YHTEENVETO ANNETUISTA LAUSUNNOISTA KOSKIEN 2

Muistio 21.6.2011 dnro 945/430/2010 dnro 837/430/2010 Viite: Energiamarkkinaviraston lausuntopyyntö 6.5.2011 YHTEENVETO ANNETUISTA LAUSUNNOISTA KOSKIEN 2. LUONNOKSIA SÄHKÖVERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN ARVIOINTIMENETELMIEN SUUNTAVIIVOIKSI VUOSILLE 2012-2015 Tähän muistioon on koottu yhteenveto lausunnoista, jotka on annettu Energiamarkkinaviraston 6.5.2011 päivätyistä 2. luonnoksista sähköverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden arviointimenetelmien suuntaviivoiksi vuosille 2012-2015. Yhteenvetoon on koottu lausunnonantajien näkemyksiä valvontamenetelmiin esitettyjen muutosten vaikutuksista sähköverkkoliiketoimintaan sekä lausunnonantajien esityksiä valvontamenetelmien kehittämiseksi. Yhteenvetoon ei ole koottu lausunnonantajien perusteluja edellä mainittujen vaikutusten tai kehitysesitysten osalta. 1 Lausuntopyynnöt ja lausunnon antajat Energiamarkkinavirasto lähetti 6.5.2011 päivätyt 2. luonnokset viraston valmistelemista sähkön jakeluverkonhaltijoiden ja suurjännitteisen jakeluverkon haltijoiden sekä sähkön kantaverkonhaltijan verkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden arviointimenetelmien suuntaviivoiksi vuosille 2012-2015 kirjallisesti ja sähköpostilla lausuntokierrokselle 6.5.2011 yhteensä 124 eri yritykselle tai yhteisölle. Lisäksi virasto julkaisi samanaikaisesti asiakirjat ja niitä koskevan avoimen lausuntopyynnön Energiamarkkinaviraston kotisivuilla. Mahdolliset lausunnot luonnosasiakirjoihin pyydettiin toimittamaan 7.6.2011 mennessä. Kirjallisen lausunnon suuntaviivaluonnoksista antoi yhteensä 48 yritystä tai yhteisöä. Kirjallisen lausunnon koskien molempia luonnosasiakirjoja (dnrot 945/430/2010 ja 837/430/2010) antoi yhteensä 11 yritystä tai yhteisöä, jotka on lueteltu seuraavassa: Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Energiateollisuus ry, Huoltovarmuuskeskus, Kilpailuvirasto, Metsäteollisuus ry, Suomen Kuntaliitto, Suomen Omakotiliitto ry, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Työ- ja elinkeinoministeriö, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Viestintävirasto. Pelkästään sähkön jakeluverkkotoiminnan ja suurjännitteisen jakeluverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuutta koskevasta luonnoksesta (dnro 945/430/2010) antoi lausunnon yhteensä 36 yritystä tai yhteisöä, jotka on lueteltu seuraavassa: E.ON Kainuun Sähköverkko Oy, EPV Alueverkko Oy, Forssan Verkkopalvelut Oy, Fortum Sähkönsiirto Oy et al. (yhteinen lausunto seuraavan verkonhaltijan kanssa: Fortum Espoo Distribution Oy), Helen Sähköverkko Oy, Herrfors Nät-Verkko Oy Ab, JE-Siirto Oy, Karhu Voima Oy, KSS Verkko Oy, Kuluttajatutkimuskeskus, Kuoreveden Sähkö Oy, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, Lapin Sähköverkko Oy, Mäntsälän Sähkö Oy, Nurmijärven Sähköverkko Oy, Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy, PKS Sähkönsiir- Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkuja 4 Puhelin 010 60 5000 S-posti virasto@energiamarkkinavirasto.fi Energimarknadsverket 00500 Helsinki Telefax 09 6221 911 Internet www.energiamarkkinavirasto.fi

2 (34) to Oy, Porvoon Sähköverkko Oy, Sallila Sähkönsiirto Oy, Satapirkan Sähkö Oy et al. (yhteinen lausunto seuraavien verkonhaltijoiden kanssa: Kokemäen Sähkö Oy, Köyliön-Säkylän Sähkö Oy, Lankosken Sähkö Oy, Leppäkosken Sähkö Oy, Lammaisten Energia Oy, Paneliankosken Voima Oy, Sallila Energia Oy, Vatajankosken Sähkö Oy ja Vakka-Suomen Voima Oy), Savon Voima Verkko Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Vaasan Sähköverkko Oy, Valkeakosken Energia Oy, Vantaan Energia Sähköverkot Oy ja Vattenfall Verkko Oy. Pelkästään sähkön kantaverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuutta koskevasta luonnoksesta (dnro 837/430/2011) antoi lausunnon Fingrid Oyj. 2 Lausunnot esitetyistä suuntaviivaluonnoksista 2.1 Yleiset kannanotot Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoittaa, ettei se anna lausuntoa suuntaviivaluonnoksista. Energiateollisuus ry toteaa keskittyvänsä lausunnossaan jakeluverkkotoimintaa koskeviin suuntaviivoihin, mutta lausunnon pääkohdat koskevat kuitenkin yhtälailla myös kantaverkkoregulaatiota. Yhdistyksen näkemyksen mukaan 2. suuntaviivaluonnokseen tehdyt muutokset ovat pääosin perusteltuja ja oikeansuuntaisia. Yhdistys kuitenkin toteaa olevansa pahoillaan siitä, että lausunnon antamista on vaikeuttanut oleellisesti eräiden 2. suuntaviivaluonnoksessa esitettyjen periaatteiden epämääräisyys erityisesti inflaatiokorjauksen osalta. Energiateollisuus ry pitää hyvänä, että Energiamarkkinavirasto on avoimesti ja perusteellisesti arvioinut ja ottanut huomioon suuntaviivojen ensimmäisestä luonnoksesta annetut lausunnot. Yhdistyksen arvion mukaan monia ensimmäisessä suuntaviivaluonnoksessa esiintyneitä virheitä onkin korjattu ja puutteita poistettu. Samalla kuitenkin yhdistyksen näkemyksen mukaan toiseen suuntaviivaluonnokseen on tuotu elementtejä, joiden vaikutuksia ei ole loppuun asti mietitty. Yhdistyksen mukaan erityisesti inflaatiokorjaukseen esitetty menettely ja tehostamistavoitteen soveltaminen tasapoistoihin ovat tällaisia. Lisäksi yhdistys tuo esiin sen, että Energiateollisuus ry:n palveluntuotantotoimiala on verkkotoimialan ohella edelleen huolestunut valvontamallien muutoksien vaikutuksista alan investointiedellytyksiin. Yhdistyksen mukaan toimintaympäristön vakaudella ja pitkäjännitteisyydellä on keskeinen merkitys tehokkaiden palvelumarkkinoiden positiiviseen kehittymiseen. E.ON Kainuun Sähköverkko Oy viittaa Energiateollisuus ry:n antamaan lausuntoon. Lisäksi yhtiö tuo esille sen, että valvontamenetelmät ovat sitoneet ja sitovat jatkossa enemmän työaikaa ja muita kustannuksia. EPV Alueverkko Oy toteaa yhtyvänsä Energiateollisuus ry:n antamaan lausuntoon. Fingrid Oyj korostaa sitä, että yhtiön sekä sen omistajien ja asiakkaiden kannaltaolennaista kantaverkkotoiminnan valvonnassa ovat regulaation ennakoitavuus sekä eri parametrien päivittäminen liiketoiminnan muutoksia ja toimintaympäristön muutoksia heijastaen.

