1 Kyselyn toteuttaminen

1 Kyselyn toteuttaminen Pelastakaa Lapset on toteuttanut Lapsen ääni -kyselyn keväisin aina vuodesta 2001 lähtien. Kyselyn tarkoituksena on tuoda kuuluviin lasten omaa ääntä erityisesti internetin käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi kyselyssä selvitetään lasten, heidän ystäväpiirinsä ja vanhempiensa suhdetta toisiinsa. Vuonna 2008 kysely toteutettiin toukokuussa IRC-Galleria, Suomi24, Habbo, Kavereita.net ja Sooda -palveluissa. Lisäksi kyselyyn vastaaminen onnistui Pelastakaa Lasten nettisivuilla. Kyselyyn vastasi yhteensä 30236 lasta, nuorta ja aikuista. Enemmistö vastaajista oli 13 17 -vuotiaita nuoria. Kysely toteutettiin nettikyselynä, jolloin esimerkiksi vastaajien iästä tai sukupuolesta ei ole täyttä varmuutta. On myös mahdollista, että jotkut vastaajat ovat saattaneet vastata useampaan kertaan. Teknisestä toteutuksesta johtuen kaikkiin kysymyksiin ei ole ollut pakko vastata. Tuloksia voidaankin pitää ennen kaikkea suuntaa-antavina. Kaavio 1 ja 2. Lapsen Ääni 2008 -kyselyyn vastanneet iän ja sukupuolen mukaan. Kysymysten aihepiiri on pysynyt pääosin samana kuin aikaisemminkin keskittyen internetin käytön ja siihen liittyvien kokemusten selvittämiseen. Yksi kyselyn painopiste liittyy internetistä saatuihin ikäviin kokemuksiin, erityisesti internetin kautta luotujen ystävyyssuhteiden mukanaan tuomiin ikävyyksiin ja niistä aikuisille kertomiseen. Tuloksia on vertailtu edellisvuosien osalta. Nyt toteutettu kysely sekä muut Pelastakaa Lasten tekemät kyselyt löytyvät verkosta osoitteesta: www.nettivihje.net. Pelastakaa Lasten Nettiturvallisuustoimintojen päärahoittajina ovat olleet Euroopan Komission Safer Internet Plus -ohjelma, Raha-automaattiyhdistys sekä Liikenne- ja viestintäministeriö. Pelastakaa Lapset kiittää tukijoita ja yhteistyökumppaneita avusta kyselyn toteuttamisessa! 2

2 Lasten suhde vanhempiinsa, kavereihinsa ja kouluun Vanhempien ja lasten välinen vuorovaikutus on kyselyn keskeinen teema. Siinä selvitetään miten paljon lapset kokevat saavansa vanhempiensa huomiota. Alle 11-vuotiaista vastaajista reilu puolet (58 %) koki saavansa riittävästi vanhempiensa aikaa. Huomattava osa vastaajista ei kuitenkaan kokenut asiaa näin positiivisesti. Sekä tytöt että pojat kaipaavat vanhemmiltaan erityisesti äitinsä aikaa. Kysymyksenasettelua myös tarkennettiin tämän vuoden kyselyssä, mistä seurasi mielenkiintoinen tulos: suurin joukko (35 %) alle 11-vuotiaista haluaisi viettää aikaa jonkun muun vanhemman kanssa. Taulukko 3. Alle 11-vuotiaiden lasten kokemus ajankäytöstä vanhempiensa kanssa. Taulukko 4. Kenen kanssa alle 11-vuotiaat vanhempien seuraa kaipaavat lapset haluaisivat viettää aikaa. Lasten ja vanhempien välinen vuorovaikutussuhde näyttää hyvin samankaltaiselta verrattuna edellisvuoteen. Alle 11-vuotiaista lapsista 74 % oli sitä mieltä, että vanhemmat kuuntelevat mitä kerrottavaa heillä on. Tulos on täsmälleen sama kuin edellisenä vuonna. 55 % kaikista alle 11-vuotiaista lapsista kertoi, että mikäli vanhemmat ovat luvanneet hänelle jotain, he myös pitävät lupauksensa. Sukupuolten välisessä vertailussa tulokset ovat hyvin samansuuntaisia. Edellisvuoteen verrattuna tämän vuoden kyselyssä tytöissä tosin oli hieman enemmän näissä asioissa vanhempiinsa pettyneitä. Lähes joka viides tyttö kertoo, etteivät vanhemmat pidä lupaustaan. 3

