Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Samankaltaiset tiedostot
Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2016

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014

Jyväskylän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

Jyväskylän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jyväskylän energiatase 2016

Jyväskylän energiatase 2014

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Key facts PLEEC. Rahoitus. Kumppanit. Kesto. Planning for energy efficient cities. EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa

Lämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit Alatunniste 1

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Joroinen

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

Energian tuotanto ja käyttö

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN

HÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Energian hankinta ja kulutus 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Lapin tutkijaseura seminaari Sodankylä

Energian hankinta ja kulutus 2011

Energian hankinta ja kulutus

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Iltapäivän teeman rajaus

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K Q D

Energian hankinta ja kulutus 2012

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Energian hankinta ja kulutus 2014

Kuinka Keski-Suomesta tuli bioenergiamaakunta, ja miltä näyttää tulevaisuus Markku Paananen JAMK Biotalousinstituutti

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Ekologisesti kestävä kehitys

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Energian hankinta ja kulutus 2015

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Energian hankinta ja kulutus

Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Energian hankinta ja kulutus

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Energian hankinta ja kulutus

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Ekologisesti kestävä kehitys

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä

Transkriptio:

Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1

Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö 13 % Puu 33 % Öljy 25 % Sähkö 13 % Muut 1 GWh Tieliikenne 41 GWh Bensiini 36 % Diesel 64 % Tuontisähkö 24 GWh Muu sähkönkulutus 9 GWh Yhteensä 99 GWh 2 ** Muu sähkön kulutus = kaikki muu sähkö paitsi lämmitys ja teollisuus (kotitaloudet, palvelut ym.)

Uuraisten energiatase 2010 Energian kokonaiskulutus 99 GWh Uusiutuvat energianlähteet 22 GWh Koko energiankäytöstä 22 % Omasta tuotannosta (teollisuuden ja rakennusten lämpö) 65 % Merkittävin energianlähde öljy (53 GWh, 54 % käytetyistä energianlähteistä) Alueen sähkönkulutus 24 GWh, josta kaikki sähkön tuontia alueen ulkopuolelta Suurimmat energiankäyttäjät rakennusten lämmitys (45 % energiankäytöstä) ja liikenne (42 %) Energianlähteiden kulutus kasvanut n. 11 % vuodesta 2004 3

Energialähteet 2010 (%) Tuontisähkö 24 % Puu 21 % Muut 1 % Öljy 54 % 4

Energiankäytön jakautuminen 2010 (%) Teollisuus 4 % Liikenne 42 % Rakennusten lämmitys 45 % Muu sähkön kulutus 9 % 5

Uusiutuva energia ja paikalliset polttoaineet 2010 Uusiutuvan energian käyttö kasvanut 30 % vuodesta 2004 Merkittävin uusiutuvan energian lähde puupolttoaineet lämpölaitoksissa ja kiinteistöissä (yhteensä 21 GWh, 95 % uusiutuvista) Kasvua 26 % vuodesta 2004 Lämpölaitosten puupolttoaineiden käyttö 7 GWh Metsähakkeen käyttö noin 5 GWh Kiinteä sivutuotepuu n. 2 GWh Kiinteistökohtainen lämmitys Puupolttoaineiden käyttö 15 GWh (kasvua n. 8 % vuodesta 2004) Maalämmöllä tuotettu n. 0,8 GWh (lähes viisinkertaistunut vuodesta 2004) 6

Energianlähteiden kehitys 2004 ja 2010 GWh 120 100 80 60 Tuontisähkö Muut Öljy Puu 40 20 0 2004 2010 7

Energianlähteiden kehitys 2004 ja 2010 GWh 2004 2010 Puu 17 21 Öljy 51 53 Muut (maalämpö) 0,14 0,8 Vesivoima 0 0 Tuontisähkö 22 24 Yhteensä 90 99 8

Energiankäytön kehitys 2004 ja 2010 GWh 120 100 Liikenne 80 60 40 20 0 2004 2010 Muu sähkön kulutus Rakennusten lämmitys Teollisuus 9

Energiankäytön kehitys 2004 ja 2010 GWh 2004 2010 Teollisuus 2 4 Rakennusten lämmitys 39 45 Muu sähkön kulutus 10 9 Liikenne 39 41 Yhteensä 90 99 10

