ESITYSLISTA TURUN KAUPUNKISEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ OHJAUSRYHMÄ aika: keskiviikko 4.1.2012 klo 10.00 12.00 paikka: Varsinais-Suomen liitto, Ratapihankatu 36, kokoushuone Tammi kutsutut: Jarkko Virtanen, pj. Turun kaupunki Markku Toivonen Turun kaupunki Olavi Tuomi Raision kaupunki Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö Anders Jansson Liikennevirasto Matti Vehviläinen ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri Juho Savo, vpj. Varsinais-Suomen liitto Janne Virtanen, siht. Varsinais-Suomen liitto Markku Kivari Strafica Oy 1. Avaus kokouksen puheenjohtaja avaa tilaisuuden. Todetaan paikallaolijat. 2. Edellisen kokouksen pöytäkirja Edellisen kokouksen pöytäkirja: http://www.strafica.fi/extra/turkuljt tunnus: lj-tyo salasana: kaupunkiseutu hyväksytään edellisen ohjausryhmän kokouksen pöytäkirja 11.11.2011. 3. Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, loppuraportti Rakennemallityön loppuraportti on valmistunut. http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=303328&nodeid=11826 (raportti) ohjausryhmä antaa Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, loppuraportista liitteen 1 mukaisen lausunnon. 4. MAL-aiesopimus Turun kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen valmistelu on käynnissä. MAL-aiesopimuksessa on tarkoitus sopia kaupunkiseudun rakennemallin 2035 mukaisen maankäytön, asumisen ja liikenteen toimenpiteiden toteutusaikataulu ja vaiheistus rakennemallin keskeisten tavoitteiden toteutumiseksi. Aiesopimus on: 1) seudun toimijoiden sekä valtion välistä ja 2) seudun toimijoiden välistä yhteistä tahtotilaa ja tulevaisuuden kehityssuuntia kuvaava aikomus. MAL-aiesopimusluonnosta ja tilannetta esitellään kokouksessa. Ohjausryhmä merkitsee tiedoksi MAL-aiesopimuksen valmistelutilanteen.
2 5. Liikennejärjestelmätyön toiminnalliset tavoitteet 2012 Vuoden 2012 toiminnalliset tavoitteet on muodostettu vuoden 2011 toiminnan arvioinnin ja seudullisten strategiaprosessien (rakennemalli ja MAL-aiesopimus) perusteella. Liikennejärjestelmätyön toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2012 ovat liitteessä 2. ohjausryhmä hyväksyy liikennejärjestelmätyön toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2012. 6. Resurssitarpeet Resurssitarpeen arvioinnin pohjalla on liikennejärjestelmätyön jatkaminen kohdassa 5 esitettyjen toiminnallisten tavoitteiden edellyttämään toimintaan. Merkittävä osa liikennejärjestelmätyön vuoden 2012 toiminnallisista tavoitteista on MALaiesopimusluonnoksen toteuttamista. Yksilöidyt resurssitarpeet vuodelle 2012 sekä kustannusjakoehdotus on esitetty liitteessä 3. ohjausryhmä päättää liikennejärjestelmätyön resursoinnista. 7. Seuraava kokous sovitaan seuraava ohjausryhmän kokous. 8. Muut asiat käsitellään muut mahdolliset asiat. 9. Tilaisuuden päättäminen kokouksen puheenjohtaja päättää tilaisuuden. Janne Virtanen kokouksen sihteeri