Taulukko 5. Alle 11-vuotiaiden käsitys vanhemmistaan Kaverit ovat lapsille tärkeitä. Valtaosa (84 %) alle 11-vuotiaista kertoi, että tällä on hyvä kaveri. Tilanne ei ole siten muuttunut edellisvuoden osalta. Tytöillä hyvä kaveri puuttuu hieman poikia useammin. 12 % tytöistä kertoi, ettei tällä ole hyvää kaveria, kun pojilla saman kertoi 7 %. Huomionarvoista myös on, että 42 % vastaajista tiesi lapsen, jolla ei ole yhtään ystävää. Yksi selitys tulokseen saattaa olla, että erityisen yksinäiset lapset eivät käytä lasten suosimia yhteisöllisiä palveluja, joissa tämä kysely toteutettiin. Lapset kohtaavat myös kiusaamista, joskin se on edellisvuoteen verrattuna hieman vähentynyt. Tänä vuonna noin joka kolmas alle 11-vuotias vastaaja kertoi tulevansa usein tai ainakin joskus kiusatuksi. Sekä tytöt että pojat kohtaavat kiusaamista varsin yhtäläisesti. Huomattava osa pienistä lapsista kohtaa siis edelleen kiusaamista. Taulukko 6. Alle 11-vuotiaiden kokemukset kiusaamisesta. Edellisvuoteen verrattuna kiinnostus koulunkäyntiin on vähentynyt kaikissa tarkasteluryhmissä 16 17 -vuotiaiden poikien joukkoa lukuun ottamatta. Alle 11-vuotiaat pitävät koulusta kaikkein eniten; ikäryhmästä reilu puolet kertoo pitävänsä koulunkäynnistä. Kouluviihtyvyys laskee huomattavasti 11 15 -vuotiaiden ikäryhmässä. Vähiten koulusta pitävät 13 15-vuotiaat pojat, joista hieman alle kolmannes vastasi pitävänsä siitä. Tilanne kuitenkin muuttuu 16 17 -vuotiaiden ryhmässä, jolloin koulunkäynti alkaa taas maistua paremmin. Kaikissa tarkastelluissa ikäryhmissä koulunkäynti oli pojille vähemmän mieluisaa kuin tytöille. 4

Taulukko 7. Koulunkäynnistä pitäminen Lasten toiveammattia kysyttäessä saatiin monenlaisia vastauksia. Perinteisistä ammateista erityisesti opettaja, poliisi ja eläimiin liittyvät ammattialat nousevat voimakkaasti esille. Toisaalta viime vuoden tapaan listalta löytyy runsaasti tietotekniikkaan ja mediaan liittyviä ammatteja. 3 Netti lasten elämässä Netti on tärkeä ja sen parissa käytetään runsaasti aikaa Netti on nykylapsille tärkeä, mikä näkyy myös kyselyn tuloksissa. Netin käyttöön liittyvät tulokset ovat myös hyvin samankaltaisia edellisvuoden kanssa. Valtaosalle 11 17 -vuotiaista vastaajista netti on tarpeellinen, mutta sen ei anneta hallita elämää. Joka viides myös vastasi, ettei voisi elää ilman nettiä. Mielenkiintoista on, että joka kymmenes kyselyyn vastaaja joka kuitenkin on syntynyt ja elänyt nettiaikana kertoi pärjäävänsä hyvin ilman nettiä. Taulukko 8. 11-17-vuotiaiden asenne nettiin. 5