3 (34) Forssan Verkkopalvelut Oy ilmoittaa kaikilta osin yhtyvänsä Energiateollisuus ry:n antamaan lausuntoon. Fortum Sähkönsiirto Oy ja Fortum Espoo Distribution Oy toteavat yhteisessä lausunnossaan, että vaikka 2. suuntaviivaluonnokseen tehdyistä muutoksista osaa voidaan pitää perusteltuina ja johdonmukaisina, niin tietyiltä kokonaisuuden kannalta hyvin keskeisten osa-alueiden osalta kehitystyö on edelleen pahasti kesken. Yhtiöiden mukaan tämä tekee hankalaksi esitettyjen muutosten sekä vielä ratkaisemattomien asioiden vaikutusten arvioinnin kokonaisuutena ja aiheuttaa suurta epävarmuutta verkonhaltijan näkökulmasta. Yhtiöiden mukaan 2. suuntaviivaluonnoksen mukaisten valvontamenetelmien seuraukset ovat dramaattisia, koska valvontamenetelmät eivät kannusta investoimaan sähköverkkoon, vaan tulevat pikemminkin johtamaan investointien minimointiin ja vain välttämättömien kunnossapitotoimien tekemiseen. Yhtiöt pitävätkin ehdottoman tärkeänä, että valvontamenetelmiä muutetaan ristiriitaisten ohjausvaikutusten osalta. Yhtiöt myös toivovat Energiamarkkinaviraston ja toimialan avoimen vuoropuhelun valvontamenetelmien kehitystyössä jatkuvan aina lopullisten vahvistuspäätösten antohetkeen, jotta voidaan varmistaa valvontamenetelmien eri tavoitteiden saavuttaminen kaikkien sidosryhmien osalta Helen Sähköverkko Oy toteaa yhtyvänsä Energiateollisuus ry:n antaman lausunnon päälinjoihin. Yhtiö varaa oikeuden tarkentaa ja täydentää lausuntoaan myöhemmin. Helen Sähköverkko Oy:n mukaan valvontamenetelmien selkeys ja loogisuus ovat 2. suuntaviivaluonnoksen monissa kohdin huonontuneet. Esimerkkinä tästä huonontumisesta yhtiö nostaa esiin mm. nimellisen riskittömän koron vaihtuminen reaaliseksi, sähköverkon arvon määritys uusilla standardiyksikköhinnoilla valvontajakson alussa, markkinaehtoisten lainojen suojauskustannusten jättäminen pois nettosuojauskustannuksesta, sähköverkon jälleenhankinta-arvosta laskettujen tasapoistojen ottaminen mukaan tehostamiskannustimeen ja tasapoistojen piilottaminen investointikannustimeen sekä investointien tasausmahdollisuus valvontajaksojen välillä. Herrfors Nät-Verkko Oy Ab toteaa yhtyvänsä Energiateollisuus ry:n antamaan lausuntoon. Huoltovarmuuskeskus ilmoittaa, että sillä ei ole lausuttavaa 2. suuntaviivaluonnoksista. JE-Siirto Oy katsoo tärkeäksi verkkoliiketoiminnan taloudellisten toimintaedellytyksien säilyttämisen myös tulevilla valvontajaksoilla. Karhu Voima Oy edellyttää, että Energiamarkkinavirasto tutkii valvontamenetelmien soveltuvuutta normaalista poikkeavan verkonhaltijan toimintaan ja että Energiamarkkinaviraston tulee tarvittaessa antaa poikkeusratkaisuja kohtuuttomuuksien poistamiseksi. Kilpailuviraston mukaan valvontamenetelmien suuntaviivaluonnokset eivät näyttäisi sisältävän kilpailua rajoittavia vaikutuksia, eikä virastolla ole niihin huomautettavaa.

4 (34) KSS Verkko Oy toteaa yhtyvänsä Energiateollisuus ry:n lausuntoon, mutta esittävänsä omassa lausunnossaan yhtiön kannalta merkittävät tarkennukset, lisäykset ja poikkeamat tähän lausuntoon. Kuluttajatutkimuskeskus toteaa sähköverkkojen kriittisen roolin korostuvan entisestään, kun EU:n laajuiset yhteiset sisämarkkinat laajenevat koskemaan myös sähkön myyntiä ja hankintaa. Keskuksen mukaan sähkön kulutuksen kasvaessa ja pyrittäessä lisäämään uusiutuvan energian osuutta, on sähköverkkojen kapasiteetilla ja laadulla yhteiskunnan ja kuluttajien kannalta entistä tärkeämpi rooli. Keskuksen näkemyksen mukaan sähköverkko ei saa estää kolmansien osapuolien vapaata tuloa ja toimimista markkinoilla eikä rajoittaa uusien palveluiden tai sovellusten tarjoamista kuluttajille kautta maan. Keskuksen mukaan sähköverkonhaltijoille tulee taata kohtuullinen korvaus palveluiden saatavuuden varmistamisesta. Kuoreveden Sähkö Oy viittaa Satapirkan Sähkö Oy et al. toimittamaan lausuntoon. Kymenlaakson Sähköverkko Oy ilmoittaa tukevansa Energiateollisuus ry:n lausunnossa esitettyjä ehdotuksia. Yhtiö myös toteaa, että 2. suuntaviivaluonnoksiin on tehty sekä hyväksyttäviä muutoksia että muutoksia, jotka yhtiön mielestä laskevat sallittua tuottotasoa merkittävästi. Lapin Sähköverkko Oy toteaa, että suurjännitteisiin jakeluverkkoihin ei voida kaavamaisesti soveltaa samoja periaatteita kuin jakeluverkkoihin. Metsäteollisuus ry toteaa, ettei yhdistyksellä tällä kertaa ole aihetta antaa lausuntoa. Mäntsälän Sähkö Oy toteaa 2. suuntaviivaluonnosten sisältävän useita parannuksia ensimmäiseen luonnokseen verrattuna ja nostaa tästä esimerkiksi investointikannustimen, jonka avulla parannetaan edellytyksiä verkkoliiketoiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen ja taataan riittävä tulorahoitus korvausinvestointien tekemiseen. Toisaalta yhtiö näkee erityisesti siirtymisen kohtuullisen tuottotason nimellisestä riskittömästä korkokannasta reaaliseen johtavan merkittävään sallitun tuoton alenemiseen verrattuna nykytilanteeseen ja tämän taas siihen, ettei verkonhaltijoilla ole riittävää omaa tulorahoitusta verkkoliiketoiminnan kehittämiseen. Nurmijärven Sähköverkko Oy toteaa 2. suuntaviivaluonnosten sisältävän useita parannuksia ensimmäiseen luonnokseen verrattuna ja nostaa tästä esimerkiksi investointikannustimen, jonka avulla parannetaan edellytyksiä verkkoliiketoiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen ja taataan riittävä tulorahoitus korvausinvestointien tekemiseen. Toisaalta yhtiö näkee erityisesti siirtymisen kohtuullisen tuottotason nimellisestä riskittömästä korkokannasta reaaliseen johtavan merkittävään sallitun tuoton alenemiseen verrattuna nykytilanteeseen ja tämän taas siihen, ettei verkonhaltijoilla ole riittävää omaa tulorahoitusta verkkoliiketoiminnan kehittämiseen. Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy toteaa yhtyvänsä Energiateollisuus ry:n lausuntoon. PKS Sähkönsiirto Oy toteaa, että 2. suuntaviivaluonnoksiin on tehty sekä oikeansuuntaisia muutoksia että muutoksia, jotka yhtiön mielestä selkeästi laskevat sallittua tuottotasoa. Lisäksi yhtiön mukaan 2. suuntaviivaluonnosten mukaiset valvontamene-

