Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 27.11.2015 HE 80/2015 vp Opetus- ja kulttuuriministeriön vastine kirjallisiin asiantuntijalausuntoihin Tässä vastineessa on huomioitu 25.11.2015 kello 16.15 mennessä opetus- ja kulttuuriministeriölle toimitetut asiantuntijalausunnot. Hallituksen esitys 80/2015 vp on osa pääministeri Sipilän hallituksen päättämien välttämättömäksi katsottujen julkisen talouden tasapainottamistoimien kokonaisuutta. Varhaiskasvatuksen keskeinen merkitys lapsen kasvulle ja kehitykselle sekä myöhempien korjaavien palvelujen tarvetta ennaltaehkäisevä vaikutus tunnustetaan edelleen. Esityksen keskeinen lähtökohta onkin, että subjektiivinen oikeus pedagogisesti laadukkaaseen varhaiskasvatukseen taataan edelleen jokaiselle lapselle tarvittavassa laajuudessa. Toisaalta edelleen vanhempien tai muiden huoltajien päätösvallassa on se, minkä he katsovat tarkoituksenmukaisimmaksi tavaksi huolehtia lapsensa kasvatuksesta ja hoidosta. Taloudellisten vaikutusten arviointi perustuu saavutettavissa olevaan kustannussäästöpotentiaaliin ja on tehty käytettävissä olevan tiedon perusteella. Esityksestä aiheutuvien hallinnollisten kustannusten suuruus riippuu paljolti siitä, miten kunnat säännöksiä soveltavat. Ehdotetuissa säännöksissä annetaan varhaiskasvatuksen järjestäjälle harkintavaltaa ja liikkumavaraa käytännön toiminnan toteuttamisessa, millä voidaan ehkäistä hallinnollisen taakan muodostumista. Pääsääntöisesti varhaiskasvatusoikeuden laajuuden toteaminen on yksinkertaista eikä aiheuta mainittavaa lisätyötä. Vain pienessä osassa tapauksia voidaan arvioida tarvittavan asian laajempaa selvittämistä ja arviointia. Palveluohjausta ja monipuolista varhaiskasvatuksen palvelutarjontaa on pidettävä myös varhaiskasvatusoikeuden muuttuessa tärkeänä keinona toiminnan tehostamiseksi edelleen. Laaja palveluvalikoima mahdollistaa perheiden erilaisten tarpeiden huomioimisen ja valinnanvapauden. Varhaiskasvatus osana kasvatus- ja koulutuspalveluja on osa lapsiperheille tarjottavien palvelujen kokonaisuutta. Monialainen yhteistyö varhaiskasvatuksen ja muiden hallinnonalojen välillä, johon lainsäädäntö kuntaa laajasti velvoittaa, on tärkeää lapsen ja perheen tarpeiden kartoittamiseksi ja asianmukaisen palvelukokonaisuuden muodostamiseksi. Hallitus aikoo seurata ehdotettujen varhaiskasvatusoikeuden muutosten seurauksia lasten hyvinvointiin ja kehitykseen sekä perheiden ja varhaiskasvatuksen henkilöstön mahdollisuuksiin tukea lapsen kehitystä. Samalla arvioidaan varhaiskasvatuslain tavoitteiden ja Opetushallituksen päättämien varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden toteutumista. Selvitys on tarkoitus laatia siten, että se valmistuu vuonna 2019. Kolme vuotta täyttäneiden lasten osalta kokopäiväisessä ja osapäiväisessä varhaiskasvatuksessa olevien lasten ja kasvattajien väliset suhdeluvut poikkeavat toisistaan. Kyse on tältä osin pitkään voimassa olleesta sääntelystä. Varhaiskasvatuksen järjestäminen osapäiväisesti toimintaan osallistuville lapsille, ja näin ollen myös osapäivälasten huomioiminen ryhmiä muodostettaessa, on jo nykyisellään tavanomainen osa varhaiskasvatuksen arkea. Vuonna 2013 noin 11 000 alle esikouluikäistä lasta osallistui varhaiskasvatukseen osapäiväisesti, heistä noin 60 prosenttia viitenä päivänä viikossa. Lisäksi vuonna 2013 noin 80 prosenttia kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa olevista lapsista osallistui toimintaan säännöllisesti viitenä päivänä viikossa ja noin 20 prosenttia osaviikkoisesti. Muuttunut varhaiskasvatuslaki, joka on tullut voimaan 1.8.2015, antaa varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi entistä parempia työkaluja. Varhaiskasvatuksen tavoitteista säädetään 1