Pojat kuluttavat enemmän aikaa netissä verrattuna tyttöihin. Lisäksi netin käyttö lisääntyy iän myötä. Eniten nettiä käyttävät 16 17 -vuotiaat pojat, joista noin 60 % kertoi viettävänsä siellä yli 10 tuntia viikossa, ja lähes 30 % yli 20 tuntia. Tytöistä aktiivisimpia netin käyttäjiä ovat 13 15 -vuotiaat. Suurin osa heistä käyttää nettiä 5-10 tuntia viikossa. Edellisvuoteen verrattuna yli 20 tuntia nettiä käyttävien joukko on poikien osalta hieman pienentynyt, tyttöjen osalta hieman kasvanut. Koska kyseessä oli nettikysely, johon oli linkit suosituilta nettisivustoilta, on oletettavaa, että kyselyn vastaajat käyttävät nettiä keskimääräistä enemmän. Taulukko 9. 11 17 -vuotiaiden netin käyttö viikossa. Kaiken kaikkiaan lapset pitävät omaan netin käyttöään kohtuullisena. Kolme neljästä kyselyyn vastanneesta 11 17 -vuotiaasta arvioi käyttävänsä nettiä sopivasti. Tytöt kertoivat poikia useammin käyttävänsä nettiä liikaa. 13 15 -vuotiasta tytöistä 29 % vastasi, että käyttää nettiä liikaa. Netti on tärkeä sosiaalisen kanssakäymisen väline Netti on jo vuosia luonut pohjaa lasten sosiaaliselle kanssakäymiselle. Yhteydenpidon merkitys netin käytössä on vahvistunut kaikissa ikäryhmissä 16 17 -vuotiaita poikia lukuun ottamatta. Yhteydenpidon merkitys kasvaa iän myötä. Aktiivisimpia yhteydenpitäjiä ovat 16 17 -vuotiaat tytöt, joista kaksi kolmesta pitää itseään ennen kaikkea yhteydenpitäjänä. Yleisesti ottaen tytöt ovat aktiivisempia yhteydenpitäjiä. Pojat puolestaan käyttävät aikaa myös pelaamiseen. Aktiivisimpia pelaajia ovat 11 12 -vuotiaat pojat. Pelaamisen osuus on kuitenkin edellisvuodesta hieman laskenut kaikissa ikäryhmissä. Tätä voi selittää se, että netti tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia myös yhteisölliseen pelaamiseen. Pelaaminen voidaan siten kokea enemmänkin sosiaaliseksi toiminnaksi. Musiikin ja muiden tiedostojen lataaminen on myös hieman kasvattanut merkitystään poikien netin käytössä. Noin joka kymmenes kyselyn 11 17 -vuotiaasta vastaajasta luokitteli itsensä nettiriippuvaiseksi. 6

Taulukko 10. 11 17 -vuotiaiden käsitys itsestä netinkäyttäjänä. Netin kautta pidetään yhteyttä ennestään tuttuihin ja siellä tutustutaan uusiin ihmisiin. Vajaa kolmannes vastaajista piti netin kautta yhteyttä vain ennestään tuttuihin ihmisiin. Reilu kolmannes puolestaan kertoi pitävänsä yhteyttä myös ennestään tuntemattomiin, joita ei kuitenkaan tavata. Erityisen aktiivisia pitämään yhteyttä tuntemattomiin ovat 11 12 -vuotiaat. Edellisvuoteen verrattuna yhteydenpito ennestään tuttuihin on kuitenkin lisääntynyt ja tuntemattomiin vähentynyt. Tätä voidaan tulkita muun muassa siten, että netissä tavataan entistä enemmän henkilöitä, joista tulee ystäviä myös muussa elämässä. Noin joka viides kyselyyn vastannut on myös tavannut nettituttujaan. Eniten tuttuja tapaavat 13 15 -vuotiaat tytöt. Taulukko 11. Netti 11 17 -vuotiaiden yhteydenpitovälineenä. 7