3 LAUSUNTO TURUN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2035 LOPPURAPORTISTA Liite 1 RAKENNEMALLI, VAIKUTUKSET JA SEN TOTEUTTAMINEN Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyön ohjausryhmä on arvioinut rakennemallityön loppuraportissa esitettyä maankäyttö- ja liikenneratkaisua syksyllä 2010 hyväksyttyjen kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyön tavoitteiden näkökulmasta. Rakennemalli tukee liikennejärjestelmän kulkutapatavoitteiden saavuttamista ja luo edellytykset kestävien kulkutapojen (joukkoliikenne, jalankulku ja pyöräily) hyödyntämiselle seudun arkiliikkumisessa. Ohjausryhmä toteaa kuitenkin, että rakennemallin mukainen tavoitetila vaatii merkittävää suunnanmuutosta kaupunkiliikenteen suunnitteluperiaatteissa. Nykyiset suunnitteluperiaatteet on otettava tarkasteluun ja uudistettavaksi, jotta rakennemallissa esitetyt kestävän liikkumisen periaatteet voidaan siirtää toteutukseen. Rakennemallissa liikennettä on tarkasteltu seudun sisäisen toimivuuden näkökulmasta, mikä on keskeinen tekijä seudun elinvoimaa ja kilpailukykyä edistävä laatutekijä. Toinen edellytys elinvoiman ja kilpailukyvyn parantumiselle on seudun ulkoisen saavutettavuuden parantaminen. Rakennemallityössä ei ole suoraan käsitelty asiaa ulkoisen saavutettavuuden näkökulmasta, mutta monet liikennejärjestelmään liittyvät kehittämistarpeet liittyvät pääväyliin ja palvelevat siten myös ulkoisen saavutettavuuden paranemista. Ohjausryhmä haluaa korostaa, että esitetty maankäyttöratkaisu ja sen toteuttamisohjelma eivät yksin riitä hyväksyttyjen tavoitteiden saavuttamiseen. Maankäyttöratkaisun ja liikennejärjestelmän kehittämistavoitteiden edistäminen edellyttää tarkempaa liikennejärjestelmätarkastelua, jossa arvioidaan tunnistettuja yhteystarpeita ja olemassa olevia verkollisia ongelmia eri kulkutapojen näkökulmasta ottaen huomioon liikenteen hallinnan ja liikkumisen ohjauksen koko keinovalikoima. Seudullisen liikennejärjestelmätyön yhteydessä on tarpeen käsitellä myös ulkoiseen saavutettavuuteen liittyvät liikennejärjestelmän kehittämistarpeet. Ohjausryhmä pitää tärkeänä, että rakennemallin toteutukseen, jatkosuunnitteluun ja seurantaan kiinnitetään erityistä huomiota jo tässä vaiheessa. Liikennejärjestelmätyö tarjoaa oman asiantuntemuksensa toteutukseen liikennejärjestelmän kehittämisen osalta. RAKENNEMALLI JA LIIKENNE Loppuraportissa liikenneasiat on pääosin kuvattu rakennemallivaiheeseen sopivalla tavalla ja tarkkuudella sekä toimenpiteiden että vaikutusten osalta. Yleisinä huomioina voidaan esille nostaa seuraavia havaintoja: Nykyrakenteeseen sijoittuvilla runkobussi- ja pikaraitiotieosuuksilla väestö usein vähenee ja väestönkasvua saavutetaan vain merkittävillä uusilla kehittämisalueilla. Ilmiö aiheutuu arvioidusta asumisväljyyskehityksestä. Rakennemallin ja liikennejärjestelmätavoitteiden näkökulmasta ilmiölle ei saisi antaa liian helposti periksi, vaan tulisi selvittää nykyrakenteessa olevat tiivistämis- ja uudistamismahdollisuudet, jotta voidaan säilyttää vähintään nykyiset asukasmäärät tehokkaan joukkoliikenteen vyöhykkeillä.