lain 2 a :ssä. Opetushallitus laatii varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, joiden tarkoituksena on edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista toteuttamista koko maassa, toteuttaa laissa säädettyjä varhaiskasvatuksen tavoitteita sekä ohjata varhaiskasvatuksen laadun kehittämistä. Perusteissa määrätään muun muassa varhaiskasvatuksen toteuttamisen keskeisistä sisällöistä. Opetushallituksen tulee hyväksyä varhaiskasvatussuunnitelman perusteet niin, että paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat voidaan ottaa käyttöön ja lasten varhaiskasvatussuunnitelmia voidaan ryhtyä laatimaan viimeistään 1 päivänä elokuuta 2017. Opetushallituksen tulee varhaiskasvatussuunnitelman perusteita laatiessaan huomioida varhaiskasvatusoikeuteen ehdotetut muutokset. Aiempaa tarkempi varhaiskasvatuksen keskeisten sisältöjen valtakunnallinen määrittely sekä paikallinen ja lapsikohtainen suunnittelu parantavat varhaiskasvatuksen laatua ja lapsen saaman varhaiskasvatuksen yksilökohtaisuuden ja tarpeenmukaisuuden toteutumista. Erittäin tärkeä periaate esityksessä on, että varhaiskasvatus tulee järjestää tarvittaessa kokopäiväisenä lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden perusteella. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan on kirjattava tavoitteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevalla tavalla sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan lapsen tarvitseman tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen. Varhaiskasvatussuunnitelman laatimisessa korostuu pedagoginen osaaminen, minkä vuoksi sen laatimisen tulisi ensisijaisesti olla kasvatustieteiden kandidaatin tehtävä. Lastentarhanopettajan asiantuntijuutta käytetään perhepäivähoidossa olevan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa tehtäessä. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteena on huomioida lapsen yksilöllisen tuen tarpeet, vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet sekä lapsen vanhempien ja muiden huoltajien näkemykset varhaiskasvatustoiminnan järjestämisestä. Suunnitelman laatiminen perustuu henkilöstön vahvaan ammatillisuuteen, näkemykseen ja arviointiin lapsen kehityksen ja oppimisen vaiheesta sekä lapsesta vuorovaikutuksen ja systemaattisen havainnoinnin kautta saatuun tietoon. Suunnitelman laatimisen yhteydessä siis tarkastellaan yhteistyössä perheen kanssa varsin laajasti myös sellaisia seikkoja, jotka voivat vaikuttaa varhaiskasvatusoikeuden määrittelyyn. Varhaiskasvatussuunnitelman laatimisen ja myöhemmän tarkistamisen yhteydessä on mahdollista arvioida myös 20 tuntia laajemman varhaiskasvatuksen tarvetta. Varhaiskasvatusympäristön ja ihmissuhteiden pysyvyyttä sekä säännöllistä osallistumista varhaiskasvatukseen voidaan pitää lapsen edun ja varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteutumisen kannalta edullisena ja sitä pyritään esityksellä turvaamaan niin pitkälle kuin mahdollista. Tarpeetonta vaihtelua ja muutoksia tulee välttää. Lapsen varhaiskasvatusoikeus säilyy edelleen kokopäiväisenä kahden kuukauden ajan vanhemman jäädessä työttömäksi, mikä osaltaan vähentää muutoksia lapsen arjessa. Lähes puolet työttömyysjaksoista päättyy mainitun kahden kuukauden aikana. Esitys takaa myös oikeuden paikan säilymiseen samassa päiväkodissa varhaiskasvatusoikeuden