5 (34) telmät eivät ota huomioon toimintaympäristöön liittyviä riskejä ja lisäävät näin olennaisesti verkonhaltijoiden taloudellista epävarmuutta. Porvoon Sähköverkko Oy toteaa 2. suuntaviivaluonnosten sisältävän useita parannuksia ensimmäiseen luonnokseen verrattuna ja nostaa tästä esimerkiksi investointikannustimen, jonka avulla parannetaan edellytyksiä verkkoliiketoiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen ja taataan riittävä tulorahoitus korvausinvestointien tekemiseen. Toisaalta yhtiö näkee erityisesti siirtymisen kohtuullisen tuottotason nimellisestä riskittömästä korkokannasta reaaliseen johtavan merkittävään sallitun tuoton alenemiseen verrattuna nykytilanteeseen ja tämän taas siihen, ettei verkonhaltijoilla ole riittävää omaa tulorahoitusta verkkoliiketoiminnan kehittämiseen. Yhtiö myös toivoo, että sillä on jatkossakin edellytykset investoida voimakkaasti sähköverkkoonsa ja näin parantaa sähkönjakelun toimitusvarmuutta ja tehostaa toimintaansa. Sallila Sähkönsiirto Oy toteaa olevansa mukana sekä Energiateollisuus ry:n että Satapirkan Sähkö Oy et al. antamissa lausunnoissa. Yhtiön tuo uudelleen esiin huolensa siitä, että valvontamenetelmät ovat kokonaisuudessaan kehittymässä niin monimutkaisiksi ja akateemisiksi, etteivät verkonhaltijoiden resurssit enää riitä tarkkaan perehtymiseen niihin. Yhtiö toivookin Energiamarkkinaviraston ottavan tavoitteekseen valvontamenetelmien yksinkertaistamisen, jotta verkonhaltijat voivat keskittyä olennaisiin asioihin eli sähkön toimittamiseen asiakkaille edullisesti ja toimintavarmasti. Yhtiö korostaa myös investointien, erityisesti maakaapeloinnin, merkitystä sähköverkkojen käyttövarmuuden parantajana sekä sähköverkon teknisen käyttöiän pituutta ja sähköverkkoon tehtävien investointien vaikutusten näkymistä vasta vuosien viiveellä. Yhtiön mielestä onkin tärkeää, että valvontamenetelmät mahdollistavat investointien teon ja että valvontamenetelmiin tehtävien muutosten tulisi olla hyvin maltillisia ja ennakoitavia. Satapirkan Sähkö Oy, Kokemäen Sähkö Oy, Köyliön-Säkylän Sähkö Oy, Lankosken Sähkö Oy, Leppäkosken Sähkö Oy, Lammaisten Energia Oy, Paneliankosken Voima Oy, Sallila Energia Oy, Vatajankosken Sähkö Oy ja Vakka- Suomen Voima Oy toteavat yhteisessä lausunnossaan 2. suuntaviivaluonnosten sisältävän useita parannuksia ensimmäiseen luonnokseen verrattuna ja nostavat tästä esimerkiksi investointikannustimen, jonka avulla parannetaan edellytyksiä verkkoliiketoiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen ja taataan riittävä tulorahoitus korvausinvestointien tekemiseen. Toisaalta yhtiöt näkevät erityisesti siirtymisen kohtuullisen tuottotason nimellisestä riskittömästä korkokannasta reaaliseen johtavan merkittävään sallitun tuoton alenemiseen verrattuna nykytilanteeseen ja tämän taas siihen, ettei verkonhaltijoilla ole riittävää omaa tulorahoitusta verkkoliiketoiminnan kehittämiseen. Satapirkan Sähkö Oy, Kokemäen Sähkö Oy, Köyliön-Säkylän Sähkö Oy, Lankosken Sähkö Oy, Leppäkosken Sähkö Oy, Lammaisten Energia Oy, Paneliankosken Voima Oy, Sallila Energia Oy, Vatajankosken Sähkö Oy ja Vakka-Suomen Voima Oy toteavat yhteisessä lausunnossaan olevansa myös erittäin huolissaan valvontamenetelmien ja regulaation ailahtelevaisuudesta, josta yhtiöt nostavat esimerkiksi sen, että kolmannen valvontajakson 2. suuntaviivaluonnokset eroavat merkittävässä määrin 1. luonnoksista. Yhtiöt toteavat kyseessä olevan erittäin suuri ja yhtäkkinen muutos, johon yhtiöillä ei ole ollut mahdollisuuksia varautua. Yhtiöt näkevät myös mahdollisen verkonhaltijoiden tulorahoituksen heikkenemisen johtavan jollain aikavälillä väistämättä alan uudelleenjärjestelyihin ja yhtiörakennemuutoksiin, jossa todennäköisinä häviäjinä

6 (34) ovat pienet paikalliset ja maakunnalliset verkonhaltijat. Tämänkaltaisen negatiivisen kehityskulun yhtiöt näkevät vaikuttavan myös maakuntien elinkeinoelämän tulevaisuuteen laajemminkin. Savon Voima Verkko Oy ilmoittaa tukevansa Energiateollisuus ry:n lausunnossa esitettyjä ehdotuksia. Yhtiö myös toteaa, että 2. suuntaviivaluonnoksiin on tehty sekä oikeansuuntaisia muutoksia että muutoksia, jotka yhtiön mielestä selkeästi laskevat sallittua tuottotasoa. Yhtiön mukaan näyttääkin siltä, että valvonnan tavoitteeksi on otettu jakeluverkkotoiminnan tuoton alentaminen ja sitä kautta kuluttajahintojen lasku. Lisäksi yhtiön mukaan 2. suuntaviivaluonnosten mukaiset valvontamenetelmät eivät ota huomioon toimintaympäristöön liittyviä riskejä ja lisäävät näin olennaisesti verkonhaltijoiden taloudellista epävarmuutta. Yhtiö myös toteaa valvontamenetelmien olevan kiinteä kokonaisuus ja toivookin Energiamarkkinaviraston tarkastelevan nimenomaan lopputulosta kokonaisuuden kannalta eikä pelkästään teoreettisen mallin yksityiskohtia. Suomen Kuntaliitto ilmoittaa, että sillä ei ole huomautettavaa seikkaperäisesti laadittuihin 2. suuntaviivaluonnoksiin. Suomen Omakotiliitto ry:n näkemyksen mukaan on tärkeää että kotitaloudet voivat toimia menestyksellisesti ja energiatehokuutta edistäen monopoliasemassa olevien verkonhaltijoiden asiakkaina. Yhdistys korostaa sitä, että loppukäyttäjinä kotitaloudet lopulta maksavat tuotteet ja palvelut, joten kotitalouksien kannalta on erittäin tärkeää kuinka hyvin sähköverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuusvalvonta onnistuu. Yhdistys muistuttaa siitä, että sähköverkkoliiketoiminta on monopolitoimintaa, jolloin liiketoiminnan riskipreemio on olematon ja että tämä tulee olennaisesti ottaa huomioon sijoitetun pääoman tuottoasteen määrittelyssä ja samoin inflaatiotarkasteluissa. Suomen Omakotiliitto ry:n mukaan sähköverkkotoiminnan kehittämiskohteita ovat esimerkiksi verkonhaltijan kotitalouksille energian käytöstä antaman informaation lisääminen energiatehokkuuden edistämiseksi, energian hinnoittelun pohjautuminen mahdollisimman paljon kulutukseen eli perusmaksujen osuuden pienentäminen, verkonhaltijakohtaisten kehittämissuunnitelmien laatiminen sekä tuntimittauksen tehokas ja teknisesti edistyksellinen käyttöönotto. Energiatehokkuuden ja hajautetun pienmuotoisen voimantuotannon näkökulmasta verkonhaltijoiden toiminnan ja valvontamenetelmien on yhdistyksen mukaan oltava joustavia. Suomen Omakotiliitto ry:n mukaan valvontamenetelmien muutokset tulee toteuttaa kuluttajaystävällisesti eikä yksin verkonhaltijoiden tai teknologian ehdoilla. Yhdistyksen mukaan valvontamenetelmien kehittämisen tavoitteena on oltava sen edistäminen, että ne ohjaisivat ja kannustaisivat verkonhaltijoita hinnoittelemaan kohtuullisesti, panostamaan korkealaatuiseen sähkön laatuun ja investoimaan sähköverkkoon erityisesti lisäämällä maakaapelointia sekä tukemaan energiatehokkuuden edistämistä. Yhdistys kiteyttääkin kotitalouksien näkökulmasta onnistuneen sähköverkonhaltijoiden ja hinnoittelun kohtuullisuusvalvonnan siten, että valvonta on kuluttajaystävällistä ja tuottaa luettavia laskuja, tasalaatuista palvelua, tasalaatuisia toimituksia, kohtuullisia ja käytönmukaisia kustannuksia sekä innovoi uusia palveluja. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ilmoittaa katsovansa, ettei sillä ole lausuttavaa tässä asiassa.