4 Rakennemallissa on kuvattu varsin laaja ja kattava joukkoliikennejärjestelmä. Joukkoliikenteen kehittämisen kannalta on tärkeä edistää maankäytön kehitystä aluksi runkobussilinjastoon ja pikaraitiotiehen tukeutuen. Resurssien näkökulmasta joukkoliikennejärjestelmän kehittämisen vaiheistukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennemallin liikenteen kehitystä ja vaikutusta verkon kuormitukseen on hyvä tarkastella erikseen maankäytön ja liikennejärjestelmämuutosten osalta, jotta voidaan arvioida maankäytön ja liikennejärjestelmätoimenpiteiden keskinäisiä suhteita ja ajoituksia karkealla tasolla. Toteutuksen ohjelmoinnissa tulee ottaa huomioon toteutumiseen liittyvät riskit. Maankäytön kasvun suuruus ja toteuttamisvauhti heijastuvat riskeinä niille alueille, jotka edellyttävät suuria kynnysinvestointeja joko liikennejärjestelmään tai maankäyttöalueisiin. Kasvun suuntaaminen ja joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen tulee kytkeä voimakkaasti yhteen. Henkilöauton kulkutapaosuuden ja suoriteosuuden suhteellisesta alenemasta huolimatta henkilöautoliikenne kaupunkiseudulla lisääntyy absoluuttisesti ja aiheuttaa tarpeen tarkastella liikenneverkon kehittämistapaa ja -tarpeita tarkemmin. Raportissa ei ole erikseen arvioitu tavoitemallin vaikutuksia palvelujen saavutettavuuteen, mutta käytetyt maankäytön yleiset sijoitteluperiaatteet tukevat palvelujen saavutettavuuden parantamistavoitteita. Raportissa ei ole esitetty arvioita päästöjen kehittymisestä. Päästöjen alenemisen kannalta kulkutapamuutosta oleellisempaa on ajoneuvoteknologian kehittymisen aiheuttama päästöjen aleneminen, joka on seudun maankäyttöratkaisuista riippumatonta. Toimijat voivat vaikuttaa päästöjen vähenemiseen omilla liikennepoliittisilla valinnoilla, esimerkiksi edistämällä vähäpäästöisen kaluston käyttöönottoa ja myöntämällä vähäpäästöisille autoille alennuksia pysäköintimaksuissa. Rakennemallin mukainen maankäyttö- ja joukkoliikenneratkaisu edistää kestävää liikkumista ja tukee siten päästöjen vähentämistavoitetta. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET Rakennemallissa on esitetty keskeisimmät joukko-, kävely- ja pyöräily- sekä tieliikenteen kehittämistarpeet tavoitemallin tavoitteiden ja maankäyttöratkaisun näkökulmasta. Kehittämistoimenpidekokonaisuus ei hahmotu kovin selkeästi raportin kuvista ja kartoista. Lisäksi tekstin ja joidenkin kuvien välillä on epäjohdonmukaisuuksia. Raportissa kuvattujen tietojen perusteella ei voida ottaa kantaa liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden toteutusjärjestykseen. Suunnitelmassa esitetyt ratkaisut voidaan ymmärtää pääosin tarkempaa maankäytön suunnittelua palvelevina tilavarauksina, erityisesti tie- ja katuverkon hankkeiden osalta. Joukkoliikenteen runkolinjaston suunnittelu on käynnissä ja rakennemallissa esitetty raitiotieratkaisu perustuu kaupunkiseudulla aiemmin tehtyihin suunnitelmiin ja päätöksiin linjauksista. Joukkoliikennejärjestelmän kehittämistapa on tavoitteellista ja sen tulee vaikuttaa maankäyttöratkaisuihin, kuten rakennemallissa on tehtykin. Rakennemallin toteutuksen tueksi on laadittava seudullisen kevytliikenteen verkon tavoitetilan kuvaus ja kuntien yhtenäiset kevytliikenteen verkon suunnitteluperiaatteet.
5 Tie- ja katuverkon kehittämistarpeiden todellisen tarpeen ja toteutusjärjestyksen arviointi edellyttää tarkempaa analyysiä suhteessa todennäköiseen rakennemallin toteutustapaan ja nykyverkon ongelmiin. Lisäksi olisi arvioitava sekä maankäytön että liikenteellisten herkkyystarkastelujen avulla, mitkä toimenpiteet ovat ehdottoman tarpeellisia ja mihin liittyy epävarmuuksia. Turussa 4.1.2012 TURUN KAUPUNKISEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ Ohjausryhmä