Suurin osa lapsista on keskustellut vanhempiensa kanssa internetin käytöstä ainakin joskus. Tytöt keskustelivat aiheesta hieman poikia enemmän. Iän myötä etenkin pojilla keskustelu vähenee. Kolmasosa 16 17 -vuotiaista pojista vastasi, ettei koskaan juttele netinkäytöstään vanhempiensa kanssa. Edellisvuoteen verrattuna poikien keskustelu vanhempiensa kanssa on tältä osin edelleen vähentynyt. Taulukko 12. Internetistä ja sen käytöstä juttelu vanhempien kanssa. Nettiin liittyy myös huonoja kokemuksia Kiusaaminen netissä on edelleen varsin yleistä. Koko kyselyn tarkastelujoukossa nuorempia kiusataan vanhempia enemmän. Useimmiten netissä kiusaaja on samanikäinen henkilö. Tulos viittaa siihen, että nettikiusaaminen ei ole muusta kiusaamisesta erillinen ilmiö koulukaverien tai muun lähipiirin kiusaaminen siirtyy myös nettiin. Koko tarkastelujoukossa pojat kohtaavat kiusaamista hieman tyttöjä vähemmän. Lapset, ja erityisesti tytöt joutuvat kohtaamaan netissä häirintää vanhempien ihmisten taholta. Noin joka viides alle 15-vuotias tyttö oli joutunut häirinnän tai ahdistelun kohteeksi. Häirintä lisääntyy erityisen voimakkaasti yli 13-vuotiaiden joukossa, ja 16 17 -vuotiaista jo joka neljäs oli kohdannut sitä. Kaiken kaikkiaan tulokset ovat hyvin yhdenmukaisia edellisvuoteen verrattuna. Taulukko 13. Lasten ja nuorten kokema kiusaaminen ja ahdistelu netissä. 8

Nettituttujen tapaaminen on lisääntynyt. Siitä huolimatta nettituttujen tapaamisesta on koitunut edellisvuoden kyselyyn verrattuna huomattavasti vähemmän ikävyyksiä. Pojat kohtaavat ikävyyksiä edelleen tyttöjä enemmän, mutta ero sukupuolten ja ikäryhmien välillä on kaiken kaikkiaan pieni. Taulukko 14. 11 17 -vuotiaiden joutuminen hankaluuksiin nettituttujen tapaamisen vuoksi. 4 Netissä koetuista ikävyyksistä kertominen aikuisille Netissä tapahtuneesta kiusaamisesta, ahdistelusta tai häirinnästä kerrottiin aikuisille harvoin. Iän myötä ikävistä kokemuksista kerrotaan entistä harvemmin. Alle 11-vuotiaat kertoivat netin ikävistä kokemuksista herkimmin, mutta tässäkin ikäryhmässä asiasta kertoi vain noin puolet vastaajista. Samanikäisten kiusaamisesta kerrotaan useimmin verrattuna huomattavasti vanhempien häirintään. Erityisesti 13 17 -vuotiaat tytöt, jotka joutuvat useimmin vanhempien ihmisten häirinnän kohteeksi, kertovat ikävistä kokemuksistaan kaikkein vähiten. Taulukko 15. Netissä koetuista ikävyyksistä kertominen aikuisille. Nettituttujen tapaamisesta aiheutuneista ikävyyksistä kerrotaan niin ikään harvoin. Vähiten ikävyyksistä kertovat 13 15 -vuotiaat. Ikävyyksiä kokeneiden 11 12 -vuotiaiden poikien joukko oli niin pieni, että kunnon tuloksia ei saatu. Muutoinkin kysymykseen vastanneiden määrä oli sen verran vähäinen, että tulos on lähinnä suuntaa-antava. 9

Taulukko 16. Nettituttujen tapaamisista aiheutuneista hankaluuksista kertominen (11 12 -vuotiaiden ikävyyksiä kokeneiden poikien vähäinen määrä selittää nollatuloksen). 5 Aikuisten netinkäyttö Myös aikuiset ovat aktiivisia netin käyttäjiä. Yli 18-vuotiaista vastaajista miehet käyttävät naisia enemmän nettiä. Aktiivisimpia netin käyttäjiä olivat kyselyyn vastanneet miehet, joilla ei ole omia lapsia. Heistä jopa 40 % viettää netissä yli 20 tuntia viikossa. Määrä ylittää selvästi myös lasten netin käytön. Äidit puolestaan ehtivät nettiin harvimmin. Tavallisimmin he viettävät siellä aikaa alle 5 tuntia viikossa. Edellisvuoteen verrattuna netin käyttö on kuitenkin lisääntynyt kaikissa tarkasteluryhmissä. Henkilöiden, jotka eivät käytä nettiä juuri lainkaan, osuus on vastaavasti pienentynyt entisestään. Taulukko 17. Aikuisten netinkäyttö viikossa. Aikuisten asenne nettiin on pysynyt edellisvuoteen verrattuna ennallaan. Valtaosa (noin 70 %) aikuisista koki netin itselleen tarpeelliseksi, mutta sen ei anneta hallita elämää. Netti on lapsettomille miehille ja naisille jonkin verran äitejä ja isiä tärkeämpi. Samoin miehille netti on jonkin verran naisia tärkeämpi. Lapsettomista miehistä joka neljäs vastasi, ettei voisi elää ilman nettiä. Vastaavasti äideistä lähes joka viides vastasi, että pärjäisi hyvin ilmankin. Ainoastaan satunnaiset kyselyyn vastanneet toivoivat, ettei nettiä olisi olemassa. Tulokset ovat hyvin vertailukelpoisia netissä vietetyn ajan kanssa. Eniten nettiä käyttävät vastaajat pitivät sitä myös muita vastaajia tärkeämpänä itselleen. 10