muuttuessa. Ryhmätason muutokset päiväkodin sisällä kuitenkin ovat mahdollisia. Oikeus säännölliseen päivittäiseen varhaiskasvatukseen taataan jokaiselle. Osaviikkoinen varhaiskasvatus voi kuitenkin tietyissä tilanteissa olla perheen tilanteen kannalta tarkoituksenmukaisempi vaihtoehto, minkä vuoksi tämä mahdollisuus esitykseen sisältyy. Lapsen vanhemmat tai muut huoltajat käyttävät asian suhteen päätösvaltaa, kuten lapsen varhaiskasvatusta koskevissa asioissa muutoinkin. Kunta päättää tarkemmat lapsikohtaiset toiminta-ajat. Toiminta-aikojen päättäminen mahdollistaa myös tehokkaan toiminnan suunnittelun. Varhaiskasvatuslain 5 a :n mukaan varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Varhaiskasvatuksen järjestäjä vastaa päiväkotiryhmien tarkemmasta muodostamisesta. Osapäiväiset lapset voivat olla osapäiväryhmässä. Pääsääntöisesti osapäivälapset kuitenkin ovat osana samaa ryhmää kokopäiväisten lasten kanssa. Useimmissa päiväkotiyksiköissä osapäiväisten lasten osuus on niin pieni, 2
ettei erillisen osapäiväryhmän muodostaminen ole tarkoituksenmukaista. Lainsäädännön mahdollistamaa osapäiväryhmän maksimikokoa, eli 39 lasta, voidaankin pitää lähinnä teoreettisena tilanteena ottaen lisäksi huomioon edellä mainittu ryhmäkokosäännöksen vaatimus varhaiskasvatuksen tavoitteiden saavuttamisesta. Varhaiskasvatusoikeuden muutoksia valmisteltaessa on keskeisenä lähtökohtana ollut, että esityksellä ei saada vaikeuttaa työntekoa eikä työhön hakeutumista. Varhaiskasvatuksen tärkeä työvoimapoliittinen merkitys tunnustetaan ja perheiden vaihtelevat elämäntilanteet huomioidaan esityksessä. Varhaiskasvatusoikeutta koskeva päätös tehdään perheen pääasiallisen elämäntilanteen perusteella. Päivähoitoasetukseen tehtävällä muutoksella kunnalle asetetaan velvollisuus järjestää laajentuneen varhaiskasvatustarpeen mukainen varhaiskasvatus välittömästi kaikissa niissä varhaiskasvatuslain 11 a :n mukaisissa tilanteissa, joissa lapsen varhaiskasvatuksen tarve äkillisesti laajentuu. Näissä tilanteissa on tärkeää, että varhaiskasvatuksen järjestäjä toimii joustavasti tavalla, joka myös tosiasiassa turvaa huoltajalle mahdollisuuden käydä työssä. Luottamusta kunnan ja huoltajien välillä voidaan tältä osin pitää keskeisenä tekijänä. Mahdollisuus poiketa tilapäisesti lainsäädännön mukaisista lasten ja kasvattajien välisistä suhdeluvuista turvaa kunnan mahdollisuuden järjestää palvelua joustavasti vaihtelevissa tilanteissa. On erittäin tärkeää, että ne perheet, joiden voimavarat ja jaksaminen ovat koetuksella, saavat tarvitsemaansa tukea varhaiskasvatusoikeuden käyttämiseen liittyvissä menettelyissä. Kunnan on annettava lapsen vanhemmille tai muille huoltajille neuvontaa ja ohjausta heidän valintojensa ja päätöksentekonsa tueksi sekä yhteistyössä lapsen vanhempien tai muiden huoltajien kanssa kartoitettava vaihtoehtoja ja pyrittävä löytämään kullekin asiakkaalle tämän tarpeiden mukaiset palvelut. Lapsen vanhempi tai muu huoltaja ei välttämättä omatoimisesti osaa vaatia 20 tuntia laajempaa varhaiskasvatusta tai esittää riittävää selvitystä vaatimuksensa perusteeksi. Kunnan olisikin osaltaan huolehdittava, että eri palveluvaihtoehdot ja niiden hakemiseen liittyvät menettelyt ovat huoltajien tiedossa. Myös toimivalla monialaisella viranomaisyhteistyöllä, johon esimerkiksi varhaiskasvatuslain 11 e velvoittaa, on tässä suuri merkitys. Lisäksi sosiaalihuoltolain (1301/2014) velvoitteet esimerkiksi seurata ja edistää lasten hyvinvointia viranomaisyhteistyönä sekä ilmoittaa tarvittaessa muulle viranomaiselle asiakkaan tuen tarpeesta tukevat osaltaan sekä varhaiskasvatuksen henkilöstöä että perheitä ja edistävät tarvittavan laajuisten varhaiskasvatuspalvelujen saamista. Esityksen pykälämuotoiluissa ja perusteluissa on pyritty mahdollisimman kattavasti huomioimaan tilanteet, joissa 20 tuntia laajemman varhaiskasvatuksen järjestäminen olisi edelleen tarpeen. Hallituksen esityksen perustelut toimivat pääasiallisena säädöstekstin soveltamisen apuna. Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelman mukaisesti kuntien tehtävien ohjausta uudistetaan siten, että vastaisuudessa kuntien tehtäviä ohjataan pääsääntöisesti lainsäädännöllä ja suositusperusteisesta ohjauksesta luovutaan. Varhaiskasvatusta tullaan valtakunnallisesti ohjaamaan myös varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden avulla. Yksittäistapauksellista päätöksentekoa valvotaan muutoksenhaun kautta. Lausunnoissa ehdotetuista pykälämuutoksista Opetus- ja kulttuuriministeriö ei kannata Kuntaliiton sivistysvaliokunnalle 5.11.2015 toimittamaan asiantuntijalausuntoon sisältyviä pykälämuutosehdotuksia. Päiväkotipaikan säilyminen varhaiskasvatusoikeuden muuttuessa sekä kokopäiväisen varhaiskasvatuksen turvaaminen tarvittaessa lapsen kehityksen, tuen tarpeen ja perheen olosuhteiden perusteella ovat tärkeitä lapsen asemaa esityksessä turvaavia elementtejä. Myöskään varhaiskasvatuslain 5 a :n jälkimmäisen lauseen poistaminen ei ole perusteltua. Säännös on tullut voimaan 1.8.2015 ja sen perustelut sisältyvät hallituksen esitykseen 341/2014. Lainsäädännön sallimat poikkeamiset lasten ja kasvattajien välisistä suhdeluvuista ovat edelleen mahdollisia mainitusta säännöksestä huolimatta. 3
Niin sanotun vuorohoidon osalta voidaan edelleen noudattaa voimassa olevia periaatteita. Varhaiskasvatuslain 2 :n mukaan palvelu on pyrittävä järjestämään siten, että se tarjoaa lapsen hoidolle ja kasvatukselle sopivan hoitopaikan ja jatkuvan hoidon sinä vuorokauden aikana, jona sitä tarvitaan. Sosiaalipalvelut, joiden piirissä perhe ja lapsi ovat, ovat varhaiskasvatusoikeuden arvioinnissa huomioon otettava seikka. Kategorisesti ei kuitenkaan voida todeta, että tietyn sosiaalipalvelun piirissä oleminen olisi syy evätä ehdotetun 11 a :n 4 momentin mukainen kokopäiväinen varhaiskasvatus. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei kannata Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n sivistysvaliokunnalle 18.11.2015 toimittaman asiantuntijalausunnon liitteeseen sisältyviä pykälämuutosehdotuksia. Oikeus säännölliseen päivittäiseen varhaiskasvatukseen turvataan hallituksen esityksen ehdotuksilla, eikä vanhempien valinnanvapautta ole syytä rajoittaa. Ehdotukset myös lisäisivät kuntien tehtäviä ja kustannuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön pykälämuutosehdotukset Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää varhaiskasvatuslain 5 :n kumoamista sekä lasten päivähoidosta annetun asetuksen (239/1973) 6 ja 8 :n säännösten nostamista varhaiskasvatuslakiin sisällöllisesti nykyistä vastaavina, ottaen huomioon asetuksella 1282/2005 kyseisiin säännöksiin tehdyt muutokset joiden on määrä tulla voimaan 1.8.2015. Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt mainitun varhaiskasvatuksen henkilöstöä koskevan sääntelyn nostamista lain tasolle viitaten muun muassa perustuslakivaliokunnan lausuntoon 36/2012 vp. Varhaiskasvatuslain 5 :ään sisältyvä asetuksenantovaltuutus muuttuu tällöin tarpeettomaksi. Päiväkodin henkilöstöä koskevan pykälän 6 momentin sanamuotoa on tässä yhteydessä tarpeen täsmentää, sillä siinä viitataan päivähoitoasetuksen 2 :n 3 momenttiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö kannattaa sosiaali- ja terveysministeriön sekä Kansaneläkelaitoksen ehdotusta lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 4 :ään ja 5 :n 1 ja 2 momenttiin sisältyvien euromäärien pitämisestä voimassa olevan lain tasoisina sosiaali- ja terveysministeriön lisäselvityksessään 6.11.2015 esittämin perustein. Samalla on tarpeen muuttaa lain voimaantulosäännöstä ehdotetusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää muutosta lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 24 :ään lisättäväksi ehdotettuun uuteen 3 momenttiin. Muutos perustuu oikeusministeriön perustuslakivaliokunnalle 17.11.2015 toimittamaan lausuntoon, jonka mukaan ehdotettua säännöstä on perustuslain 10 :n näkökulmasta tarpeen täsmentää. Tiedot ovat salassa pidettäviä ja osin arkaluonteisia henkilötietoja, ja kuuluvat näin ollen yksityisyyden suojan ydinalueeseen. Perustuslakivaliokunta on tällaisissa yhteyksissä katsonut, että tiedonsaantioikeus tai oikeus luovuttaa tällaisia tietoja edellyttää tietojen siirtämisen sitomista välttämättömyysvaatimukseen. Rinnakkaistekstimuotoiset pykälämuutosehdotukset hallituksen esityksen mukaisiin lakiehdotuksiin: Lakiehdotus 1. Laki varhaiskasvatuslain muuttamisesta Hallituksen esitys Ehdotus 4 b 4 b (uusi pykälä) Päiväkodissa tulee hoito- ja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain, sellaisena kuin se on voimassa tammikuun 1 päivänä 2013, 7 tai 8 :ssä säädetty ammatilli- 4
nen kelpoisuus, enintään kahdeksaa kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Enintään neljää alle kolmivuotiasta lasta kohden tulee päiväkodissa hoitoja kasvatustehtävissä samoin olla vähintään yksi henkilö, jolla on edellä säädetty ammatillinen kelpoisuus. Päiväkodissa tulee hoito- ja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on 1 momentissa mainittu ammatillinen kelpoisuus enintään 13 osapäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Jos päiväkodissa on yksi tai useampia erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa olevia lapsia, on tämä otettava huomioon hoidettavien lasten lukumäärässä tai hoito- ja kasvatustehtävään osallistuvien henkilöitten lukumäärässä, jollei päiväkodissa ole tällaista lasta varten erityistä avustajaa. Päiväkodissa tulee vähintään joka kolmannella hoito- ja kasvatustehtävissä toimivalla olla sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain, sellaisena kuin se on voimassa tammikuun 1 päivänä 2013, 7 :ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus ja muilla hoito- ja kasvatustehtävissä toimivilla 8 :ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus. Kunta voi poiketa 1 ja 2 momentissa säädetystä suhdeluvusta, jos lasten keskimääräiset hoitopäivät ovat jatkuvasti huomattavasti vähäisemmät kuin toimintapäivät. Poikkeaminen voi tapahtua siten, ettei lapsia ole muutoin kuin lyhytaikaisesti yhtäaikaisesti hoidossa enempää kuin kokonaissuhdeluku edellyttää. Lisäksi 1 ja 2 momentissa säädetystä suhdeluvusta voidaan poiketa tilapäisesti ja lyhytaikaisesti laajennettaessa lapsen hoitoaikaa työllistymisestä, opinnoista, koulutuksesta tai muusta tämän lain 11 a :ssä säädetystä syystä johtuen. 4 c 4 c (uusi pykälä) Perhepäiväkodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää lasta mukaan luettuina perhepäivähoitajan omat lapset, jotka eivät vielä ole perusopetuksessa. Lisäksi voidaan hoitaa yhtä perusopetuslain mukaista esiopetusta saavaa lasta, perusopetuksen aloittanutta lasta tai sellaista kunnan järjestämässä osapäivähoidossa olevaa lasta, joka aloittaa perusopetuksen toimintavuotta seuraavana vuonna. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, perhepäiväkodissa kaksi hoitajaa voi samanaikaisesti hoitaa enintään kahdeksaa lasta ja lisäksi osapäiväisesti kahta 1 momentin toisessa virkkeessä tarkoitettua lasta. Erityisistä syistä ja huomioon ottaen paikalliset olosuhteet kolme hoitajaa voi hoitaa samanaikaisesti enintään kahtatoista lasta. 5
Kun perhepäiväkodissa hoidetaan samanaikaisesti useampaa lasta kuin 2 momentissa säädetään, tulee yhdellä perhepäivähoitajalla olla vähintään sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain, sellaisena kuin se on voimassa tammikuun 1 päivänä 2013, 8 :ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus. Kun perhepäiväkodissa hoidetaan yhtä tai useampaa erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa olevaa lasta, tulee tämä ottaa huomioon perhepäiväkodissa samanaikaisesti hoidettavien lasten lukumäärässä, ellei tällaista lasta varten ole erityistä avustajaa. Mitä tässä pykälässä on säädetty, ei sovelleta kunnan järjestäessä perhepäivähoitoa saman perheen lapsille heidän omassa kodissaan. 5 5 Päiväkodissa ja perhepäivähoidossa tulee olla tarvittava määrä 4 a :ssä tarkoitettua henkilöstöä, jotta varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin päiväkodissa ja perhepäivähoidossa hoito- ja kasvatustehtävissä olevan henkilöstön sekä lasten välisestä henkilöstömitoituksesta, tilapäisestä henkilöstömitoituksesta poikkeamisesta, erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten huomioon ottamisesta henkilöstömäärässä sekä henkilöstörakenteesta. Henkilöstömitoituksesta voidaan säätää erikseen alle kolmevuotiaiden lasten sekä kolme vuotta täyttäneiden lasten osalta. (kumotaan) Lakiehdotus 2. Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys Ehdotus 4 Hoitoraha Kotihoidon tuen hoitoraha on perheen yhdestä alle kolmevuotiaasta lapsesta 342,53 euroa ja kustakin seuraavasta alle kolmevuotiaasta lapsesta 102,55 euroa ja kustakin muusta lapsesta 65,89 euroa kalenterikuukaudessa. Yli kolmevuotiaasta tukeen oikeuttavasta adoptiolapsesta hoitoraha maksetaan kuitenkin kuin alle kolmevuotiaasta. Yksityisen hoidon tuen hoitoraha on perheen kustakin lapsesta, jolla on oikeus varhaiskasvatuslain 11 a :n 1 momentin mukaiseen varhaiskasvatukseen ja kustakin lapsesta, jolla on oikeus saman lain 11 b :n 2 momentin mukaiseen varhaiskasvatukseen, 64,16 euroa kalenterikuukaudessa. 4 Hoitoraha Kotihoidon tuen hoitoraha on perheen yhdestä alle kolmevuotiaasta lapsesta 314,28 euroa ja kustakin seuraavasta alle kolmevuotiaasta lapsesta 94,09 euroa ja kustakin muusta lapsesta 60,46 euroa kalenterikuukaudessa. Yli kolmevuotiaasta tukeen oikeuttavasta adoptiolapsesta hoitoraha maksetaan kuitenkin kuin alle kolmevuotiaasta. Yksityisen hoidon tuen hoitoraha on perheen kustakin lapsesta, jolla on oikeus varhaiskasvatuslain 11 a :n 1 momentin mukaiseen varhaiskasvatukseen ja kustakin lapsesta, jolla on oikeus saman lain 11 b :n 2 momentin mukaiseen varhaiskasvatukseen, 58,87 euroa kalenterikuukaudessa. 6