Sähkön kulutus ja hankinta Uuraisten kunnan alueella kulutettiin sähköä 24 GWh vuonna 2010 Kulutus kasvoi 9 % vuodesta 2004 Sähkönkulutus sektoreittain Teollisuus 2 GWh (8 %) Asuminen ja maatalous 17 GWh (75 %) Palvelut ja rakentaminen 5 GWh (17 %) Kunnan alueella ei omaa sähköntuotantoa 11

Teollisuuden energiankulutus Teollisuuden energiankulutus 2 GWh vuonna 2010, kulutus kasvoi noin 60 % vuodesta 2004 Teollisuuden sähkön kulutus 2 GWh Prosessilämmön polttoaineiden kulutus noin 1,8 GWh ja tuotanto 1,5 GWh Prosessilämmön tärkein polttoaine oli puu (lähes 100 %) 12

Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitykseen käytettiin energialähteitä 45 GWh vuonna 2010, kasvua noin 14 % vuodesta 2004 Rakennusten lämmityksen osuudet vuonna 2010 (suluissa muutos vuodesta 2004) Kaukolämpö 6 GWh (kasvoi 52 %) Sähkölämmitys 13 GWh (kasvoi 22 %) Öljy 11 GWh (väheni 3 %) Puu 15 GWh (kasvoi 8 %) Maalämpö 0,8 GWh (noin nelinkertaistui) Kaukolämmön polttoaineet Puupolttoaineet 4,9 GWh Öljy 0,7 GWh Kaukolämmön polttoaineiden osuudet säilyneet kutakuinkin samana vuodesta 2004 13

Öljyn kulutus Öljytuotteiden kulutus oli noin 53 GWh vuonna 2010, kulutus kasvoi 5 % vuodesta 2004 Öljyn kulutus käyttökohteittain vuonna 2010 (suluissa muutos vuodesta 2004) Liikenteen bensiini ja diesel 41 GWh (kasvoi 7 %) Voima- ja lämpölaitokset 0,7 GWh (laski noin 50 %) Kiinteistöjen lämmitysöljy 11 GWh (laski 3 %) Öljynkulutuksen painopiste siirtymässä yhä vahvemmin lämmityksen polttoaineista liikenteen öljytuotteisiin 14

Energianhankinnan rahallinen arvo (käyttäjä- ja kuluttajahinnat, sis. energiaverot, ei alv.) Alueen energianhankinnan rahallinen arvo oli 6,8 M vuonna 2010 Energiantuotannon polttoaineet yhteensä 6,2 M Rahallisesti merkittävin energialähde öljytuotteet, joiden arvo 5,4 M vuonna (tästä 86 % liikenteen bensiinistä ja dieselistä) Käytettyjen puupolttoaineiden arvo noin 0,7 M Alueelle ostetun tuontisähkön arvo 0,6 M (oman tuotannon ylittävä sähköenergian kulutus, ilman siirtomaksuja) Alueelle tuodun energian (sähkö ja öljy) kustannusten osuus energianhankinnan rahallisesta arvosta noin 89 % 15

Energianhankinnan CO 2 -päästöt Alueen energianhankinnan CO 2 -päästöt olivat 19 200 tonnia hiilidioksidia (tco 2 ) vuonna 2010 Öljy 14 100 tco 2 (74 % päästöistä) Tuontisähkö 4 900 tco 2 (26 % päästöistä) Päästöt kasvoivat noin 6 % vuodesta 2004, johtuen pitkälti öljyn- ja sähkönkulutuksen lisääntymisestä Energianhankinnan päästökerroin 193 kgco 2 /MWh, kerroin laski 4 % vuodesta 2004 Energianhankinnan CO 2 -päästöt 5,6 tco 2 per asukas (vuonna 2004 päästöt 5,9 tco 2 per asukas) Suomen energianhankinnan hiilidioksidipäästöt n.11 tco 2 per asukas 16

Yhteystiedot Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi Keski-Suomen ja kuntien energiataseet löytyvät osoitteesta www.kesto.fi/tietopankki Lisätietoja: lauri.penttinen@benet.fi 17