Taulukko 18. Aikuisten asenne nettiin. Lasten tavoin myös aikuisten netinkäyttö painottuu yhteydenpitoon. Aktiivisimpia yhteydenpitäjiä ovat naiset, joilla ei ole omia lapsia. Myös äideille netti on erityisen tärkeä yhteydenpitoväline. Heistä noin puolet käyttää nettiä erityisesti yhteydenpitoon. Aikuisilla, erityisesti vanhemmilla, netin hyötykäyttö korostuu sekä tiedonhaussa että työkäytössä. Aikuiset käyttävät aikaa myös nettiseikkailuun. Tulosta selittänee, että vanhemmilla on lastenhoidosta johtuen erityinen tarve tehostaa omaa netinkäyttöään. Toisaalta se tarjoaa mahdollisuuden yhteydenpitoon ystäviin, mihin lapsiperheessä ei muuten jää niin paljon aikaan. Tulokset ovat hyvin yhdenmukaisia edellisvuoden kyselyn kanssa. Taulukko 19. Aikuisten käsitys itsestä netinkäyttäjinä. 11

Aikuiset pitävät lasten tavoin netin kautta yhteyttä sekä tuttuihin että ennestään tuntemattomiin ihmisiin. Yhteydenpito vain ennestään tuttuihin on naisilla ja erityisesti äideillä huomattavasti miehiä yleisempää. Tämän lisäksi aikuiset pitävät runsaasti yhteyttä tuntemattomiin, joita ei ole tavattu. Noin joka viides aikuinen on myös tavannut nettituttujaan, ja suuri osa heistä on myös saanut nettitutuistaan ystäviä. Miehet erityisesti ne, joilla ei ole lapsia ovat pitäneet netissä yhteyttä ennestään tuntemattomiin, tavanneet nettituttujaan ja ystävystyneet näiden kanssa. Äidit tapasivat nettituttuja vähiten ja saivat myös nettitutuista uusia ystäviä kaikkein vähiten. Taulukko 20. Netti yhteydenpitovälineenä aikuisille. Myös aikuisille oli aiheutunut ikävyyksiä nettituttujen tapaamisesta. Isät ja äidit olivat kohdanneet ikävyyksiä hieman useammin verrattuna aikuisiin, joilla ei ole lapsia. Heistä noin joka kymmenes oli kohdannut ikävyyksiä, kun lapsettomista vain joka kahdeskymmenes. Viime vuoden tapaan isät olivat kohdanneet ikävyyksiä kaikkein useimmin, heistä 14 % kertoi ikävyyksistä. Taulukko 21. Nettituttujen tapaamisesta aiheutuneet ikävyydet aikuisilla. Aikuisista noin 60 % kertoi kohdanneensa itseään järkyttävää tai ahdistavaa materiaalia netissä liikkuessaan. Useimmin tällaiseen aineistoon olivat törmänneet lapsettomat naiset (68 %). Yleisimmin järkyttävä aineisto liittyi väkivaltaan ja seksiin. 12