7 (34) Työ- ja elinkeinoministeriö toteaa havaintonaan, että 2. suuntaviivaluonnosten siirtomaksujen laskentaperiaatteet johtavat ministeriön saamien tietojen perusteella merkittävään verkonhaltijoiden saaman kohtuullisen tuoton tason laskuun verrattuna sekä voimassa oleviin laskentaperusteisiin että myös 1. suuntaviivaluonnoksiin. Ministeriö arvioi suuntaviivoissa esitettyjen muutosten vaikutuksen verkonhaltijan kassavirtaan ja tulevien investointien kannattavuuteen niin merkittäväksi, että ehdotuksen toteutuessa sillä tulisi olemaan erittäin suuret vaikutukset verkonhaltijoiden tuleviin investointipäätöksiin siten, että investointitoiminta tulisi olennaisesti vähenemään. Ministeriö toteaa näkemyksenään, että Suomen ja Euroopan unionin energiapolitiikan sekä sähkömarkkinalain tavoitteiden tulisi asianmukaisesti painotetulla tavalla sisältyä sähköverkkovalvonnan periaatteisiin. Ministeriö katsookin, että valvontamenetelmien kehittämisessä tulisi välttää muutoksia, jotka saattavat riskeerata verkkojen toimitusvarmuuden kehittämiseen liittyvät asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeet sekä tehtyjen energiapoliittisten päätösten toteutumisen. Työ- ja elinkeinoministeriö haluaa kiinnittää huomiota myös siihen, että sähkömarkkinalain muutoksen (L 1172/2004), jolla siirryttiin verkkomaksujen jälkikäteisvalvonnasta verkkomaksujen laskentaperusteiden etukäteiseen vahvistamiseen, tarkoituksena ei ollut muuttaa verkkopalvelujen hinnoittelun keskeisiä periaatteita. Ministeriön mukaan sääntelyn ennustettavuutta pidetään yleisesti yhtenä hyvien valvontamenetelmien ominaisuutena. Ministeriön käsityksen mukaan tapauksissa, joissa sääntelyviranomainen on tehnyt merkittäviä muutoksia soveltamiinsa valvontamenetelmiin, perusteellisen muutoksen taustalla on ollut sovellettujen menetelmien epäonnistuminen joko taloudellisten ohjausvaikutusten osalta tai oikeudellisesti. Suomessa ei ole ministeriön näkemyksen mukaan havaittavissa tämänkaltaisia tarpeita voimassa olevien valvontamenetelmien muuttamiseen olennaisella tavalla. Ministeriö toteaakin, että energiapolitiikan näkökulmasta katsottuna ei voida todeta tarpeita muuttaa voimassa olevia valvontamenetelmiä niin voimakkaasti kuin 2. suuntaviivaluonnoksissa on esitetty. Vaasan Sähköverkko Oy toteaa 2. suuntaviivaluonnosten sisältävän useita parannuksia ensimmäiseen luonnokseen verrattuna ja nostaa tästä esimerkiksi investointikannustimen, jonka avulla parannetaan edellytyksiä verkkoliiketoiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen ja taataan riittävä tulorahoitus korvausinvestointien tekemiseen. Toisaalta yhtiö näkee erityisesti siirtymisen kohtuullisen tuottotason nimellisestä riskittömästä korkokannasta reaaliseen johtavan merkittävään sallitun tuoton alenemiseen verrattuna nykytilanteeseen ja tämän taas siihen, ettei verkonhaltijoilla ole riittävää omaa tulorahoitusta verkkoliiketoiminnan kehittämiseen. Yhtiö myös toteaa yhtyvänsä Energiateollisuus ry:n valmistelemaan lausuntoon. Valkeakosken Energia Oy ilmoittaa tukeutuvansa Energiateollisuus ry:n lausumiin. Yhtiö myös esittää huolensa siitä, miten koko sähköverkkotoiminta kehittyy, kun sijoitetun pääoman tuotto vain pienenee, jolloin investointien ja koko verkkotoiminnan kehittäminen tulee hyvin kyseenalaiseksi. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus toteaa verkkotoiminnan sääntelyn olevan perusteltua, koska sähkön siirtotoiminnassa on kysymys luonnollisesta monopolista. Keskuksen mukaan samalla kun sääntely pyrkii pitämään siirtotoiminnan hinnoittelun sähkönkäyttäjien kannalta kohtuullisena, tulisi sääntelyn kuitenkin luoda verkkotoiminnan kehittämiseen kannustimia, kuten onkin esitetty esimerkiksi investointi- ja innovaatiokannustimet. Sääntelyn tulisi keskuksen mukaan perustua läpinäkyviin ja ob-

8 (34) jektiivisiin perusteisiin ja menetelmiin. Keskus pitääkin oikeansuuntaisina 2. suuntaviivaluonnoksissa esitettyjä täsmennyksiä, jotka edistävät läpinäkyvyyttä ja ottavat aiempaa paremmin huomioon eräitä verkkotoiminnan tuotoksia. Keskuksen mukaan ehdotetut valvontamenetelmien muutokset vievät menetelmällisesti valvontaa selkeästi eteenpäin. Vantaan Energia Sähköverkot Oy toteaa yhtyvänsä Energiateollisuus ry:n antamaan lausuntoon. Yhtiö pitää hyvänä asiana sitä, että Energiamarkkinavirasto kehittää sähköverkkotoiminnan valvontaa. Valitettavana yhtiö pitää kuitenkin sitä, että 2. suuntaviivaluonnoksiin on edelleen jäänyt laadukkaan sähköverkkotoiminnan vaarantavia asioita. Yhtiö varaa myös oikeuden täydentää lausuntoaan myöhemmin. Vattenfall Verkko Oy arvostaa avointa ja joustavaa lähestymistapaa, jolla voidaan yhteistyössä toimialan kanssa löytää mahdollisimman tasapuoliset ja oikeudenmukaiset valvontamenetelmät, jotka mahdollistavat suomalaisen verkkoliiketoiminnan kehittämisen jatkumisen. Yhtiön mukaan on tärkeää, että jakeluverkkotoimintaa ohjaava lainsäädäntö sekä viranomaisten taholta tuleva ohjeistus ja valvonta on selkeää ja johdonmukaista, niin että käytettävään metodiikkaan ei tehdä turhia muutoksia. Valvonnan pitkäjänteisyys ja ennustettavuus on yhtiön mukaan tärkeää verkonhaltijoiden ja niiden omistajien näkökulmasta sekä olennainen tekijä myös koko toimialan imagon kannalta. Vattenfall Verkko Oy:n mukaan 2. suuntaviivaluonnoksissa on korjattu virheitä ja tehty positiivisia muutoksia, mutta osa esitetyistä muutoksista on keskenään ristiriitaisia ja johtaa ohjausvaikutuksiltaan verkkotoiminnan investointien kannalta vaarallisiin ohjausvaikutuksiin. Yhtiö myös toteaa yhtyvänsä pääosin Energiateollisuus ry:n laatimaan lausuntoon, mutta haluavansa lisäksi korostaa erityisiä seikkoja, jotka osin täydentävät em. lausuntoa tai eroavat osittain siinä esitetyistä mielipiteistä. Viestintävirasto toteaa Energiamarkkinaviraston esittämien valvontamenetelmien eroavan viestintämarkkinoilla sovellettavista menetelmistä sekä menetelmien että valvonnan toteutustavan suhteen. Tämän takia virasto ei katso aiheelliseksi arvioida yksittäisten kustannuserien laskentatapoja irrallaan muusta kokonaisuudesta. 2.2 Yleistä (2. suuntaviiva-asiakirjan otsikkonumero 1) Lausunnoissa ei esitetty kommentteja tähän asiakokonaisuuteen. 2.3 Inflaatiokorjaus (2.1) Energiateollisuus ry:n mukaan inflaatiokorjaukseen esitetty menettely on toimialan kannalta kriittinen. Yhdistyksen arvion perusteella muutos johtaisi verkkotoiminnalle sallitun tuottotason merkittävään alenemiseen, mikä toteutuessaan vaarantaisi tulevaisuudessa välttämättömät investoinnit ja sitä kautta sähkönjakelun toimitusvarmuuden. Forssan Verkkopalvelut Oy:n mukaan esitetty inflaatiokorjausmenetelmä johtaa sallitun tuottotason merkittävään alenemiseen. Yhtiö kuitenkin edellyttää, että tuottotaso kokonaisuutena tulee säilyttää toisen valvontajakson tasolla, koska verkonhaltijat ovat tuottotason jatkuvuuden olettamuksen perusteella tehneet liiketoiminnassaan kauaskantoisia päätöksiä esimerkiksi sitoessaan lainojensa korkoja.