6 Liite 2 LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖN TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUONNA 2012 Toimii RM35-työn toteutusvaiheen sekä MAL-aiesopimuksen, L-osa-alueen liikennejärjestelmäasiantuntijana ja toiminnan koordinaattorina Valmistelee ja vastaa sovittujen (MAL-sopimus) seudullisten selvitysteemojen edistämisestä Valmistelee ja käynnistää tarvittaessa täydentäviä ja ennakoimattomista tarpeista nousevia selvityksiä Liikennejärjestelmätyön toimintamallin edelleen kehittäminen (alatyöryhmien toiminnan ohjaaminen / tukeminen, kytkentä muuhun suunnitteluun) Toimintasuunnitelmat, resurssiapu, toiminnanarviointi, jne. Toimintamallin kehittäminen osana seudullista kokonaisuutta Seuraa toiminnan johdonmukaisuutta työstetyn kolmivaiheisen (tavoite, toimenpidetyyppi, indikaattorit) seurantamallin avulla Toimijoiden kytkentä seudulliseen liikennejärjestelmätyöhön Päättäjäinfo ja rakennemallin seurantaryhmän infot Verkkosivujen laadinta ulkoiseen ja sisäiseen viestintään Toimii ohjausryhmänä selvitysten teettämisessä Turun kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liikennemallin ylläpidon (ja kehittämisen) hankinta Liikkumisen ohjaus -toiminnan ottaminen mukaan keinovalikoimaan Kartoittaa seudulliset edistämistarpeet, joille ei tällä hetkellä löydy isäntätahoa ja laatii alustavaa toimintasuunnitelmaa ja aikataulua asioiden edistämiseksi Liikenneturvallisuus-alatyöryhmän erityistavoitteet vuodella 2012 Seudullisen liikenneturvallisuussuunnitelman laadinnan saattaminen loppuun ja suunnitelman jalkauttaminen Joukkoliikenne-alatyöryhmän erityistavoitteet vuodella 2012 Seudullisen joukkoliikenneoperaattorin toiminnan käynnistäminen Lippujärjestelmän ja matkustajainformaation kehittämistarpeiden tunnistaminen ja määrittely Runkobussijärjestelmän edistäminen ja toteuttaminen kehittämisohjelman mukaisesti Pikaraitiotien yleissuunnitelman käynnistäminen Liikenteen hallinta -alatyöryhmän erityistavoitteet vuodella 2012 Liikenteen- ja häiriönhallintasuunnitelman laadinta Turun kaupunkiseudun liikenteen hallintakeskuksen hyväksyminen ja toimintatehtävien määrittely (tieliikennekeskuksen ja kaupunkiseudun operaattorien roolit ja vastuut) sekä toteuttamispolun määrittely Päivittäisyhteistyöhön liittyvät pienet koordinaatio- ja kehittämistarpeet eri osa-alueilla
7 Liite 3 RESURSSITARPEET VUONNA 2012 Vuoden 2012 toiminnallisista tavoitteista syntyvät resurssitarpeet jatkuvan liikennejärjestelmätyön asiantuntijakonsultointi 50 000 siirto vuodelta 2011-25 000 seudullinen kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma 25 000 liikenteen- ja häiriönhallintasuunnitelma 40 000 liikennemallin ylläpito ja kehittäminen 20 000 liikkumisen ohjaus -toiminta 25 000 135 000 Asiantuntijakonsultointi jatkuvan liikennejärjestelmätyön asiantuntija ja toiminnan kehittäminen työryhmän sihteeri tarvittaessa alatyöryhmien aktivaattori/sihteeri toiminnan kehittäminen resurssien mahdollistaessa erikseen sovittavat, täydentävät ja ennakoimattomat selvitykset Seudullinen kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet, nykytila määritetään seudullinen pyöräliikenteen runkoverkko sovitaan lähivuosien kehittämistoimenpiteistä Liikenteen- ja häiriöhallintasuunnitelma Naantalin ja Turun satamien matka- ja kuljetusketjujen sekä liikenneyhteyksien häiriöhallinnan parantaminen yleisötapahtumien ja katutöiden liikenteen hallinta Turun seudulla katuverkon häiriönhallinnan toimintamallin kehittäminen ja varareittisuunnitelmien laadinta Turun seudun kuntien katuverkon tilannekuvan parantaminen Liikennemallin ylläpito ja kehittäminen Liikennemallin ajan tasalla saattaminen ylläpidon ja käytön järjestäminen mahdollinen mallin kehittäminen Liikkumisen ohjaus -toiminta liikkumisen ohjauksen toimintasuunnitelman mukainen liikkumisen ohjauksen koordinointitoiminta
8 Ehdotus vuoden 2012 toimintamenojen jaoksi Turun kaupunkiseutu, liikennejärjestelmätyö asiantuntijapalvelut 2012 kunnat 30 % 40 500 Kaarina 3 % 4 050 Lieto 2 % 2 700 Naantali 2 % 2 700 Raisio 3 % 4 050 Turku 20 % 27 000 Livi 11 % 15 000 LVM 19 % 25 500 V-S ELY 20 % 27 000 V-S liitto 20 % 27 000 yht. 100 % 135 000