Yksityisen hoidon tuen hoitoraha on kuitenkin 174,38 euroa kalenterikuukaudessa perheen kustakin sellaisesta lapsesta jonka vanhemmat tai muut huoltajat työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitetulla tavalla työskentelevät kokoaikaisesti taikka opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat omassa työssä päätoimisesti. Edellä mainitun tilanteen päätyttyä lapsesta on edelleen oikeus tämän momentin mukaiseen yksityisen hoidon tukeen kahden kuukauden ajan, paitsi jos lapsen vanhempi tai muu huoltaja jää kotiin hoitamaan perheessä asuvaa muuta lasta tai jää eläkkeelle. Oikeus 174,38 euron suuruiseen yksityisen hoidon tuen hoitorahaan on myös perheen lapsen vanhemman tai muun huoltajan sellaisen osa-aikaisen työssäkäynnin, väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan toimen ajalta, jolloin lapsella on oikeus yli 20 tunnin viikoittaiseen varhaiskasvatukseen, tai jos lapsella on kunnan päätöksellä todettu varhaiskasvatuslain 11 a :n 4 momentin mukainen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Yksityisen hoidon tuen hoitoraha on kuitenkin 160,00 euroa kalenterikuukaudessa perheen kustakin sellaisesta lapsesta jonka vanhemmat tai muut huoltajat työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitetulla tavalla työskentelevät kokoaikaisesti taikka opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat omassa työssä päätoimisesti. Edellä mainitun tilanteen päätyttyä lapsesta on edelleen oikeus tämän momentin mukaiseen yksityisen hoidon tukeen kahden kuukauden ajan, paitsi jos lapsen vanhempi tai muu huoltaja jää kotiin hoitamaan perheessä asuvaa muuta lasta tai jää eläkkeelle. Oikeus 160,00 euron suuruiseen yksityisen hoidon tuen hoitorahaan on myös perheen lapsen vanhemman tai muun huoltajan sellaisen osa-aikaisen työssäkäynnin, väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan toimen ajalta, jolloin lapsella on oikeus yli 20 tunnin viikoittaiseen varhaiskasvatukseen, tai jos lapsella on kunnan päätöksellä todettu varhaiskasvatuslain 11 a :n 4 momentin mukainen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. 5 Hoitolisä Kotihoidon tuen hoitolisää maksetaan perheen yhdestä kotihoidon tuen hoitorahaan oikeuttavasta lapsesta. Hoitolisän täysi määrä on 183,31 euroa kalenterikuukaudessa. Yksityisen hoidon tuen hoitolisää maksetaan perheen jokaisesta lapsesta. Hoitolisän täysi määrä on lasta kohti 146,64 euroa kalenterikuukaudessa. 5 Hoitolisä Kotihoidon tuen hoitolisää maksetaan perheen yhdestä kotihoidon tuen hoitorahaan oikeuttavasta lapsesta. Hoitolisän täysi määrä on 168,19 euroa kalenterikuukaudessa. Yksityisen hoidon tuen hoitolisää maksetaan perheen jokaisesta lapsesta. Hoitolisän täysi määrä on lasta kohti 134,55 euroa kalenterikuukaudessa. 3 4 mom. kuten HE:ssä 24 Tietojen luovuttaminen ja käyttäminen eräissä tapauksissa Kansaneläkelaitoksella on oikeus ilmoittaa kunnalle salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä maksutta tietoonsa saamat lapsen varhaiskasvatusoikeuden laajuuteen mahdollisesti vaikuttavat seikat. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20. Tätä lakia sovelletaan kaikkiin yksityisen hoidon tukiin, jotka kohdistuvat 1.8.2016 jälkeiseen aikaan. Lain 4 ja 5 :ssä säädetyt rahamäärät 24 Tietojen luovuttaminen ja käyttäminen eräissä tapauksissa Kansaneläkelaitoksella on oikeus ilmoittaa kunnalle salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä tietoonsa saamansa seikat, jotka ovat välttämättömiä arvioitaessa lapsen varhaiskasvatusoikeuden laajuutta. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20. Tätä lakia sovelletaan kaikkiin yksityisen hoidon tukiin, jotka kohdistuvat 1.8.2016 jälkeiseen aikaan. 7
vastaavat sitä kansaneläkeindeksin pistelukua, jonka mukaan vuoden 2015 tammikuussa maksettavina olevien tukien suuruus on laskettu. 8