9 (34) Fingrid Oyj:n näkemyksen mukaan inflaatiokorjausmenetelmän muutokselle esitetyllä tavalla ei ole perusteita eikä sitä ole 2. suuntaviivaluonnoksessa tai sen lähdeaineistossa perusteltu kunnolla. Yhtiö kokee lausunnon antamisen sekä inflaatiokorjausmenetelmän muutoksesta että valvontamenetelmistä muutoinkaan mahdottomaksi, koska kokonaisuuden kannalta merkittävää menetelmämuutosta ei ole vielä viimeistelty. Yhtiön käsityksen mukaan päivitettäessä sähköverkkotoimintaan sitoutunut pääoma vuosittain, tulee tällöin huomioiduksi toteutunut inflaatio, mutta ei mitään inflaatioodotusta. Lisäksi yhtiö nostaa esille sen, että 2. suuntaviivaluonnoksen perusteella inflaatio tulee otetuksi huomioon viiveellä, koska vuoden aikana toteutunut inflaatio huomioidaan vasta sitä seuraavan vuoden verkko-omaisuuden arvon määrityksessä. Yhtiö toteaakin, että sähköverkkotoimintaan sitoutuneen omaisuuden nykyarvo on kerrottava nimellisellä kohtuullisella tuottoasteella. Fortum Sähkönsiirto Oy ja Fortum Espoo Distribution Oy toteavat yhteisessä lausunnossaan olevan hyvin kyseenalaista, onko väitetyn teoreettisen virheen korjaamisella saavutettu hyöty missään suhteessa niihin haittoihin, joita tästä aheutuu. Yhtiöiden mukaan ongelmia ja avoimia kysymyksiä ovat esimerkiksi miltä osin nyt ja tulevaisuudessa sitoutuneen pääoman arvostuksen muuttuminen on inflaatiota ja miltä osin teknistä kehitystä sekä se, että sitoutunut pääoma sisältää myös eriä joihin indeksikorjausta sähköverkko-omaisuuden tapaan ei tehdä, vaan erät arvostetaan kirjanpitoarvoonsa. JE-Siirto Oy:n käsityksen mukaan verkkoliiketoiminnan riski lisääntyy perusteettomasti, mikäli inflaatiokäsittelyä muutetaan vielä täysin avoinna olevan esityksen mukaisesti. Yhtiön mukaan tuottotasoa tulee tarkastella kokonaisuutena eikä yhtiön mukaan ole oikein, että yksittäistä laskentaparametria muutetaan ilman, ettei samalla tarkisteta muita parametreja. Yhtiö esittääkin, että kolmannella valvontajaksolla ei tehdä muutoksia inflaatiokorjaukseen kohtuullisen tuoton valvonnassa. Kymenlaakso Sähköverkko Oy:n mukaan esitetty inflaatiokorjausmenetelmä johtaa sallitun tuottotason merkittävään alenemiseen. Lapin Sähköverkko Oy:n mielestä toisella valvontajaksolla sovellettua inflaatiokorjausmenetelmää tulisi soveltaa myös kolmannella valvontajaksolla. Mäntsälän Sähkö Oy toteaa esitetyn inflaatiokorjauksen muutoksen voivan johtaa sallitun tuottotason merkittävään putoamiseen ja aiheuttavan yhtiölle kohtuuttoman tilanteen. Yhtiön mukaan yhtäkkinen ja ennustamaton pudotus sallitussa tuottotasossa aiheuttaa niin suuren muutoksen, että yhtiön on kohtuutonta edellyttää sopeutuvan siihen ilman merkittävää siirtymäaikaa. Lisäksi yhtiön näkemyksen mukaan alentunut tuottotaso ei riitä pitkällä tähtäimellä kattamaan verkon toiminnan kehittämisen vaatimia investointeja tulorahoituksella. Yhtiö toteaa myös sen, että mikäli se haluaa jatkaa riittäviä investointeja verkon toiminnan ylläpitämiseksi, johtaa tämä yhtiön voimakkaaseen velkaantumiseen tulorahoituksen riittämättömyyden vuoksi. Nurmijärven Sähköverkko Oy toteaa esitetyn inflaatiokorjauksen muutoksen voivan johtaa sallitun tuottotason merkittävään putoamiseen ja aiheuttavan yhtiölle kohtuuttoman tilanteen. Yhtiön mukaan yhtäkkinen ja ennustamaton pudotus sallitussa tuottotasossa aiheuttaa niin suuren muutoksen, että yhtiön on kohtuutonta edellyttää sopeu-

10 (34) tuvan siihen ilman merkittävää siirtymäaikaa. Lisäksi yhtiön näkemyksen mukaan alentunut tuottotaso ei riitä pitkällä tähtäimellä kattamaan verkon toiminnan kehittämisen vaatimia investointeja tulorahoituksella. Yhtiö toteaa myös sen, että mikäli se haluaa jatkaa riittäviä investointeja verkon toiminnan ylläpitämiseksi, johtaa tämä yhtiön voimakkaaseen velkaantumiseen tulorahoituksen riittämättömyyden vuoksi. PKS Sähkönsiirto Oy:n mukaan esitetty inflaatiokorjausmenetelmä johtaa sallitun tuottotason merkittävään alenemiseen. Porvoon Sähköverkko Oy toteaa esitetyn inflaatiokorjauksen muutoksen voivan johtaa sallitun tuottotason merkittävään putoamiseen ja aiheuttavan yhtiölle kohtuuttoman tilanteen. Yhtiön mukaan yhtäkkinen ja ennustamaton pudotus sallitussa tuottotasossa aiheuttaa niin suuren muutoksen, että yhtiön on kohtuutonta edellyttää sopeutuvan siihen ilman merkittävää siirtymäaikaa. Lisäksi yhtiön näkemyksen mukaan alentunut tuottotaso ei riitä pitkällä tähtäimellä kattamaan verkon toiminnan kehittämisen vaatimia investointeja tulorahoituksella. Yhtiö toteaa myös sen, että mikäli se haluaa jatkaa riittäviä investointeja verkon toiminnan ylläpitämiseksi, johtaa tämä yhtiön voimakkaaseen velkaantumiseen tulorahoituksen riittämättömyyden vuoksi. Sallila Sähkönsiirto Oy:n käsityksen mukaan esitetty inflaatiokorjausmenetelmän muutos pienentäisi radikaalisti sallittua tuottoa verrattuna nykyiseen ja tämä taas pienentäisi yhtiön mahdollisuuksia kehittää sähköverkkotoimintaa erityisesti investoimalla. Yhtiön näkemyksen mukaan valvontamenetelmien nykyinen inflaation käsittelymenetelmä tukee sähköverkon kehittämistä eikä menetelmää siksi pitäisi muuttaa. Satapirkan Sähkö Oy, Kokemäen Sähkö Oy, Köyliön-Säkylän Sähkö Oy, Lankosken Sähkö Oy, Leppäkosken Sähkö Oy, Lammaisten Energia Oy, Paneliankosken Voima Oy, Sallila Energia Oy, Vatajankosken Sähkö Oy ja Vakka- Suomen Voima Oy toteavat yhteisessä lausunnossaan, että esitetty inflaatiokorjausmenetelmä on suuri ja yhtäkkinen sekä arvaamaton muutos, johon yhtiöillä ei ole ollut mahdollisuutta varautua etukäteen ja joka luo epävarmuuden ilmapiirin koko regulaation ympärille. Yhtiöt näkevät muutoksen johtavan tulorahoituksen romahtamiseen ja siihen ettei yhtiöiden tulonmuodostus riitä edes välttämättömien korvausinvestointien tekemiseen, verkon kehittämisestä puhumattakaan. Savon Voima Verkko Oy:n mukaan esitetty inflaatiokorjausmenetelmä johtaa sallitun tuottotason merkittävään alenemiseen. Vaasan Sähköverkko Oy toteaa esitetyn inflaatiokorjauksen muutoksen voivan johtaa sallitun tuottotason merkittävään putoamiseen ja aiheuttavan yhtiölle kohtuuttoman tilanteen. Yhtiön mukaan yhtäkkinen ja ennustamaton pudotus sallitussa tuottotasossa aiheuttaa niin suuren muutoksen, että yhtiön on kohtuutonta edellyttää sopeutuvan siihen ilman merkittävää siirtymäaikaa. Lisäksi yhtiön näkemyksen mukaan alentunut tuottotaso ei riitä pitkällä tähtäimellä kattamaan verkon toiminnan kehittämisen vaatimia investointeja tulorahoituksella. Yhtiö toteaa myös sen, että mikäli se haluaa jatkaa riittäviä investointeja verkon toiminnan ylläpitämiseksi, johtaa tämä yhtiön voimakkaaseen velkaantumiseen tulorahoituksen riittämättömyyden vuoksi.

