16USP0142 Joulukuu 2012 PUHURI OY Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto Pyhäjoen Parhalahden tuulipuiston YVA-ohjelma
COPYRIGHT PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Management Consulting Oy:n antamaa kirjallista lupaa.
Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto 1 (74) SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 YHTEYSTIEDOT JA NÄHTÄVILLÄOLO... 3 TIIVISTELMÄ... 5 1 JOHDANTO... 8 2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY... 9 2.1 ARVIOINTIMENETTELYN SISÄLTÖ JA TAVOITTEET... 9 2.2 ARVIOINTIMENETTELYN OSAPUOLET JA ALUSTAVA AIKATAULU... 11 2.3 YVA-MENETTELYN YHTEENSOVITTAMINEN KAAVOITUKSEN KANSSA... 13 2.4 TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMINEN... 13 3 HANKEKUVAUS JA ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT... 14 3.1 HANKKEESTA VASTAAVA... 14 3.2 HANKKEEN TAUSTA, TAVOITTEET JA MERKITYS VALTAKUNNALLISESTI... 14 3.2.1 Tuulivoiman tuotantotuki... 16 3.3 HANKKEEN MERKITYS PYHÄJOEN SEUDULLA... 16 3.4 HANKKEEN SIJAINTI JA MAANKÄYTTÖTARVE... 17 3.5 YVA-MENETTELYSSÄ ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT... 17 3.5.1 Sähkönsiirto... 17 3.6 TUULIPUISTON TEKNINEN KUVAUS... 20 3.6.1 Tuulivoimaloiden perustukset... 21 3.6.2 Tuulipuiston rakentaminen... 22 3.6.3 Tuulivoimaloiden huolto ja kunnossapito... 23 3.6.4 Tuulipuiston käytöstä poisto... 24 3.7 HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT, SUUNNITTELUTILANNE JA ALUSTAVA TOTEUTUSAIKATAULU... 24 3.8 LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUUNNITELMIIN... 24 3.8.1 Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys... 24 3.8.2 Lähikuntien tuulivoimahankkeet... 25 3.8.3 Muut hankkeet... 25 4 YMPÄRISTÖN NYKYTILA... 26 4.1 YHDYSKUNTARAKENNE JA MAANKÄYTTÖ... 26 4.1.1 Nykytila, asutus ja alueen muut toiminnot... 26 4.1.2 Voimassa ja vireillä olevat kaavat tai muut maankäytön suunnitelmat... 28 4.2 MAISEMA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ... 37 4.2.1 Yleiskuvaus... 37 4.2.2 Arvokohteet... 38 4.3 KASVILLISUUS, ELÄIMISTÖ JA LUONTOARVOILTAAN MERKITTÄVÄT KOHTEET... 42 4.3.1 Kasvillisuus... 42 4.3.2 Linnusto... 43 4.3.3 Muu eläimistö... 43 4.3.4 Lepakkopotentiaalilausunto... 44 4.3.5 Suojelualueet ja muut luontoarvoiltaan erityisen merkittävät kohteet... 46 4.3.6 Uhanalaiset eliölajit... 48 4.4 MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ VESISTÖT... 48 4.5 LIIKENNE... 50 4.6 ILMASTO... 51 4.6.1 Tuuliolosuhteet... 51 5 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA SIINÄ KÄYTETTÄVÄT MENETELMÄT... 53 5.1 YLEISTÄ... 53 5.2 TARKASTELU- JA VAIKUTUSALUEIDEN RAJAUKSET... 54
Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto 2 (74) 5.3 HANKKEESSA TEHTÄVÄT SELVITYKSET... 56 5.4 VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN, MAANKÄYTTÖÖN JA ELINKEINOIHIN... 56 5.5 VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN... 57 5.5.1 Vaikutukset muinaismuistoihin... 58 5.6 LIIKENNEVAIKUTUKSET... 58 5.7 VAIKUTUKSET ILMASTOON... 59 5.8 MELUVAIKUTUKSET... 59 5.9 VARJON VILKKUMISEN VAIKUTUKSET... 60 5.10 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN, VIIHTYVYYTEEN JA ALUEEN VIRKISTYSKÄYTTÖÖN... 60 5.11 VAIKUTUKSET KASVILLISUUTEEN, ELÄIMIIN JA SUOJELUKOHTEISIIN... 61 5.11.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys... 61 5.11.2 Linnustoselvitykset... 62 5.11.3 Liito-oravaselvitys... 64 5.11.4 Lepakkopotentiaalilausunto... 64 5.11.5 Voimajohtoreitin luontoselvitys... 65 5.11.6 Natura-arvioinnin tarvearviointi... 66 5.12 VAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄÄN SEKÄ PINTA- JA POHJAVESIIN... 66 5.13 TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄT VAIKUTUKSET... 67 5.14 YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA... 67 5.15 TUULIPUISTON KÄYTÖSTÄ POISTON VAIKUTUKSET... 68 5.16 NOLLAVAIHTOEHDON VAIKUTUKSET... 68 5.17 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU... 68 5.18 EPÄVARMUUSTEKIJÄT... 69 6 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT JA SUUNNITELMAT... 69 6.1 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 69 6.2 KAAVOITUS... 69 6.3 MAANKÄYTTÖOIKEUDET JA -VUOKRASOPIMUKSET... 69 6.4 RAKENNUS- JA LENTOESTELUPA... 69 6.5 PUOLUSTUSVOIMIEN HYVÄKSYNTÄ... 70 6.6 YMPÄRISTÖLUPA... 70 6.7 SÄHKÖMARKKINALAIN MUKAINEN LUPA JA SÄHKÖVERKKOON LIITTYMINEN... 70 6.8 TUTKIMUSLUPA... 71 6.9 LUNASTUSLUPAMENETTELY... 71 7 HAITTOJEN EHKÄISY JA LIEVENTÄMINEN... 71 8 HANKKEEN VAIKUTUSTEN SEURANTA... 71 9 LÄHTEET... 72 Pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos, Lupanro 48/MML/12
Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto 3 (74) YHTEYSTIEDOT JA NÄHTÄVILLÄOLO Hankkeesta vastaava: Isokatu 8 68600 Pietarsaari Taru Kaarlela puh. 040 183 3637 etunimi.sukunimi@puhuri.fi Yhteysviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Tuukka Pahtamaa PL 86 (Veteraanikatu 1) 90101 Oulu puh. 040 724 4385 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi YVA-konsultti: Pöyry YVA-projektipäällikkö Terhi Fitch PL 4 (Jaakonkatu 3) 01621 Vantaa puh. 010 33 24325 etunimi.sukunimi@poyry.com Arviointiohjelma on nähtävillä seuraavissa paikoissa: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus Veteraanikatu 1, Oulu Pyhäjoen kunnanvirasto Kuntatie 1, Pyhäjoki Pyhäjoen kirjasto Ruukintie 1, Pyhäjoki Raahen kaupungin tekninen palvelukeskus Ruskatie 1, Pattijoki Raahen kaupungin kirjasto Rantakatu 45, Raahe Internetissä: http://www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa/yva vireillä olevat YVA-hankkeet energian tuotanto http://www.puhuri.fi hankkeet Pyhäjoki, Parhalahti
Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto 4 (74) KÄYTETYT LYHENTEET JA TERMIT YVA-ohjelmassa on käytetty seuraavia lyhenteitä ja termejä: LYHENNE CO 2 ELY-keskus kv LAeq MW MWh (GWh) (TWh) SCI-alue SPA-alue Sähköasema YVA SELITYS Hiilidioksidi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kilovoltti A-taajuuspainotettu keskiäänitaso Megawatti, energian tehoyksikkö (1 MW = 1 000 kw) Megawattitunti (gigawattitunti), energianyksikkö (1 GWh = 1 000 MWh) (1 TWh = 1 000 000 MWh) Luontodirektiivin perusteella Natura 2000 -verkostoon valittu alue (Site of Community Importance) Lintudirektiivin mukainen erityinen suojelualue (Special Protection Area) Tarvitaan tuulivoimaloiden kytkemiseksi valtakunnan verkkoon. Sähköasema voi olla joko pelkkä kytkinlaitos, joka yhdistää vain saman jännitetason johtoja tai muunto-asema, jolla voidaan yhdistää kahden eri jännitetason johtoja. Muuntoasemalla on yksi tai useampi muuntaja, jolla jännite muunnetaan vaaditulle tasolle. Ympäristövaikutusten arviointi
Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto 5 (74) TIIVISTELMÄ Hankekuvaus (jäljempänä Puhuri) suunnittelee tuulipuiston rakentamista Pyhäjoelle Parhalahden alueelle, joka sijaitsee maa-alueella noin kahdeksan kilometriä Pyhäjoen keskustasta koilliseen. Tuulivoimalat tultaisiin sijoittamaan Puhurin vuokraamille alueille (Kuva 0-1). Tuulipuisto käsittäisi tämänhetkisten suunnitelmien mukaan enintään 18 tuulivoimalaa, joiden yksikkötehot olisivat noin 2,5 5 MW. Tuulipuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, tuulipuiston sähköasemasta, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavasta 110 kv:n ilmajohdosta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Kuva 0-1. Tuulipuistoalueen sijainti Pyhäjoella. Hankealueella ei ole voimassa olevia asema- tai yleiskaavoja. Tuulipuistoalueen yleiskaavoitus on käynnistetty ja työ etenee rinnakkain YVA-menettelyn kanssa. YVAmenettelyyn ja kaavoitukseen liittyvät yleisötilaisuudet tullaan mahdollisuuksien mukaan järjestämään samanaikaisesti. Parhalahden tuulipuistohankkeen kehitys on aloitettu vuonna 2010 maiden vuokrauksella ja esiselvityksillä. Tuulipuiston infran (tiet, sähköverkosto ja perustukset) rakennustöiden on alustavasti arvioitu alkavan syksyllä 2014, jolloin tuulivoimalat voitaisiin ottaa käyttöön aikaisintaan vuonna 2015. Toteutusaikataulu tarkentuu teknisen suunnittelun, YVA-menettelyn ja kaavoituksen edetessä.
Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto 6 (74) Arvioitavat vaihtoehdot YVA-menettelyssä tarkastellaan kahta tuulipuiston toteutusvaihtoehtoa, jotka eroavat rakennettavien tuulivoimaloiden lukumäärän osalta. Vaihtoehdossa 1 (VE1) tarkastellaan yhteensä korkeintaan 18 yksikköteholtaan noin 2,5-5 MW:n tuulivoimalan sijoittamista hankealueelle. Vaihtoehdossa 2 (VE2) tarkastellaan yhteensä korkeintaan 9 yksikköteholtaan noin 2,5-5 MW:n tuulivoimalan sijoittamista hankealueelle. Nollavaihtoehtona tarkastellaan tuulipuiston toteuttamatta jättämistä. Sähkönsiirtoa varten tuulipuisto liitetään omalla voimajohdolla sähköverkkoon. Voimajohtolinjaukselle on alustavasti tarkasteltu kolmea sijoitusvaihtoehtoa. Voimajohdon tyyppi on 110 kv ilmajohto ja pituus noin 10 kilometriä. Tuulipuistoon rakennetaan oma 110/20 kv:n sähköasema. Tuulipuiston sisällä tuulivoimalat liitetään 20 kv maakaapeleilla puiston omalle sähköasemalle. Sähköverkkoon liittymis- ja reittivaihtoehdot tulevat tarkentumaan hankesuunnittelun edetessä. YVA-menettelyn vaiheet Tämä asiakirja on ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ensimmäisen vaiheen arviointiohjelma, joka on selvitys hanke- ja tarkastelualueiden nykytilasta sekä suunnitelma siitä, mitä vaikutuksia arvioidaan ja millä tavoin arviointi tehdään. YVA-ohjelmassa esitetään muun muassa perustiedot hankkeesta ja tutkittavista vaihtoehdoista, suunnitelma tiedottamisesta YVA-menettelyn aikana sekä arvio hankkeen ja YVA-menettelyn aikataulusta. Valmistunut arviointiohjelma jätetään yhteysviranomaiselle eli Pohjois- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. YVA-menettelyn toisessa vaiheessa laaditaan YVA-ohjelman ja siitä annettujen mielipiteiden ja lausuntojen perusteella YVA-selostus eli raportti hankkeen ympäristövaikutuksista. Arviointiselostuksessa esitetään muun muassa arvioitavat vaihtoehdot, ympäristön nykytila, vaihtoehtojen ja nollavaihtoehdon ympäristövaikutukset ja niiden merkittävyys sekä arvioitujen vaihtoehtojen vertailu. Lisäksi arviointiselostuksessa kuvataan haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämiskeinot sekä ehdotus ympäristövaikutusten seurantaohjelmaksi. YVA-menettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa lausuntonsa siitä hankkeesta vastaavalle. Arvioitavat ympäristövaikutukset Tässä hankkeessa ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan suunnitellun tuulipuiston ja siihen liittyvien toimintojen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ympäristöön. Arvioinnissa tarkastellaan sekä rakentamisen että käytön aikaisia vaikutuksia. Keskeisimpiä arvioitavia vaikutuksia ovat: vaikutukset asutukseen, maankäyttöön ja elinkeinoihin, vaikutukset maisemaan,
Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto 7 (74) ääni- ja varjostusvaikutukset ja niistä aiheutuvat vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen sekä virkistyskäyttöön, vaikutukset linnustoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Ympäristövaikutuksia selvitettäessä painopiste asetetaan merkittäviksi arvioituihin ja koettuihin vaikutuksiin. Kansalaisten ja eri sidosryhmien tärkeiksi kokemista asioista saadaan tietoa muun muassa seurantaryhmätyöskentelyn ja kuulemismenettelyjen yhteydessä. Ympäristövaikutusten merkittävyyttä arvioidaan muun muassa vertaamalla ympäristön sietokykyä kunkin ympäristörasituksen suhteen. Ympäristön sietokyvyn arvioimisessa hyödynnetään muun muassa annettuja ohjearvoja, kuten melutason ohjearvoja sekä saatavilla olevaa tutkimustietoa. Tiedottaminen ja vuorovaikutus Kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa suunniteltuun hankkeeseen YVA-menettelyn eri vaiheissa. Yhteysviranomaisena toimiva Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kuuluttaa arviointiohjelman ja -selostuksen nähtävillä olosta kunnan ilmoitustauluilla ja sanomalehdissä sekä Internet-sivuillaan. Kuulutuksessa kerrotaan tarkemmin, miten mielipiteitä voi esittää. Kansalaiset voivat osallistua hankkeeseen myös esittämällä mielipiteensä ja näkemyksensä suoraan hankkeesta vastaavalle tai konsultin edustajille. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman valmistumisen jälkeen yleisölle järjestetään avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus. Tilaisuudessa esitellään suunniteltu hanke, YVAmenettely sekä hankkeen arviointiohjelma. Yleisöllä on mahdollisuus saada tietoa ja esittää näkemyksiään hankkeesta, arvioitavista vaihtoehdoista ja YVA-menettelystä. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen valmistuttua järjestetään toinen yleisölle avoin tilaisuus, jossa esitellään ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia. Tilaisuudessa yleisöllä on mahdollisuus esittää näkemyksiään tehdystä arviointityöstä sekä sen riittävyydestä.
Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto 8 (74) 1 JOHDANTO (jäljempänä Puhuri) suunnittelee tuulipuiston rakentamista Pyhäjoelle Parhalahden alueelle, joka sijaitsee maa-alueella noin kahdeksan kilometriä Pyhäjoen keskustasta koilliseen (Kuva 1-1). Tuulivoimalat tultaisiin sijoittamaan Puhurin vuokraamille alueille (Kuva 1-2). Kartassa esitetty alue on noin 21 km 2 kokoinen. Tuulipuisto käsittäisi tämänhetkisten suunnitelmien mukaan enintään 18 tuulivoimalaa, joiden yksikkötehot olisivat noin 2,5 5 MW. Tuulipuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, tuulipuiston sähköasemasta, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavasta 110 kv:n ilmajohdosta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeissa, joista voi aiheutua merkittäviä ympäristövaikutuksia tulee laatia ympäristövaikutusten arviointi ennen lupien hakemista ja hankkeen toteutuspäätöstä. YVAmenettelyn tarvetta tässä hankkeessa tiedusteltiin Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, joka totesi 16.5.2012 päivätyllä päätöksellään (Dnro: POPELY/5/07.04/2012), että hankkeeseen sovelletaan YVA-lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA-laki 4 ). Tässä ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa kuvataan kyseessä oleva hanke toteuttamisvaihtoehtoineen sekä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä selvitettävät ympäristövaikutukset ja käytettävät arviointimenetelmät. Samanaikaisesti YVA-menettelyn kanssa on käynnistynyt osayleiskaavan laadinta tuulipuistoalueelle. Lausunnot ja mielipiteet tästä arviointiohjelmasta voi osoittaa yhteysviranomaisena toimivalle Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukselle. Kuva 1-1. Suunnitellun tuulipuiston sijainti.
Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto 9 (74) Kuva 1-2. Tuulipuistoalueen sijainti Pyhäjoella. 2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY 2.1 Arviointimenettelyn sisältö ja tavoitteet Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain (468/1994) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tavoitteena on myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-menettelyllä pyritään ehkäisemään tai lieventämään haitallisten ympäristövaikutusten syntymistä sekä sovittamaan yhteen eri näkökulmia ja tavoitteita. Laki edellyttää, että hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä lain mukaisessa arviointimenettelyssä ennen kuin ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen arvioinnin päättymistä. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely, joten arvioinnin aikana ei tehdä päätöstä tuulipuiston toteuttamisesta. YVA-menettelyyn sisältyy ohjelma- ja selostusvaihe (Kuva 2-1). Ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma) on suunnitelma ympäristövaikutusten arviointimenettelyn järjestämisestä ja siinä tarvittavista selvityksistä. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (YVA-selostus) esitetään hankkeen ominaisuudet sekä tekniset ratkaisut ja arviointimenettelyn tuloksena muodostettu yhtenäinen arvio hankkeen ympäristövaikutuksista.
Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto 10 (74) Arviointiohjelma Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ensimmäisessä vaiheessa laaditaan YVAohjelma, jossa esitetään hankealueen nykytila sekä suunnitelma siitä, mitä vaikutuksia YVA-selostusvaiheessa selvitetään ja miten selvitykset tehdään. Ohjelmassa esitetään lisäksi muun muassa hankkeen perustiedot ja tutkittavat vaihtoehdot sekä suunnitelma tiedottamisesta hankkeen aikana ja arvio hankkeen aikataulusta. YVA-menettely käynnistyy virallisesti, kun YVA-ohjelma jätetään yhteysviranomaiselle, joka tässä hankkeessa on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Yhteysviranomainen kuuluttaa muun muassa paikallisissa sanomalehdissä arviointiohjelman asettamisesta nähtäville alueen kuntiin vähintään kuukauden ajaksi. Nähtävilläoloaikana kansalaiset voivat esittää YVA-ohjelmasta mielipiteitään yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen myös pyytää lausuntoja ohjelmasta viranomaisilta. Yhteysviranomainen kokoaa ohjelmasta annetut mielipiteet ja lausunnot ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa hankkeesta vastaavalle. Arviointiohjelmavaihe N LAATIMINEN YHTEYSVIRANOMAISELLE NÄHTÄVILLÄ JA LAUSUNNOILLA YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO KUULUTUS YLEISÖTILAISUUS LAUSUNNOT MIELIPITEET Arviointiselostusvaihe ARVIOINTI, VERTAILU ARVIOINTISELOSTUKSEN LAATIMINEN SEURANTARYHMÄ- TYÖSKENTELY SEURANTARYHMÄ- TYÖSKENTELY ARVIOINTISELOSTUS YHTEYSVIRANOMAISELLE ARVIOINTISELOSTUS NÄHTÄVILLÄ JA LAUSUNNOILLA YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO KUULUTUS YLEISÖTILAISUUS LAUSUNNOT MIELIPITEET JATKOSUUNNITTELU, LUPAHAKEMUKSET Kuva 2-1. YVA-menettelyn vaiheet.
Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto 11 (74) Arviointiselostus Varsinainen ympäristövaikutusten arviointityö tehdään arviointiohjelman ja siitä saadun yhteysviranomaisen lausunnon sekä muiden lausuntojen ja mielipiteiden perusteella. Arviointityön tulokset esitetään ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. YVAselostuksessa esitetään muun muassa: arvioitavat vaihtoehdot, hankkeen kuvaus ja tekniset tiedot, ympäristön nykytilan kuvaus, vaihtoehtojen ja nollavaihtoehdon ympäristövaikutukset ja niiden merkittävyys, selvitys hankkeen suhteesta oleellisiin suunnitelmiin ja ohjelmiin, arvioitujen vaihtoehtojen vertailu, haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämiskeinot, ehdotus ympäristövaikutusten seurantaohjelmaksi, kuvaus vuorovaikutuksen ja osallistumisen järjestämisestä YVA-menettelyn aikana, kuvaus yhteysviranomaisen lausunnon huomioimisesta arviointiselostuksen laadinnassa. Yhteysviranomainen kuuluttaa valmistuneesta arviointiselostuksesta samalla tavoin kuin arviointiohjelmasta. Arviointiselostus on nähtävillä kahden kuukauden ajan, jolloin viranomaisilta pyydetään lausunnot ja asukkailla sekä muilla intressiryhmillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen kokoaa selostuksesta annetut lausunnot ja mielipiteet ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa viimeistään kahden kuukauden kuluttua nähtävilläolon päättymisestä. Yhteysviranomaisen antama lausunto päättää YVA-menettelyn. Lupaviranomaiset käyttävät arviointiselostusta ja yhteysviranomaisen siitä antamaa lausuntoa oman päätöksentekonsa perusaineistona. Hanketta koskevasta lupapäätöksestä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja siitä annettu lausunto on päätöksessä otettu huomioon. 2.2 Arviointimenettelyn osapuolet ja alustava aikataulu Arviointimenettelyn toteuttamisesta vastaa hankkeesta vastaava, joka tässä hankkeessa on. YVA-ohjelman ja -selostuksen laatii joko hankkeesta vastaava tai hankkeesta vastaavan toimeksiannosta YVA-konsultti, joka tässä hankkeessa on Pöyry. Yhteysviranomaisella on keskeinen lakisääteinen rooli YVA-menettelyssä. Yhteysviranomainen muun muassa ohjaa YVA-menettelyä määrittelemällä YVA-selostuksessa tarkasteltavat asiat. Tärkeässä osassa YVA-menettelyssä ovat myös sekä kansalaiset että muut viranomaiset, jotka vaikuttavat YVA-menettelyn kulkuun muun muassa antamalla lausuntoja ja mielipiteitä. Tämän hankkeen YVA-menettelyyn osallistuvia tahoja on havainnollistettu seuraavassa kuvassa (Kuva 2-2).
Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto 12 (74) Pohjois-Pohjanmaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ympäristökeskus (yhteysviranomainen) (yhteysviranomainen) (hankkeesta vastaava) YVAn ja kaavoituksen seurantaryhmä YVA-MENETTELY Pöyry (YVA- ja kaavoituskonsultti) Tiedotusvälineet -Pyhäjoen kunta - Kaupungit -Raahen kaupunki - Elinkeinojen (kalastus) edustajat - Kunnat - Asukkaat ja maanomistajat -Pohjois-Pohjanmaan liitto - Lapin ympäristökeskus - Kansalais-, ympäristö- ja muut järjestöt -Asukkaat ja maanomistajat - Pohjois-Pohjanmaan liitto - Muut viranomaiset ja asiantuntijat - Lapin liitto - Elinkeinojen edustajat - TE-keskus-Kansalais-, ympäristö- ja muut järjestöt - Muut viranomaiset ja asiantuntijat Kuva 2-2. YVA-menettelyyn osallistuvat tahot. Parhalahden tuulipuiston YVA-menettely on tarkoitus saattaa päätökseen kevääseen 2014 mennessä. Oheisessa kuvassa (Kuva 2-3) on esitetty YVA-menettelyn alustava aikataulu. Samanaikaisesti YVA-menettelyn kanssa on käynnistetty myös osayleiskaavan laadinta suunnitellun tuulipuiston alueelle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on tarkoitus asettaa nähtäville yhtä aikaa YVA-ohjelman kanssa ja kaavaluonnos YVAselostuksen kanssa. YVA-menettelyyn ja kaavoitukseen liittyvät yleisötilaisuudet on tarkoitus mahdollisuuksien mukaan toteuttaa yhdessä. Työn vaihe 2012 2013 2014 YVA-menettely 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1. vaihe Arviointiohjelman laatiminen Arviointiohjelma yhteysviranomaiselle Arviointiohjelma nähtävillä Yhteysviranomaisen lausunto 2. vaihe Arviointiselostuksen laatiminen Erillisselvitykset Arviointiselostus yhteysviranomaiselle Arviointiselostus nähtävillä Yhteysviranomaisen lausunto Osallistuminen ja vuorovaikutus Seurantaryhmän kokous Yleisötilaisuus Osayleiskaavan laatiminen Osayleiskaavan laatiminen c Kuva 2-3. YVA-menettelyn ja kaavoitustyön alustava aikataulu.
Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto 13 (74) 2.3 YVA-menettelyn yhteensovittaminen kaavoituksen kanssa Parhalahden tuulipuiston toteuttaminen edellyttää yleiskaavan laatimista hankealueelle. YVA-lain 5 :n mukaan yhteysviranomaisen, kaavaa laativan kunnan ja hankkeesta vastaavan on oltava riittävässä yhteistyössä hankkeen arviointimenettelyn ja kaavoituksen yhteensovittamiseksi. Tässä hankkeessa menettelyt pyritään toteuttamaan samassa aikataulussa. Menettelyiden aikana tullaan mahdollisuuksien mukaan järjestämään yhteiset yleisötilaisuudet ja nähtävilläolo- ja lausuntoajat pyritään ajoittamaan samaan ajankohtaan. YVA-menettelyn yhteydessä laaditaan myös kaavoitusta varten tarvittavat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. 2.4 Tiedottaminen ja osallistuminen YVA-menettely on avoin prosessi, johon asukkailla ja muilla intressiryhmillä on mahdollisuus osallistua. Asukkaat ja muut hankkeesta kiinnostuneet voivat osallistua menettelyyn esittämällä näkemyksensä yhteysviranomaisena toimivalle Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä myös hankkeesta vastaavalle (Puhurille) tai YVA-konsultille (Pöyrylle). Seurantaryhmä YVA-menettelyä seuraamaan ja ohjaamaan on koottu eri tahoista koostuva seurantaryhmä. Seurantaryhmän kokoonkutsujana on toiminut Pöyry. Seurantaryhmän tarkoituksena on muun muassa saada tietoa ja näkemyksiä eri osapuolilta sekä varmistaa, että työn aikana käytettävät tiedot ovat ajantasaisia ja mahdollisimman kattavia. Seurantaryhmään kutsuttiin Pyhäjoen kunnan, Raahen kaupungin, Pohjois-Pohjanmaan liiton, Fingrid Oyj:n, Elenian, Pyhäjokialueen luonnonsuojeluyhdistys ry:n, Raahen alueen lintuharrastajat Surnia ry:n, Parhalahden kyläyhdistys ry:n, Pyhäjoen metsästysseura ry:n, Parhalahden metsästysseura ry:n, MTK-Pyhäjoki ry:n, Pro Hanhikivi ry:n, Pohjois- Pohjanmaan museon ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen edustajat. Seurantaryhmän edustajat seuraavat ympäristövaikutusten arvioinnin kulkua sekä esittävät mielipiteitään ympäristövaikutusten arviointiohjelman, arviointiselostuksen ja sitä tukevien selvitysten laadinnasta. Seurantaryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 15.11.2012. Kokouksessa keskusteltiin muun muassa Puhurin käytännöistä maanvuokrausten suhteen, voimaloiden sijoitukseen vaikuttavista tekijöistä sekä hankealueen erityispiirteistä ja arvoista lähiympäristön asukkaille. Kokouksessa ja sen jälkeen saadut kommentit on otettu huomioon YVA-ohjelmaa laadittaessa mahdollisimman kattavasti sikäli kun ne liittyivät YVA-ohjelmaan. Muutoin kommentit otetaan huomioon YVAmenettelyn toteutuksessa ja YVA-selostuksessa. Toisen kerran seurantaryhmä kokoontuu loppuvuodesta 2013 käsittelemään laadittuja selvityksiä ja YVA-selostuksen luonnosta. Yleisötilaisuudet ja muu tiedottaminen Ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta järjestetään yleisölle avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus YVA-ohjelman nähtävilläoloaikana. Yhteysviranomaisen koolle kutsumassa tilaisuudessa esitellään hanketta ja arviointiohjelmaa. Yleisöllä on mahdollisuus esittää näkemyksiään ympäristövaikutusten arvioinnista ja hankkeesta.
Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto 14 (74) Toinen tiedotus- ja keskustelutilaisuus järjestetään ympäristövaikutusten arviointiselostuksen valmistuttua. Tilaisuudessa esitellään ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia. Yleisöllä on mahdollisuus esittää näkemyksiään tehdystä ympäristövaikutusten arviointityöstä ja sen riittävyydestä. Hankkeesta ja sen ympäristövaikutusten arvioinnista tiedotetaan myös yleisen tiedonvälityksen yhteydessä, kuten lehdistötiedotteiden, lehtiartikkelien ja hankkeesta vastaavan omien Internet-sivujen välityksellä. 3 HANKEKUVAUS JA ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT 3.1 Hankkeesta vastaava on suomalainen tuulipuistoja kehittävä ja puistojen valmistuessa omistajilleen sähköä tuottava yhtiö. on Kanteleen Voima Oy:n tytäryhtiö, jonka omistavat Katternö-ryhmä, Suomen Voima Oy, Kaakon Energia Oy, Valkeakosken Energia Oy ja Ålands Elandelslag. Puhurin tavoitteena on olla valtakunnallisesti merkittävä tuulivoimayhtiö, joka tuottaa ympäristöystävällistä sähköä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Puhuri aikoo rakentaa tuulivoimaa tuulisille, mutta ympäristön ja ihmisten kannalta järkeville paikoille. Yhtiöllä on tällä hetkellä tuulivoimahankkeita kehitteillä useamman sadan MW:n edestä. Hankkeista pisimmällä on Raaheen Kopsan kylään rakennettava 21 MW:n tuulipuisto, ja osayleiskaavan laadinta Kopsan tuulipuiston laajennukselle (max. 42 MW) on käynnistynyt syksyllä 2012. Kopsan tuulipuiston ensimmäinen vaihe valmistuu kesällä 2013, ja toinen vaihe on tarkoitus toteuttaa heti sen jälkeen. Lisäksi Puhurilla on tuulipuistojen rakentamiseksi käynnissä YVA- ja kaavamenettelyjä Pohjois-Pohjanmaalla (Pyhäjärvi, Raahe) ja useita hankkeita esiselvitysvaiheessa eri puolilla Suomea. Lisätietoja yhtiöstä saa Internet-osoitteesta http://www.puhuri.fi. 3.2 Hankkeen tausta, tavoitteet ja merkitys valtakunnallisesti Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan valmistelua ja toimeenpanoa ohjaavat Euroopan unionissa sovitut ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet ja toimenpiteet. EU:n tavoitteena on, että uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta on 20 % vuonna 2020. Tavoitteet on säädetty direktiivissä uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä. Suomen kansallinen kokonaistavoite vuodelle 2020 on 38 % energian loppukulutuksesta, mikä merkitsee uusiutuvan energian käytön lisäämistä 9,5 prosenttiyksikköä vuoteen 2005 nähden. Työ- ja elinkeinoministeriön pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian (Työ- ja elinkeinoministeriö 2008) tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho nykyisestä noin 220 MW (kesäkuu 2012) tasosta noin 2 000 MW vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuotuinen sähköntuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 TWh (Kuva 3-1). Strategian linjausten mukaan uusiutuvien energialähteiden käyttöön perustuvan sähkön hankinnan osuus nousisi vuoteen 2020 mennessä kaiken kaikkiaan noin 33 %:iin nykyisestä 29 %:sta. Suurin lisäys tulisi tuulivoimasta. Strategian mukaan tuulivoimarakentamisessa pyritään laajoihin yhtenäisiin alueisiin, tuulipuistoihin. Vuoden 2008 strategian päivitystyö on käynnissä, ja se on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2012 loppuun mennessä.
Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto 15 (74) 2000 1800 1600 Toteutunut kapasiteetti Tavoitekapasiteetti 1400 1200 MW 1000 800 600 400 200 0 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 Kuva 3-1. Suomeen asennettu tuulivoimakapasiteetti sekä tavoite vuodelle 2020. Oheisessa kuvassa (Kuva 3-2) on esitetty Suomeen asennetun tuulivoimakapasiteetin ja tuotannon kehitys vuosina 1992 2011. Suomen tuulivoimakapasiteetti on 220 MW ja tuulivoimaloiden määrä 137. Tuulivoimalla tuotettiin vuonna 2011 sähköä noin 481 GWh, mikä vastaa noin 0,6 prosenttia Suomen vuotuisesta sähkön kulutuksesta. (VTT 2012.) 600 500 Asennettu kapasiteetti (MW) Tuotanto (GWh) 483 400 300 260 277 292 200 168 153 188 100 0 2 4 7 11 11 17 24 49 77 70 63 92 120 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuva 3-2. Asennetun tuulivoimakapasiteetin ja tuotannon kehitys Suomessa vuosina 1992 2011 (VTT 2012).
Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto 16 (74) Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat parantaneet päästöttömien energiantuotantomuotojen, kuten tuulivoiman, asemaa suhteessa muihin energiantuotantomuotoihin. 3.2.1 Tuulivoiman tuotantotuki Uusiutuvan energian lisäämiselle asetetaan haastavat tavoitteet kansallisessa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa (VNS 6/2008 vp). Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetussa laissa (1396/2010) säädetään syöttötariffijärjestelmästä, johon voidaan hyväksyä säädetyt edellytykset täyttävät tuulivoimalat. Lain tarkoituksena on edistää uusiutuvilla energianlähteillä tapahtuvaa sähkön tuotantoa ja edistää tuulivoimala-, biokaasuvoimala- ja puupolttoainevoimalainvestointeja, ja se on mitoitettu siten, että voimalaitokselle syöttötariffijaksoilta maksettavien tukien kokonaismäärä kompensoi investointikustannuksia. Syöttötariffijärjestelmässä sähkön tuottajalle maksetaan enintään kahdentoista vuoden ajan kolmen kuukauden sähkön markkinahinnan tai päästöoikeuden markkinahinnan mukaan muuttuvaa tukea (syöttötariffi). Laissa säädetään valtion varoista tuulivoimalla tuotetusta sähköstä maksettavasta tuotantotuesta. Laissa on määritelty tuulivoimalla tuotetulle sähkölle tavoitehinta (83,5 /MWh), josta tuen osuus on tavoitehinnan ja sähkön markkinahinnan välinen erotus. Tuulivoiman tuotantoon sovelletaan nopean alkajan etuna korkeampaa tavoitehintaa (105,30 /MWh) vuoden 2015 loppuun asti, jota sovelletaan kuitenkin maksimissaan kolmen vuoden ajan. 3.3 Hankkeen merkitys Pyhäjoen seudulla Pyhäjoen alueen sähkönkulutus oli vuonna 2011 noin 29 GWh/a (Energiateollisuus ry 2012). Kotitalouksien ja maatalouden osuus Pyhäjoen sähkönkulutuksesta on noin 71 %, teollisuuden 8 % ja palveluiden ja rakentamisen noin 25 %. Parhalahden tuulipuiston vuotuinen sähköntuotanto olisi karkean arvion mukaan noin 160 200 GWh vuodessa toteutuessaan 18 * 3 MW:n voimalan puistona. Tämä vastaa 11 000-13 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista sähkönkulutusta. Hankkeen merkitys seudullisesti olisi siten varsin merkittävä. Hankkeen toteuttamisella on positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia. Yksityiset maanomistajat hyötyvät hankkeen toteuttamisesta suoraan vuokraamistaan alueista saamansa maanvuokratulon kautta. Kunnalle hankkeesta muodostuu tuloja kiinteistöverotulojen muodossa. Pyhäjoen lähikunnissa on suunnitteilla useita tuulipuistohankkeita. Hankkeilla tulee toteutuessaan olemaan positiivisia vaikutuksia alueella toimiviin rakennus- ja suunnittelualan yrityksiin. Lisäksi lisääntyneellä taloudellisella aktiivisuudella on positiivisia välillisiä vaikutuksia alueen muihin toimialoihin, kuten palvelualaan.
Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto 17 (74) 3.4 Hankkeen sijainti ja maankäyttötarve Suunniteltu tuulipuisto sijoittuu Pyhäjoen Parhalahden alueelle, joka sijaitsee valtatien 8 itäpuolella (Kuva 1-2). Tuulipuisto sijaitsee noin kahdeksan kilometriä Pyhäjoen keskustasta koilliseen. Tuulipuisto koostuu hankealueesta, joka on kooltaan noin 21 km 2. 3.5 YVA-menettelyssä arvioitavat vaihtoehdot YVA-menettelyssä tarkastellaan kahta tuulipuiston alustavaa toteutusvaihtoehtoa, jotka eroavat rakennettavien tuulivoimaloiden lukumäärän osalta (Kuva 3-3). Vaihtoehdossa 1 (VE1) tarkastellaan yhteensä korkeintaan 18 yksikköteholtaan noin 2,5-5 MW:n tuulivoimalan sijoittamista hankealueelle (kuvassa voimalat 1-18). Vaihtoehdossa 2 (VE2) tarkastellaan yhteensä korkeintaan 9 yksikköteholtaan noin 2,5-5 MW:n tuulivoimalan sijoittamista hankealueelle (kuvassa voimalat 1-9). Nollavaihtoehtona tarkastellaan tuulipuiston toteuttamatta jättämistä. Kuva 3-3. Tuulivoimaloiden alustava sijoitussuunnitelma ja arvioitavat vaihtoehdot. 3.5.1 Sähkönsiirto Sähkönsiirtoa varten tuulipuisto liitetään omalla voimajohdolla sähköverkkoon. Voimajohdon tyyppi on 110 kv ilmajohto ja pituus noin 10 kilometriä. Yleensä tällainen voimajohto vaatii noin 26 30 metriä leveän johtoaukean ja lisäksi molemmin puolin 10 metrin reunavyöhykkeet, joissa puuston kasvua on rajoitettu (Kuva 3-4) (Fingrid 2011).
Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto 18 (74) Kuva 3-4. Jännitetasoltaan 110 kv:n voimajohto vaatii noin 26 30 metriä leveän johtoaukean ja lisäksi molemmin puolin 10 metrin reunavyöhykkeet, joissa puuston kasvua on rajoitettu (Fingrid 2011). Voimajohtolinjaukselle on alustavasti tarkasteltu kolmea sijoitusvaihtoehtoa. Tuulipuistoon rakennetaan oma 110/20 kv:n sähköasema. Tuulipuiston sisällä tuulivoimalat liitetään 20 kv maakaapeleilla puiston omalle sähköasemalle. Kuvissa (Kuva 3-5-Kuva 3-7) on esitetty voimajohtolinjauksen ja sähköaseman alustavat sijoitusvaihtoehdot.
Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto 19 (74) Kuva 3-5. Voimajohtolinjauksen alustava sijoitusvaihtoehto Oulu Kokkola 110 kv -linjan varteen. Kuvassa on lisäksi esitetty sähköasemalle (S) alustava sijoituspaikka. Kuva 3-6. Voimajohtolinjauksen alustava sijoitusvaihtoehto Merijärvi Pyhäjoki 110 kv - linjan varteen. Kuvassa on lisäksi esitetty sähköasemalle (S) alustava sijoituspaikka.
Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto 20 (74) Kuva 3-7. Voimajohtolinjauksen alustava sijoitusvaihtoehto Soukkahaan sähköasemalle Piehingin kylällä Raahessa. Kuvassa on lisäksi esitetty sähköasemalle (S) alustava sijoituspaikka. Sähköverkkoon liittymis- ja reittivaihtoehdot tulevat tarkentumaan hankesuunnittelun edetessä. YVA-selostuksessa tullaan kuvaamaan tarkemmin sähköverkkoon liittymis- ja reittivaihtoehdot sekä näiden toteutus. 3.6 Tuulipuiston tekninen kuvaus Suunniteltu tuulipuisto muodostuu tuulivoimaloista, voimaloiden välisestä maanalaisesta 20 kv keskijännitekaapeliverkostosta, sähköasemasta rakennuksineen sekä 110 kv:n ilmajohtolinjasta valtakunnalliseen sähköverkkoon liittymiseksi. Tuulipuiston alueelle rakennetaan huoltotieverkosto, joka mahdollistaa pääsyn voimalapaikoille koko niiden elinkaaren ajan. Huoltotieverkoston rakentamisessa hyödynnetään mahdollisimman paljon alueella jo olevaa tieverkostoa. Hankealueelle suunnitellut tuulivoimalat olisivat kukin teholtaan 2,5 5 MW. Voimaloiden napakorkeus (korkeus maanpinnasta, jossa roottorin keskiö sijaitsee) olisi noin 120 160 metriä. Kolmen megawatin voimalaitosyksikkö 120 metrin napakorkeudella edustaa tällä hetkellä tyypillisesti rakennettavien voimalaitosten kokoa markkinoilla. Tuulivoimalat muodostuvat niiden perustuksesta, tornista, konehuoneesta eli nasellista sekä roottorista (Kuva 3-8). Roottorien tyypilliset halkaisijat vaihtelevat välillä 100 120 metriä, tulevaisuudessa jopa 150m. Hankkeen tuulivoimaloiden kokonaiskorkeudeksi muodostuisi näin ollen noin 170 235 metriä.
Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto 21 (74) Kuva 3-8. Periaatekuva tuulivoimalasta. Tuulivoimaloiden tornit valmistetaan joko kokonaan teräsrakenteisina, betonin ja teräksen yhdistelmänä (hybriditornit) tai kokonaan betonista. Lisäksi on mahdollista käyttää teräsristikkorakenteista tornia. Kokonaan teräsrakenteiset tornit, pois lukien ristikkotornit, ovat tänä päivänä yleisimmin käytössä olevia torniratkaisuja Suomessa. Voimalat varustetaan vilkkuvilla lentoestevaloilla, joita koskevat tarkemmat vaatimukset määritellään ilmailuhallinnolta haettavassa lentoesteluvassa. 3.6.1 Tuulivoimaloiden perustukset Perustamistapoja on useita ja niiden valintaan vaikuttavat alueen maaperä ja sen pohjaolosuhteet. Hankkeen tässä vaiheessa tulevaa perustamistapaa ei varmuudella tiedetä. Perustamistapa tullaan valitsemaan hankkeen myöhemmässä vaiheessa, kun pohjamaan laatu selvitetään pohjatutkimuksin ja muu puiston suunnittelu tarkentuu. Vaihtoehtoisina perustamistapoina tarkastellaan maanvaraista sekä massanvaihdon päälle tehtyä teräsbetoniperustusta (gravitaatioperustus), paaluperustusta ja kallioon ankkuroitua perustusta. Perustus tulee olemaan yksi yhtenäinen perustusrakenne tai 4 6 -osainen perustusrakenne, joka tulee kyseeseen lähinnä teräsristikkotornitapauksessa. Maanvaraan perustettaessa raudoitettu betonilaatta upotetaan kaivamalla tiettyyn syvyyteen pohjaolosuhteista riippuen. Laatan paksuus on reunoilta noin 1 2 metriä ja kes-
Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto 22 (74) kikohdasta noin 2 3 metriä. Tarvittava perustuslaatan koko ja halkaisija riippuu suuresti voimalasta ja pohjaolosuhteista. Tämän päivän tuulivoimaloilla se on tyypillisesti noin 15 25 metriä. Perustus peitellään valmistumisen jälkeen maamassoilla tai kiviaineksella, jolloin siitä jää näkyviin pieni osa. Maanvarainen perustus edellyttää maaperältä riittävää kantavuutta. Massanvaihdon varaan perustetaan, jos voimalapaikalla oleva pohjamaa on löyhää ja huonosti kantavaa, eikä se kestäisi painumatta tuulivoimalan aiheuttamaa kuormitusta. Toteutus on muuten sama kuin maanvaraan perustettaessa, mutta ennen raudoitetun betonilaatan paikalla valamista, kaivetaan sen alta pehmeä kantamaton pohjamaa pois. Kun pehmeä kantamaton aines on poistettu, sen tilalle tuodaan korvaavaa ainesta, yleensä mursketta, joka tiivistyksen jälkeen kantaa tulevan kuormituksen painumatta. Massanvaihto on varteenotettava vaihtoehto, jos tiivis kantava pohjamaa tavoitetaan noin 1,5 5 metrin syvyydeltä. Tällöin kaivutyön pystyy suorittamaan normaalilla kalustolla, eikä kaivanto laajene kohtuuttoman suureksi. Paalujen varaan perustetaan samasta syystä kuin massanvaihdonkin varaan, mutta silloin huonosti kantava pohjamaa ulottuu tyypillisesti niin syvälle, että massanvaihtoa ei voida suorittaa tai sillä ei muutoin päästäisi haluttuun lopputulokseen. Paalutusta varten kaivetaan ensin pohjamaa pois suunnitelman mukaiselle syvyydelle saakka ja kaivannon pohjalle tehdään murskekerros, jonka päältä