palveluja oli saatavilla niin laatua pidettiin hyvänä
6. Asumispalveluiden pitkäaikaishoidon saatavuus ja laatu sekä elämän loppuvaiheen hoidon toteutuminen: Saatavuus heikompaa kuin laatu Tehostettua palveluasumista ei tarpeeksi muistisairaille tarkoitetuissa yksiköissä Elämän loppuvaiheen hoito harvoin mahdollista kotona tai tavallisessa palveluasumisessa
7. Palveluiden koordinointi, kehittäminen ja asiakaspalautteet: Asiakaspalautteiden kerääminen kaksinkertaistunut mutta 1/5 alueista ei kerää Palautetta kerätään myös muistisairailta itseltään, monesti systemaattisesti Asiakkaat ja läheiset otettiin harvoin mukaan korjaavien toimenpiteiden suunnitteluun.
8. Henkilöstön muistisairauksia koskeva osaaminen: Henkilöstön osaaminen parhainta ja kehittyvintä kotihoidossa. Heikointa osaaminen on terveyskeskuksissa Selkeä osaamisen vahvistuminen on menossa Heikoimmat osaamisalueet liittyvät muistisairaiden erityistarpeisiin, erityisesti työikäiset Osaaminen ostopalveluissa vaikea varmistaa
9. Kuntien tai alueiden ja kolmannen sektorin yhteistyöstä: Yhteistyö oli monimuotoista, pitkään jatkunutta ja hyväksi koettua Kolmannelta sektorilta odotettiin asiantuntemusta ja koulutusta Yhteistyötä eri muistiyhdistysten kanssa teki 80% vastanneista: usea kuvasi yhteistyötä Muistiluotsien kanssa toimintatavaksi
Barometrintekijöiden suositukset: Muistisairaiden ihmisten erityistarpeet ja aivoterveyden edistäminen kuntasuunnitelmiin Työikäisten muistisairaiden hoitopolun tarkastaminen yhteistyönä kunnan, työterveyshuollon ja erityis- sairaanhoidon kanssa Terveysasemien työntekijöiden osaamisen kehittäminen
Barometrintekijöiden suositukset: Osa-aikaisista muistihoitajista kokoaikaisia Myös vanhuspalveluiden henkilöstön muistiosaamisen kehittäminen Itsenäisen arjen tukeminen kuljetuspalveluilla tarpeen mukaan Kotihoidon yö-, ilta- ja viikonloppuhoidon lisääminen kiireellisesti Omaisten jaksamisen tukeminen
Barometrintekijöiden suositukset: Palveluasumisen lisääminen ja monipuolistaminen Valtakunnallista tutkimustietoa kotona asuvista muistisairaista ihmisistä, jotka käyttävät vain terveysasemien palveluita Palautteen kerääminen asukkailta ja heidän läheisiltään Yhteistyötä järjestöjen kanssa
Muistibarometri 2015 Matkalla kohti Muistiystävällistä Suomea - mutta ei vielä perillä Kiitos