11 (34) Valkeakosken Energia Oy esittää, että aiempien valvontajaksojen kaltainen inflaatiomenettely säilytetään, jotta verkonhaltijoille turvataan mahdollisuus kehittää ja investoida jakeluverkkoonsa. Vattenfall Verkko Oy:n arvion mukaan inflaatiokorjaukseen esitetty menettely johtaisi sallitun tuottotason merkittävään alenemiseen. Lisäksi yhtiö katsoo, että sähkön jakelujärjestelmien hyvää kehitystä ei saa vaarantaa tuottotasoa alentamalla, joten kun valvontamenetelmiä kehitetään, on se tehtävä niin, että nykyinen tuottotaso on tehokkaalla toiminnalla mahdollista säilyttää. 2.4 Vuokraverkkojärjestely (2.2) 2.5 Eriyttäminen (2.3) Lausunnoissa ei esitetty kommentteja tähän asiakokonaisuuteen. Lausunnoissa ei esitetty kommentteja tähän asiakokonaisuuteen. 2.6 Sähköverkkoon sitoutuneen pääoman oikaisu (3.1.1) E.ON Kainuun Sähköverkko Oy olisi toivonut pitoajan kasvattamisen olevan mahdollista myös jakelumuuntamoiden ja jakelumuuntajien osalta. Lisäksi yhtiö pitää valitettavana sitä, että se joutuu tekemään lisätyötä ja näin lisäämään operatiivisia kustannuksiaan hakiessaan yhtiökohtaisten yksikköhintojen käyttöä. Fortum Sähkönsiirto Oy ja Fortum Espoo Distribution Oy esittävät yhteisessä lausunnossaan, että verkonhaltijan tulisi olla mahdollista ilmoittaa kaapeliojien todelliset pituudet ja niiden jakauma, mikäli verkonhaltija pystyy ne luotettavasti määrittämään. Lisäksi yhtiöiden näkemyksen mukaan tulisi olla mahdollista raportoida kaapeliojien pituuteen myös kaikki sähkönjakelua varten asennetut putket, vaikka niihin ei vielä olisi kaapeleita asennettukaan. Fortum Sähkönsiirto Oy ja Fortum Espoo Distribution Oy esittävät yhteisessä lausunnossaan, että verkonhaltijoilla olisi mahdollisuus esittää tarkennuksia CLC-aineiston tuottamaan aluejakoon ja että tarkennusten tekemiseen myös varataan riittävästi aikaa erityisesti otettaessa aineistoa ensimmäisen kerran käyttöön. Yhtöiden mukaan jatkossa tulisi myös selvittää mahdollisuuksia kartta-aineiston päivittämiseen vuosittain ja varmistaa sen ajantasaisuus erityisesti kuntien kaavoituksen osalta. CLC-aineiston osalta tulisi yhtiöiden mukaan myös varata mahdollisuus muuttaa aluemäärittelyjä sen jälkeen, kun mallin käytöstä on saatu laajempaa kokemusta. Yhtiöiden mukaan kaivuolosuhteissa tulisi lisäksi ottaa huomioon tiealueiden erityispiirteet siten, että kaivuolosuhteet tiealueilla pitäisi aina pystyä määrittelemään vähintään vaikeiksi. Fortum Sähkönsiirto Oy ja Fortum Espoo Distribution Oy toteavat yhteisessä lausunnossaan, että verkkokomponenttien pitoaikojen vaihteluvälejä olisi syytä tarkistaa perustuen verkonhaltijoiden kokemuksiin pitoaikojen toimivuudesta suhteessa investointitarpeisiin ja antaa verkonhaltijoille mahdollisuus korjata aikaisemmin valitsemiaan pitoaikoja. Lisäksi yhtiöiden mukaan jo tehtyjen ilmajohtoverkon verkkokomponenttien pitoaikojen vaihteluvälien muutosten lisäksi vastaavat vaihteluvälien tarkistukset tulisi tehdä myös maakaapeleille. Lisäksi yhtiöiden mukaan samalla olisi tarvittaessa

12 (34) mahdollista myös tarkentaa pitoaikojen määrittelyjä nykyistä useammille komponenteille. Helen Sähköverkko Oy:n mukaan 2. suuntaviivaluonnoksissa on kokonaan ohitettu sähköverkkoon sitoutuneen pääoman jatkuvuuden näkökulma ja sääntelyyn esitetään suurta epäjatkuvuuskohtaa, koska sähköverkon jälleenhankinta-arvo esitetään laskettavaksi kolmannen valvontajakson alussa uusien standardiyksikköhintojen perusteella. Yhtiö esittääkin, että sähköverkkotoimintaan sidotun pääoman jatkuvuus säilytetään valvontajaksolta toiselle siirryttäessä siten, että olemassa olevan sähköverkon nykykäyttöarvo ei muutu standardiyksikköhinnoissa tapahtuvien muutosten mukaan. Helen Sähköverkko Oy esittää myös, että CLC-aineiston käyttö otetaan kolmannella valvontajaksolla mukaan vain seurattavana asiana ja että kaivuolosuhteiden määrittämisessä käytettävä karttapohja-aineisto päivitetään vuoden välein ja että verkonhaltijalla on mahdollisuus ilmoittaa karttapohja-aineistosta poikkeavat tiedot erikseen Energiamarkkinavirastolle. Lisäksi yhtiö esittää, että kaapeliojan ikätieto määritetään viimeiseksi asennetun käytössä olevan maakaapelin mukaan ja, että vaikean ja erittäin vaikean kaivuolosuhteen yhteiskäyttökertoimet korjataan paremmin todellista tilannetta vastaaviksi. Helen Sähköverkko Oy esittää lisäksi, että perustellusta syystä voidaan verkkokomponenttien standardiyksikköhintojen sijasta huomioida verkonhaltijakohtaisten, poikkeavien yksikköhintojen ohella myös verkonhaltijakohtaisia, poikkeavia kaivukustannuksia. Yhtiö myös esittää, että päämuuntajien perushuolto ei valvontamenetelmissä lisää päämuuntajan pitoaikaa kahdellakymmenellä vuodella, vaan että perushuollolle määriteltäisiin oma yksikköhinta siten, että pitoaikana käytettäisiin puolta päämuuntajan pitoajasta. Yhtiö myös ilmoittaa aikovansa jatkaa edelleen kolmannella valvontajaksolla yrityskohtaisten verkkokomponenttien yksikköhintojen käyttöä sähköasemien ja 110 kv verkon osalta. JE-Siirto Oy:n käsityksen mukaan kaapeliojien jälleenhankinta-arvoa laskettaessa yhteiskäyttöosuuskertoimet ovat keskusta-alueella liian suuria. Koska yhteiskäyttöosuuskertoimet eivät vastaa todellista tilannetta, tulisi yhtiön mukaan verkonhaltijoilla ojakustannusta laskettaessa olla mahdollisuus käyttää todellisia ojatietoja ikätietoineen, jos ne ovat saatavilla. Kymenlaakson Sähköverkko Oy pitää oikeansuuntaisena muutoksena sitä, että verkonhaltija voi perustellusta syystä hakea ilmajohtoverkon verkkokomponenttien pitoaikojen pidentämistä. Yhtiö esittää lisäksi, että maakaapeleiden pitoaikoja jatketaan samoin periaattein kuin ilmajohtoverkon pitoaikoihin on esitetty pidennystä. PKS Sähkönsiirto Oy pitää oikeansuuntaisena muutoksena sitä, että verkonhaltija voi perustellusta syystä hakea eräiden ilmajohtoverkon verkkokomponenttien pitoaikojen pidentämistä. Yhtiö esittää kuitenkin lisäksi, että kun verkonhaltija pystyy osoittamaan luotettavasti verkkokomponenttien tarkan iän, voisi verkonhaltija valita myös todellisen teknistaloudellisen pitoajan ilman että valvontamenetelmien pitoaikaväli toimisi rajoittimena. Yhtiön myös esittää, että pienjänniteverkon pitoaikoja jatketaan keskijänniteverkon pitoaikoihin tehtyjä korjauksia vastaavasti.