6 Aikuisten käsitys lasten netinkäytöstä Nettiyhteydellä varustettu tietokone sijaitsee perheissä useimmin (46 %) olohuoneessa. Suosittuja koneenpitopaikkoja olivat myös makuuhuone (23 %) ja työhuone (21 %). Kannettavien tietokoneiden määrä lisääntyy. Kyselyyn vastanneista vanhemmista 25 % kertoi, että heillä on kannettava, jonka paikkaa kodissa vaihdellaan. 6 % vastaajista kertoi, että heillä on nettiyhteydellä varustettu tietokone lastenhuoneessa. Lasten netinkäyttö on runsasta. Siitä huolimatta vanhemmat rajoittavat sitä entistä vähemmän. Noin 40 % vanhemmista kertoi, ettei rajoita mitenkään lapsensa netinkäyttöä. Kaiken kaikkiaan netinkäytön rajoittaminen on vähentynyt jo useamman vuoden ajan. Tavallisin tapa rajoittaa lasten netinkäyttöä on asettaa aikarajoituksia, mitä tekee vajaa kolmannes vastaajista. Myös aikarajoitusten asettaminen on vähentynyt verrattuna edellisvuosiin. Noin joka viides vanhempi keskustelee lapsensa kanssa tavoitteena netinkäytön rajoittaminen. Suodatinohjelmien käyttö näyttää hieman lisääntyneen, noin 15 % vastaajista käyttää jotain ohjelmaa. Taulukko 22. Lasten netinkäytön rajoittaminen. Suurin osa aikuisista oli sitä mieltä, että netin hyödyt lapselle ovat suuremmat kuin sen haitat. Yleisesti ottaen isät suhtautuvat hieman äitejä positiivisemmin lastensa netinkäyttöön. Äideillä ja isillä oli kaiken kaikkiaan positiivisempi käsitys lasten netinkäytön hyödystä kuin lapsettomilla, joista 44 % suhtautui asiaan kriittisesti. Isillä oli äitejä useammin positiivinen käsitys netin merkityksestä lapsille. Kuitenkin edellisvuosiin verrattuna isätkin olivat tämän vuoden kyselyssä hieman kriittisempiä netin hyötyjen arvioinnissa. 13

Taulukko 23. Vanhempien käsitys internetin hyödyistä ja haitoista lapsille. 7 Lapsen oikeuksien päivä Lisäksi kyselyssä selvitettiin, tietävätkö vastaajat Suomessa 20.11. vietettävästä Lapsen oikeuksien päivästä. Kaiken kaikkiaan naiset tuntevat päivän miehiä paremmin. Samoin tytöt tietävät asiasta poikia paremmin. Parhaiten päivän tiesivät äidit (63 %) sekä alle 11-vuotiaat ja 11 12 -vuotiaat tytöt (55 %). Huonoiten päivästä tiesivät 16 17 -vuotiaat pojat (22 %) ja miehet, joilla ei ole omia lapsia (20 %). Taulukko 24. Vastaajien tietämys Lapsen oikeuksien päivästä. 14