paalutustyö suoritetaan. Paalut upotetaan paalutyypistä riippuen esimerkiksi junttaamalla tai poraamalla syvälle maahan tulevan teräsbetonisen perustuslaatan alle, jossa ne ottavat vastaan tuulivoimalan aiheuttaman kuormituksen. Tarvittava paalujen määrä ja pituus riippuvat pohjaolosuhteista, käytettävästä paalutyypistä ja tuulivoimalan aiheuttamasta kuormituksesta. Kallioon ankkuroitua perustusta käytetään olosuhteissa, joissa tuulivoimalat sijoittuvat ehjille kallioalueille, ja kallion pinta on joko näkyvissä tai lähellä maanpinnan tasoa. Tällöin kallioon louhitaan varaus perustukselle ja porataan reiät kallioankkureita varten. Ankkurit asennetaan kallioon porattuihin reikiin ja injektoidaan kiinni. Yläpäästä ankkurit yhdistetään tuulivoimalan teräsbetoniperustukseen, joka valetaan kallioon louhittuun varaukseen. Kallioankkurointia käytettäessä pystytään yleensä säästämään perustuksen betonimäärässä verrattuna painovoimaan perustuvaan gravitaatioperustukseen. Tarvittava kallioankkureiden määrä ja pituus riippuvat kallion laadusta ja tuulivoimalan aiheuttamista kuormituksesta. 3.6.2 Tuulipuiston rakentaminen Rakentaminen aloitetaan raivaamalla aukot voimalapaikoille johtaville tieyhteyksille ja sähkönsiirtolinjoille. Lisäksi jokaista voimalaa varten raivataan noin 0,5 hehtaarin tila, johon sijoittuu voimalan lisäksi niin kutsuttu nostoalue. Nostoalueelta suoritetaan tuulivoimalan pystytys nostureiden avulla. Raivauksien jälkeen rakennetaan uusi yhdystiestö voimaloiden välille, sekä kunnostetaan alueen olemassa olevaa tiestöä niiltä osin kuin voimaloiden osien erikoiskuljetukset vaativat. Lisäksi rakennetaan kantavat nostoalueet nostureita varten ja voimaloiden perustukset. Näiden vaiheiden aikana rakennetaan myös sähköasema, tuulipuiston sisäinen keskijännite- ja tiedonsiirtokaapeliverkko, sekä voimajohtolinja verkkoon liittymiseksi. Keskijännite- ja tiedonsiirtokaapelit sijoitetaan maakaapelointina voimaloiden välille,
Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto 23 (74) mahdollisimman paljon olemassa olevia ja uusia tielinjauksia hyödyntäen. Sähköverkkoon liittymistä varten rakennettavan voimajohtolinjan sijainti tulee tarkentumaan hankesuunnittelun edetessä. YVA-selostuksessa tullaan kuvaamaan tarkemmin sähköverkkoon liittymis- ja reittivaihtoehdot sekä näiden toteutus. Kun perustukset ja tarvittavat tieyhteydet ovat valmiit, tuodaan voimaloiden eri komponentit paikalle erikoiskuljetuksin ja suoritetaan voimaloiden pystytykset (Kuva 3-9). Pystytysten jälkeen voimalat otetaan käyttöön, kytketään verkkoon, sekä suoritetaan niiden testiajot. Tuulipuiston rakentamisvaiheen kesto riippuu toteutettavien voimaloiden lopullisesta määrästä, mutta sen voidaan arvioida kestävän noin 1 2 vuotta. Kuva 3-9. Kuva hybriditornirakenteisen tuulivoimalan pystytyksestä. 3.6.3 Tuulivoimaloiden huolto ja kunnossapito Kun tuulivoimalat saadaan toimintaan, huolletaan niitä voimalavalmistajan huoltoohjelman mukaisesti 1 2 kertaa vuodessa. Normaalien huolto-ohjelman mukaisten toimenpiteiden lisäksi voimaloissa voidaan joutua tekemään satunnaisia huoltokäyntejä, mikäli voimaloissa ilmenee vikoja.
Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto 24 (74) 3.6.4 Tuulipuiston käytöstä poisto Tuulivoimalan käytöstä poisto tulee ajankohtaiseksi niiden käyttöiän loputtua. Tuulivoimalan tekninen käyttöikä on noin 20 25 vuotta, mutta koneistoja ja komponentteja uusimalla niiden käyttöikää on mahdollista jatkaa pidempäänkin, mikäli muiden rakenteiden kuten tornien ja perustuksien kunto sen sallivat. Toinen vaihtoehto jatkaa tuulipuiston toimintaa on uusia voimalat kokonaan tornia ja perustuksia myöten. Kun tuulivoimala poistetaan käytöstä, on se mahdollista purkaa osiin käyttäen samaa kalustoa kuin pystytysvaiheessakin. Myös voimalan perustukset voidaan halutessa purkaa pois ja alue maisemoida tarkoituksenmukaisesti. 3.7 Hankkeen lähtökohdat, suunnittelutilanne ja alustava toteutusaikataulu Tässä hankkeessa tarkasteltava alue soveltuu alustavan tarkastelun perusteella hyvin tuulivoiman tuotannolle sekä tuuliolosuhteiden että muiden ympäristöolosuhteiden perusteella. Tuulivoimalat sijoitetaan niin, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haitallisia vaikutuksia esimerkiksi läheiseen asutukseen. Parhalahden tuulipuistohankkeen kehitys on aloitettu vuonna 2010 maiden vuokrauksella ja esiselvityksillä. Tuulipuiston infran (tiet, sähköverkko ja perustukset) rakennustöiden on alustavasti arvioitu alkavan syksyllä 2014, jolloin ensimmäiset tuulivoimalat voitaisiin ottaa käyttöön aikaisintaan vuoden 2015 keväällä (Kuva 3-10). Kuva 3-10. Hankkeen alustava toteutusaikataulu. 3.8 Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin 3.8.1 Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liitot ovat toteuttaneet Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvityksen (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2011). Esiselvityksen tavoitteena on ollut edistää tuulivoimatuotannon hallittua kehittämistä ja tuulivoima-alueiden kaavoitusta Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueilla. Selvityksessä on tutkittu tuulivoima-alueiden sijoitusperiaatteita, - ohjeita sekä tärkeimpiä sijoittamisratkaisuja. Selvitys on laadittu siten, että se palvelee maakuntakaavoitusta ja tuulivoima-alueita koskevia yleiskaavoja. Selvityksen tuloksena saatiin runsaasti tuulivoimatuotantoon hyvin soveltuvia alueita molemmista maakunnista. Pohjois-Pohjanmaan uudessa maakuntakaavaluonnoksessa (28.8.2012) osoitetaan 40 tuulipuistojen aluetta maa-alueille (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2012).
Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto 25 (74) 3.8.2 Lähikuntien tuulivoimahankkeet TerraWinD Oy:n tuulipuistohanke käsittää kaksi osa-aluetta, joita ovat Siikajoen Vartinojan tuulipuiston laajennusalue ja Isonevan alue. Vartinojalle tulisi sijoittumaan kokonaisuudessaan enintään 20 tuulivoimalaa ja Isonevan alueelle 23 voimalaa. Hankkeessa on parhaillaan käynnissä YVA-menettely. Tuuliwatti Oy suunnittelee tuulipuistoa Kalajoen taajaman koillispuolelle Mustilankankaalle. Tuulipuisto koostuisi 33 tuulivoimalasta. Hankkeessa on parhaillaan käynnissä YVA-menettely. Hyötytuuli Oy, PVO-Innopower Oy ja Metsähallitus suunnittelevat viiden tuulipuiston rakentamista Raahen pohjois- ja itäosiin. Tuulipuistot sijoittuisivat Pöllänperän, Hummastinvaaran, Someronkankaan, Yhteisenkankaan sekä Annalankankaan - Nikkarinkaarron alueille. Raahen itäiset tuulipuistot on kolmen tuulivoimatoimijan erillisistä tuulipuistoista muodostuva kokonaisuus, jossa hankkeen vaatimat YVAmenettelyt on yhdistetty. Hankkeessa rakennettaisiin 98 156 tuulivoimalaa. Hankkeessa on parhaillaan käynnissä YVA-menettely. TuuliWatti Oy:n ja :n yhteishanke sijoittuu Raahen kaupungin eteläpuolelle viidelle eri alueelle, jotka ovat Haapajärvi, Rautionmäki, Ketunperä, Piehingin Ylipää ja Piehingin Sarvankangas. Piehingin alueet rajautuvat Pyhäjoen kunnan rajaan. Hankkeessa rakennettaisiin kymmeniä tuulivoimaloita. Voimaloiden määrä tarkentuu hankesuunnittelun edetessä. Hankkeessa on parhaillaan käynnissä YVA-menettely. Lisäksi Pyhäjoen Silovuorella on alkamassa SG-Powerin tuulipuistohanke, jonka YVAmenettelyn tarpeesta ei ole vielä tehty päätöstä. Pyhäjoella Mäkikankaan tuulipuistohankkeen YVA-menettely on päättynyt ja tuulivoimayleiskaavan laadinta on kaavaehdotusvaiheesessa. Raahessa ja Pyhäjoella Maanahkiaisen tuulipuistohankkeen YVAmenettely on päättynyt ja aluetta koskeva osayleiskaavoitus on vireillä. 3.8.3 Muut hankkeet Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshanke Fennovoima Oy suunnittelee uuden ydinvoimalaitoksen rakentamista Pyhäjoen Hanhikiven niemelle. Hankkeen YVA-menettely päättyi vuonna 2009. Ydinvoimalaitoksen laitostoimittaja valitaan ja rakennusprojektin aikataulua tarkennetaan vuonna 2013. Ydinvoimalaitoshanke ja tuulipuistohanke liittyvät toisiinsa mahdollisten sähkönsiirtoratkaisujen osalta, sillä ydinvoimalaitoksen toteuttamisella on ratkaiseva vaikutus kantaverkon ja sähköasemien toteutuksessa tehtäville ratkaisuille. 400 kv:n voimajohto välillä Ventusneva - Pyhäselkä Fingrid Oyj suunnittelee 400 kilovoltin (kv) voimajohtoa Kokkolan Ventusnevalta Muhoksen Pyhänselän sähköasemalle. Fingrid on valinnut jatkosuunnitteluun pohjoisimman reittivaihtoehdon Siikajoen Ruukin kautta Muhokselle. Voimajohtoreitti sijoittuu tuulipuistojen itäpuolelle. Uusi suunniteltu 400 kv voimajohto Kokkolan Ventusnevalta Muhoksen Pyhänselän sähköasemalle on osa kantaverkon pitkän aikavälin kehittämissuunnitelmaa. Suunnitelmassa Pohjanmaan alueen ikääntyvä 220 kv verkko korvataan
Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto 26 (74) uudella, siirtokyvyltään paremmin tulevaisuuden tarpeita vastaavalla 400 kv verkolla seuraavien 10 20 vuoden kuluessa. Suunniteltu 400 kv voimajohto on osa keskeisiä kantaverkon kehittämisen perusratkaisuja, joilla varaudutaan liittämään kantaverkkoon Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti (2 500 MW) tuulivoimakapasiteettia ja uudet ydinvoimalaitokset. Fingrid arvioi hankkeen jatkolupien hakemisen ja käsittelyn kestävän pari vuotta. Varsinainen voimajohdon rakentaminen ajoittuu vuosille 2014 2016. Tavoitteena on saada voimajohto käyttöön vuoden 2016 aikana. (Fingrid 2012.) Maa-aineksen ottamislupa Pyhäjoen Parhalahden kylässä Pyhäjoen kunta on myöntänyt 18.9.2012 maa-ainesten ottamisluvan peruskallion louhintaan Pyhäjoen kunnan Parhalahden kylälle tilalle Rautala I RN:o 54 / 1. Lupa on myönnetty hiekan ottamiseen ja kallioperän louhimiseen 10 vuodeksi. Otettava ainesten määrä on hiekan osalta 180 000 m 3 ja kalliokiviaineksen osalta 500 000 m 3. Maa-ainesten ottoalue on 9 hehtaaria, josta louhinta-aluetta on noin 5 hehtaaria. 4 YMPÄRISTÖN NYKYTILA 4.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö 4.1.1 Nykytila, asutus ja alueen muut toiminnot Tuulivoimalan teoreettinen näkymäalue ulottuu laajimmillaan noin 20-30 kilometrin etäisyydelle. Yhden voimalan vaikutukset ulottuvat avoimessa maisemassa 10-15 kilometrin etäisyydelle ja yleisesti voidaan todeta, että 5-7 kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloiden dominoiva vaikutus vähenee. (Ympäristöministeriö 2006.) Käytännössä vaikutusalue on muun muassa peitteisyydestä johtuen teoreettista aluetta suppeampi. Hankealue sijoittuu Pyhäjoen kunnan pohjoisosaan Raahen kaupungin rajan tuntumaan noin viiden kilometrin päähän Perämeren rantaviivasta. Teoreettisella visuaalisella vaikutusalueella sijaitsevat asutuskeskukset ovat rannikolla Pyhäjoki, Kalajoki ja Raahe sekä sisämaassa Ruukki, Vihanti, Oulainen ja Alavieska (Kuva 4-1). Alle viiden kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu Parhalahden kylä ja Pyhäjoen taajaman pohjoisosat. Seudun loma-asunnot keskittyvät nauhamaisesti ranta-alueille, mutta myös sisämaassa on jonkin verran loma-asuntoja (Kuva 4-2).
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto 27 (74) Kuva 4-1. Hankealueen sijainti rannikolla. Hankealueen likimääräinen sijainti on esitetty sinisellä pistekatkoviivalla. Pohjakartalla on esitetty taajama-alueet, avoimet viljelyaukeat sekä liikenneyhteydet. Lisäksi kartalla on esitetty etäisyysvyöhykkeet 5 km, 12 km, 20 km ja 35 km. Kuva 4-2. Asutuksen ja loma-asutuksen sijoittuminen Kalajoki Pyhäjoki Raahe seudulla. Rakennusten sijaintia kuvaavien symbolien kokoa on liioiteltu kartan luettavuuden parantamiseksi. Punaiset symbolit kuvaavat asuinrakennuksia, violetit liikerakennuksia ja julkisia rakennuksia, oranssit lomarakennuksia ja harmaat teollisia rakennuksia.
Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto 28 (74) 4.1.2 Voimassa ja vireillä olevat kaavat tai muut maankäytön suunnitelmat 4.1.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtioneuvosto on hyväksynyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet vuonna 2000. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta tuli voimaan 1.3.2009. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen ja ne koskevat muun muassa yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja alueidenkäytön energiaratkaisuja. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne, 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto, 5. Helsingin seudun erityiskysymykset, 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on (Valtion ympäristöhallinto 2012a): varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytönsuunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa, sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Tätä hanketta koskevat erityisesti elinympäristön laatuun, kulttuuri- ja luonnonperintöön, virkistyskäyttöön ja luonnonvaroihin, toimivaan energiahuoltoon sekä luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityisiin aluekokonaisuuksiin liittyvät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Tavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin. Toimivien yhteysverkostojen ja energiahuollon osalta VAT:ien yleistavoitteissa todetaan muun muassa, että Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. (Valtion ympäristöhallinto 2012a.) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet korostavat tuulivoimarakentamisessa pyrkimystä keskitettyihin ratkaisuihin sekä tuulivoimarakentamisen yhteensovittamista muihin alueidenkäyttötavoitteisiin. (Valtion ympäristöhallinto 2012a.)