13 (34) Savon Voima Verkko Oy pitää oikeansuuntaisena muutoksena sitä, että verkonhaltija voi perustellusta syystä hakea eräiden ilmajohtoverkon verkkokomponenttien pitoaikojen pidentämistä. Yhtiö esittää lisäksi, että maakaapeleiden pitoaikoja jatketaan vähintään ilmajohtoverkon pitoaikoihin tehtyjä korjauksia vastaavasti. Tampereen Sähköverkko Oy esittää, että aiemmin tehtyjen investointien yksikköhinnat kiinnitettäisiin siten, että mikäli verkkokomponentin yksikköhinta laskee, koskisi tämä lasku vain uusia investointeja. Lisäksi yhtiö esittää useita tarkentavia kysymyksiä liittyen erityisesti verkkokomponenttien keski-iän laskentaan. Vattenfall Verkko Oy pitää positiivisena sitä, että valvontamenetelmiä tarkennetaan alkamalla käyttää verkonhaltijoiden todellisia keski-ikätietoja sähköverkon nykykäyttöarvon laskennassa. Yhtiön mielestä niiden verkkokomponenttien, joista ikätietoa ei ole saatavilla, ikätietona käytettäväksi esitetty 70 prosenttia pitoajasta kannustaa yhtiöitä ikätietojen keräämiseen paremmin kuin aiemmin käytetty 50 prosenttia. Yhtiö pitää myös kaivukustannusten päivittämistä oikeansuuntaisena. Lisäksi yhtiö korostaa sitä, että Energiamarkkinaviraston tulee myös jatkossa edellyttää verkonhaltijoilta toiminnan entistä parempaa seurantaa ja raportoitavien tietojen laadukkuutta. Vattenfall Verkko Oy:n näkemyksen mukaan yhteiskäyttöosuuskertoimien käyttö johtaa haja-asutusalueilla aivan liian alhaisiin kaapelointikustannuksiin. Yhtiö ehdottaakin, että jos verkonhaltija pystyy raportoimaan tietojärjestelmistään todelliset kaapeliojapituudet, sen tulisi voida käyttää niitä yhteiskäyttöosuuksien sijaan. 2.7 Pysyvien vastaavien muut oikaisut (3.1.2) Lausunnoissa ei esitetty kommentteja tähän asiakokonaisuuteen. 2.8 Vaihtuvien vastaavien arvostusperiaatteet (3.1.3) Lausunnoissa ei esitetty kommentteja tähän asiakokonaisuuteen. 2.9 Sitoutuneen pääoman jakaminen omaan ja vieraaseen pääomaan (3.2) Lausunnoissa ei esitetty kommentteja tähän asiakokonaisuuteen. 2.10 Yhteenveto taseen oikaisusta ja verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman oikaisusta (3.3) Lausunnoissa ei esitetty kommentteja tähän asiakokonaisuuteen. 2.11 Kohtuullinen tuottoaste (4) Energiateollisuus ry:n mielestä kohtuullisen tuottoasteen riskittömän korkokannan muuttamista nimellisestä reaaliseksi ei voi tehdä tarkistamatta kaikkia muitakin kohtuullisen tuottoasteen parametreja. Yhdistys esittääkin, että myös kolmannella valvontajaksolla sovellettaisiin aiemmilla valvontajaksoilla käytettyä inflaatiokorjausmenetelmää. Mikäli esitettyyn muutokseen kuitenkin päädyttäisiin, edellyttäisi se yhdistyksen mukaan kaikkien valvontaparametrien uudelleentarkastelua. Fingrid Oyj:n mukaan valvontamenetelmissä on huomioitava rajat ylittäviin siirtoyhteyksiin tehtävien investointien korkea riskipitoisuus sekä Euroopan komission ja

14 (34) ERGEG:n kehotus kiinnittää huomiota kansallisissa valvontamenetelmissä siihen, että kantaverkonhaltijoiden omistajille turvataan kohtuullinen tuotto ja investoinneille rajat ylittäviin siirtoyhteyksiin luodaan lisähoukutin. Lisäksi yhtiön näkemyksen mukaan kantaverkonhaltijan erityistehtävistä yhtiölle aiheutuu korkeampi liiketoimintariski. Yhtiö esittääkin Venäjän rajajohtoinvestointeihin kolmen prosentin lisäriskipreemiota ja muille rajayhteyksille kahden prosentin lisäriskipreemiota. Fingrid Oyj esittää myös yhtiön keskimääräistä korkeampaan riskipitoisuuteen vedoten, että velattoman beeta-kertoimen arvona tulisi käyttää 0,4. Lisäksi yhtiön mukaan sen omistuksen uudelleenjärjestelyjen perusteella likvidittömyyspreemion arvona tulisi käyttää 1,0 %. Rahoitusmarkkinoiden muutosten johdosta yhtiö esittää, että vieraan pääoman riskipreemion arvona tulisi käyttää 1,0 %. Fortum Sähkönsiirto Oy ja Fortum Espoo Distribution Oy toteavat yhteisessä lausunnossaan, että likvidittömyyspreemion arvioinnissa tulisi ottaa huomioon yrityksen koko sekä regulaatio-, kassavirta- ja rakenneriskit sekä muut toiminnan riskit kuten vakiokorvaukset ja valvontamenetelmien laatusanktiot. Yhtiöt pitävät likvidittömyyspreemion ehdottomana miniminä 1,0 prosenttia. Vieraan pääoman riskipreemion osalta yhtiöt korostavat sen tärkeyttä, että preemio asetetaan tasolle, jolla verkonhaltijalla on tosiasiallinen mahdollisuus hankkia vierasta pääomaa. Yhtiöiden näkemyksen mukaan vieraan pääoman riskipreemion tulisi kolmannella valvontajaksolla olla vähintään 1,3 prosenttia. Velattoman beeta-kertoimen osalta yhtiö kertoo lukuisista asiantuntijaselvityksistä, joiden perusteella tämän parametrin arvon tulisi olla 0,5. Markkinariskipreemion osalta yhtiöt toteavat, että oikean tason tulisi olla 6,0 prosenttia. Helen Sähköverkko Oy:n mukaan inflaatiokorjaukseen esitettyä muutosta voidaan toki teoreettisesti perustella, mutta sitä ei missään tapauksessa voida irrottaa sääntelyn kokonaisuudesta ja tarkastella yksittäisenä kysymyksenä. Yhtiö esittääkin, että myös kolmannella valvontajaksolla sovellettaisiin aiemmilla valvontajaksoilla käytettyä inflaatiokorjausmenetelmää. Mikäli esitettyyn muutokseen kuitenkin päädyttäisiin, edellyttäisi se yhtiön mukaan kaikkien sääntelymallin laskentaparametrien uudelleenarviointia. Kymenlaakso Sähköverkko Oy:n mielestä kohtuullisen tuottoasteen riskittömän korkokannan muuttamista nimellisestä reaaliseksi ei voi tehdä tarkistamatta kaikkia muitakin kohtuullisen tuottoasteen parametreja. Yhtiö esittääkin, että myös kolmannella valvontajaksolla sovellettaisiin aiemmilla valvontajaksoilla käytettyä inflaatiokorjausmenetelmää. Lapin Sähköverkko Oy katsoo, että erityisesti suurjännitteisessä jakeluverkkotoiminnassa velattoman beeta-kertoimen arvon tulisi olla selvästi esitettyä suurempi, vähintään 0,6. Toisena vaihtoehtona yhtiö näkee riittävän suuren erillisen, suurjännitteisiä jakeluverkkoja koskevan, korjauskomponentin käyttöönoton. Yhtiön mielestä suurjännitteisiin jakeluverkkoyhtiöihin tulisi soveltaa myös selkeästi korkeampaa korollisen vieraan pääoman marginaalia, jonka nykyoloissa tulisi olla vähintään 1,5 %. Mäntsälän Sähkö Oy:n näkemyksen mukaan mikäli kohtuullisen tuottoasteen riskittömästä korkokannasta poistetaan inflaatio-odotus, on koko kohtuullisen tuottoasteen parametreja tarkasteltava kokonaisuudessaan uudelta pohjalta, jotta yhtiölle voidaan taata riittävä tuottotaso liiketoimintansa ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