8 Yhteenveto ja Pelastakaa Lasten viesti Edellisvuosien tapaan kysely kertoo, että lasten ja aikuisten vuorovaikutus voisi toteutua nykyistä paremmin. Lapsilla on runsaasti sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia, joita ei kuitenkaan jaeta aikuisten kanssa. Erityisesti mahdollisuus jakaa ikäviä kokemuksia on lapsille erityisen tärkeää. Useat lapset myös kertovat kaipaavansa aikuisten aikaa. Aikuinen on keskeisessä roolissa vaikuttaessaan myönteisen lapsuuden toteutumiseen. Lapsille annetulla ajalla lasten huomioiminen kuuntelemalla, mitä heillä on sanottavaan, keskustelemalla ja olemalla kiinnostunut heidän elämästään on tärkeä merkitys lapsen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille ja kasvulle. Lasten kanssa vietetyllä ajalla voidaan vaikuttaa positiivisesti paitsi lasten ja vanhempien välisen suhteen kehittymiseen, myös muuhun lasten elämään kuten kaverisuhteisiin ja koulunkäyntiin. Myöhempi elämä perustuu onnelliseen ja turvalliseen lapsuuteen. Netti kuuluu luonnollisena osana sekä lasten että aikuisten elämään ja sitä käytetään runsaasti. Netistä on monenlaista iloa ja hyötyä sekä työhön, tiedonhakuun että viihtymiseen. Tärkein motiivi netinkäytölle on kuitenkin yhteydenpito erilaisiin ystäväverkostoihin. Siitä on tullut entistä keskeisempi osa ihmisten sosiaalista elämää. Netin avulla pidetään yhteyttä ennestään tuttuihin, mutta sillä on erityinen merkitys uusiin ihmisiin tutustumisessa ja uusien ystävyyssuhteiden muodostumisessa. Vaikka useimmiten uudet nettituttavuudet johtavatkin uusiin ystävyyssuhteisiin, joskus uusien ihmisten tapaaminen johtaa sekä lapsilla että aikuisilla ikäviin kokemuksiin. Netti voi toimia sekä yhdistävänä että erottavana tekijänä lasten ja vanhempien välillä. Mediasukupolvien välinen kuilu voi aiheuttaa vanhemmissa epävarmuudentunteen oman osaamisen riittämättömyydestä. Tilanne kannattaa kuitenkin nähdä positiivisemmin. Netinkäyttö siinä missä muukin elämä perustuu kokeiluun, yrittämiseen ja erehtymiseen, oppimiseen ja kasvamiseen. Aikuisten tehtävä on tukea tätä lasten luontaista kehitystietä. Lapset ovat monelta osin uuden teknologian käytön eksperttejä. Teknologinen osaaminen ei kuitenkaan korvaa elämässä selviytymisen kannalta välttämätöntä elämänkokemusta. Aikuisille kertyneelle viisaudelle on käyttöä yhtälailla internet-aikana kuin oli sitä ennenkin. Lapset tarvitsevat aikuisten aikaa, tukea ja neuvoja. Netti voi toimia pohjana ja yhdistävänä tekijänä yhteisen keskustelun käynnistämiselle. Lapsille kertyy internetin käytöstä runsaasti kokemuksia, jotka tarjoavat pohjan myös aikuisten kanssa keskusteluun. Lapsilla tulisi olla mahdollisuus erityisesti negatiivisten kokemusten jakamiseen aikuisten kanssa. Lasten ja aikuisten vuorovaikutus perustuu ennen kaikkea luottamukseen. On tärkeää, että yhtälailla iloista kuin suruista voi puhua turvallisessa, ymmärtävässä ja välittävässä ilmapiirissä ilman turhaa syyllistämistä. Elämässä selviytymisen kannalta tärkeä elämänviisaus välittyy luottamuksen kautta. Lapsena luotu keskusteluyhteys toimii myös pohjana myöhemmälle lasten ja aikuisten väliselle rakentavalle vuorovaikutussuhteelle, uudenlaisten lasten kasvun ja kehittymisen myötä nousevien asioiden käsittelylle. Pelastakaa Lasten suositukset kasvattajille Osoita positiivista kiinnostusta lapsen sekä reaaliseen että virtuaaliseen elämään. Näin luot pohjan turvalliselle lapsuudelle. Kuuntele ja kysele. Lapsella on paljon arvokasta kerrottavaa. Lapsuuteen kuuluu uuden kokeilu, yrittäminen ja erehtyminen. Suhtaudu ongelmiin vakavasti, mutta älä syyllistä lasta. Tue sitä enemmän, mitä enemmän lapsesi kompuroi. Netti on lapsille tärkeä. Tutustu lasten käyttämiin palveluihin. Netissä on myös paljon tietoa turvallisesta internetin käytöstä. Pyydä lasta oppaaksi nettiin, jos et itse osaa. Luota itseesi! Myös internet-aikana aikuisilla on lapsille paljon annettavaa. Lapsuudessa luotu keskusteluyhteys todennäköisesti paranee vanhetessaan. 15

PELASTAKAA LAPSET RY - NETTITURVALLISUUSTOIMINNOT Pelastakaa Lasten nettiturvallisuustyön lähtökohtana on lasten aseman ja oikeuksien turvaaminen ja edistäminen digitaalisen median maailmassa. Pelastakaa Lapset ry Rädda Barnen rf Nettiturvallisuustoiminnot Koskelantie 38 00610 HELSINKI Puh: +358 (0)9 4135 5400 www.nettivihje.net www.pelastakaalapset.fi ISBN 978-952-5706-06-02