15 (34) Nurmijärven Sähköverkko Oy:n näkemyksen mukaan mikäli kohtuullisen tuottoasteen riskittömästä korkokannasta poistetaan inflaatio-odotus, on koko kohtuullisen tuottoasteen parametreja tarkasteltava kokonaisuudessaan uudelta pohjalta, jotta yhtiölle voidaan taata riittävä tuottotaso liiketoimintansa ylläpitämiseen ja kehittämiseen. PKS Sähkönsiirto Oy:n mielestä kohtuullisen tuottoasteen riskittömän korkokannan muuttamista nimellisestä reaaliseksi ei voi tehdä tarkistamatta kaikkia muitakin kohtuullisen tuottoasteen parametreja. Yhtiö esittääkin, että myös kolmannella valvontajaksolla sovellettaisiin aiemmilla valvontajaksoilla käytettyä inflaatiokorjausmenetelmää. Mikäli esitettyyn muutokseen kuitenkin päädyttäisiin, edellyttäisi se yhtiön mukaan kaikkien valvontaparametrien uudelleentarkastelua. Porvoon Sähköverkko Oy:n näkemyksen mukaan mikäli kohtuullisen tuottoasteen riskittömästä korkokannasta poistetaan inflaatio-odotus, on koko kohtuullisen tuottoasteen parametreja tarkasteltava kokonaisuudessaan uudelta pohjalta, jotta yhtiölle voidaan taata riittävä tuottotaso liiketoimintansa ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Satapirkan Sähkö Oy, Kokemäen Sähkö Oy, Köyliön-Säkylän Sähkö Oy, Lankosken Sähkö Oy, Leppäkosken Sähkö Oy, Lammaisten Energia Oy, Paneliankosken Voima Oy, Sallila Energia Oy, Vatajankosken Sähkö Oy ja Vakka- Suomen Voima Oy toteavat yhteisessä lausunnossaan, että tarkempien arvioiden tekeminen esitetyn inflaatiokorjauksen vaikutuksista on tässä vaiheessa mahdotonta, koska vielä ei ole esitetty tapaa, jolla inflaation vaikutus tullaan poistamaan riskittömästä korkokannasta. Yhtiöt kuitenkin pohtivat lausunnossaan asiaa erilaisten vaihtoehtojen valossa. Savon Voima Verkko Oy:n mielestä kohtuullisen tuottoasteen riskittömän korkokannan muuttamista nimellisestä reaaliseksi ei voi tehdä tarkistamatta kaikkia muitakin kohtuullisen tuottoasteen parametreja. Lisäksi yhtiön mukaan viime vuosina on nähty, miten sähköverkkotoimintaan liittyy varsinkin maaseudulla toimivilla verkonhaltijoilla merkittäviä riskejä, jotka saattavat olla liiketoiminnan kannalta jopa hallitsevia ja aiheuttaa toiminnan kehittämiselle ylipääsemättömiä esteitä. Yhtiö esittääkin, että kohtuullisen tuottoasteen parametrit arvioidaan uudelleen ottaen huomioon uusimmat tutkimustulokset ja inflaatiokorjauksen muutoksen vaikutus sallittuun tuottotasoon. Lisäksi yhtiö esittää, että parametrit määritellään erikseen maaseudulla ja kaupungeissa toimiville verkonhaltijoille huomioiden näiden toimintaympäristöjen erilaiset riskipitoisuudet. Yhtiön mukaan parametrien tason tulisi vastata kolmannen valvontajakson alun tilannetta. Tampereen Sähköverkko Oy viittaa Energiateollisuus ry:n antamaan lausuntoon ja toteaa kohtuullisen tuottoasteen riskittömän korkokannan muuttamisen nimellisestä reaaliseksi laskevan huomattavasti sallittua tuottoa ellei kohtuullisen tuottoasteen muita parametreja korjata. Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n mielestä koko kohtuullisen tuottoasteen määrittämisen menetelmä tulisi olla kokonaan lausuttavissa sekä sen soveltuvuus ja parametrit arvioitava uudelleen, jotta nimellisen riskittömän koron sijaan voitaisiin ottaa käyttöön reaalinen riskitön korko. Yhtiö esittääkin, että myös kolmannella valvontajaksolla sovelletaan nimellistä riskitöntä korkokantaa. Lisäksi yhtiö esittää, että kohtuullisen

16 (34) tuottoasteen määrittämisen parametrit korjataan vastaamaan verkkotoiminnan kasvanutta riskitasoa. Vaasan Sähköverkko Oy:n näkemyksen mukaan mikäli kohtuullisen tuottoasteen riskittömästä korkokannasta poistetaan inflaatio-odotus, on koko kohtuullisen tuottoasteen parametreja tarkasteltava kokonaisuudessaan uudelta pohjalta, jotta yhtiölle voidaan taata riittävä tuottotaso liiketoimintansa ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Vattenfall Verkko Oy:n mielestä kohtuullisen tuottoasteen riskittömän korkokannan muuttamista nimellisestä reaaliseksi ei voi tehdä tarkistamatta kaikkia muitakin kohtuullisen tuottoasteen parametreja. Yhtiö esittääkin, että kolmannella valvontajaksolla käytetään seuraavia parametriarvoja: velaton beeta 0,60; likvidittömyyspreemio 1,5 %; vieraan pääoman riskipreemio 1,3 %. 2.12 Kohtuullisen tuoton laskenta (5) Lausunnoissa ei esitetty kommentteja tähän asiakokonaisuuteen. 2.13 Verkkotoiminnan tuotot (6.1) Fingrid Oyj:n mukaan tehoreservin ylläpidosta saatuja tuloja ei voida sisällyttää valvontamenetelmissä verkkoliiketoiminnan tuottoihin, koska tehoreservin ylläpito ei ole kantaverkkotoimintaa vaan tehoreservilain määräämä tehtävä. Forssan Verkkopalvelut Oy:n mukaan valvontamenetelmien liittymismaksujen käsittelytapa johtaa siihen, että 20 kv liityntä ei ole yhtiön kannalta järkevää, jolloin liittyjät pakotetaan liittymään 110 kv verkkoon. Tämä ei yhtiön mukaan voi olla valvontamenetelmien tavoitteena. Fortum Sähkönsiirto Oy ja Fortum Espoo Distribution Oy toteavat yhteisessä lausunnossaan pitävänsä erityisesti kantaverkonhaltijan liittymismaksujen osalta 2. suuntaviivaluonnosta vaikeaselkoisena. Yhtiöiden mukaan on välttämätöntä, että asiaa selvitettäisiin lisää ja että Energiamarkkinavirasto ottaa selkeän kannan miten näitä eriä tulisi käsitellä. Yhtiöiden näkemyksen mukaan kantaverkonhaltijalle maksetut liittymismaksut tulisi kirjanpidollisesti aktivoida jakeluverkonhaltijan taseeseen, jolloin niitä ei voitaisi kirjata suoraan tilikauden kuluna silloin, kuin kyseinen maksu suoritetaan. Yhtiöiden mukaan tämä aiheuttaa ongelman valvontamenetelmissä, koska komponentit, jotka tarvitaan liittymää varten, ovat kantaverkonhaltijan verkostoomaisuudessa ja niistä maksettu liittymismaksu taas maksajan taseessa. Lisäksi yhtiöiden mukaan taseeseen kirjattuihin liittymismaksuihin pitäisi myös joko tehdä inflaatiokorjaus tai vaihtoehtoisesti soveltaa nimellistä kohtuullista tuottoastetta. Yhtiöt esittävät ratkaisuksi vaihtoehtoa, jossa valvontamenetelmissä poiketaan eriytetystä tilinpäätöksestä siten, että nämä liittymismaksut eliminoidaan taseesta ja hyväksytään valvontamenetelmissä läpilaskutuseränä sinä vuonna jona maksu suoritetaan. Yhtiöiden mukaan selvyyden vuoksi nämä voitaisiin myös raportoida alakohtana siirron ostojen yhteydessä. Helen Sähköverkko Oy:n mukaan 2. suuntaviivaluonnoksessa esitetty menetelmä liittymismaksujen käsittelyyn on neutraali riippumatta siitä, miten liittymismaksut kirjanpidossa käsitellään.